tiistaina, syyskuuta 09, 2008

Martta-aatteen lumoissa

**
Minulla on tavattoman hyvät muistot Marttaliitosta
. Olin Martta-aatteen lumoissa, tehden tälle yhdistykselle töitä lähes koko 1990 -luvun. Opin tuntemaan martat monelta eri kantilta. Se on moderni ja hyvin johdettu liitto.

Suomalaisuus, laadukas ruoka ja hyvä taloudenpito ovat lähellä marttojen sydäntä. Oman hyvinvoinnin lisäksi marttoja kiinnostaa myös ympäristön tila. Marttabarometrilla selvitettiin marttojen näkemyksiä elintarvikkeista.

Kaksi kolmesta barometriin vastanneista martoista seuraa elintarvikkeiden hintoja. Lähes kolmasosa ostaa mieluiten kotimaisia elintarvikkeita, vaikka hintakin on tärkeä tekijä valinnoissa. Monet martat kasvattavat osan elintarvikkeista itse ja käyttävät runsaasti luonnontuotteita martta-aatteen mukaisesti. Martat seuraavat hintoja ja tarjouksia tarkasti. Lihan ja maitotuotteiden hintojen nousu kauhistuttaa. Lihan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä on vähennetty, jotta rahat saadaan riittämään. Martat säästävät myös muusta kuin ruoasta, sillä hyvää ja ravintorikasta ruokaa pidetään tärkeänä elämän laatua ajatellen. Pakastaminen, leivonta ja ruoanlaitto auttavat taloudenpidossa.

Puolet vastaajista kertoo käyvänsä keskisuuressa marketissa kävellen tai perheen kanssa autolla. Valtaosa kantaa ostokset kotiin omassa kassissa. Vain neljäsosa ostaa kaupan kassin. Martat ovat harkitsevaisia. Useampi kuin kaksi kolmesta barometriin vastanneesta martasta tekee ostoslistan ennen kaupassakäyntiä. Heräteostokset ovat useimmiten erilaisia herkkuja ja tarjoustuotteita.

Marttaliiton elokuussa 2008 tekemään ensimmäiseen Marttabarometriin vastasi lähes 400 marttaa. Kysely suoritettiin sähköpostitse.

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 9.9.2008

Keskustelutilaisuus

*
Tiistaina 9.9.2008
on Turussa taas keskustelutilaisuus esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektista, ravitsemuksesta, liikunnasta ja/tai terveydestä! TULE SINÄKIN! Lopetan nämä keskustelutilaisuudet jos porukkaa ei tule 5 tunnin aikana enemmän kuin 5 kpl. Tämä tilaisuus on maksuton! Ruokaa saa itse ostaa kassalla. Ei ole pakko syödä. Ei ole edes pakko keskustella, voi vain istua ja kuunnella. En myy mitään! En pidä mitään esitelmää! Kukaan ei tätä tilaisuutta sponsoroi.

Osoite: Lounasravintola Stockmann Turku, Kristiinankatu 11, Turku
Aika: 12.00 - 17.00

Olen yleisön pyynnöstä pitänyt näitä keskustelutilaisuuksia eri paikoissa Turussa ja Helsingissä. Hämmästelen vähäistä kiinnostusta. Keskustelut ovat olleet erittäin korkeatasoisia, mutta aika yksinäistä istuskelua se on enimmäkseen ollut. Viiden tunnin aikana on pistäytynyt 1-3 henkilöä juttusilla. Luulisi asian kiinnostavan enemmän. Ei ravitsemuskeskusteluun Suomessa niin kauhean paljon tilaisuuksia ole. Älkää sitten ruinatko miksi kukaan ei käy ravitsemuskeskustelua Suomessa! Tämä voi olla yksi syy: Ihmiset eivät tule järjestettyihin tilaisuuksiin. Nimeä ei tietenkään tarvitse paljastaa ja minä en muista ketään pahalla/hyvällä. Keskustelutilaisuuksissa käyneet kehuvat keskusteluilmapiiriä. Minähän en itse ole mikään nero, mutta tiedän aika paljon asioita kuitenkin.

Tervetuloa mukaan keskusteluihin!

Jos sattuisi käymään sellainen flaksi, että 5 keskustelijan raja ylittyy, missä keskustellaan seuraavaksi?

Terveisin,

Christer Sundqvist
kansakoulun käynyt ravintovalmentaja

maanantaina, syyskuuta 08, 2008

Iäkkäiden lenkkeily on hyödyllistä

**
Stanfordin yliopistossa on selvitetty
onko mitään järkeä lenkkeillä iäkkäänä. Alkaen vuodesta 1984 lähetettiin vuosittain kyselylomakkeet yhteensä yli viidelle sadalle juoksijalle eräässä kansallista toimintaa ylläpitävässä juoksukerhossa. Vertailuryhmässä oli yli nejä sataa perustervettä ihmistä, joilla ei ollut yhteyksiä mihinkään juoksukerhoon. Molemmissa ryhmissä oli yli viisikymppisiä henkilöitä ja ikäjakauma oli lähes täsmällen sama. Aavistuksen verran nuorempia oli juoksijoiden ryhmässä.

Liikunta-aktiviteettia verrattiin molemmissa ryhmissä kuolleisuusrekistereihin. Vuoteen 2005 mennessä oli kaiken kaikkiaan 284 juoksijaa ja 156 verrokkia käynyt läpi jokavuotisen liikunta- ja terveysseurannan. Juoksijat olivat pääsääntöisesti hoikempia kuin verrokit. Juoksijat myös tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Kuolleisuus oli korkeampaa verrokeissa. Kun seuranta oli jatkunut 19 vuotta, 15 prosenttia juoksijoista oli kuollut, mutta verrokeista oli samaan aikaan kuollut peräti 34 prosenttia. Tuloksista ilmeni myös, että juoksijoilla oli paremmat selviytymismahdollisuudet vakavista sairauksista, seikka joka tuli entistä ilmeisemmäksi mitä lähempänä 80 vuoden ikää osallistujat olivat. Tutkijat päättelevät, että iäkkäät ihmiset hyötyvät vilkkaana jatkuvasta juoksuharjoittelusta.

Lähde: Chakravarty EF, Hubert HB, Lingala VB, Fries JF. Reduced disability and mortality among aging runners: a 21-year longitudinal study. Arch Intern Med 168 (15): 1638-1646, 2008

Viisi minuuttia migreenistä

**
Tässä teille viiden minuutin ajaksi
uutta luettavaa migreenistä.

Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.

Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.

Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:
  • "alkunäytös" (esiintyy 60 % ihmisistä) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
    - keskittymisvaikeudet, voimakas haukottelu, uupumus, valo- ja ääniherkkyys
  • aura (30 %) kesto 20-60 min
    - näkyy kipinöitä ja voimakkaita valoilmiöitä, usein näkökentässä on myös tummia kohteita
  • päänsärky (100 %) kesto 4-72 tuntia
    - sietämätön päänsärky, voimakas valonarkuus, äänet voivat olla kiduttavia, pahoinvointi ja oksentelu, joskus kipu on toispuolista
  • "jälkinäytös" (70 %) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
    - valonarkuus säilyy, liikkuminen vaikeaa, veltto olo, uupumus, katseen kohdistaminen vaikeaa, jotkut potilaat pitävät itseään "zombeina"
Migreenikohtauksen alku on löytymässä aivorungon toiminnasta. Jostain syystä verenvirtaus aivorungossa lisääntyy äkisti. Tämä johtaa siihen, että aivorunko turpoaa ja se aistitaan epämiellyttävänä kiputilana. Itse kohtauksen ajaksi verenvirtaus rauhoittuu ja saattaa laskea huomattavankin alas. Aivorungossa on kohtauksen aikana erittäin vilkasta toimintaa ja monet potilaat näkevät tässä vaiheessa epilepsiassa tyypillisä näkyjä (aura). Aivorungossa on myrsky meneillään! Auravaiheen jälkeen ilmaantuva voimakas päänsärky aistitaan aivojen kolmoishermossa. Tämä hermo kerää kipuaistimuksia aivoissa olevasta kohdasta trigeminal nucleus, mistä kiputuntemukset säteilevät moniin paikkoihin aivorungossa.

Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.

On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.

Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63

Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:

Viisi minuuttia -sarja (20)

perjantaina, syyskuuta 05, 2008

Pohjois-Karjalassa terveysprojekteille ei näy loppua

**
Karjalainen -lehti kirjoittaa tänään
(5.9.2008):

Diabeteksesta uusi suuri kansantauti
Diabetes yleistyy Pohjois-Karjalassa muuta maata nopeammin. Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksesta on tullut uusi kansantauti, joka uhkaa sekä kansanterveyttä että kuntien taloutta. Diabetesta sairastavia on Pohjois-Karjalassa noin 30 prosenttia enemmän kuin muualla maassa keskimäärin ja diabetes yleistyy muuta Suomea nopeammin.

Pohjois-Karjalassa diabeetikkojen määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Joensuussa ja lähiseudulla sairastavuus on Enoa lukuunottamatta lähellä maan keskiarvoja, mutta maakunnan reuna-alueilla tilanne huononee. Juuassa diabeetikkoja on liki kaksinkertainen määrä Kontiolahteen verrattuna. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan käynnissä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen diabeteksen ehkäisyn starttihanke. Varsinaisen hankkeen rahoitushakemus on jätetty.

Keväällä käynnistyneet terveydenhuollon henkilöstön ja kuntapäättäjien koulutustapahtumat jatkuvat parhaillaan Joensuun seudulla. Keski-Karjalan alueen koulutukset pidetään lokakuussa Kiteellä. Perusteilla ovat myös diabeteksen ehkäisyn kuntakohtaiset työryhmät.

Tähänkö tämä johtaa?
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 1, 1972-1997. Sydäntautikuolleisuus alas.
Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, osa 2, 2008- . Diabetes kuriin.

Matti ja Pekka vastaan Mikael ja Saska

*
Tänään saamme lukea
mielenkiintoisen jutun Mediuutisten -nettisivuilla. Lukekaa koko juttu. Rasvasta ja hiilihydraateista pyydetään kommenttia neljältä keskeiseltä vaikuttajalta meidän nykyisessä ravitsemuskeskustelussa. Matti Uusitupa ja Pekka Puska näyttäisivät muodostavan "ykkösleirin" ja Mikael Fogelholm ja Saska Tuomasjukka lähestyvät koko ajan "kakkosleiriä". Poimin tähän vain yhden ihanan kohdan:

Jos hiilihydraattien saantisuositus muuttuisi vaikka 45-50 prosenttiin, en kutsuisi sitä alakarppaajien voitoksi. Se on tieteen tulosten ymmärtämistä. (Mikael Fogelholm)

Lähde: Mari Heikkilä. Paha rasva, paha sokeri. Mediuutiset, 5.9.2008

Aikuistyypin diabetes - ehkäisy ja hoito Suomessa

**
Suomessa tehdään ainutlaatuista työtä
aikuistyypin (tyyppi 2) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Yleisradio on koonnut Elävään Arkistoon suomalaista diabetestutkimusta vuosituhannen alusta lähtien. Vaikka kaikista hoitokäytännöistä ei olisikaan ihan samaa mieltä, on tämä kokonaisuus kuitenkin yksi YLE:n arkiston helmiä. Katsokaa ja nauttikaa tiedosta!

Lähde: YLE:n Elävä Arkisto, 2001-2006

keskiviikkona, syyskuuta 03, 2008

Diabetesjohtajan menestystarina

*
Kansainvälisen Diabetesfederaation
(International Diabetes Federation) varapuheenjohtaja Ron Raab on kirjoittanut Ruotsin Diabetesliiton pää-äänenkannattajassa Diabetes –lehdessä omasta sairaudestaan ja miten hän on sitä menestyksellisesti hoitanut.

Varapuheenjohtaja Ron Raab sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1957. Hän oli silloin kuusivuotias. Lähestyessään 50 vuoden ikää hän oli saanut tälle sairaudelle tyypillisiä sivuoireita: näkö oli heikentynyt, mahalaukku tyhjentyi huonosti ja hänellä oli muita korkeasta verensokerista johtuvia häiriöitä. Koko ajan hän oli yrittänyt soveltaa diabeteksen hoitoon kehitettyjä parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä, olihan hän näköalapaikalla oman sairautensa hoidon suhteen. Runsaat hiilihydraattipitoiset ruokailuhetket olivat hänelle ongelmallisia, sillä hänellä oli vaikeuksia pitää verensokeriaan kurissa lääkityksen avulla.

Kymmenen vuotta sitten tilanne muuttui. Hän ryhtyi soveltamaan hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän vähensi hiilihydraattien saantia, piti proteiinin saannin ennallaan ja ryhtyi syömään runsaammin rasvaa eri lähteistä. Pitkän ajan kuluessa tapahtuneen kokeilun jälkeen hän on saanut verensokerinsa kohdalleen vähentämällä asteittain hiilihydraattien määrää 250 grammasta noin 80 grammaan päivässä. Tätä hiilihydraattien yksilöllistä rajoitusta on luonnollisesti seurannut insuliinilääkityksen tuntuva vähennys. Hän pärjää tällä hetkellä puolet pienemmällä insuliinimäärällä kuin ennen hiilihydraattitietoiselle ruokavaliolle siirtymistään. Hänen pitkäaikaissokerinsa HbA1c on huomattavasti parantunut, verensokeri ei enää heittele päivään mittaan. Hänen silmäoireensa ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, verenpaine on normaali ja veren rasva-arvot asettuivat normaalille tasolle heti kun hän ryhtyi lisäämään rasvaa ruokavalioonsa.

Erityisen tärkeänä Ron Raab pitää uuden ruokavalionsa mukanaan tuomaa helpotusta nälänhallinnassa. Hän on sitä mieltä, että pistosinsuliini lisäsi hänen ruokahaluaan. Hän on saanut uutta motivaatiota elämäänsä ja elämän laatu on parantunut huomattavasti. Ruokavaliossa tapahtunut muutos ei ole millään tapaa vaikeasti hallittava ja siinä ei ole mitään fanaattisia elementtejä. Tätä diabeetikolle sopivaa ruokavaliomuutosta ei pidä sekoittaa fanaatikkojen suosimiin proteiineja korostaviin ruokavalioihin. Tässä ruokavaliossa syödään yksinkertaisesti enemmän rasvaa.

Valitettavasti tähän hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon suhtaudutaan asiantuntijapiireissä varsin epäilevällä asenteella. Tutkimustyö tämän ruokavalion suhteen on edelleen lapsenkengissä, minkä Raab valitellen toteaa. Miksi diabeetikoille suositellaan niin suuria hiilihydraattiannoksia? Yhtenä syynä hiilihydraattien runsaaseen nauttimiseen mainitaan rasvamäärän ei-toivottu nousu jos hiilihydraatteja vähennetään. Silloin ajatellaan vanhakantaisesti, että riski saada sydän- ja verisuonitauti nousee. Mutta tämä on Raabin mielestä kehno tulkinta, sillä vielä tätäkin suurempi vaara vaanii korkean hiilihydraattikuorman aiheuttamissa verisuonimuutoksissa. Verensokerin heilahtelut voi turvallisesti estää nauttimalla mahdollisimman vähän itse ongelman aiheuttajaa, eli hiilihydraatteja.

Sellaiselle joka ei tunne haluja ryhtyä syömään runsaasti eläinperäisiä rasvoja, Raab suosittelee aluksi oliiviöljyn runsaampaa käyttöä. Kaksi teelusikallista oliiviöljyä salaatin kanssa tekee ihmeitä diabeetikolle. Siitä on sitten hyvä lähteä soveltamaan itselleen sopivaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota.

Lähde: Ron Raab. Därför minskade jag på kolhydrater. Diabetes 4: 18-19, 2008

Mahalaukun ohitusleikkaus ja diabetes

**
Mahalaukun ohitusleikkauksessa
(gastric bypass) mahalaukku tehdään hyvin pieneksi ja ohitetaan ohutsuolen ylin osa kokonaan. Tämä hyvin radikaali leikkaus on ehkä se viimeinen oljenkorsi johon sairaalloisen lihavat henkilöt voivat turvautua kokeiltuaan ensin joka ainutta muuta keinoa (myös hiilihydraattitietoista ruokavaliota!).

Lääketieteellisissä julkaisuissa on viime aikoina ahkerasti kerrottu mahalaukun ohitusleikkauksen tuomasta lisähyödystä diabeetikoille. Tänään (3.9.2008) maailmalla leviää selitysmalli siihen miksi ohitusleikkaus parantaa diabeteksen hoitoa. Ruoansulatuskanavan alemmat osat aikaansaavat tavallisesti hyvin vähäisen glukoosin imeytymisen ruoasta, mutta nyt kun ruoansulatuskanavan ylemmät osat ovat tehottomammat ja suoraan yhdistetty ohutsuolen alempaan osaan, tässä alemmassa osassa tehostuu glukoosin imeytyminen. Tämän seikan maksa havaitsee ja alentaa omaa glukoosin tuotantoaan. Koska maksan oma tuotanto on niin paljon huomattavampi kuin ohutsuolen osuus glukoosikuormasta, tämä näkyy parantuneena verensokerin hallintana. Erityisesti jos potilaalla on insuliiniresistenssi (tyypin 2 diabetes) tai insuliinia ei ollenkaan muodostu haimassa (tyypin 1 diabetes) tästä seikasta voi olla hyötyä etsittäessä parempaa hoitotasoa. Tohtori Gilles Mithieux Lyonin yliopistosta Ranskassa, on tämän selitysmallin isä.

Mielenkiintoisena seikkana on ilmennyt myös, että mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen maksa herkistyy havainnoimaan hiilihydraattipitoisen ruoan vereensokeria nostavan vaikutuksen ja tämä näkyy parempana kylläisyyden hallintana ja tehostaa ennestään painonhallintaa. Tiedot on julkaistu Cell Metabolism tiedelehdessä juuri tänään.

Selvyyden vuoksi vielä: Minä en itse kannata minkäänlaisia laihdutusleikkauksia.

Lähde: Reuters Health, 2.9.2008