**
Professori Ernst Nyström Sahlgrenska'n yliopistosairaalasta on huolissaan raskaana olevien ja imettävien äitien liian vähäisestä jodinsaannista. Terveysintoilu on mennyt liian pitkälle kun jodioitua suolaa ei enää käytetä riittävästi. Asiaa on professori Nyströmin toimesta tutkittu ja ongelmaryhmäksi saannin suhteen todettiin juuri nämä mainitut väestöryhmittymät. Keskimääräinen jodinsaanti jää liian alhaiseksi. Ratkaisuksi jodiongelmaan professori Nyström ehdottaa ravintolisien käyttöä. Kunnes tiedämme enemmän, suosittelemme 150 mikrogrammaa jodia päivittäin ravintolisistä, sanoo Ernst Nyström.
Jodinpuutteen jatkuessa pitkään se aiheuttaa struumaksi kutsutun kilpirauhassairauden puhkeamisen. Jodi on erittäin tärkeää kasvavalle sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle. Vakava jodinpuute lapsuudessa aiheuttaa jopa älyllisiä kehityshäiriöitä. Ruotsissa ja Suomessa on maaperässä luonnostaan erittäin vähän jodia.
Syökää riittävästi jodipitoista suolaa, sanon minä! En kiusatakseni tuntemaani professoria, vaan maalaisjärkeen vedoten.
Lähde: Svenska Dagbladet verkkoversio, 11.9.2008
torstaina, syyskuuta 11, 2008
keskiviikkona, syyskuuta 10, 2008
Ohjeita diabeteksen hoitoon vuodelta 1915
*
Dieetti on tärkein tekijä. On tärkeää välttää sokeria ja tärkkelyspitoisia ruokia, sillä tärkkelys muuttuu ruoansulatuksessa sokeriksi. Melkein kaikkia lihalajeja, lintua ja kalaa voi syödä, sekä munia ja rasvapitoisia ruokia. Liemiä voi nauttia mutta niissä ei saa olla suurusta, jota vastoin laatikkoruoat, useat vihannekset ja leipä ovat kiellettyjä. Maitoa voi vähän käyttää. Maitoa voi myös niin valmistaa, että sokeriaine on siitä eroitettu. Muutamissa hyvin huonoissa tapauksissa ei voi olla niin jyrkkä dieetissä koska sairaat menevät kovin huonoiksi, vaan täytyy antaa myös vähän kasviksia. (Otettu kirjasta, joka on painettu vuonna 1915)
Huomautus: Insuliini keksittiin vuonna 1921
Lähde: Anonyymi lukijavihje, 10.9.2008
Dieetti on tärkein tekijä. On tärkeää välttää sokeria ja tärkkelyspitoisia ruokia, sillä tärkkelys muuttuu ruoansulatuksessa sokeriksi. Melkein kaikkia lihalajeja, lintua ja kalaa voi syödä, sekä munia ja rasvapitoisia ruokia. Liemiä voi nauttia mutta niissä ei saa olla suurusta, jota vastoin laatikkoruoat, useat vihannekset ja leipä ovat kiellettyjä. Maitoa voi vähän käyttää. Maitoa voi myös niin valmistaa, että sokeriaine on siitä eroitettu. Muutamissa hyvin huonoissa tapauksissa ei voi olla niin jyrkkä dieetissä koska sairaat menevät kovin huonoiksi, vaan täytyy antaa myös vähän kasviksia. (Otettu kirjasta, joka on painettu vuonna 1915)
Huomautus: Insuliini keksittiin vuonna 1921
Lähde: Anonyymi lukijavihje, 10.9.2008
Ulos vai tulos terveydenhoidossa?
**
Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimuksen perusterveydenhuollon laadusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuolto ei riipu palveluiden tuottajasta. Suomalaiset pelkäävät palveluiden ulkoistamista ihan turhaan.
Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden ulkoistaminen herättää usein kysymyksen siitä, miten ulkoistuspäätös vaikuttaa palveluiden laatuun ja kustannuksiin. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan laatu ei aina riipu palveluiden tuottajasta, ja ulkoistaminen saattaa herättää aivan turhaan epäluuloa. Terveyspalvelut ulkoistetaan nykyään yhä useammin, enimmäkseen kuitenkin yksityiselle palveluntuottajalle, mutta myös kolmannen sektorin toimijoille.
Suomalaiset suhtautuvat usein turhaan epäluuloisesti kunnan ulkopuolelle ulkoistettuihin terveydenhuoltopalveluihin. Ulkoista toimijaa kohtaan tunnetaan epäluuloa, sillä oman kunnan palvelut tuntuvat turvallisilta.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa Karjaalta, jossa on terveydenhuollon palveluiden suhteen erityinen järjestely: kaupunki ostaa kaikki perusterveyden ja ikääntyneiden lakisääteiset palvelut kolmannella sektorilla toimivalta palveluntuottajalta, Samfundet Folkhälsanilta. Karjaan tilannetta verrattiin kolmen vertailukunnan tilanteeseen.
Kyselyn mukaan kansalaiset eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä Karjaan terveydenhoitopalveluihin heti ulkoistamisen jälkeen. Seuraavassa kyselyssä epäluuloista suhtautumista ei kuitenkaan enää näkynyt, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen.
Kun ulkoinen toimija on onnistunut tuottamaan hyvää palvelua, suomalaiset ovat kuitenkin nopeita hyväksymään muitakin ratkaisuja. Myöhemmässä kyselyssä potilastyytyväisyys ei ollut enää yhteydessä palveluntuotantomalliin, vaan siihen, oliko potilas omalääkärijärjestelmän piirissä vai ei, sanoo professori Suominen.
Monet kaupungit ja kunnat ulkoistavat terveydenhoitopalveluitaan, ja kunnallisen terveydenhuollon parissa toimii yhä useammin myös kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannella sektorilla toimivat vapaaehtoiset järjestöt ja yhdistykset, jotka tuottavat palveluita ilman voiton tavoittelua.
Terveydenhuollon palveluiden laatu ei näyttäisi riippuvan siitä, kuka palvelut tuottaa. Karjaalla tehdyn ulkoistamisen jälkeinen asiakastyytymättömyys johtui tutkimuksen mukaan uuteen järjestelyyn kohdistuvasta epäluulosta, ja tyytyväisyys parani myöhemmin. Karjaan osalta terveyspalveluiden tuotantotavoilla oli vaikutusta myös kustannuksiin. Perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskustoimintaan, terveyskeskuksen vuodeosastotoimintaan ja ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon liittyvien kustannusten nousutrendi taittui laskivat ulkoistamisen jälkeen, Suominen kertoo.
Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen ei lähde tutkimuksen perusteella vetämään linjauksia siitä, pitäisikö kolmannen sektorin roolia kasvattaa perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa kolmatta sektoria edusti iso, vakavarainen järjestö, jolla on alalta usean vuoden kokemus. Kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole samanlaista taustaa, vaan osa järjestöistä ja yhdistyksistä on hyvin pieniä, huomauttaa Suominen.
Suominen uskoo kuitenkin, että sekä kolmannen sektorin toimijoilla että yksityisillä yrityksillä tulee olemaan jatkossa vahva rooli terveydenhoitopalveluiden tuottamisessa. Kolmannen sektorin osalta toiminta tulee aluksi varmasti keskittymään enemmän erityispalveluihin. Harva kolmannen sektorin toimija pystyy kilpailemaan koko perusterveydenhuollon palveluiden tuotannosta, ja niille markkinoille ovatkin tulossa yksityiset yritykset.
Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 10.9.2008
Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimuksen perusterveydenhuollon laadusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuolto ei riipu palveluiden tuottajasta. Suomalaiset pelkäävät palveluiden ulkoistamista ihan turhaan.
Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden ulkoistaminen herättää usein kysymyksen siitä, miten ulkoistuspäätös vaikuttaa palveluiden laatuun ja kustannuksiin. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan laatu ei aina riipu palveluiden tuottajasta, ja ulkoistaminen saattaa herättää aivan turhaan epäluuloa. Terveyspalvelut ulkoistetaan nykyään yhä useammin, enimmäkseen kuitenkin yksityiselle palveluntuottajalle, mutta myös kolmannen sektorin toimijoille.
Suomalaiset suhtautuvat usein turhaan epäluuloisesti kunnan ulkopuolelle ulkoistettuihin terveydenhuoltopalveluihin. Ulkoista toimijaa kohtaan tunnetaan epäluuloa, sillä oman kunnan palvelut tuntuvat turvallisilta.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa Karjaalta, jossa on terveydenhuollon palveluiden suhteen erityinen järjestely: kaupunki ostaa kaikki perusterveyden ja ikääntyneiden lakisääteiset palvelut kolmannella sektorilla toimivalta palveluntuottajalta, Samfundet Folkhälsanilta. Karjaan tilannetta verrattiin kolmen vertailukunnan tilanteeseen.
Kyselyn mukaan kansalaiset eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä Karjaan terveydenhoitopalveluihin heti ulkoistamisen jälkeen. Seuraavassa kyselyssä epäluuloista suhtautumista ei kuitenkaan enää näkynyt, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen.
Kun ulkoinen toimija on onnistunut tuottamaan hyvää palvelua, suomalaiset ovat kuitenkin nopeita hyväksymään muitakin ratkaisuja. Myöhemmässä kyselyssä potilastyytyväisyys ei ollut enää yhteydessä palveluntuotantomalliin, vaan siihen, oliko potilas omalääkärijärjestelmän piirissä vai ei, sanoo professori Suominen.
Monet kaupungit ja kunnat ulkoistavat terveydenhoitopalveluitaan, ja kunnallisen terveydenhuollon parissa toimii yhä useammin myös kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannella sektorilla toimivat vapaaehtoiset järjestöt ja yhdistykset, jotka tuottavat palveluita ilman voiton tavoittelua.
Terveydenhuollon palveluiden laatu ei näyttäisi riippuvan siitä, kuka palvelut tuottaa. Karjaalla tehdyn ulkoistamisen jälkeinen asiakastyytymättömyys johtui tutkimuksen mukaan uuteen järjestelyyn kohdistuvasta epäluulosta, ja tyytyväisyys parani myöhemmin. Karjaan osalta terveyspalveluiden tuotantotavoilla oli vaikutusta myös kustannuksiin. Perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskustoimintaan, terveyskeskuksen vuodeosastotoimintaan ja ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon liittyvien kustannusten nousutrendi taittui laskivat ulkoistamisen jälkeen, Suominen kertoo.
Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen ei lähde tutkimuksen perusteella vetämään linjauksia siitä, pitäisikö kolmannen sektorin roolia kasvattaa perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa kolmatta sektoria edusti iso, vakavarainen järjestö, jolla on alalta usean vuoden kokemus. Kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole samanlaista taustaa, vaan osa järjestöistä ja yhdistyksistä on hyvin pieniä, huomauttaa Suominen.
Suominen uskoo kuitenkin, että sekä kolmannen sektorin toimijoilla että yksityisillä yrityksillä tulee olemaan jatkossa vahva rooli terveydenhoitopalveluiden tuottamisessa. Kolmannen sektorin osalta toiminta tulee aluksi varmasti keskittymään enemmän erityispalveluihin. Harva kolmannen sektorin toimija pystyy kilpailemaan koko perusterveydenhuollon palveluiden tuotannosta, ja niille markkinoille ovatkin tulossa yksityiset yritykset.
Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 10.9.2008
Blogilistan linkatuimmat blogit
**
Tässä on aika mielenkiintoinen lista:
Ei ehkä ole kyse sattumasta, sillä Veteraaniurheilijan blogit ovat olleet jo viikon verran kärkikolmikossa. Kiitos kun luette ja linkitätte blogiini noin ahkerasti!
Lähde: Blogilista, 10.9.2008
Tässä on aika mielenkiintoinen lista:
Ei ehkä ole kyse sattumasta, sillä Veteraaniurheilijan blogit ovat olleet jo viikon verran kärkikolmikossa. Kiitos kun luette ja linkitätte blogiini noin ahkerasti!
Linkatuimmat blogit
Kovaa kritiikkiä ravitsemussuosituksista Ruotsissa
*
Julkaistu 9.9.2008, editointi meni seuraavan päivän puolelle. Tästä asiasta keskustellaan juuri nyt erittäin vilkkaasti.
Ruotsissa on jo jonkin aikaa kritisoitu Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Tänään (9.9.2008) suosittu ja arvostettu lääkärilehti "Läkartidningen" julkaisee kaksi erityisen kriittistä kirjoitusta. Koska lukijoitteni joukossa saattaa olla ruotsinkieltä heikosti ymmärtäviä, käännän nyt toisen niistä suomenkielelle. Kirjoitus on laadittu erittäin taitavasti ja vain minun avuton käännökseni voi ne pilata. Jotta kirjoituksieni kautta välittyisi jokin lisähyöty, olen jatkanut uskollisesti omaksumallani yksinkertaisella linjallani ja käyttänyt tässäkin jutussa erittäin helppoa kieltä sekä välttänyt tarkoituksella kovin tieteellistä lähestymistapaa. Säilytin kuitenkin kirjoitusten sarkastisen leiman. Tämä on yksi merkillisimpiä lukemiani juttuja lääkärilehdessä. Lukekaa kirjoitus myös alkuperäiskielellä!
Miksi ravitsemuksen "asiantuntijat" torjuvat tutkimustiedon?
Ralf Sundberg (lääketieteen tohtori, dosentti, yksityislääkäri)
Karl-E Arfors (professori, entinen Pharmacian tutkimuspäällikkö)
Annika Dahlqvist (lääkäri)
Christer Enkvist (ylilääkäri)
Björn Hammarskjöld (biokemisti, entinen lastentautiopin ylilääkäri)
Johan Hedbrant (filosofian tohtori, tutkijainsinööri)
Åsa Larsson (piirilääkäri)
Tore Persson (lääkäri)
Göran Petersson (professori, kemiallinen ympäristötiede)
Jørgen Vesti-Nielsen (ylilääkäri)
Joillakin ruotsalaisilla ravitsemuksen ammattilaisilla on yhteyksiä elintarviketeollisuutta edistäviin ruotsalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tämä luo todennäköisesti liioittelun leiman heidän lausuntojensa ylle - ainakin tämä eturistiriita pitää selvittää. Ravitsemustutkimukset ovat viimeisten 6-7 vuoden aikana osoittaneet, että hiilihydraattipitoinen, rasvaköyhä ruoka voimakkaasti lisää riskiä lihoa, saada metabolinen oireyhtymä ja diabetes on myös lisääntynyt [1]. Tällainen ruoka johtaa usein insuliinitasojen kohoamiseen ja insuliinin tehottomuuteen. Tästä seuraa sitten sydän- ja verisuonitauteja [1, 2], munuaisten vajaatoimintaa [3] ja Alzheimerin tautia [4]. Nämä sairaudet ovat räjähdyksenomaisesti lisääntyneet koko maailmassa.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi syytä rajoittaa ruoan tärkkelys- ja sokerimääriä. Oman insuliinintuotannon tehottomuuden perusteella voidaan tehdä valinta hyvin erilaisten hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden kesken [5]. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio johtaa nopeasti parantuneeseen tehokkuuteen oman insuliinin suhteen. Tästä on seurauksena myös omaehtoisen kalorirajoituksen toteutuminen, joka alentaa painoa ja parantaa sekä vakiinnuttaa vuorokautisen verensokerin niillä joilla on tyypin 2 diabetes [6]. Lääkehoito voidaan usein lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää [5]. Verisuonten kalkkeutumista aiheuttavat virheelliset veren rasva-arvot paranevat tai muuttuvat kokonaan terveelliseen suuntaan. Tämä muutos parempaan suuntaan nähdään myös normaalipainoisilla ja niillä pullukoilla, jotka onnistuvat pitämään painonsa vakaana [7].
Tällaisen ruokavalion noudattaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa vähentyneisiin voittoihin sokeri- ja tärkkelystuotteita valmistavissa yrityksissä. Myös pikaruokaketjut, laihdutus- ja lääketeollisuus menettää rahaa. Siksi nämä teollisuusyritykset ja niiden edustajat Ruotsin ravitsemussäätiössä (Swedish Nutrition Foundation) ja ILSIssä (International Life Sciences Institute) vastustavat monin eri tavoin ruokavaliosuositusten muuttamista meidän mielestämme terveellisempään suuntaan.
ILSI on asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan sokeritautia ja metabolista oireyhtymää. Tällä ryhmällä on tehtävänä tunnistaa riskitekijät ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä millä tavalla Euroopan unioni, WHO, potilasyhdistykset ja terveydenhoito voisi ottaa huomioon nämä tulokset ravitsemuksessa ja elämäntavoissa [8].
Asiantuntijaryhmä ilmoittaa saaneensa aikaiseksi kaksi julkaisua. Ensimmäinen niistä on yhteenvetoartikkeli tyypin 2 diabeteksesta. Sen on kirjoittanut parivaljakko Parillo ja Riccardi ILSI:lle mm. Coca-Colan, Kelloggin och Südzuckerin sponsoroimina [9]. Tässä artikkelissa sanotaan, että sokeri ei ole mikään riskitekijä diabeteksessa ja viitataan toiseen ILSI:n rahoittamaan tutkimukseen [10].
Toinen julkaisu, jonka tämä ILSI-ryhmä on saanut aikaiseksi, on lentolehtisen tapainen kantaa ottava kirjoitus, joka perustuu tuohon ensimmäiseen julkaisuun. Kannanotossa pyritään rauhoittamaan viranomaisia ja vallanpitäjiä, että mitään vaaraa kasvavasta tyypin 2 diabeteksesta ei ole [11]. Tieteellisestä annista vastaa samainen Riccardi ja ihmiskunnan pelastavan ravinnon ohjeet ilmoitetaan löytyvän niistä ohjeista, joita suosittelee EASD (European Association for the Study of Diabetes) vuonna 2004 [12].
Nämä EASD:n ravitsemussuositukset on laatinut Jim Mann. Jo 1970-luvulla sokeriteollisuus sponsoroi hänen diabetestutkimuksiaan [13]. Hän on nyt (ja oli EASD:n ohjeiden astuessa voimaan vuonna 2004) asiantuntijana New Zealand Sugar Company:ssä, eli uusseelantilaisessa sokeriyhtiössä [14]. Mannin (ei Tarmo Mannin!) kanssa näitä ohjeita väsäsi yllätys, yllätys ILSI-sponsoroitu Riccardi. Piiri pieni pyörii...
EASD:n ravitsemussuosituksista puuttuu esteellisyysilmoitus. Tämä johtunee siitä syystä, että Riccardi on toimittajana niissä ravitsemussuosituksissa, jotka sitten päätettiin julkaista [15]. ...lapset siinä hyörii... Läkartidningen:issä on jo aiemmin kerrottu näiden EASD:n ravitsemussuosituksista ja miten ne eivät suinkaan perustuneet diabetestutkimuksiin, vaan siinä hankittiin tietoa valikoidusti ja virheellisesti tutkimuksista terveillä ihmisillä [16].
Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR) tehtiin jakeluversio professori Brittmarie Sandströmin johdolla. Hänen työstään kertovassa jutussa kirjoittaja Åke Bruce Livsmedelsverket:istä (vastaa ehkä meidän Kansanterveyslaitostamme), korosti Sandströmin roolia ILSI:ssä ja piti sitä kunniakkaana asiana (!) [17].
Tämä osoittaa entistä selvemmin miten ravitsemussuosituksista vastuulliset henkilöt eivät voi pitää näppejään erossa teollisuuden mieliharrastuksista, ja osoittaa myös miten ravitsemussuositukset ovat saaneet syntynsä. Näiden lobbaajien todellisena päämääränä ei ole parantaa kansanterveyttä vaan teollisuuden voittojen maksimointi. Tästä ristiriidasta täytyy saada lisävalaistusta. Siksi ruotsalainen ravitsemuskeskustelu on niin kiihkeää.
On huomiotaherättävää mitä suuremmassa määrin, että Claude Marcus, Göran Hallmans, Gunnar Johansson, Elisabet Rothenberg ja Stephan Rössner omine sidonnaisuuksineen näihin teollisuuslaitoksiin – tämä ilmenee heidän esteellisyysilmoituksestaan Ruotsin ravitsemussäätiön (SNF) kotisivuilla – vaativat Socialstyrelsen:iä (vastaa meidän Lääkelaitostamme) kumoamaan päätöstään sallia Annika Dahlqvistin hoitaa diabeetikkoja hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla [18].
Näiden kirjoittajien vastineessa varoitetaan rasvasta tavalla, joka menee mauttomuuden puolelle. Yksityiskohtainen lista tulisi liian pitkäksi ja tyydymme sen sijaan neljään esimerkkiin.
Kirjoittajat ilmaisevat erään Cochranetutkimuksen todistavan sen puolesta, että täysjyvätuotteilla voidaan ehkäistä diabetesta, mitä loppupäätelmä ei vahvista. He kirjoittavat, että ruoan kautta saatu tyydyttynyt rasva lisää insuliiniresistenssiä ja he viittaavat yhteenvetoartikkeliin, joka osoittaa päinvastaista. Women's Health Initiative:n osaraportista lainataan eräs kohta, jossa väitetään alhaisen rasvakuorman estävän rintasyöpää, vaikka sellaista yhteyttä ei ole. Esimerkkinä siitä kuinka hedelmät, vihannekset ja täysjyvä vähentää LDL-kolesterolia viitataan tutkimukseen missä Listeria-bakteeria esiintyy kotitekoisessa makkaramassassa [19]! (Tässä kohdassa sain sellaisen naurukohtauksen, että olin tukehtua pähkinöihini!)
He pistävät lähdeluetteloon viisi tutkimusta äärimmäisen rankasta ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun Socialstyrelsen utelee tästä, he vastaavat, että tällaista ruokavaliota ei ole "lainkaan testattu tieteellisissä tutkimuksissa" [20]. Ovatko he jo näin nopeasti unohtaneet, että sentään löysivät viisi sellaista tutkimusta muutamia viikkoja aiemmin? Etsimällä hakusanoilla "ketogenic diet" saadaan tästä ääriruokavaliosta PubMed -tietokannassa 710 osumaa. Lisää tutkimuksia löytyy muilla hakusanoilla.
Marcus' ja hänen kolleegojensa lausunto Läkartidningen:issä, jota me lainaamme yllä, ei ole ainoastaan ristiriitainen heidän lausuntojensa kanssa. Lausunto on todistetusti epäasiallinen, vailla tieteellistä perustaa ja on ristiriidassa Ruotsin Lääkäriliiton eettisten perusteiden kanssa sen suhteen miten lääkäreiden pitäisi antaa julkisia lausuntoja. Ajatellen ryhmän antamaa kuvaa itsestään johtavana ravitsemusneuvojana, voidaan tuskin pitää asiaa merkkinä anteeksiantamattomasta leväperäisyydestä ja osaamattomuudesta.
Lukijan pääteltäväksi jää mikä on todellisena motiivina Marcus'in ja kolleegojen kielteiselle kannalle näissä hiilihydraattitietoisissa tutkimuksissa. Amerikkalaisen kirjailijan Upton Sinclairin lennokkaat sanat voivat mahdollisesti johdatella lukijaa oikeille poluille: "It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it." (Ihmisen on vaikea ymmärtää jotakin, jos hänen työpalkkansa riippuu siitä jättääkö hän asian ymmärtämättä)
Mahdollisia sidonnaisuuksia tai esteellisyyksiä: Ei minkäänlaisia.
Lähdeluettelo
1. Hu FB. Diet and cardiovascular disease prevention the need for a paradigm shift. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):22-4.
2. Beulens JW, de Bruijne LM, Stolk RP, Peeters PH, Bots ML, Grobbee DE, van der Schouw YT. High dietary glycemic load and glycemic index increase risk of cardiovascular disease among middle-aged women: a population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):14-21.
3. Sarafidis PA, Ruilope LM. Insulin resistance, hyperinsulinemia, and renal injury: Mechanisms and implications. Am J Nephrol 2006;26(3):232-44.
4. Xu W, Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The effect of borderline diabetes on the risk of dementia and Alzheimer's disease. Diabetes. 2007;56(1):211-6.
5. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, Gleed A, Jacobs DB, Larson G, Lustig RH, Manninen AH, McFarlane SI, Morrison K, Nielsen JV, Ravnskov U, Roth KS, Silvestre R, Sowers JR, Sundberg R, Volek JS, Westman EC, Wood RJ, Wortman J, Vernon MC. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.
6. Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005;142(6):403-11.
7. Feinman RD, Volek JS: Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss. Nutr Metab (Lond). 2006, 3:24.
8. ILSI Europe. Metabolic Syndrome and Diabetes Task Force.
http://europe.ilsi.org/activities/taskforces/diet/metabolicsyndrome.htm. 2008-08-19.
9. Parillo M, Riccardi G. Diet Composition and the Risk of Type-2 Diabetes: Epidemiological and Clinical Evidence. British Journal of Nutrition 2004;90(1):7-19.
10. Yang EJ, Kerver JM, Park UK, Kayitsinga J, Allison DB, Song WO. Carbohydrate intake and biomarkers of glycemic control among US adults: the third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). Am J Clin Nutr 2003;77:1426-1433.
11. Chaplin S. Type-2 Diabetes - Prevention and Management. ILSI Europe Concise Monograph Series 2005:1-35.
http://europe.ilsi.org/NR/rdonlyres/E8C246A2-A663-4131-9BED-8AD3B6420004/0/Diabetes.pdf . 2008-08-19
12. Mann JI, De Leeuw I, Hermansen K, Karamanos B, Karlstrom B, Katsilambros N, et al; Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association. Evidence-based nutritional approach to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004;14:373-94.
13. Simpson RW, Mann JI, Eaton J, Moore RA, Carter R, Hockaday TD. Improved glucose control in maturity-onset diabetes treated with high-carbohydrate-modified fat diet. Br Med J. 1979 Jun 30;1(6180):1753-6.
14. Sugar Research Advisory Service. SRAS Advisers. Jim Mann.
http://www.sras.org.nz/Experts.aspx. 2008-08-19.
15. Elsevier Media. Information and Rates. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease.
http://www.elsmediakits.com/journalDetail.php?jrn_id=00000414&ref. 2008-08-19.
16. Sundberg R, Hedbrant J. Vilseledande om fett – kritisk granskning av kostråd från expertgrupper. Läkartidningen 2008;105(20):1480-2.
17. Astrup A, Isaksson B, Lönnerdal B, Bruce Å, Samuelson G, Asp NG. In memory of Brittmarie Sandström, 1945–2002. Scandinavian Journal of Nutrition 2003;47(1):4-5.
18. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas. Läkartidningen 2008;105(24-25):1864-6.
19. Schultze KK, Linton RH, Cousin MA, Luchansky JB, Tamplin ML. Effect of preinoculation growth media and fat levels on thermal inactivation of a serotype 4b strain of Listeria monocytogenes in frankfurter slurries. Food Microbiol. 2007;24(4):352-61.
20. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Replik: Extrem kost är inte förenlig med vetenskap och beprövad erfarenhet. Läkartidningen 2008;105(28-29):2030.
Julkaistu 9.9.2008, editointi meni seuraavan päivän puolelle. Tästä asiasta keskustellaan juuri nyt erittäin vilkkaasti.
Ruotsissa on jo jonkin aikaa kritisoitu Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Tänään (9.9.2008) suosittu ja arvostettu lääkärilehti "Läkartidningen" julkaisee kaksi erityisen kriittistä kirjoitusta. Koska lukijoitteni joukossa saattaa olla ruotsinkieltä heikosti ymmärtäviä, käännän nyt toisen niistä suomenkielelle. Kirjoitus on laadittu erittäin taitavasti ja vain minun avuton käännökseni voi ne pilata. Jotta kirjoituksieni kautta välittyisi jokin lisähyöty, olen jatkanut uskollisesti omaksumallani yksinkertaisella linjallani ja käyttänyt tässäkin jutussa erittäin helppoa kieltä sekä välttänyt tarkoituksella kovin tieteellistä lähestymistapaa. Säilytin kuitenkin kirjoitusten sarkastisen leiman. Tämä on yksi merkillisimpiä lukemiani juttuja lääkärilehdessä. Lukekaa kirjoitus myös alkuperäiskielellä!
Miksi ravitsemuksen "asiantuntijat" torjuvat tutkimustiedon?
Ralf Sundberg (lääketieteen tohtori, dosentti, yksityislääkäri)
Karl-E Arfors (professori, entinen Pharmacian tutkimuspäällikkö)
Annika Dahlqvist (lääkäri)
Christer Enkvist (ylilääkäri)
Björn Hammarskjöld (biokemisti, entinen lastentautiopin ylilääkäri)
Johan Hedbrant (filosofian tohtori, tutkijainsinööri)
Åsa Larsson (piirilääkäri)
Tore Persson (lääkäri)
Göran Petersson (professori, kemiallinen ympäristötiede)
Jørgen Vesti-Nielsen (ylilääkäri)
Joillakin ruotsalaisilla ravitsemuksen ammattilaisilla on yhteyksiä elintarviketeollisuutta edistäviin ruotsalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tämä luo todennäköisesti liioittelun leiman heidän lausuntojensa ylle - ainakin tämä eturistiriita pitää selvittää. Ravitsemustutkimukset ovat viimeisten 6-7 vuoden aikana osoittaneet, että hiilihydraattipitoinen, rasvaköyhä ruoka voimakkaasti lisää riskiä lihoa, saada metabolinen oireyhtymä ja diabetes on myös lisääntynyt [1]. Tällainen ruoka johtaa usein insuliinitasojen kohoamiseen ja insuliinin tehottomuuteen. Tästä seuraa sitten sydän- ja verisuonitauteja [1, 2], munuaisten vajaatoimintaa [3] ja Alzheimerin tautia [4]. Nämä sairaudet ovat räjähdyksenomaisesti lisääntyneet koko maailmassa.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi syytä rajoittaa ruoan tärkkelys- ja sokerimääriä. Oman insuliinintuotannon tehottomuuden perusteella voidaan tehdä valinta hyvin erilaisten hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden kesken [5]. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio johtaa nopeasti parantuneeseen tehokkuuteen oman insuliinin suhteen. Tästä on seurauksena myös omaehtoisen kalorirajoituksen toteutuminen, joka alentaa painoa ja parantaa sekä vakiinnuttaa vuorokautisen verensokerin niillä joilla on tyypin 2 diabetes [6]. Lääkehoito voidaan usein lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää [5]. Verisuonten kalkkeutumista aiheuttavat virheelliset veren rasva-arvot paranevat tai muuttuvat kokonaan terveelliseen suuntaan. Tämä muutos parempaan suuntaan nähdään myös normaalipainoisilla ja niillä pullukoilla, jotka onnistuvat pitämään painonsa vakaana [7].
Tällaisen ruokavalion noudattaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa vähentyneisiin voittoihin sokeri- ja tärkkelystuotteita valmistavissa yrityksissä. Myös pikaruokaketjut, laihdutus- ja lääketeollisuus menettää rahaa. Siksi nämä teollisuusyritykset ja niiden edustajat Ruotsin ravitsemussäätiössä (Swedish Nutrition Foundation) ja ILSIssä (International Life Sciences Institute) vastustavat monin eri tavoin ruokavaliosuositusten muuttamista meidän mielestämme terveellisempään suuntaan.
ILSI on asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan sokeritautia ja metabolista oireyhtymää. Tällä ryhmällä on tehtävänä tunnistaa riskitekijät ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä millä tavalla Euroopan unioni, WHO, potilasyhdistykset ja terveydenhoito voisi ottaa huomioon nämä tulokset ravitsemuksessa ja elämäntavoissa [8].
Asiantuntijaryhmä ilmoittaa saaneensa aikaiseksi kaksi julkaisua. Ensimmäinen niistä on yhteenvetoartikkeli tyypin 2 diabeteksesta. Sen on kirjoittanut parivaljakko Parillo ja Riccardi ILSI:lle mm. Coca-Colan, Kelloggin och Südzuckerin sponsoroimina [9]. Tässä artikkelissa sanotaan, että sokeri ei ole mikään riskitekijä diabeteksessa ja viitataan toiseen ILSI:n rahoittamaan tutkimukseen [10].
Toinen julkaisu, jonka tämä ILSI-ryhmä on saanut aikaiseksi, on lentolehtisen tapainen kantaa ottava kirjoitus, joka perustuu tuohon ensimmäiseen julkaisuun. Kannanotossa pyritään rauhoittamaan viranomaisia ja vallanpitäjiä, että mitään vaaraa kasvavasta tyypin 2 diabeteksesta ei ole [11]. Tieteellisestä annista vastaa samainen Riccardi ja ihmiskunnan pelastavan ravinnon ohjeet ilmoitetaan löytyvän niistä ohjeista, joita suosittelee EASD (European Association for the Study of Diabetes) vuonna 2004 [12].
Nämä EASD:n ravitsemussuositukset on laatinut Jim Mann. Jo 1970-luvulla sokeriteollisuus sponsoroi hänen diabetestutkimuksiaan [13]. Hän on nyt (ja oli EASD:n ohjeiden astuessa voimaan vuonna 2004) asiantuntijana New Zealand Sugar Company:ssä, eli uusseelantilaisessa sokeriyhtiössä [14]. Mannin (ei Tarmo Mannin!) kanssa näitä ohjeita väsäsi yllätys, yllätys ILSI-sponsoroitu Riccardi. Piiri pieni pyörii...
EASD:n ravitsemussuosituksista puuttuu esteellisyysilmoitus. Tämä johtunee siitä syystä, että Riccardi on toimittajana niissä ravitsemussuosituksissa, jotka sitten päätettiin julkaista [15]. ...lapset siinä hyörii... Läkartidningen:issä on jo aiemmin kerrottu näiden EASD:n ravitsemussuosituksista ja miten ne eivät suinkaan perustuneet diabetestutkimuksiin, vaan siinä hankittiin tietoa valikoidusti ja virheellisesti tutkimuksista terveillä ihmisillä [16].
Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR) tehtiin jakeluversio professori Brittmarie Sandströmin johdolla. Hänen työstään kertovassa jutussa kirjoittaja Åke Bruce Livsmedelsverket:istä (vastaa ehkä meidän Kansanterveyslaitostamme), korosti Sandströmin roolia ILSI:ssä ja piti sitä kunniakkaana asiana (!) [17].
Tämä osoittaa entistä selvemmin miten ravitsemussuosituksista vastuulliset henkilöt eivät voi pitää näppejään erossa teollisuuden mieliharrastuksista, ja osoittaa myös miten ravitsemussuositukset ovat saaneet syntynsä. Näiden lobbaajien todellisena päämääränä ei ole parantaa kansanterveyttä vaan teollisuuden voittojen maksimointi. Tästä ristiriidasta täytyy saada lisävalaistusta. Siksi ruotsalainen ravitsemuskeskustelu on niin kiihkeää.
On huomiotaherättävää mitä suuremmassa määrin, että Claude Marcus, Göran Hallmans, Gunnar Johansson, Elisabet Rothenberg ja Stephan Rössner omine sidonnaisuuksineen näihin teollisuuslaitoksiin – tämä ilmenee heidän esteellisyysilmoituksestaan Ruotsin ravitsemussäätiön (SNF) kotisivuilla – vaativat Socialstyrelsen:iä (vastaa meidän Lääkelaitostamme) kumoamaan päätöstään sallia Annika Dahlqvistin hoitaa diabeetikkoja hiilihydraatteja rajoittavalla ruokavaliolla [18].
Näiden kirjoittajien vastineessa varoitetaan rasvasta tavalla, joka menee mauttomuuden puolelle. Yksityiskohtainen lista tulisi liian pitkäksi ja tyydymme sen sijaan neljään esimerkkiin.
Kirjoittajat ilmaisevat erään Cochranetutkimuksen todistavan sen puolesta, että täysjyvätuotteilla voidaan ehkäistä diabetesta, mitä loppupäätelmä ei vahvista. He kirjoittavat, että ruoan kautta saatu tyydyttynyt rasva lisää insuliiniresistenssiä ja he viittaavat yhteenvetoartikkeliin, joka osoittaa päinvastaista. Women's Health Initiative:n osaraportista lainataan eräs kohta, jossa väitetään alhaisen rasvakuorman estävän rintasyöpää, vaikka sellaista yhteyttä ei ole. Esimerkkinä siitä kuinka hedelmät, vihannekset ja täysjyvä vähentää LDL-kolesterolia viitataan tutkimukseen missä Listeria-bakteeria esiintyy kotitekoisessa makkaramassassa [19]! (Tässä kohdassa sain sellaisen naurukohtauksen, että olin tukehtua pähkinöihini!)
He pistävät lähdeluetteloon viisi tutkimusta äärimmäisen rankasta ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun Socialstyrelsen utelee tästä, he vastaavat, että tällaista ruokavaliota ei ole "lainkaan testattu tieteellisissä tutkimuksissa" [20]. Ovatko he jo näin nopeasti unohtaneet, että sentään löysivät viisi sellaista tutkimusta muutamia viikkoja aiemmin? Etsimällä hakusanoilla "ketogenic diet" saadaan tästä ääriruokavaliosta PubMed -tietokannassa 710 osumaa. Lisää tutkimuksia löytyy muilla hakusanoilla.
Marcus' ja hänen kolleegojensa lausunto Läkartidningen:issä, jota me lainaamme yllä, ei ole ainoastaan ristiriitainen heidän lausuntojensa kanssa. Lausunto on todistetusti epäasiallinen, vailla tieteellistä perustaa ja on ristiriidassa Ruotsin Lääkäriliiton eettisten perusteiden kanssa sen suhteen miten lääkäreiden pitäisi antaa julkisia lausuntoja. Ajatellen ryhmän antamaa kuvaa itsestään johtavana ravitsemusneuvojana, voidaan tuskin pitää asiaa merkkinä anteeksiantamattomasta leväperäisyydestä ja osaamattomuudesta.
Lukijan pääteltäväksi jää mikä on todellisena motiivina Marcus'in ja kolleegojen kielteiselle kannalle näissä hiilihydraattitietoisissa tutkimuksissa. Amerikkalaisen kirjailijan Upton Sinclairin lennokkaat sanat voivat mahdollisesti johdatella lukijaa oikeille poluille: "It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it." (Ihmisen on vaikea ymmärtää jotakin, jos hänen työpalkkansa riippuu siitä jättääkö hän asian ymmärtämättä)
Mahdollisia sidonnaisuuksia tai esteellisyyksiä: Ei minkäänlaisia.
Lähdeluettelo
1. Hu FB. Diet and cardiovascular disease prevention the need for a paradigm shift. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):22-4.
2. Beulens JW, de Bruijne LM, Stolk RP, Peeters PH, Bots ML, Grobbee DE, van der Schouw YT. High dietary glycemic load and glycemic index increase risk of cardiovascular disease among middle-aged women: a population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol. 2007;50(1):14-21.
3. Sarafidis PA, Ruilope LM. Insulin resistance, hyperinsulinemia, and renal injury: Mechanisms and implications. Am J Nephrol 2006;26(3):232-44.
4. Xu W, Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The effect of borderline diabetes on the risk of dementia and Alzheimer's disease. Diabetes. 2007;56(1):211-6.
5. Accurso A, Bernstein RK, Dahlqvist A, Draznin B, Feinman RD, Fine EJ, Gleed A, Jacobs DB, Larson G, Lustig RH, Manninen AH, McFarlane SI, Morrison K, Nielsen JV, Ravnskov U, Roth KS, Silvestre R, Sowers JR, Sundberg R, Volek JS, Westman EC, Wood RJ, Wortman J, Vernon MC. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008;5:9.
6. Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005;142(6):403-11.
7. Feinman RD, Volek JS: Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss. Nutr Metab (Lond). 2006, 3:24.
8. ILSI Europe. Metabolic Syndrome and Diabetes Task Force.
http://europe.ilsi.org/activities/taskforces/diet/metabolicsyndrome.htm. 2008-08-19.
9. Parillo M, Riccardi G. Diet Composition and the Risk of Type-2 Diabetes: Epidemiological and Clinical Evidence. British Journal of Nutrition 2004;90(1):7-19.
10. Yang EJ, Kerver JM, Park UK, Kayitsinga J, Allison DB, Song WO. Carbohydrate intake and biomarkers of glycemic control among US adults: the third National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES III). Am J Clin Nutr 2003;77:1426-1433.
11. Chaplin S. Type-2 Diabetes - Prevention and Management. ILSI Europe Concise Monograph Series 2005:1-35.
http://europe.ilsi.org/NR/rdonlyres/E8C246A2-A663-4131-9BED-8AD3B6420004/0/Diabetes.pdf . 2008-08-19
12. Mann JI, De Leeuw I, Hermansen K, Karamanos B, Karlstrom B, Katsilambros N, et al; Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association. Evidence-based nutritional approach to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2004;14:373-94.
13. Simpson RW, Mann JI, Eaton J, Moore RA, Carter R, Hockaday TD. Improved glucose control in maturity-onset diabetes treated with high-carbohydrate-modified fat diet. Br Med J. 1979 Jun 30;1(6180):1753-6.
14. Sugar Research Advisory Service. SRAS Advisers. Jim Mann.
http://www.sras.org.nz/Experts.aspx. 2008-08-19.
15. Elsevier Media. Information and Rates. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease.
http://www.elsmediakits.com/journalDetail.php?jrn_id=00000414&ref. 2008-08-19.
16. Sundberg R, Hedbrant J. Vilseledande om fett – kritisk granskning av kostråd från expertgrupper. Läkartidningen 2008;105(20):1480-2.
17. Astrup A, Isaksson B, Lönnerdal B, Bruce Å, Samuelson G, Asp NG. In memory of Brittmarie Sandström, 1945–2002. Scandinavian Journal of Nutrition 2003;47(1):4-5.
18. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Kost med högt intag av fett kan ifrågasättas. Läkartidningen 2008;105(24-25):1864-6.
19. Schultze KK, Linton RH, Cousin MA, Luchansky JB, Tamplin ML. Effect of preinoculation growth media and fat levels on thermal inactivation of a serotype 4b strain of Listeria monocytogenes in frankfurter slurries. Food Microbiol. 2007;24(4):352-61.
20. Marcus C, Halllmans G, Johansson G, Rothenberg E, Rössner S. Replik: Extrem kost är inte förenlig med vetenskap och beprövad erfarenhet. Läkartidningen 2008;105(28-29):2030.
tiistaina, syyskuuta 09, 2008
Martta-aatteen lumoissa
**
Minulla on tavattoman hyvät muistot Marttaliitosta. Olin Martta-aatteen lumoissa, tehden tälle yhdistykselle töitä lähes koko 1990 -luvun. Opin tuntemaan martat monelta eri kantilta. Se on moderni ja hyvin johdettu liitto.
Suomalaisuus, laadukas ruoka ja hyvä taloudenpito ovat lähellä marttojen sydäntä. Oman hyvinvoinnin lisäksi marttoja kiinnostaa myös ympäristön tila. Marttabarometrilla selvitettiin marttojen näkemyksiä elintarvikkeista.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneista martoista seuraa elintarvikkeiden hintoja. Lähes kolmasosa ostaa mieluiten kotimaisia elintarvikkeita, vaikka hintakin on tärkeä tekijä valinnoissa. Monet martat kasvattavat osan elintarvikkeista itse ja käyttävät runsaasti luonnontuotteita martta-aatteen mukaisesti. Martat seuraavat hintoja ja tarjouksia tarkasti. Lihan ja maitotuotteiden hintojen nousu kauhistuttaa. Lihan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä on vähennetty, jotta rahat saadaan riittämään. Martat säästävät myös muusta kuin ruoasta, sillä hyvää ja ravintorikasta ruokaa pidetään tärkeänä elämän laatua ajatellen. Pakastaminen, leivonta ja ruoanlaitto auttavat taloudenpidossa.
Puolet vastaajista kertoo käyvänsä keskisuuressa marketissa kävellen tai perheen kanssa autolla. Valtaosa kantaa ostokset kotiin omassa kassissa. Vain neljäsosa ostaa kaupan kassin. Martat ovat harkitsevaisia. Useampi kuin kaksi kolmesta barometriin vastanneesta martasta tekee ostoslistan ennen kaupassakäyntiä. Heräteostokset ovat useimmiten erilaisia herkkuja ja tarjoustuotteita.
Marttaliiton elokuussa 2008 tekemään ensimmäiseen Marttabarometriin vastasi lähes 400 marttaa. Kysely suoritettiin sähköpostitse.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 9.9.2008
Minulla on tavattoman hyvät muistot Marttaliitosta. Olin Martta-aatteen lumoissa, tehden tälle yhdistykselle töitä lähes koko 1990 -luvun. Opin tuntemaan martat monelta eri kantilta. Se on moderni ja hyvin johdettu liitto.
Suomalaisuus, laadukas ruoka ja hyvä taloudenpito ovat lähellä marttojen sydäntä. Oman hyvinvoinnin lisäksi marttoja kiinnostaa myös ympäristön tila. Marttabarometrilla selvitettiin marttojen näkemyksiä elintarvikkeista.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneista martoista seuraa elintarvikkeiden hintoja. Lähes kolmasosa ostaa mieluiten kotimaisia elintarvikkeita, vaikka hintakin on tärkeä tekijä valinnoissa. Monet martat kasvattavat osan elintarvikkeista itse ja käyttävät runsaasti luonnontuotteita martta-aatteen mukaisesti. Martat seuraavat hintoja ja tarjouksia tarkasti. Lihan ja maitotuotteiden hintojen nousu kauhistuttaa. Lihan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä on vähennetty, jotta rahat saadaan riittämään. Martat säästävät myös muusta kuin ruoasta, sillä hyvää ja ravintorikasta ruokaa pidetään tärkeänä elämän laatua ajatellen. Pakastaminen, leivonta ja ruoanlaitto auttavat taloudenpidossa.
Puolet vastaajista kertoo käyvänsä keskisuuressa marketissa kävellen tai perheen kanssa autolla. Valtaosa kantaa ostokset kotiin omassa kassissa. Vain neljäsosa ostaa kaupan kassin. Martat ovat harkitsevaisia. Useampi kuin kaksi kolmesta barometriin vastanneesta martasta tekee ostoslistan ennen kaupassakäyntiä. Heräteostokset ovat useimmiten erilaisia herkkuja ja tarjoustuotteita.
Marttaliiton elokuussa 2008 tekemään ensimmäiseen Marttabarometriin vastasi lähes 400 marttaa. Kysely suoritettiin sähköpostitse.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 9.9.2008
Keskustelutilaisuus
*
Tiistaina 9.9.2008 on Turussa taas keskustelutilaisuus esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektista, ravitsemuksesta, liikunnasta ja/tai terveydestä! TULE SINÄKIN! Lopetan nämä keskustelutilaisuudet jos porukkaa ei tule 5 tunnin aikana enemmän kuin 5 kpl. Tämä tilaisuus on maksuton! Ruokaa saa itse ostaa kassalla. Ei ole pakko syödä. Ei ole edes pakko keskustella, voi vain istua ja kuunnella. En myy mitään! En pidä mitään esitelmää! Kukaan ei tätä tilaisuutta sponsoroi.
Osoite: Lounasravintola Stockmann Turku, Kristiinankatu 11, Turku
Aika: 12.00 - 17.00
Olen yleisön pyynnöstä pitänyt näitä keskustelutilaisuuksia eri paikoissa Turussa ja Helsingissä. Hämmästelen vähäistä kiinnostusta. Keskustelut ovat olleet erittäin korkeatasoisia, mutta aika yksinäistä istuskelua se on enimmäkseen ollut. Viiden tunnin aikana on pistäytynyt 1-3 henkilöä juttusilla. Luulisi asian kiinnostavan enemmän. Ei ravitsemuskeskusteluun Suomessa niin kauhean paljon tilaisuuksia ole. Älkää sitten ruinatko miksi kukaan ei käy ravitsemuskeskustelua Suomessa! Tämä voi olla yksi syy: Ihmiset eivät tule järjestettyihin tilaisuuksiin. Nimeä ei tietenkään tarvitse paljastaa ja minä en muista ketään pahalla/hyvällä. Keskustelutilaisuuksissa käyneet kehuvat keskusteluilmapiiriä. Minähän en itse ole mikään nero, mutta tiedän aika paljon asioita kuitenkin.
Tervetuloa mukaan keskusteluihin!
Jos sattuisi käymään sellainen flaksi, että 5 keskustelijan raja ylittyy, missä keskustellaan seuraavaksi?
Terveisin,
Christer Sundqvist
kansakoulun käynyt ravintovalmentaja
Tiistaina 9.9.2008 on Turussa taas keskustelutilaisuus esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektista, ravitsemuksesta, liikunnasta ja/tai terveydestä! TULE SINÄKIN! Lopetan nämä keskustelutilaisuudet jos porukkaa ei tule 5 tunnin aikana enemmän kuin 5 kpl. Tämä tilaisuus on maksuton! Ruokaa saa itse ostaa kassalla. Ei ole pakko syödä. Ei ole edes pakko keskustella, voi vain istua ja kuunnella. En myy mitään! En pidä mitään esitelmää! Kukaan ei tätä tilaisuutta sponsoroi.
Osoite: Lounasravintola Stockmann Turku, Kristiinankatu 11, Turku
Aika: 12.00 - 17.00
Olen yleisön pyynnöstä pitänyt näitä keskustelutilaisuuksia eri paikoissa Turussa ja Helsingissä. Hämmästelen vähäistä kiinnostusta. Keskustelut ovat olleet erittäin korkeatasoisia, mutta aika yksinäistä istuskelua se on enimmäkseen ollut. Viiden tunnin aikana on pistäytynyt 1-3 henkilöä juttusilla. Luulisi asian kiinnostavan enemmän. Ei ravitsemuskeskusteluun Suomessa niin kauhean paljon tilaisuuksia ole. Älkää sitten ruinatko miksi kukaan ei käy ravitsemuskeskustelua Suomessa! Tämä voi olla yksi syy: Ihmiset eivät tule järjestettyihin tilaisuuksiin. Nimeä ei tietenkään tarvitse paljastaa ja minä en muista ketään pahalla/hyvällä. Keskustelutilaisuuksissa käyneet kehuvat keskusteluilmapiiriä. Minähän en itse ole mikään nero, mutta tiedän aika paljon asioita kuitenkin.
Tervetuloa mukaan keskusteluihin!
Jos sattuisi käymään sellainen flaksi, että 5 keskustelijan raja ylittyy, missä keskustellaan seuraavaksi?
Terveisin,
Christer Sundqvist
kansakoulun käynyt ravintovalmentaja
maanantaina, syyskuuta 08, 2008
Iäkkäiden lenkkeily on hyödyllistä
**
Stanfordin yliopistossa on selvitetty onko mitään järkeä lenkkeillä iäkkäänä. Alkaen vuodesta 1984 lähetettiin vuosittain kyselylomakkeet yhteensä yli viidelle sadalle juoksijalle eräässä kansallista toimintaa ylläpitävässä juoksukerhossa. Vertailuryhmässä oli yli nejä sataa perustervettä ihmistä, joilla ei ollut yhteyksiä mihinkään juoksukerhoon. Molemmissa ryhmissä oli yli viisikymppisiä henkilöitä ja ikäjakauma oli lähes täsmällen sama. Aavistuksen verran nuorempia oli juoksijoiden ryhmässä.
Liikunta-aktiviteettia verrattiin molemmissa ryhmissä kuolleisuusrekistereihin. Vuoteen 2005 mennessä oli kaiken kaikkiaan 284 juoksijaa ja 156 verrokkia käynyt läpi jokavuotisen liikunta- ja terveysseurannan. Juoksijat olivat pääsääntöisesti hoikempia kuin verrokit. Juoksijat myös tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Kuolleisuus oli korkeampaa verrokeissa. Kun seuranta oli jatkunut 19 vuotta, 15 prosenttia juoksijoista oli kuollut, mutta verrokeista oli samaan aikaan kuollut peräti 34 prosenttia. Tuloksista ilmeni myös, että juoksijoilla oli paremmat selviytymismahdollisuudet vakavista sairauksista, seikka joka tuli entistä ilmeisemmäksi mitä lähempänä 80 vuoden ikää osallistujat olivat. Tutkijat päättelevät, että iäkkäät ihmiset hyötyvät vilkkaana jatkuvasta juoksuharjoittelusta.
Lähde: Chakravarty EF, Hubert HB, Lingala VB, Fries JF. Reduced disability and mortality among aging runners: a 21-year longitudinal study. Arch Intern Med 168 (15): 1638-1646, 2008
Stanfordin yliopistossa on selvitetty onko mitään järkeä lenkkeillä iäkkäänä. Alkaen vuodesta 1984 lähetettiin vuosittain kyselylomakkeet yhteensä yli viidelle sadalle juoksijalle eräässä kansallista toimintaa ylläpitävässä juoksukerhossa. Vertailuryhmässä oli yli nejä sataa perustervettä ihmistä, joilla ei ollut yhteyksiä mihinkään juoksukerhoon. Molemmissa ryhmissä oli yli viisikymppisiä henkilöitä ja ikäjakauma oli lähes täsmällen sama. Aavistuksen verran nuorempia oli juoksijoiden ryhmässä.
Liikunta-aktiviteettia verrattiin molemmissa ryhmissä kuolleisuusrekistereihin. Vuoteen 2005 mennessä oli kaiken kaikkiaan 284 juoksijaa ja 156 verrokkia käynyt läpi jokavuotisen liikunta- ja terveysseurannan. Juoksijat olivat pääsääntöisesti hoikempia kuin verrokit. Juoksijat myös tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Kuolleisuus oli korkeampaa verrokeissa. Kun seuranta oli jatkunut 19 vuotta, 15 prosenttia juoksijoista oli kuollut, mutta verrokeista oli samaan aikaan kuollut peräti 34 prosenttia. Tuloksista ilmeni myös, että juoksijoilla oli paremmat selviytymismahdollisuudet vakavista sairauksista, seikka joka tuli entistä ilmeisemmäksi mitä lähempänä 80 vuoden ikää osallistujat olivat. Tutkijat päättelevät, että iäkkäät ihmiset hyötyvät vilkkaana jatkuvasta juoksuharjoittelusta.
Lähde: Chakravarty EF, Hubert HB, Lingala VB, Fries JF. Reduced disability and mortality among aging runners: a 21-year longitudinal study. Arch Intern Med 168 (15): 1638-1646, 2008
Viisi minuuttia migreenistä
**
Tässä teille viiden minuutin ajaksi uutta luettavaa migreenistä.
Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.
Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.
Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:
Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.
On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.
Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63
Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:
Tässä teille viiden minuutin ajaksi uutta luettavaa migreenistä.
Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.
Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.
Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:
- "alkunäytös" (esiintyy 60 % ihmisistä) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
- keskittymisvaikeudet, voimakas haukottelu, uupumus, valo- ja ääniherkkyys - aura (30 %) kesto 20-60 min
- näkyy kipinöitä ja voimakkaita valoilmiöitä, usein näkökentässä on myös tummia kohteita - päänsärky (100 %) kesto 4-72 tuntia
- sietämätön päänsärky, voimakas valonarkuus, äänet voivat olla kiduttavia, pahoinvointi ja oksentelu, joskus kipu on toispuolista - "jälkinäytös" (70 %) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
- valonarkuus säilyy, liikkuminen vaikeaa, veltto olo, uupumus, katseen kohdistaminen vaikeaa, jotkut potilaat pitävät itseään "zombeina"
Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.
On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.
Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63
Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:
- ...aikuisten aivovammoista
- ...avokadosta
- ...korkeasta verenpaineesta
- ...laihdutusvalmisteista
- ...lantusta
- ...liikkujan ravinnosta
- ...metabolisesta oireyhtymästä
- ...nauriista
- ...parsasta
- ...piilorasvasta
- ...rasvamaksasta
- ...ravintorasvoista
- ...ravintovalistuksesta
- ...ruokavaliosta
- ...syömisen säätelystä
- ...terveellisistä rasvoista
- ...urheilijan lihaksista
- ...virvoitusjuomista
- ...voista
- ...väsymyksestä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)