maanantaina, kesäkuuta 15, 2009

Huomattavan ylipainoiset lapset laihtuivat proteiineja runsaasti syöden

**
Lasten ja nuorten lihominen
on yleistynyt viime aikoina. Syynä ovat mahdollisesti väärät ruokailutottumukset. Uusi amerikkalainen tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio laihduttaa kolmessa kuukaudessa paremmin kuin virallisterveellinen ruokavalio. Tutkimuksen teki professori Nancy Krebs Coloradon yliopistosta. Hän esitti tuloksensa Kalifornian yliopiston järjestämässä lastenlääkäreiden kokouksessa.

Ruokavaliosta käytetään nimitystä High-Protein, Low-Carbohydrate (HPLC, paljon valkuaisaineita-vähän hiilihydraatteja). Kokeeseen osallistui 46 huomattavan ylipainoista teini-ikäistä lasta. Heidän painonsa oli keskimäärin vähintään 175 % ihannepainosta. Kolmessa kuukaudessa he pudottivat painoaan keskimäärin 9,0 kiloa, kun verrokkeina olleet, vähärasvaista virallisterveellistä ruokavaliota noudattaneet laihtuivat vain keskimäärin 5,6 kg, raportoi Krebs. Kumpaakin ryhmää seurattiin kokeen jälkeen vielä 24 viikkoa, jona aikana paino pysyi saavutetuissa lukemissa.

- Oletin, että HPLC -dieetti laihduttaisi lapsia, mutta uskoin heidän lihovan pian ennalleen tai ylikin kokeen päätyttyä, professori Krebs tunnustaa.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Kokeen päätyttyä HPLC-dieetillä olleiden nuorten paino lisääntyi hiukan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, mutta he painoivat silti vähemmän kuin vähärasvaisella dieetillä olleet nuoret. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, Krebs huomauttaa.

HPLC-ryhmä söi päivittäin vain 20 g hiilihydraatteja. Asia varmistettiin mittaamalla koehenkilöiden virtsasta kahdesti päivässä ketoniaineita. HPLC-dieetillä lapset menivät herkästi ketoosiin, mikä näkyi virtsasta tehtävällä liuskakokeella. Myös kehon rasva- ja proteiinimääriä mitattiin. Kumpikin ryhmä menetti niitä yhtä paljon. Toisin sanoen, HPLC-ruokavalio ei säästänyt elimistön proteiineja. Veren rasvaprofiili parani kummassakin ryhmässä yhtä lailla, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: HPLC-ruokavalio alensi merkitsevästi enemmän triglyseridejä kuin vähärasvainen dieetti. Sokerirasituskokeiden tulokset paranivat kummassakin ryhmässä. HPLC-ruokavalio ei aiheuttanut mitään haittavaikutuksia.

- Minusta on tullut "HPLC -uskovainen". Uskon, että ruokavalio toimii hyvin myös muilla lapsilla. Minusta sen soveltaminen vaikuttaa turvalliselta, Krebs myönsi. Hän kertoi lähettävänsä raporttinsa julkaistavaksi. Hän sanoo, ettei hänellä ole mitään eturistiriitoja, mikä yleensä tarkoittaa taloudellisia kytköksiä.

Lähde: Matti Tolosen uutiskirje, 15.6.2009

Lisää kirjoituksiani lasten lihavuudesta voit lukea tästä:

Ylipaino lisääntyy terveellisimmistä ruokatottumuksista huolimatta


*
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa on seurattu 15–64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 alkaen postikyselyn avulla. Vuonna 2008 kysymyksiin vastasi 3 216 suomalaista.

Tässä tuoreita tietoja siitä miten suomalaisten terveys on kehittynyt.

Ensin mukavat uutiset: työikäisten tupakointi on vähentynyt ja terveelliset ruokatottumukset yleistyneet

Sitten vähemmän mukavat uutiset: ylipaino lisääntyy edelleen, alkoholia juodaan liikaa, elintavoissa suuria alueellisia eroja

Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008.

Vuonna 2008 tupakoi päivittäin 15–64-vuotiaista miehistä 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Alkoholinkulutus on pysynyt korkealla tasolla ja raittiiden osuus on vähentynyt: 12 prosenttia vastanneista kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia.

Vastaajista 49 prosenttia kertoi valitsevansa tavallisesti maitolaaduista rasvattoman tai ykkösmaidon. Voita leipärasvana taas käytti ainoastaan kolme prosenttia, ja 69 prosenttia kertoi käyttävänsä enimmäkseen kevytlevitettä tai margariinia leivällä. Kasviöljyä ruoan valmistuksessa käytti 52 prosenttia ja voita ruoanvalmistusrasvana 10 prosenttia. Kasvisten käyttö on lisääntynyt. 42 prosenttia kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Vastaajista 61 prosenttia kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana.

Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Naisten työmatkaliikunta oli yleisempää kuin miesten; naisista 40 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia liikkui työmatkoillaan (kävellen tai pyörällä) vähintään 15 minuuttia päivässä.

Vuonna 2008 miehistä 56 prosenttia ja naisista 44 prosenttia oli ylipainoisia (painoindeksi on BMI ≥ 25). Lihavia (BMI ≥ 30) oli miehistä 15 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Tulokset perustuvat 15–64-vuotiaiden vastanneiden itse ilmoittamaan pituuteen ja painoon.

Edellisen vuoden aikana 30 prosenttia vastaajista oli vähentänyt rasvan määrää, 22 prosenttia muuttanut rasvan laatua terveellisemmäksi, 35 prosenttia lisännyt kasvisten käyttöä ja 30 prosenttia lisännyt liikuntaa. Vastaajista 30 prosenttia oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edeltävän vuoden aikana. Tupakoinnin lopettamishalukkuus ja lopettamisyritykset olivat edelleen yleisiä. Noin 60 prosenttia päivittäin tupakoivista haluaisi lopettaa tupakoinnin ja 39 prosenttia oli tehnyt vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen edellisen vuoden aikana.

Ruokatottumukset ovat parantuneet kaikilla alueilla ja alue-erot ovat kaventuneet. Uudellamaalla syödään kuitenkin edelleen terveellisemmin kuin muualla Suomessa, mutta alkoholinkulutus on suurempaa kuin muualla Suomessa. Ylipaino taas on edelleen yleisempää muualla Suomessa kuin Uudellamaalla. Pitkällä aikavälillä miesten päivittäistupakointi on vähentynyt kaikilla alueilla, paitsi Kaakkois-Suomessa, jossa miesten tupakointi lisääntyi viimeisellä tutkimusjaksolla (2005–2008). Uudellamaalla naisten tupakointi on pysynyt jokseenkin samana koko tutkimusjakson ajan. Tupakointi on kuitenkin lisääntynyt pitkällä aikavälillä muilla alueilla, joten naisten tupakoinnin alue-erot ovat pienentyneet.

Lähde: Helakorpi S., Paavola M., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009.

Lisätietoja:
Pääjohtaja Pekka Puska, puh. 020 610 6001
Osastonjohtaja Antti Uutela, puh. 020 610 8619
Erikoistutkija Satu Helakorpi, puh. 020 610 8616

Kommentteja?

Liioittelu on arkipäivää lääketieteessä


**
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan
lääketieteelliset tutkimuslaitokset liioittelevat usein tutkimustulostensa merkitystä laatimissaan lehdistötiedotteissa.

Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin oikein urakalla lehdistötiedotteita. Kahdesta sadasta lehdistötiedotteesta 58 liioitteli tutkimustuloksen merkitystä.

Joissakin tiedotteissa väitettiin tuloksista olevan hyötyä ihmisten terveydelle, vaikka ne perustuivat eläinkokeisiin. Noin neljäsosassa tutkijoiden haastattelulausunnoista löydösten merkitystä yliarvioitiin.

Tutkijoita kehotetaan toimimaan vastuullisesti ja liioittelua pyritään välttämään. Tutkijoiden pitäisi myös tarkistaa, että laitosten julkaisemat lehdistötiedotteet välittävät oikeanlaisen viestin. Kerran maailmalle päästyään toimittajien sopulilauma toistaa uutisen ilman minkäänlaista kritiikkiä. Usein toimittajalla ei ole aikaa eikä kykyä tarkistaa voiko uutinen pitää paikkansa.

Tutkimuskeskusten pitäisi lisäksi julkistaa vähemmän tiedotteita alustavista löydöksistä, koska ajan myötä päätelmät voivat muuttua. Eläin- ja laboratoriokokeista tulisi tiedottaa nykyistä harvemmin.


Lisää esimerkkejä liioittelusta voit lukea tästä:

Terveysruokaa

***
Terveysruoan kunniataulukko

  • vihannekset ja juurekset (sipuli, kaali, punajuuri, lanttu)
  • luomu hedelmät (appelsiini, omena, persikka, avokado)
  • metsämarjat (mustikka, puolukka, karpalo, lakka)
  • luomu- ja riistaliha (sianliha, poron ja hirven liha)
  • ruisleipä (100% ruista)
  • kala (syö isoja ja pieniä kaloja vuorotellen 2-4 kertaa viikossa, viljeltyä ja villiä meri- ja järvikalaa, mitä rasvaisempaa kalaa sen parempi)
  • luomu kananmunat (paras proteiinilähde, terveellistä ja pehmeää rasvaa runsaasti sekä tärkeimpiä vitamiinejamme hyvin säilyvässä luonnon paketissa)
  • ripaus eksotiikkaa (goji, acai, tuore taateli yms.)
Lääkäri Hippokrateen väitetään lausuneen, että ravinto olkoon lääkkeemme. Tällä tavalla lääketieteen isä halusi korostaa terveellisen ravinnon tärkeyttä. Ravitsemus ja terveys kulkevat käsi kädessä. Pyrkiessämme syömään sellaista ruokaa, jolla terveys ei lähde, joudumme vakavissamme pohtimaan omia ruokavalintojamme. Ravitsemuksesta käytävä monisäikeinen keskustelu on jatkunut läpi vuosituhansien. Tutustutaan hetkeksi terveelliseen ruokaan. Voiko sanoa, että on sellaista ruokaa, jolla terveys ei taatusti lähde? Tutustu terveysruoan kunniataulukkoon! Mikä nakertaa meidän terveyttämme?

Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä?
Tuon tässä kirjoituksessani esille eri henkilöiden käsityksiä terveellisestä ruoasta. Heitä yhdistää palava halu tarjota meille parasta mahdollista tietoa. Toinen näistä, dosentti Mikael Fogelholm, on työnsä puolesta (Suomen Akatemian terveyden yksikkö) jo pitkään vaikuttanut tiedoillaan ja mielipiteillään julkiseen ravitsemuskeskusteluun. Olli Posti on nuori luonnontieteiden opiskelija, joka vakavan sairautensa takia on päättänyt perehtyä Hippokrateen opetukseen erityisen tarmokkaasti.

Dosentti Fogelholmin mielestä suomalaisten terveyttä nakertaa:
  • lisääntyvä alkoholinkäyttö
  • yleisen fyysisen aktiivisuuden (=työ, arkiliikunta) väheneminen ja erityisesti siihen liittyvä lihavuus
  • tupakointi vähemmin koulutettujen keskuudessa
  • liiallinen sokerin ja valkoisen viljan käyttö
  • etenkin miehillä liian vähäinen vihannesten ja hedelmien käyttö
Olli Postin mielestä on aika hassua kiistellä kovista rasvoista, hiilihydraattimääristä ja vaikkapa lisäproteiinin ajoituksesta, kun ruoan laatu on kautta linjan päin metsää (tai pikemminkin päin tehdasta). Paljon turhia lisäaineita, ravinneköyhää syötävää, teollisesti käsiteltyä pöperöä, josta kaupan hyllyt notkuvat ja ihmisten ruokakaapit täyttyvät.
Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä? Osuvampi kysymys voisi olla: miten ihmeessä me olemme edelleen näinkin hyvässä kunnossa? Jokainen biologi tietää, ettei ihminen ole perinnöllisesti niin kaukana karhusta, että olisimme sopeutuneet ”Metripitsaan”.

Terveellisin mahdollinen ruoka
Mistä tunnistaa terveellisen ruoan? Mikael Fogelholmin mielestä terveellisyys on aina kytköksissä ruokavalioon kokonaisuutena. Pienen painostuksen jälkeen Mikael suostuu nostamaan yhden terveellisen ruoka-aineryhmän esille aivan erityisen tarmokkaasti: vihannekset ja hedelmät. Näiden ruokien terveysvaikutuksista ei tarvitse kiistellä. Viedään vihannekset ja hedelmät terveysruokien kunniataulukkoon.

Olli on aivan samaa mieltä. Ollin terveellisintä mahdollista ruoka-käsitystä leimaa vahva kannanotto luonnonmukaisen (luomu) ruoan puolesta. Hän syö mieluusti luomua. Kesällä Olli syö kaikkea tuoretta, kevyttä ja raikasta mitä luonnosta löytyy. Luomuhedelmät ja vihersmoothiet ovat hänen mielestään täydellistä kesä- ja sporttiruokaa. Hän osaa nauttia yksinkertaisuudesta, joka saattaa ilmentyä esimerkiksi yhden ainoan luomuhedelmän antaumuksellisella nauttimisella tai sitten saa mennä vaikka 6 luomuappelsiinia jos siltä tuntuu! Talvella Ollin tekee enemmän mieli raskasta osastoa, kuten raakasuklaata ja lämmittäviä mausteita, kuten esimerkiksi cayennepippuri.

Terveellinen ruoka kallista?
Tarkoittaako terveellinen ruoka aina automaattisesti kallista ruokaa? Ei ainakaan Ollin mielestä. Idättäminen on lähes ilmaista puuhaa ja kotimaiset luomujuurekset sekä -kaalit ovat varsin edullisia. Hyvä suola ei maksa surkeaa enempää, ja vaikka parhaan suolan hinta voi jo olla moninkertainen, ero jää silti vuositasolla muutamaan hassuun euroon tai korkeintaan pariin kymppiin. Luomu tammenlehtisalaatin voi syödä useampaan kertaan, kun laittaa salaatin ikkunalaudalle kasvamaan. Ja kaikki itse kasvatettu ruoka on laadukasta, terveellisintä ja tavattoman edullista. Ja helppoakin se on, kunhan ensin opettelee tietyt rutiinit, tai hankkii automaattiset kasvatuslaitteet. Luonto tekee työn puolestasi.

Toukokuusta loka-marraskuulle Suomen luonto suorastaan pursuaa ilmaista superruokaa. Kuusenkerkät, koivunlehdet, voikukat ja nokkoset odottavat poimijaansa.

Mikaelin mielestä tarjouksissa on turhan usein ns. epäterveellisiä ruokia. Hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentaminen olisi ollut järkevä asia. Sen sijaan kaikkien ruokien ALV:n pienentäminen ei muuta ruokien keskinäistä hintasuhdetta, eli tämä muutos ei tule vaikuttamaan terveysvalintoihin millään tavalla.

Voit panostaa elämäsi laatuun syömällä ruokia, joilla terveys ei lähde. Joka päivä koko pitkän ja antoisan loppuelämäsi ajan. Jos vain haluat. Haluatko?

Lähde: C. Sundqvist. Millaisella ruoalla terveys säilyy? Kunto & terveys 3: 38-42, 2009

Lue tästä lisää terveyskirjoituksiani:

Ravinnon kuiduilla terveysvaikutuksia

**
Ravinnon kuidulla on tutkimuksissa
havaittu monenlaisia terveysvaikutuksia. Tuoreessa espanjalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kuidun saannin vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin henkilöillä joilla on suuri sairastumisriski. Kolmen kuukauden seurantajakson alussa tutkittavia ohjeistettiin muuttamaan ruokavaliota enemmän kuitua sisältäväksi. Seurantajakson lopussa sydän- ja verisuonitautien riskiä mittaavissa tekijöissä oli tapahtunut muutoksia.

Eniten kuitua saaneilla paino, vyötärönympärys ja verenpaine laskivat. Myös paastoglukoosin, kokonaiskolesterolin ja tulehdusta mittaavan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet laskivat sekä hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus nousi kuitua eniten saanneilla. Lisääntynyt kuidunsaanti oli siis yhteydessä terveyttä edistäviin muutoksiin.

Tutkimustulosta voi selittää osittain se, että runsaasti kuitua sisältävät ruoka-aineet sisältävät myös runsaasti muita terveellisiä ravintoaineita. On siis monta syytä syödä kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Kuitua saa kasvikunnan tuotteista. Kasvikset, hedelmät, kokojyvävilja ja pänkinät ovat parhaita kuidun lähteitä.

Tutkimusviite:
Estruch R, Martinez-Gonzalez MA, Corella D, Basora-Gallisá J, Ruiz-Gutierrez V,
Covas MI, Fiol M, Gómez-Gracia E, Lopez-Sabater MC, Escoda R, Pena MA,
Diez-Espino J, Lahoz C, Lapetra J, Saez G, Ros E. Effects of dietary fibre intake on risk factors for cardiovascular disease in subjects at high risk. J Epidemiol Commun Health 63: 582-588, 2009


Lisää kirjoituksiani ravintokuiduista:

sunnuntai, kesäkuuta 14, 2009

Christer Sundqvistin minuuttitaksa on 1 euro

#
Susan Boyle laskuttaa
yritysvierailuista 10 500 euroa minuutissa!

Britannian Talent-ohjelmasta pinnalle noussut Susan Boyle on varmistanut taloudellisen hyvinvointinsa ainakin lähitulevaisuudessa. Boyle laskuttaa esiintymisistään yritystilaisuuksissa 9000 puntaa (10 500 euroa) minuutissa.

Boyle suostuu esiintymään elokuussa järjestettävässä yritystilaisuudessa, jos hänelle maksetaan 100 000 puntaa plus alv. Yhteensä 115 000 punnalla yritysvieraat saavat kuulla kolme kappaletta, joista jokainen kestää noin nelisen minuuttia.

- Hän on suurin tähti, joka ohjelmasta on koskaan tullut, joten hänen palkkionsakin on oltava sen mukainen, laulajaa lähellä oleva taho sanoo News of the Worldille.


Christer Sundqvist on aika edullinen ja Susan Boyle aivan älyttömän kallis.


Muita kirjoituksiani luennoista:

Missä on haima, sydän, munuaiset?


**
Lontoon King's Collegen tutkijaryhmä päätti kysyä briteiltä, osaavatko he sijoittaa elimistömme pääelimet oikeille paikoilleen. Tulokset olivat aika yllättäviä. Jopa yleisimmät elimet, sydän ja maksa, menivät vääriin paikkoihin puhumattakaan esim. haimasta. Tässä mielenkiintoinen lista:

Briteistä osasivat näin monta sijoittaa oikeaan paikkaan seuraavat elimet:

Maksa 48%
Munasarjat 42%
Sydän 58%
Kilpirauhanen 40%
Keuhkot 32%
Sappirakko 36%
Haima 34%
Suolisto 92%
Virtsarakko 84%
Munuaiset 30%
Mahalaukku 51%

Tiedätkö sinä missä on kateenkorva?


Muita lääketieteen kirjoituksiani:

lauantaina, kesäkuuta 13, 2009

Sydänliitto laajentaa


**
Sydänliitto laajentaa toimintaansa
myös pienempiin sydänsairausryhmiin. Liitto järjestää jatkossa vertaistukitoimintaa, tapaamisia ja kuntoutusta myös pienemmille sydänpotilasryhmille. Samalla Sydänliitto tarjoaa harvinaisiin sydänsairauksiin liittyvää tietoa ja koulutusta terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Toimintansa laajentamiseen Sydänliitto saa toimintaansa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.

Pieniä sydänsairausryhmiä ovat sydänsarkoidoosipotilaat, pulmonaalihypertensiota sairastavat, perinnöllisiä rytmihäiriösairauksia sairastavat, familiaalinen hyperkolesterolemia, aortan sairaudet sekä potilaat, joilla on reumasairauksiin ja metabolisiin kertymäsairauksiin liittyviä kardiovaskulaarisia ilmentymiä.

Osana laajenevaa toimintaa Sydänliitto käynnistää vertaisryhmätoimintaa harvinaisia sydänsairauksia sairastaville. Sairastuneiden yhteydenpidon mahdollistavan verkoston luominen on osa palvelujen laajentamista. Sydänliitto toimii myös pienten sydänsairausryhmien edunvalvojana. Esimerkiksi lääkekorvauksiin ja sosiaaliturvaan liittyvistä eduista tiedottaminen on osa liiton toimintaa.

Sydänliitto on mukana myös järjestöjen yhteisessä Harvinaiset-verkostossa. Verkosto tarjoaa tietoa ja tukea harvinaisia sairauksia sairastaville ja ylläpitää verkkosivustoa www.harvinaiset.fi, joka kokoaa pieniä sairausryhmiä koskevaa tietoa yhteen.

Vuonna 1955 perustettu Sydänliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka edistää sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänliitto tarjoaa tietoa terveydestä, tukea elämäntapamuutoksiin ja apua toipumiseen.

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 12.6.2009

Lue tästä lisää sydänkirjoituksiani:

perjantaina, kesäkuuta 12, 2009

Karpin tapaan


*
Lääkäri Annika Dahlqvist lähetti minulle
hänen kirjastaan "Doktor Dahlqvist's guide till bättre hälsa och viktkontroll" tehdyn suomalaisen käännöksen. Saatekirjeessä oli vetoomus edistää hänen suomenkielisen kirjansa myyntiä, sillä sen myynti on ollut tavattoman vaatimatonta. Hän pitää suomalaiskäännöstä porttina muunkielisiin käännöksiin kirjastaan.

Koin todella suuren yllätyksen kun näin kirjan kannen. Siinä on kuvattu lammikossa uivia värikkäitä kaloja. Lisäksi kirjan nimi on hyvin erikoinen. Olisi kuvitellut, että suomentaja olisi valinnut otsikkoon tämän ruotsalaislääkärin nimen. Olisihan se lähes varma myyntimenestyksen tae, jos heti selviäisi, että kyseessä on Annika Dahlqvistin kirja suomeksi. Nyt Dahlqvistin nimi löytyy juuri ja juuri näkyvällä tekstikoolla keltaisessa bannerissa ja kirjan äärimmäisessä alalaidassa. Suomalaislukija joutuu nielemään Karppi -sanan ensimmäisenä. Se ei ole helppoa ja voi olla, että tämä fanaatikkoryhmäksikin nimetty vähähiilihydraattinen ryhmittymä, on lopullisesti harventanut kirjan ostajakuntaa.

Kun kannesta on selvitty ja ryhtyy lukemaan teosta, kokee toisen ikävän yllätyksen. Käännös on epäonnistunut vangitsemaan lääkäri Dahlqvistin tavan kirjoittaa kirjaa. Voi olla, että kirjan käännöksessä on ollut kiire, mutta lähes anteeksiantamattoman kömpelöön muotoon on teksti jätetty ja lisäksi on harmillisen paljon painovirheitä.

Luettuani kaikki lääkäri Dahlqvistin julkaisemat kirjat alkuperäiskielellä ja pidettyäni kirjoista, on todella harmillista, että tähän suomennokseen ei ole samaa tekstin raikkautta onnistuttu luomaan.

Kirja näyttäisi toimivan karppaus.info -foorumin mainosvälineenä. On harmi, että tämä riitaisa foorumi on saanut myrkyttää Dahlqvistin hienon kirjan.

Jos kaikista näistä ikävistä yllätyksistä huolimatta päättää hankkia kirjan ja kahlata sen läpi, voi vain toivoa, että edes osa Dahlqvistin tekstistä välittyy lukijalle innostaen tätä vähähiilihydraattisen ruokavalioratkaisun pariin. Kirjasta selviää miten helppoa tätä ruokavaliota on noudattaa ja miten terveys kohenee kun sitä noudattaa. Lääkäri Dahlqvist selostaa miten mm. diabetesta voi hoitaa vähähiilihydraattisella tavalla. Hän ei ehdottomasti kiellä lääkitystä ja on tässä asiassa esim. terveemmällä pohjalla liikkeellä kuin ortopedi Antti Heikkilä. On myös muita sairauksia, joihin vähähiilihydraattinen ruokavalio (elämäntapa!) näyttäisi tuovan selvän edun: lihavuus, vatsavaivat, kihti, fibromyalgia, kilpirauhasen vajaatoiminta, migreeni. Dahlqvistin näkökanta kolesteroliin on myös selvä ja johdonmukainen: Kolesterolilla on hyvin vähäinen vaikutus verisuonisairausriskiin. Dahlqvist myöntää, että tämän ruokavalion pitkäaikaistutkimuksia ei ole ja tutkimustuloksien puuttuminen johtuu pääosin tiedemiesten ja rahoittajien haluttomuudesta tutkia vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja.

Toivottavasti karpit uhrautuvat ja hankkivat tämän kirjan runsain määrin. Kirjan myynnistä täällä Suomessa riippuu paljolti päättääkö Annika Dahlqvist tehdä muunkinkielisiä versioita kirjastaan. Karppeja ei ehkä tulisi päästää mahdolliseen englanninkieliseen versioon.

Kirjan saa hankittua esimerkiksi täältä.

Tässä lisää kirjoitteluani kirjoista: