torstaina, toukokuuta 28, 2009

Laihtua voi monella eri tavalla

**
Kirjoitettu 26.2.2009, lisäys tekstiin tehty 27.2.2009 ja 28.5.2009.

Tutustuttuani teidän arvokkaisiin ja rohkeisiin kommentteihin (KIITOS!) uskallan pohtia tätä alla esiteltyä tutkimusta hieman vapaammin. Olen myös lukenut uudemman kerran tuon tutkimuksen. Siitä enemmän tietoa tässä uusimmassa päivityksessä. 

Ravitsemuskeskustelun ilmapiiri on muuttumassa Suomessa. Siihen on saattanut vaikuttaa omalta osaltaan Suomen Akatemiassa 9.2.2009 järjestetty keskustelutilaisuus ja lukuisten paikalla olleiden toimittajien arviot ja kirjoitukset keskustelujen annista. Tilaisuudessa esiintyivät vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat ja kannattavat yhdessä maamme johtavien ravitsemusasiantuntijoiden kanssa. Keskusteluun valikoitui juuri sopiva kokoonpano.

Nyt tässä yhden totuuden maassa voi avoimemmin pohtia miksi tässä laajassa ruokavaliotutkimuksessa ei ollut yhtään todella vähähiilihydraattista vaihtoehtoa. En ole nähnyt tämänsuuntaista arviota vielä, mutta olisikohan syynä vähähiilihydraattisen vaihtoehdon poissaoloon se, että tässä tutkimuksessa lähtökohtana oli nimenomaan runsashiilihydraattisten ruokavalioiden laihdutusvaikutuksen pohdinta. Tulokseksi saatiin, että runsaasti hiilihydraatteja nauttimalla voi toki laihtua jos on sinnikäs! 

Aikaansa seuraava ruotsalaislääkäri Andreas "kostdoktorn" Eenfeldt on tänään (27.2.2009) myös kirjoittanut vääristyneestä tutkimusasetelmasta ja lisäksi hän on raivostunut kuultuaan Ruotsin TV:n ajankohtaisohjelman aiheesta.

Me tarvitsemme ihan erilaisen tutkimusasetelman jos aiomme selvittää laihtuuko vähähiilihydraattisella Atkinsin tyyppisellä ruokavaliolla yhtä hyvin vaiko vielä paremmin. Tutkijoilla täällä Suomessakin pitäisi olla rohkeutta toteuttaa seuraavanlainen koeasetelma:

Ryhmä 1. Laihduttaa ravitsemusterapeutin ja lääkärin ohjauksessa kahden vuoden ajan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeilla.
Ryhmä 2. Laihduttaa Atkinsin ruokavalion avulla lääkärin (esimerkiksi ortopedi Antti Heikkilä) ja asiaan vihkiytyneen ravitsemusterapeutin ohjauksessa kahden vuoden ajan.

On tulos sitten mikä tahansa, niin saataisiin selvyys onko tuo Atkinsin ruokavalio (Hys hys -ruokavalio) niin hyvä kun väitetään esim. karppaajapiireissä. Tämä asetelma sopisi erinomaisesti väitöskirjaprojektin yhteydessä toteutettavaksi hankkeeksi. Tutkimusasetelma ei ole mielestäni millään tavalla epärealistinen. Lisäksi saisimme ehkä vastauksia monia tutkijoita askarruttavaan kysymykseen: Voiko Atkinsin ruokavalion toteuttaa kahden vuoden ajan kyllästymättä "yksipuoliseen" ruokavalioon, jossa syödään niin paljon rasvaa koko ajan? Saako sillä ruokavaliolla tyydytettyä suojaravintoaineiden saannin ja mitä tapahtuu veren rasvaprofiilille?

Pistetäänkö töpinäksi professori Matti Uusitupa? Onko sinulla väitöskirjaprojektiaan käynnistävää ravitsemustutkijaa tarjolla?

Suomessa käynnistyy Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kesäkuussa 2009 fysioterapiaa opiskelevien Heikki Laatikaisen ja Johanna Joutsenen toimesta pienimuotoinen tutkimus vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksesta laihtumiseen, vointiin, mielekkyyteen, nälänhallintaan, terveyteen jne. Olen luvannut toimia opinnäytetyön yhteyshenkilönä ja asiantuntijana.
     
Äskettäin (26.2.2009) ilmestyneessä
New England Journal of Medicine lääkärilehdessä on tutkittu erilaisia laihdutusruokavalioita kahden vuoden ajan. Arvostettu ja tunnettu tutkijajoukko päätyy tällaiseen johtopäätökseen: Yhdelläkään laihdutusdieetin kannattajalla ei ole syytä röyhistellä rintaansa. Laihtua voi millä dieetillä tahansa. Tärkeintä on ammattimainen lähestymistapa, dieetin oikeaoppinen noudattaminen ja sinnikkyys. Dieetistä täytyy pitää kiinni riittävän pitkään. Kannattaa liikkua paljon.

Tutkimus pyrki siis löytämään vastauksen kiihkeänä vellovaan dieettisotaan. Yli 800 ylipainoista tai lihavaa amerikkalaista seurattiin kahden vuoden ajan. Käytössä oli neljä eri laihdutusdieettiä. Kaksi dieettiä, joissa syötiin paljon rasvaa ja rajoitettiin hiilihydraattien saantia. Kaksi dieettiä, joissa vähennettin rasvan saantia ja syötiin enemmän hiilihydraatteja. Dieeteissä pyrittiin noin 750 kilokalorin energiavajeeseen viikossa. Kaikki osallistujat saivat ammattiapua ja heitä kehotettiin harrastamaan liikuntaa 90 minuuttia viikossa (tosi vähän!).

Puolen vuoden kuluessa dieetin aloittamisesta oli keskimäärin menetetty 6 kiloa eri dieettiryhmissä. Ryhmien välillä ei ollut mitään eroa. Vuoden kuluttua lähes kaikki olivat saaneet todeta kilojen hiipineen takaisin. Niinpä kahden vuoden kuluttua saatiin hyvin vaatimaton 3-4 kilon laihdutustulos. Vain 15 prosenttia laihduttajista oli laihtunut 10 prosentin verran (esim. 100 kiloa painava oli laihtunut 10 kiloa) ja älyttömän harva (4 %) oli laihtunut enemmän kuin 20 kiloa.

Parhaiten onnistuivat ne laihduttajat, jotka osallistuivat säännöllisiin ryhmätapaamisiin. Tutkijat saivat esiin 0,2 kilon laihdutusvaikutuksen jokaista tapaamiskertaa kohti. Ryhmässä kannattaa siis laihduttaa.

Tutkijoiden mukaan salaisuus ei siis löydy vähentyneistä hiilihydraateista, rasvoista tai proteiineista. Salaisuus löytyy vähentyneestä ruoan mukana saadusta energiasta. Dieettien epäonnistumisena tätä on pitkälti pidettävä. Suosittujen dieettikirjojen ja internetin keskustelukanavien ylläpitämä ajatus energiaravintoaineiden keskinäisten suhteiden tärkeydestä, lepää aika hataralla pohjalla. Esimerkiksi vähähiilihydraattiset ruokavaliot, joissa syödään virallisia suosituksia huomattavasti enemmän rasvaa ja proteiinia, ovat saavuttaneet suuren suosion. Tärkeämmäksi kriteeriksi laihdutustuloksen pysyvyyden suhteen näyttäisi jäävän se miten laihduttaja pystyy ylläpitämään kalorivajetta riittävän pitkään ja laihdutustuloksen saavutettuaan motivoituu jatkamaan valitsemallaan tiellä. Monilla erityyppisillä dieettiratkaisuilla laihdutus onnistuu. Laihdutustuloksen pysyvyys jää suurimmaksi ongelmaksi.
 
Tutkijat pitävät hyvänä sitä asiaa, että vähärasvaisuuden mantra saa rinnalleen muita ratkaisumalleja, kuten näitä vähähiilihydraattisiakin virityksiä. Sillä kyllä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla laihtuu, se on tutkijoiden mielipide. Tämän seikan kieltäminen on sulaa hulluutta.

Monia laihdutustutkimuksia leimaa lyhytaikaisuus. Yli vuoden kestäviä tutkimuksia on todella vähän. Tässä referoitavana olevassa tutkimuksessa ylipainoiset koehenkilöt noudattivat dieettiään 2 vuotta. He saivat monipuolista, yksilöllistä ja riittävää tukea koko laihdutuskauden ajaksi.

Laihtuminen johti parempiin veriarvoihin. Mielenkiintoista oli havaita, että hiilihydraattien rajoitus paransi (lisäsi) hyvää HDL-kolesterolia ja rasvojen saantia rajoittavat dieetit paransivat (laskivat) pahaa LDL-kolesterolia. Kaikilla laihduttajilla insuliiniarvot paranivat, paitsi niillä laihduttajilla, jotka söivät paljon hiilihydraatteja. Korkeana pysyttelevä insuliini on diabeteksen riskitekijä. Tulkitsen tämän sillä tavalla, että hiilihydraattien rajoitukselle on näyttöä myös tämän tutkimuksen pohjalta.

Tyly juttu: Laihduta millä dieetillä tahansa ja varaudu vaatimattomiin tuloksiin.

Ainoat varmat asiat: Laihtua voi vain jos vähentää energiansaantiaan ja harrastaa enemmän liikuntaa.

Yksilötasolla voidaan varmasti saavuttaa parempiakin tuloksia. Tärkeää on valita sellainen laihdutusdieetti, jolla voi olla lopun elämäänsä. Hiilihydraattitietoisuus on suuri etu. Rasvoilla ei pidä läträillä ja liian kevyesti (rasvattomasti) elämisellä ei saavuteta minkäänlaisia hyötyjä. 

Olisikohan syytä syödä ruokaa sillä tavalla, että nälkä pysyy hyvin loitolla (täysjyvää, kananmunia, lihaa, luonnollisia rasvoja), välttää makeita välipaloja, liikkuu paljon ja varautuu siihen, että laihdutus on koko elämää käsittävä projekti?

Mitä mieltä olet?

36 kommenttia:

  1. Harmillisesti tuossa ei tutkittu vähähiilihydraattista vaihtoehtoa ollenkaan. Taulukon 2 mukaan vähitenkin hiilihydraatteja syönyt ryhmä sai jopa 43 % energiasta hiilihydraateista.

    VastaaPoista
  2. Itse olen oppinut VHH-ruokavalioista (vaikka en sellaista varsinaisesti noudata) sen, että ravinnon pitää olla LAADUKASTA, eli sitä kokolihaa, kalaa, jne. Vältän pitkälle jalostettuja ja prosessoituja ruokia (eineksiä, leivoksia jne) ja raaka-aineita (sokeri, vaaleat jauhot jne) ja ylimääräiset urheiluharrastukseni vaatimat hiilarit otan kuivatuista hedelmistä, kaurapuurosta ja ruisleivästä (ei mitään kaupan tavallista ruisleipää, vaan 100% hapattamalla tehtyä). Mielestäni kaikille dieeteille pitäisi olla ohjesääntönä mahdollisimman simppelit ja prosessoimattomat raaka-aineet. Mitä vähemmän tuotteessa on valmistusaineita, sen parempi.

    Ehkä asia on jopa niin, että elimistön nälänhallinta pelaa oikein vain jos raaka-aineet ovat tässä mielessä riittävän laadukkaita? Toisin sanen, en usko että ongelma olisi kenenkään kohdalla makroravinteiden jakaumasta, vaan siitä että monet syövät roskaa päivät pitkät. VHH:n etu on siinä, että jossain määrin järkevöittää ruoan raaka-aineet. Sillä onko siinä rasvaa tai hiilareita X prosenttia ei ole mitään tekemistä minkään asian kanssa. Hiilareita tarvitaan enemmän kun tehdään kovaa työtä. Elimistö osaa kyllä sen kertoa. Jos vedän rajun 1-2h juoksuharjoituksen, tekee mieli syödä rusinoita. Ei sianihraa. Syömisestä yritetään väkisin tehdä rakettitiedettä.

    - jt

    VastaaPoista
  3. Jari, näin olikin, että kaikkein rajuimmat dieettivaihtoehdot suljettiin pois tutkimuksessa. Kalorirajoitusta haettiin maltillisin keinoin. Onko se sinun mielestäsi syy vaatimattomiin tuloksiin?

    VastaaPoista
  4. Erinomainen kommentti, jt. Juuri noin minäkin asiat näen. Ei rakettitiedettä vaan maalaisjärkeä laihdutukseen ja painonhallintaan!

    En minäkään noudata mitään VHH:ta, mutta osa asiakkaistani noudattavat tuota ruokavaliota hyvällä menestyksellä monen vuoden kokemuksella. Jos liikuntapanokseni kovasti vähenee, aion vähentää hiilihydraattien saantiani. Tällä hetkellä riittää laatuun panostaminen.

    VastaaPoista
  5. "..rasvojen saantia rajoittavat dieetit paransivat (laskivat) pahaa LDL-kolesterolia"

    Tämä ei välttämättä ole hyvä uutinen, sillä LDL-partikkelikoko ratkaisee.
    AM

    VastaaPoista
  6. "rajuimmat dieettivaihtoehdot suljettiin pois tutkimuksessa ... Onko se sinun mielestäsi syy vaatimattomiin tuloksiin?"

    Sanoisin, että vähäinen ero ruokavalioissa on syy vähäiseen eroon tuloksissa.

    Joka tapauksessa on hankalaa satunnaistaa suurta määrää ihmisiä niinkin pitkäksi ajaksi kuin kahdeksi vuodeksi vaihtoehtoon, joka eroaa radikaalisti tavanomaisesta ruokakulttuurista. Motivaatio voi monella jäädä vajaaksi.

    Sellainen asetelma voisi olla mielenkiintoinen, että koehenkilöille suositeltaisiin lähtötilanteen sokeriaineenvaihdunnan (esim. mitattu insuliinivaste) mukaan heille parhaiten sopivaa ruokavaliota.

    VastaaPoista
  7. Teollisuusmaiden ihmiset maksavat veroina maltaita lääkäreille, tutkijoille yms. tahoille lihavuuden tutkimiseen ja sen hoitoon liittyen.

    Mä voin ratkaista jutun. Laittakaa vaan ne mun laskelmat energiamääristä rasva+protsku ruoat vs. runsashiilariset ruoat kaikkien näkysälle, niin kyllä ne ihrat siitä pienenee.

    VastaaPoista
  8. Sami, laitetaan viereen myös ruokavalioitten hinnat, niin näkyy myös se, että lihaproteiini ei ole jokaiselle ratkaisu taloudellisista syistä. Eikä ekologisista.

    Saska

    VastaaPoista
  9. Sami voitti tämä VHH-lautasmallin. Mistä ovat peräisin lautasmallin kivennäis- ja vitamiinimäärien arvot?

    VastaaPoista
  10. Saska ei syö munia -> saska pelastaa maapallon.

    Kaksinaismoralismi kukkii.

    Kaksi kananmunaa maksaa n. 0,3 euroa. Ei siinä heti mene konkkaan (tosin itse syön luomumunia
    n. 0,35 €/kpl. Ja kun nälkä lähtee, niin jää ostamatta se 2-4 eken karkki/sipsipussi. Samalla säästyy energiaa ja maailma pelastuu kun moisia tuotteita ei tarvitse tuottaa ja rahaa jää vaikka poron sisäfileeseen.

    kaksi keitettyä kananmunaa

    vs.

    30 g mysliä + 2 dl rasvatonta maitoa.

    Molemmissa samat energiamäärät. Vähän rasvaa murhaajien ruoka ei pidä nälkää, sisältää vähemmän ravintoaineita, kiduttaa lapsia ja tuhoaa loppupeleissa luontoa siinä missä noi munatkin.

    Laske hinnat ja ekologisuus arvot. Ja joku "hinta" se terveydelläkin on.

    VastaaPoista
  11. Kiitos Sami selkeyttävästä kommentista. En ihan ymmärtänyt sen yhteyttä asiaan.

    Tämän rinnalle voitaneen kuitenkin esittää seuraavat faktat USA:n elintarvikehinnoista ja ihmisten rahankäytöstä:

    - keskiverto elintarvikkeisiin käytetty summa 4 USD / pvä
    - arvioitu Atkinsin dieetin elintarvikkeiden hinta 14 USD / pvä
    - arvioitu South Beach -dietin hinta 12 USD / pvä

    USA paremman puutteessa. Olen edelleen samaa mieltä kuin VHH-keskustelussa, että minä tutkijan tuloillani en voisi syödä kuten sinä leasing-myyjän tuloillasi. Maapallolle se on onneksi.

    VastaaPoista
  12. Meillä myyntimiehillä tuppaa tulot heilumaan vahvasti. Nyt on paha taantuma ja näkyy todella pahoin tulovirrassa. Firma pärjää kyllä kivasti, mutta meikä on provisioineen lamassa. Siitä huolimatta tärkkelysmössöihin en juuri kajoa.

    Syön lounaan himassa. Laitan muikkuja voissa n. 200 g, hinta
    n. 1,2 €. Tomaattia ja kaalia mukaan. Hintaa saattaa olla kokonaisuudessaan jopa 2 €. Tulot romahtaneet, mutta silti ei vieläkään makarooni linjalla. Tosin ne muikut saattavat tuhota maapallon.

    Ekologisin teko olisi tietty itsemurha. Tai massamurha vielä parempi. Loppuu monen tyypin kulutus kertalaakista. Niin ruoan kuin kaiken muunkin.

    VastaaPoista
  13. Sami, kertomuksesi tämän päivän taloustilanteestasi, eksistentiaalisista ongelmista tai siitä mitä juuri nyt syöt eivät vie tätä keskustelua yhtään eteenpäin.

    Sinun tarkoittamasi ruokavalio on yksinkertaisesti kalliimpi. Sen verran korjaan, että se 4 USD/pvä oli USA:n köyhän väestönosan keskimääräinen ruokaan käytetty tulo. Kun köyhät ovat nimenomaan lihavuusepidemiasta eniten kärsivä kansanosa, ei sisäfilee ole missään tilanteessa heille vaihtoehto.

    (Viite:Hellmich N. Diet plans: budget busters.USAToday 2004May3. Internet:www.usatoday.com/life/lifestyle/2004-05-02-shopping-guru_x.htm (accessed
    3 June 2005).)

    Maailman ekologisen kriisin taustalla on resursseihin nähden liian suuri kulutus. Jopa nykyinen väestömäärä voitaisiin ruokkia, jopa luomulla. Mutta yhdistelmä *kulutuksen kasvu* + *väestönkasvu* ei voi toimia. Erityisen huonosti se toimii, jos laajat väestönosat pyrkivät siirtymään runsaasti pinta-alaa ja energiaa kuluttavaan lihaproteiiniin.

    En koskaan varmaan ymmärrä miksi vhh:n useimmat äänekkäät kannattajat eivät voi myöntää, että proteiinin ja rasvan lähteet voisivat olla kasvikunnasta. Ellei se sitten johdu lihateollisuuden lobbauksesta... johon en usko. Ne toiset syyt ovat valitettavasti vielä ikävämpiä.

    Saska

    VastaaPoista
  14. Jep, olen samaa mieltä. Maailmassa on liikaa ihmisiä. Ehdotinhan siihen jo ratkaisuakin. Tosin siinä tulee vastaan muita eettisiä kysymyksiä.

    Köyhin väestönosa kärsii tietty lihavuudesta eniten. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä johtuen, että he ovat usein pakotettuja ostamaan nimenomaan taloudellisista syistä perunaa, maissia, riisiä, makaroonia, jauhoja jne. Tähän kun lisätään vielä "vähän rasvaa" -uskonto, on näläntunteen noidankehä valmis. Lapset kärsivät ja lihovat.

    Kaverini asui aikoinaan Rhodesiassa, nyk. Zimbabwe. Heitti poikasena tomaatin seinään. Niinpä seinän juureen alkoi kasvamaan tomaattia. Silti jengi onnistuu saamaan aikaan nälänhädän.

    Väestö kasvaa eniten juuri noissa köyhimmissä maailman kolkissa. Syyllisiä tähän ovat naiivin maailmankuvansa vankina elävät maailmanparantajat. He edustavat todellista humaanisuuden valepukuun puettua ruttotautia. Viherpiipertäjäthän ajavat suurempaa kehitysapua, joka vääjäämättä ruokkii väestöräjähdystä.

    VastaaPoista
  15. Sami, olen ihan sanaton. Tuli tyrmäysvoitto.

    Saska

    VastaaPoista
  16. Entisenä kyläkauppiaana ihmettelen kun puhutaan että karppaaminen on kallista. Kyllä tavallisten perheiden ruokalaskuissa iso potti on sipsit, limsat, mehut, karkit ja valmisruoat. Ja pullat ja kahvileivät eikä ne kaupassa paistetut bake off leipäsetkään halpoja ole.
    Itsellä on ainakin ruokalasku pienentynyt kovasti, tosin aikaa menee enemmän kun itse kokkaa.
    Säästöä yhteiskunnalle kun insuliinit on vielä apteekissa (lähellä oli) ja astmalääkkeistäkin on jo päässyt eroon.
    Marja-Liisa

    VastaaPoista
  17. "Ainoat varmat asiat: Laihtua voi vain jos vähentää energiansaantiaan ja harrastaa enemmän liikuntaa."

    Onko todellakin näin? Että 100-varmasti ihmisen elimisto käyttää aina kaikki ruuan mukana tulevat kalorit, eikä esim. käytä vain tarvitsemaansa määrää ja poista ylimääräisiä kaloreita ulosteen mukana? Onko mahdotonta laihtua, mikäli vain korjaa ruokavaliostaan pois ylenmääräiset sokerit, rasvat, kemikaalit ym "nykyaikaisuudet", vaikka kalorimäärä pysyisi samana (eli "liian suurena")?


    - Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  18. Marja-Liisa meni todella asian ytimeen!

    Kyllä ihmiset näkyy kantavan marketista kotiin hirveät kasat kahen desin jugurttipurkkeja, keksejä, eineksiä, teollisia mehuja, limskaa, jne.. Sitä ihmettelee, että miten ne tuhlaavat rahansa sellaiseen kalliiseen roskaruokaan. Samalla rahalla kyllä pystyis ostamaan lihaa, vihanneksia, hedelmiä, luomujugurttia, yms., ja syömään laadukkaammin ja terveellisemmin.

    En tiedä sitten amerikkalaisista, mutta väittäisin, että täällä kotosuomessa terveellinen ruokavalio ei välttämättä ole kiinni rahasta, vaan omista valinnoista.

    tuula

    VastaaPoista
  19. Tuula, kirjoitin Atkinsin hinnasta. Samin ruokavaliolla merkittävässä roolissa ovat priimat lihatuotteet, joihin köyhä suomalainen ei millään yllä. En ole missään yhteydessä väittänyt, että taloudellisista syistä pitäisi syödä makaronivelliä.

    Saska

    VastaaPoista
  20. "Onko todellakin näin? Että 100-varmasti ihmisen elimisto käyttää aina kaikki ruuan mukana tulevat kalorit, eikä esim. käytä vain tarvitsemaansa määrää ja poista ylimääräisiä kaloreita ulosteen mukana?"

    Tämä on mielenkiintoinen teoria. Saattaa jopa pitää paikkansa. Katsokaa luonnonvaraisia eläimiä, ne ovat aina huippukunnossa.

    - jt

    VastaaPoista
  21. Saska: On mulla joskus lampaan sisäfilettä ja poroa eri muodoissaan, mutta esim tänään muikkua ja possunihraa ja jauhemaksapihviä.

    Kaikki luokkaa 4-7 ekee/kilo. Ja kun on voita mukana, niin nälkä lähtee pienellä annoksella.

    Porkkanaa, lanttua, naurista, sipulia, kaalia, näkkäriä, voita, kalaa, lihaa. Eiköhän tuohon ihan tavan härmäläinen pysty. Meikä asuu täällä vantaan persauksisessa lähiössä, en Kauniaisissa.

    VastaaPoista
  22. Minä olen samaa mieltä Samin kanssa!

    Armahdetaan jo Samia, ettei hänen tarvitse uudelleen ja uudelleen rautalangasta vääntää ja todistella itsestään selvää asiaa! Minun mielestä Saskalla on juuri tutkijalle tyypillinen, jotenkin kategorinen ja käytännölle vieras näkemys asiaan (olen itsekin suorittanut sen verran yliposto-opintoja -FK- , että on helppo tunnistaa tuo ajattelutapa).

    Kun hölmöyksissään ryhtyy kantamaana kaupasta kaiken maailman jugurtteja ja levitteitä ("parhaasta päästä" esim. Activia, Becel ja kaiken maailman joutavanpäiväiset kevyt- ja ruokakermat!!), vanukkaita, puolivalmisteita ja valmisannoksia, sun muita napostelutuotteita, niin tukeehan siinä elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Tahoja, jotka ruokaketjussa tosiaankin pärjää.

    Väitän, että Samin mainitsemia pääruoka-aineita lisukkeineen voi laittaa kassiinsa kaupan kassalla ihan samalla kassakuitin loppusummalla.

    Tuula

    VastaaPoista
  23. "Kaikki luokkaa 4-7 ekee/kilo. Ja kun on voita mukana, niin nälkä lähtee pienellä annoksella."

    Missäs lampaan sisäfilettä saisi jopa tuohon 7e/kg? Täällä päin se on sen 33e/kg. Tuohon 4-7 e/kg hintaan pitäisi varmaan omistaa se lammas eikä laskea oikeastaan sille ollenkaan hintaa. Lampaan liha on kallista. Samoin muiden märehtäjien... KAnan kilohintakin lähenee jo 11e/kg.. Täälä näin...

    Mutta kyllä kunnon raaka-aineita kannattaa käyttää eikä mitään valmisruokaa. Tietääpä, mitä syö.

    T. Eräs lukija

    VastaaPoista
  24. Ja minä väitän, että olet väärässä, Tuula. Kun minulla on asettaa tämän taustaksi tutkimusta, olen käsittääkseni vahvoilla. Jos tutkimus taas ei sinun mielestäsi ole muuta kuin osoitus käytännöstä vieraantumisesta, en voi asialle mitään.

    Koska en viitsi ryhtyä olkinukeksi, jonka suuhun laitetaan sanomattomia sanoja, totean - vielä tämän yhden kerran - että minun ja Samin keskustelu ei koskenut ruoan valmisteastetta, vaan ruokavalion raaka-aineiden hintoja. Siitä ei pääse yhtään mihinkään, etteikö kokojyväviljan hinta (euroa / kJ) olisi aivan toista luokkaa kuin lihan. Kyllähän karppauksen saa halvaksi jos jättää kasvikset ja vihannekset pois ja syö vain rasvaa. Tätä vaihtoehtoa ei Sami kuitenkaan ole ainakaan aiemmin sanonut noudattavansa.

    Ylipäänsä kyse ei ole siitä, mitä ruokavaliota pitäisin terveellisimpänä, vaan että Samin hehkuttama ei sovi köyhälle.

    Saska

    VastaaPoista
  25. "Eräs Lukija "

    "Missäs lampaan sisäfilettä saisi jopa tuohon 7e/kg? Täällä päin se on sen 33e/kg. Tuohon 4-7 e/kg hintaan pitäisi varmaan omistaa se lammas eikä laskea oikeastaan sille ollenkaan hintaa."

    Et lukenut kommenttiani. 4-7 €/kg oli possunihra, jauhemaksapihvit ja muikut. Possunihra alennuksessa itse asiassa alle 4 €/kg.

    Vantaan Jumbon prismassa saa valmiiksi marinoitua lampaan sisäfiletta 19,90 €/kg. Joskus sitä on alennuksessa -30 % tai -50%. Laitoin juuri pataa

    loraus oliiviöljyä

    n. 600 g lampaan sisäfilettä n. 9€

    600 g lanttua, naurista, porkkanaa, palsternakkaa ja punasipulia pakastealtaasta 2 €

    n. 30 g possun ihraa n. 0,15 €

    n. 20 g voita n. 0,1 €

    Tästä saa ainakin 4 annosta. Hintaa alle 12 €. Käsittääkseni aivan persaukisetkin käyvät tavan burgeri-paikoissa ja saavat tuohon hintaan vain kaksi annosta.

    Aivan ylitsepääsemätön taloudellinen uhraus ei ole myöskään tämä lauantain illallinen.

    VastaaPoista
  26. "Ylipäänsä kyse ei ole siitä, mitä ruokavaliota pitäisin terveellisimpänä, vaan että Samin hehkuttama ei sovi köyhälle."

    Köyhälle ei sovi myöskään itsensä tappaminen lihavuuteen. Ei myöskään yhteiskunnalle. Lihavuuden hoito maksaa välillisesti ja välittömästi miljardeja. Sillä saadaan jo sata miljoonaa kiloa lampaan sisäfilettä.

    Olen antanut lukuisia esimerkkejä, kuinka karppiruokaakin saa aivan kohtuu hintaan. Jos tämä ei riitä, niin minkäs sille sitten mahtaa.

    Huomionarvoista on myös se, että karppiruoka on usein erittäin suojaravinnetiheää. Esim. paprikasta saa halvemmalla C-vitamiinia kuin perunasta jos laskemme hinnan C-vitamiinia/€.

    VastaaPoista
  27. Enhän minä olekaan sanonut, että hiilarien vähentäminen olisi huono idea. Sanoin, että se on kallista. Sami kovana laskijana voi helposti tsekata, että mitä maksaa kilojoule kaurapuurosta tai leivästä ja mitä se maksaa lihasta.

    Vastakkainasettelu koskee nimenomaan lihaa ja kokojyväviljaa. Ekologian, ekonomian ja terveyden kokonaisuuden kannalta suosituksissa on pakko päätyä täysjyvään.

    VastaaPoista
  28. Viljan ja lihan hinnan vertaaminen vaikuttaa kummalliselta. Liha on hyvä proteiinin ja suojaravinteiden lähde, ja näitä tarvitaan jokaisessa ruokavaliossa. Vilja puolestaan on lähinnä hiilihydraattien eli energian lähde (joskin siinä on hieman proteiinia), jonka vaihtoehtoja vhh-ruokavaliolla ovat liha- ja maitotuotteiden rasvaisemmat versiot sekä lisätty rasva.

    Epäilemättä viljan käyttö tulee joka mittarilla halvaksi, mutta itse priorisoin rahaa mieluiten terveelliseen ruokan ja jätän muita kuluja vähemmälle.

    VastaaPoista
  29. Sami asettaa laskelmissaan lihan ja kokojyväviljan vaihtoehdoiksi.

    Saska

    VastaaPoista
  30. Ihan käsittämätöntä. Tieteellisen koulutuksen saanut tutkija, joka perustaa näkemyksensä tutkimukseen, leimataan käytännöstä vieraantuneeksi. Samaan aikaan yhden hengen kontrolloimattoman ihmiskokeen itsellään tehneen myyntimiehen annetaan julistaa yleisiä totuuksia.

    VastaaPoista
  31. Anohyypiö, Saskan näkemys ja kommentit voivat tietysti perustua tutkimukseen, mutta kun Saska ei vaivaudu niitä perustelemaan, eivätkä ne vastaa arkitodellisuutta, niin tokihan ne vaikuttavat vieraantuneilta.

    Mitä atkinsin dieetin ruoka-aineet maksavat? Lasketaan. Laihdutusvaihe, päivä 1, wirallisen keittokirjan mukaan. Aamiainen on kahden munan juustomunakas, 90 g juustoa, 30 g voita: 1,02 €, 3 siivua pekonia 0,75 €, 2 viipaletta tomaattia 0,30 €. Yhteensä 2,07 €.

    Lounas kanasalaattia kinkkurullissa ja vihreää salaattia: kanaa 0,21 €, 2 Vatajan kinkkusiivua 0,52 €, selleri, paprika ja persilja yhteensä 0,14 €, majoneesi 0,06 €, jäävuorisalaatti 0,22 €, kurkku 0,31 €. Koko lounas 1,47 €.

    Päivällinen, tuoretta turskaa (200 g) 2,32 € ja hollandaisekastiketta 0,28 €. Juustokakkua 0,73 €. Yhteensä 3,33 €.

    Päivän ruuat 6,87 € omien alkuvuoden kauppakuittien hinnoilla laskettuna.

    VastaaPoista
  32. Niin, tilastokeskuksen mukaan kotitaloudet käyttivät keskimäärin ruokaan ja ruokailuun 6,41 € henkeä kohden päivässä vuonna 2006.

    VastaaPoista
  33. Hyvä Pekka, laskit yhden päivän ruoat. Minä viittasin laskelmiin ruokavalioista.

    Saska

    VastaaPoista
  34. Saska,

    Sinä esitit faktoja USA:sta paremman puutteessa, minä esitin parempia Suomesta kun en ole puutteessa. Joutessasi voisit kaivaa viitteen niihin laskelmiin.

    --Pekka

    VastaaPoista