torstaina, syyskuuta 03, 2009

Geenit lihottavat

**
Lääketieteen lisensiaatti Jarno Rutanen väittää ihan tosissaan ja tohtorin oppiarvon saadakseen ihan erityisesti, että geenit lihottavat. Lihavuuden ehkäisy olisi helpompaa jos tuntisimme lihavuuteen liittyvät geeni- ja molekyylitason mekanismit paremmin.

Lauantaina Kuopion yliopistossa väittelevän Rutasen väitöstutkimuksessa solujen "voimalaitoksia" eli mitokondrioita säätelevä geeni osoittautui tärkeäksi lihavuuden ja heikentyneen insuliiniherkkyyden linkiksi. Rutanen tutki väitöskirjassaan energiankulutuksen suhdetta insuliiniherkkyyteen sekä yhteyttä SIRT1-geenin ilmenemiseen ihmisillä. Tämä SIRT1-geeni on tärkeä solujen mitokondrioiden määrää ja toimintaa säätelevä tekijä. Mitä enemmän on mitokondrioita, sitä enemmän kulutamme energiaa.

Insuliini-hormonin aiheuttama energiankulutuksen kiihtyminen on tiiviisti yhteydessä insuliiniherkkyyteen sekä rasvakudoksen SIRT1-geenin ilmenemiseen ihmisillä.

Geenien tiedetään olevan keskeisessä asemassa lihavuuden kehittymisessä. Tästä huolimatta tavallisen monigeenisen lihavuuden riskigeenejä on tunnistettu vasta aivan viime vuosina tutkimusmenetelmien kehittyessä.

Useat tunnistetuista geeneistä vaikuttavat keskushermoston välityksellä, mikä viittaa siihen, että aivojen ruokahalua ja energiankulutusta säätelevät mekanismit ovat keskeisiä lihavuuden synnylle.

Uusien keskushermoston kautta vaikuttavien lihavuuden riskigeenien löytyessä tulevaisuudessa on tärkeää kehittää menetelmiä tutkia näiden geenien vaikutuksia aivoissa, Rutanen toteaa.

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 3.9.2009

Lisää kirjoituksiani geeneistä:
Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:
Avainsanat:

Maitoa on osattu juoda muuallakin kuin Suomessa

**
University College Londonin tutkijat ovat sitä mieltä, että varhaisimmat aikuiset maidonjuojat olivat keskieurooppalaisia, eivät skandinaaveja. Brittien geenitutkimus osoittaa, että laktoosin hajottamiseen pystyvä geenimuunnos juontaa juurensa karjaa kasvattaneeseen kansaan, joka eli Balkanin ja Keski-Euroopan vaiheilla 7 500 vuotta sitten.

Se mikä on poikkeavaa juuri Suomessa, on tapa juoda maitoa vielä aikuisenakin. Tavan juoda tuoretta maitoa myös lapsuusiän jälkeen on ajateltu syntyneen Skandinaviassa, jossa auringonvalon vähäisyys muuten helposti johtaa D-vitamiinipuutokseen. Maito ja kala ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä. Eivät tietenkään yhtä hyviä lähteitä kuin auringonpaiste, mutta tarpeellinen lisä pitkän talvikauden aikana.

Tutkijat uskovat nyt, että uudemman kivikauden nauhakeraamiseen kulttuuriin kuulunut kansa piti maitokarjaa ja alkoi ensimmäisenä juoda maitoa myös tuoreena. Jo aiemmin maidosta oli valmistettu hapatettuja tuotteita kuten jogurttia ja juustoja. Nauhakeraaminen kulttuuri ei koskaan levinnyt Suomeen asti.

Meillä tapa juoda tuoretta maitoa on säilynyt. Museoviraston yli-intendentti Leena Söyrinki-Harmo ei pidä tutkimustulosta menetyksenä skandinaaviselle perinteelle. On täysin ymmärrettävää, että maidonjuonti kehittyi muualla, koska ei maitokarjan pitoakaan ole täällä keksitty. Meillä tapa on kuitenkin säilynyt paremmin kuin sen alkulähteillä, Söyrinki-Harmo toteaa.

Pohjoiseurooppalaisilla laktoosia hajottava geeni on huomattavasti yleisempi kuin muualla päin maailmaa. Yli puolet maailman kansoista ei kykene aikuisena sulattamaan laktoosia. Laktoosigeenin leviäminen Euroopassa noudattelee brittitutkijoiden mukaan nauhakeraamisen kulttuurin etenemisen kaavaa.

Suomessa maitoa saatiin todennäköisesti aluksi lampaista ja vuohista. Lehmän saapumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Joka tapauksessa nautojen pidon vakiintuminen on tapahtunut selvästi myöhemmin, mahdollisesti vasta rautakaudella, Söyrinki-Harmo kertoo.

Tieteellisessä PLoS Computational Biology -verkkojulkaisussa ilmestyneestä tutkimuksesta kertoi New Scientist -lehti.

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 3.9.2009

Tässä muita juttujani maidosta:
Tämän kirjoitti kello 2 kommenttia:
Avainsanat:

keskiviikkona, syyskuuta 02, 2009

Suklaanhimo - suhteellisen terveellinen himo?

**
Jotkut himoitsevat välipalana nautittua irtokarkkia, toiset tyhjentävät sipsipussin hetkessä ja virvoitusjuomia joku kittaa litrakaupalla. Onko olemassa mitään himoruokaa, jota voisi syödä välipalaksi? Vai onko välipalojen nauttiminen niin epäviisasta, että niistä on syytä luopua kokonaan?

Tutkijoiden mukaan tumma suklaa on terveellistä. Tumma suklaa muun muassa suojaa sydäntä ja on hyväksi verenpaineelle. Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan tumma suklaa lisäksi vähentää makeanhimoa, mutta myös suolaisten ja rasvaisten ruokien himoa.

Kööpenhaminan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin maitosuklaan ja tumman suklaan ominaisuuksia. Tutkimukseen osallistuville annettiin joko tummaa tai maitosuklaata. Sen jälkeen heidän nauttimiensa kalorien määrät mitattiin, kun he saivat syödä muutaman tunnin jälkeen niin paljon pizzaa kuin he halusivat. Tummaa suklaata syöneet kokivat tulevansa nopeammin täyteen ja he söivätkin 15 prosenttia vähemmän kaloreita kuin maitosuklaata nauttineet.


Lue tästä muita suklaajuttujani:
Tämän kirjoitti kello 3 kommenttia:
Avainsanat: ,

tiistaina, syyskuuta 01, 2009

Lue tämä jos aiot ottaa sikainfluenssarokotteen

#
Kuinka moni teistä on kuullut Guillain-Barrén oireyhtymästä? Veikkaan, että aika harva on tietoinen tästä potilaan ääreishermostoa vaurioittavasta äkillisestä autoimmuunisairauudesta.

Guillain-Barrén oireyhtymän riskitekijöitä ei juuri tunneta, mutta huomattava osa potilaista on hieman aiemmin sairastanut jonkin virus- tai bakteeri-infektion. Suomessa todetaan vuosittain noin 100–200 tapausta. Oireyhtymä johtaa yleensä jonkinasteiseen väliaikaiseen halvaantumiseen. Raajojen puutuminen ja lihastoiminnan heikkeneminen ovat tyypillisiä oireita, muita ovat mm. kipu, verenpaineen ja sydämensykkeen muutokset sekä virtsaamis- ja ulostamishäiriöt. Vaikeimmissa tapauksissa potilas päätyy tilapäiseen hengityslaitehoitoon.

Noin 80 prosenttia sairastuneista paranee täysin noin vuoden kuluessa. 5–10 prosentille jää pysyvä haitta ja, hoitomenetelmien kehittymisestä huolimatta, edelleen noin 4 prosenttia menehtyy sairauteen.

Mitä tällä on tekemistä sikainfluenssarokotteen kanssa? Paljonkin! Ainakin jos on uskomista ulkomaisia päivälehtiä. Suomen lehdistä en ole vielä lukenut tätä: Epäillään, että Pandemrix -rokotteen jälkeen on korkeampi riski saada tämä äärimmäisen harvinainen hermostosairaus. Miksi tästä ei ole Suomessa puhuttu?

Tämän kirjoitti kello 5 kommenttia:
Avainsanat:

Työttömien terveysriski: työpaikkaruokailu päättyy

**
Työpaikkaruokailun päättyminen on Työterveyslaitoksen mukaan yksi tärkeä terveysriski työttömälle.

Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä käyvät. Syitä henkisen ja fyysisen kunnon alamäkeen on monia, yhtenä niistä työpaikkaruokailun päättyminen, kertoo Työterveyslaitoksen julkaisema Työ Terveys Turvallisuus -aikakauslehti.

Kriisin keskellä omasta terveydestä ja elämäntavoista huolehtimiseen pitäisi yhtäkkiä löytää uutta puhtia ja ryhtiä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jukka Vuori sanoo lehdessä, että myös fyysiset oireet lisääntyvät työttömyyden aikana ja jopa kuolleisuus kasvaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien seurauksena.

Säännölliset ateriat hoitavat mieltä ja kehoa. Johtuuko työttömyys heikommasta terveydestä vai heikompi terveys työttömyydestä, siihen tutkimukset eivät anna yksiselitteistä vastausta. "Totuus löytyy varmaankin keskiväliltä. Massatyöttömyyden aikana työttömäksi jää entistä enemmän kaikenkuntoisia", Vuori sanoo. Vuori kuitenkin muistuttaa, että terveet työllistyvät heikompikuntoisia paremmin. Päivärytmi hoitaa mieltä ja ruumista, kun aterioi säännöllisesti ja hakeutuu kodin seinien ulkopuolelle liikkumaan sekä tapaamaan muita.

Lähde: Ruokatiedon uutistiedote terveystoimittajille, 1.9.2009

Lisää kirjoituksiani terveydestä:

7.4.1972 - se päivä muutti Suomen

Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:
Avainsanat: ,

keskiviikkona, elokuuta 26, 2009

Ruokatieto - suomalaisen ruokakulttuurin asialla

***
Entinen Finfood (nykyinen Ruokatieto) on pitkään toiminut suomalaisen ruokakulttuurin puhetorvena. Siksi tuntuu niin pahalta lukea äsken saapunut viesti, joka osoittaa EU-johtoisen politiikan kaikkein rappiollisimmat piirteet:

Ruokatiedon toimintaa supistetaan rajusti. Ruokatiedon henkilöstön määrä aiotaan leikata ensi vuoden alusta kolmasosaan nykyisestä. Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n hallitus päätti tiistaina keskittää yhdistyksen voimavarat Hyvää Suomesta -joutsenlippuun.

Ruokatiedon käynnissä olevat hankkeet viedään päätökseen vuoden loppuun mennessä ja vuosi 2010 aloitetaan neljän työntekijän kokoisella organisaatiolla. Uhattuna on myös Ruokatiedon Uutiset.

Valtionrahoitus on myös vaakalaudalla. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Nuutilan mukaan rajun uudelleenorganisoinnin syynä on se, ettei hallituksella ole varmuutta ruuan menekinedistämiseen käytettävän valtionrahoituksen jatkumisesta edes nykyisellä tasolla. Ruuan menekinedistämiseen sallitun julkisen tuen reunaehdot ovat EU:ssa jatkuvasti kiristyneet.

- Joutsenlipun asemaa ja merkitystä tullaan vahvistamaan entisestään. Kuluttajalle on tärkeää tunnistaa kotimainen elintarvike tutusta merkistä, Nuutila sanoo.

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 26.8.2009

Minä tuen kaikella sydämelläni Ruokatiedon tärkeää työtä ja tulen eri yhteyksissä pyytämään selvitystä siihen miksi näin edistyksellisiä ruokahankkeita ajetaan alas Suomessa.

Lisää politikointia ruoalla:
Tämän kirjoitti kello 2 kommenttia:
Avainsanat:

Ravintolaruoan verotus alas!

**
Suomen Kuluttajaliitto kannattaa ravintolaruoan arvonlisäveron alentamista elintarvikkeiden arvonlisäveron tasalle ja lähemmäksi eurooppalaista keskitasoa.

Vaikeutuneessa taloustilanteessa ravintolapalvelujen käyttö on vähentynyt ja uhkaa vähentyä edelleen. Se, että hallitusohjelmassa mainitaan vain elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, ei saa muuttuneessa taloustilanteessa olla esteenä tarpeellisen korjauksen toteutukselle. Ravintolapalvelujen veron alennus tukisi suomalaista ruokakulttuuria ja työllisyyttä.

Suuri hinnanero siten, että ravintoloiden ja työpaikkojen ruokailu olisi tuntuvasti korkeammin verotettua ja kalliimpaa kuin noutopalveluiden pikaruoka, ei olisi kansanterveydellisesti toivottavaa. Siksi myös työpaikoilla ja ravintoloissa tapahtuvan ruokailun verotuksen tulisi olla samalla alennetulla tasolla noutopalveluista ostettujen pikaruokien verotuksen kanssa.

Olen samaa mieltä Suomen Kuluttajaliiton kanssa sen suhteen, että elintarvikkeiden ja ravintolaruokailun arvonlisäverojen pitää alentua siten, että ne tulevat samalle tasolle.

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 25.8.2009

Tässä muita ravintokirjoituksiani:
Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:
Avainsanat: ,

Vilja palaa!

##
Tässä maailmassa on monta asiaa, joita en laisinkaan ymmärrä. Yksi niistä on viljan polttaminen biopolttolaitoksissa. Sorry, tässä tulee erittäin vastenmielistä tarinaa MTK:n suunnalta.

Maanviljelijöiden ahdinkoa pui MTK:n viljavaliokunta mm. näin:

Viljanviljelijöiden tilanne on tukala. Syksyn viljasadosta ennustetaan ennätyksellisen runsasta, mutta markkinat eivät vedä ja hinta on laskenut vuodentakaisesta jopa 40 prosenttia. Viljanviljelijöiden maksuvalmius on kovilla, sillä tuleva viljasato on lannoitettu edellisvuosien korkean hintatason lannoitteilla. Viljelijöiden tukalaa tilannetta pitäisi helpottaa aikaistamalla loppuvuoden tukien maksatusta, vaatii MTK:n viljavaliokunta.

Viljojen varastointitilasta tulee pulaa, sillä kaikkea viimevuotistakaan viljaa ei ole saatu myytyä teollisuudelle ja kaupalle. Huonolaatuiset erät kannattaakin nyt myydä bioenergian polttolaitoksille, sillä ne maksavat viljasta kauppaa paremman hinnan. Lisäksi etuna on, että biopolttolaitokset pystyvät ottamaan viljaa vastaan vaikka heti.

Keski-Euroopassa viljaa ja maissia käytetään jo nyt energiantuotantoon ja se on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Myös Suomessa huonolaatuisen viljan käyttö energiantuotantoon pitäisi hyväksyä (Tämä blogikirjoittaja on jyrkästi eri mieltä! Ruoan polttaminen energiaksi kuulostaa kauhealta, anteeksi vain MTK. Jossakin on jotain mätää jos viljan polttaminen on edullisempaa kuin esimerkiksi puupelletin! Tämä on MTK:lta niin vastenmielistä propagandaa, että oikein pahaa tekee.)

Viljapohjaisen bioetanolin tuotanto pitäisi nyt saada kunnolla vauhtiin. Tuotantoa on pyrittävä lisäämään ja hyödyntämään täysin jo olemassa olevien laitosten, kuten Altian Koskenkorvan, koko kapasiteetti. Sivutuotteena kotimaisesta viljasta saataisiin myös valkuaisrehun raaka-ainetta. Nyt tarvitaan valtiovallan, teollisuuden ja viljelijöiden yhteistyötä

Vilja-alan toimijoiden pitää ensi satokauden viljelysuunnitelmaa tehdessään pitää ehdottomana tavoitteena tasapainon saavuttaminen viljamarkkinoille. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä valkuais- ja öljykasvien ja viherlannoitenurmen viljelyä, lisäämällä luonnonhoitopeltoja sekä kylvämällä vähemmän rehuviljaa.

Ymmärrätkö sinä viljanviljelystä jotain? Kerro se sitten minulle!

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 26.8.2009

Muita kirjoituksiani viljasta:
Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:
Avainsanat: ,

tiistaina, elokuuta 25, 2009

Vähähiilihydraattinen ruokavalio vaikuttaa hiirien verisuonten terveyteen


*
Jos noudatat vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH), sinun olisi ehkä hyvä tietää, että tällainen ruokavalio lisää verisuonten tukkeutumista - hiirillä. Niin valtavan selviä olivat tutkimusnäytöt, että kerrotaan tutkimukseen osallistuneen professori Anthony Rosenzweigin luopuneen vähähiilihydraattisesta dieetistään. Oli sentään uskaltanut kokeilla!

Lisäys: Sain kirjeen Tonylta ja siinä kirjeessä hän ilmaisee halukkuutensa keskustella lisää tutkimuksesta. Ajattelin, että te voisitte antaa vinkkejä mitä minun kannattaa professori Rosenzweigilta kysyä. Kysymysehdotukset sähköpostilla tai tämän kirjoituksen kommenttina.

En tiedä miten sinä aiot toimia, mutta minä suhtautuisin rennosti näihin hiirillä saavutettuihin tutkimustuloksiin. Hiiri on hiiri. Ihminen on ihminen. Täytyy kaivaa alkuperäistutkimus esille. Siihen asti on luotettava Yleisradion tiedetoimituksen laatimaan juttuun.

Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio pudottaa painoa, mutta lisää verisuonten tukkeutumista eli ateroskleroosia, ainakin hiirillä. Lisäksi se heikensi uusien verisuonten syntyä. Vaikka perinteiset verisuonten riskitekijät kuten kolesterolitaso eivät nousseet enemmän kuin perinteistä länsimaista rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa, verisuonet alkoivat tukkeutua.

Harvardin yliopistossa testattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta verisuoniin hiirillä. Koe-eläimet olivat ns. ApoE -/- -hiiriä, joita käytetään valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin mallina. Rasvaisella länsimaisella ruokavaliolla niiden verisuonet alkavat tukkeutua, vaikka terveellisemmällä ruokavaliolla ne pysyvät auki.

Koe kesti 12 viikkoa ja koe-eläimet jaettiin kolmeen ryhmään. Kaikissa ryhmissä ruuan kokonaisenergiamäärä oli sama. Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%.

Toinen ryhmä söi "tyypillistä länsimaista" ruokavaliota vastaavaa ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus oli 43%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 15%. Näissä kahdessa ruokavaliossa rasvan osuus oli sama 43% ja molemmissa kolesterolia oli 0,15%. Kolmas oli vertailuryhmänä, jolle tarjottiin hiirten normaalia laboratorioruokaa. Siinä hiilihydraattien osuus oli 65%, rasvan osuus 15% ja proteiinien osuus 20%.

Koe-eläinten valtimoiden tila tutkittiin kuuden ja 12 viikon kuluttua. Vähähiilihydraattinen ravinto nosti hiirten painoa vähemmän kuin länsimainen ruokavalio; paino nousi 28% vähemmän. Silti vähähiilihydraattisella ravinnolla olleiden hiirten verisuoniin oli kertynyt selvästi enemmän ns. plakkia kuin länsimaisella ruokavaliolla olleilla. Valtimoiden kovettumista oli näkyvissä 15 prosentissa tutkitun alueen verisuonista kun länsimaisen dieetillä olleista sitä oli 8 prosenttia. Vertailuryhmän laboratoriodieetillä olevilla verisuonten tukkeutumista oli 1,5 prosentissa tutkituista suonista.

Syytä valtimoiden ahtautumiseen etsittiin mittareista joita käytetään yleensä ahtautumisriskin arviointiin. Mittarit eivät tällä kertaa selittäneet havaintoja. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla oli jokseenkin yhtä paljon kolesteroleita ja triglyseridejä kuin länsimaisella dieetillä olleilla. Samoin oksidatiivinen stressi, insuliini ja verensokeri sekä tulehduksesta kertovat sytokiinit olivat suunnilleen samalla tasolla, joskin pieni ero vähähiilihydraattisen ruuan syöjillä eduksi oli näkyvissä. Rasvaa ja kolesterolia molemmissa ruokavalioissa oli ollut yhtä paljon.

Selitystä haettiin seuraavaksi verisuonten uusiutumiskyvystä. Sitä arvioitiin verisuonten seinämien ns. esisolujen eli EPC-solujen määrää tutkimalla. EPC-solut syntyvät luuytimessä ja ne ovat tärkeitä verisuonten korjaamiselle ja uusien kasvulle. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla hiirillä EPC-solujen määrä laski 40 prosenttia kahdessa viikossa Toistaiseksi ei tiedetä mikä näiden solujen merkitys verisuonten tukkeutumiselle on. Tutkimus julkaistiin lehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.

Lähde: Yle tiede, 25.8.2009

Kohta se alkaa muuten - luentorumbani. Puhutaanko vaikka tästä ajankohtaisesta aiheesta?

Muita kirjoituksiani VHH:sta:
Tämän kirjoitti kello 15 kommenttia:
Avainsanat: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)