sunnuntaina, toukokuuta 09, 2010

Kirjoittajavieras: Antti Mero

**
Tätä 8.5.2010 ilmestynyttä vieraskirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti. Lue sinäkin ja ota selvää miksi jotkut kommentoijat sanovat näin:

Erinomainen kirjoitus!
Professori Mero on ihan oikeassa, että lääkärit eivät tiedä ravinnosta juuri mitään
Turkasen mainio kirjoitus
Aivan erinomainen kirjoitus proteiineista

----------------------------------------
On tullut aika julkaista seuraava vieraskirjoitus. Professori Antti Mero on laatinut meille mielenkiintoisen katsauksen proteiineista. Nauttikaa!

PROTEIINIEN JA AMINOHAPPOJEN KÄYTTÖ SAAMASSA HYVÄKSYNTÄÄ SEKÄ PALJON LIIKKUVIEN ETTÄ VÄHEMMÄN LIIKKUVIEN KESKUUDESSA

Antti Mero

Käydessäni lukiota
1970-luvun taitteessa koulussa ei jaettu paljon tietoa ravinnosta (proteiinit, hiilihydraatit, rasva, vitamiinit, kivennäisaineet ja vesi). Olin urheilussa mukana tiukasti 1960-luvulta lähtien ja vasta 1970-luvun aikana alettiin puhua ravinnosta ja proteiinien merkityksestä harjoitusvasteiden saamisessa. Valmentajakoulutukseen ravintovalmennus tuli ensin Suomen Urheiluliitossa, joskin sielläkin melko vähän.

Käytännön valmennuksessa voimalajien harrastajat (painonostajat, painijat, heittäjät, kehonrakentajat) itse ottivat selvää, mitä proteiini on ja miten sitä tulisi käyttää. Sen selvittäminen oli toki vaikeaa, koska asiantuntijoita ei kovin montaa Suomessa ollut.

Urheiluvalmennuksessa ravintoasioita opetettiin 1980 -luvulla voimakkaasti hiilihydraattien käyttöä painottaen ja ohjeena oli tutuksi tullut legendaarinen sanonta ”pitää syödä monipuolisesti suomalaista sekaruokaa”. Sehän yleisohjeena on melko osuva kovaa ja paljon harjoittelevalle kestävyysurheilijalle. Monien muiden lajien urheilijoille tuo ohje oli huono, sillä ohjeen toteutettuaan yleensä urheilijat olivat mm. muutaman kilon ylipainoisia ylimääräisen rasvamassan vuoksi.

Aloin itse liikuntafysiologina tutkia Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella kokeellisilla asetelmilla proteiini- ja aminohappovalmisteiden (ravintolisien) vaikutuksia erilaisissa kuormitustilanteissa 1990 -luvun alusta alkaen ja työ jatkuu edelleen. Vastustusta ja epäröintiä tuli alussa joka taholta paitsi urheilumaailmassa, mikä oli jo 1990 -luvulla pääsääntöisesti valmis vastaan ottamaan melko hyvin tutkimukseen p erustuvan ravintotiedon (esim. Mero ym. Nykyaikainen urheiluvalmennus -kirja 1997).

Tällä hetkellä (2010) proteiinien ja aminohappojen käyttö ravintolisinä ja korvaavana ravintona on lisääntynyt voimakkaasti myös urheilun ulkopuolella. Esimerkiksi painonhallintaan ja terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen proteiineista ja aminohapoista on paljon hyötyä.

Vastustusta tulee kuitenkin edelleen ja lääkärikuntamme on yksi vastustusta tekevä tai ainakin ”poissaolevaksi heittäytyvä”. Miksi on ravintolisien käytön vastustusta? Olen täysin samaa mieltä kuin Matti Tolonen tässä samassa sarjassa kirjoittaessaan seuraavaa (suora lainaus):

”Olen pohtinut jo lähes 30 vuotta, miksi lääkärit, terveyden- ja sairaanhoitajat ja ravitsemusterapeutit ovat vastustaneet kiivaasti ravintolisien käyttöä. Vastaus on selvä: Lääkärit elävät "lääkemaailmassa", johon koulutus ja lääketeollisuus ovat heidät johdattaneet. "Luontaistuotteista koulutuksessamme painotetaan lähinnä niiden haittoja", kirjoitti minulle 3. vuosikurssilla lääkäriksi opiskeleva hammaslääkäri. Ei ihme, että lääkärit ja potilaat ovat hahmottaneet ravintolisiin liittyvää todellisuutta kovin eri tavoin. Koulutuksen puutteen vuoksi lääkärit eivät tunne yleensä riittävästi vitamiinien, hivenaineiden ja muiden ravintolisien tehokkaita ainesosia, annoksia eivätkä niiden turvallisia ylärajoja. Nyt tuuli on kuitenkin kääntymässä kuin hölmöläisten souturetkellä. Uudet tutkimukset ovat muuttamassa perinteistä ajattelumallia (paradigmaa), ja ravintolisiä on alettu lisätä kroonisten sairauksien Käypä hoito -suosituksiin. Niitä laativat Suomessa erikoislääkäriyhdistykset ja Duodeci m. Ohjeet koetaan lääkäreitä sitoviksi. On huomattava, että ravitsemuslääketiede ei ole oppiaineena lääkärikoulutuksessa, eikä Suomessa ole yhtään alan erikoislääkäriä. Ihmettelen, kuinka jotkut suomalaiset lääkärit voivat antaa sen kuvan, että heillä on hallussaan kaikki tieto ravinnon ja terveyden vuorovaikutuksista?”

Edellisen Matti Tolosen erinomaisen kirjoituksen jälkeen RATKAISU ASIAAN on selkeä: ravitsemuksen opetusta runsaasti mukaan lääkäri- ja muun terveydenhoitohenkilökunnan koulutukseen.

Tähän mennessä yliopistotasoista ravitsemusterapeuttien koulutusta on annettu Suomessa Kuopiossa ja Helsingissä ja ravitsemuksen opetusta suppeammin on Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja terveystieteiden laitoksilla. Tutkimustoimintaa ravintoon liittyen on edellä mainittujen yliopistojen lisäksi jonkin verran Suomen muissa tutkimusyksiköissä.

Perustietoa proteiineista ja aminohapoista

Proteiinit muodostuvat aminohapoista
. Proteiinimolekyyli sisältää 16 % typpeä ja lisäksi rikkiä, fosforia ja rautaa ja muodostuu aminohapoista, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa kemiallisilla peptidisidoksilla. Elimistössä on arvioitu olevan vähintään 50 000 erilaista proteiinia sisältävää yhdistettä ja nimenomaan yksittäiset aminohapot ja niiden yhteenliittymiset määrittävät proteiinien ominaisuudet ja biologisen toiminnan.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan proteiinien määrän on arvioitu olevan jopa sadoista tuhansista miljooniin, kun niitä koodaavien geenien määrä on noin 30 000. Aminohappo rakentuu aminoryhmästä, orgaanisesta happoryhmästä ja aminohapposivuketjusta. Jälkimmäiseen liittyvät kunkin aminohapon erityispiirteet.

Aminohappoja on kaikkiaan noin 20, joista osa on välttämättömiä (aikuisilla 8: leusiini, isoleusiini, valiini, lysiini, metioniini, fenylalaniini, treoniini, tryptofaani). Vauvat eivät pysty rakentamaan histidiiniä ja lapsilla on vähentynyt kyky rakentaa arginiinia, jotka ovat siis heillä lisäksi välttämättömiä aminohappoja. Näitä välttämättömiä aminohappoja on saatava päivittäin ruoasta, koska niitä ei voida rakentaa elimistössä. Loput aminohapot ovat ns. ei-välttämättömiä (tai vähemmän välttämättömiä), sillä niitä voidaan rakentaa elimistössä muista yhdisteistä eli niitä ei tarvitse välttämättä saada ravinnosta.

Proteiinien imeytyminen. Suurin osa aminohapoista imeytyy ohutsuolessa. Kuitenkin ohutsuoleen siirtyy hajoamattomia proteiineja, suuria polypeptidejä ja vain 15 % vapaita aminohappoja. Toisin sanoen ohutsuolessa voidaan proteolyyttisten entsyymien avulla hajottaa (hydrolysoida) proteiineja ja polypeptidejä aminohapoiksi. Tämä voi tapahtua ohutsuolen ontelossa, ohutsuolen solukalvon pinnalla ja ohutsuolen epiteelisolun sytoplasmassa.

Aminohapon imeytymisellä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa aminohappo siirtyy suolen ontelosta vereen tai imunesteeseen limakalvon solujen läpi. Tapahtuma on monimutkainen ja tunnetaan melko huonosti. Se tiedetään, että proteiinit imeytyvät erittäin tehokkaasti.

Proteiinit siirtyvät epiteelisoluihin suurimmaksi osaksi di- ja tripeptideinä (dipeptidi = kahdesta aminohaposta muodostunut, tripeptidi = kolmesta aminohaposta muodostunut) kyseisten peptidien siirtyessä hieman nopeammin kuin vapaat aminohapot.

Lopullisen hydrolyysin tapahduttua proteiinien hajoamistuotteet siirtyvät verenkiertoon limakalvon soluista pääosin vapaina aminohappoina, osa kuitenkin peptideinä. Oletetaan, että metioniinilla ja haaraketjuisilla aminohapoilla (leusiini, isoleusiini, valiini) on suurin affiniteetti kantajaansa ja tämän takia ne imeytyvät tehokkaammin estäen muiden aminohappojen imeytymistä.

Huomattavaa on, että haaraketjuisia aminohappoja on noin 25 % kaikista vapaista aminohapoista. Imeytyneet aminohapot kulkeutuvat maksaan, joka säätelee aminohappojen hajotusta tai pääsyä perifeeriseen verenkiertoon tai molempia elimistön tarpeiden mukaan.

Proteiini- ja aminohappovalmisteiden imeytyminen. Hydrolysaatit (tri -, di- ja vapaita aminohappoja) imeytyvät nopeammin kuin kokonaiset proteiinit tai vapaat aminohapot, koska ihmisen suolistolla ei ole niin hyvää kuljetussysteemiä yksittäiselle aminohapolle, kuin di- ja tripeptideille on.

Myös typen varastoituminen (proteiinin tärkein osa) on nopeampaa hydrolysaateilla kuin kokonaisilla proteiineilla tai vapailla aminohapoilla. Viimeaikaisissa imeytymiskokeissa on kuitenkin todettu, että yksittäisetkin aminohapot imeytyvät hyvinkin nopeasti. Suun kautta otettu yksittäinen aminohappo imeytyy hyvin voimakkaasti ensimmäisen tunnin aikana.

Siten erot imeytymisnopeudessa vapaiden aminohappojen ja di- ja tripeptidien välillä lienevät hyvin pienet. Käytännössä esimerkiksi urheilijan pitää käyttää hydrolysoitua proteiinivalmistetta (runsaasti kahden ja kolmen aminohapon yhdistelmiä kuin myös vapaita aminohappoja), sillä tavoin hän saa parhaan anabolisen (rakentavan) vasteen ja maksimaalisen typen varastoitumisen.

Proteiinilähteinä kananmunan valkuainen ja maitoheraproteiini (lactalbumin) ovat erinomaisia näissä proteiinivalmisteissa. Maitoheraproteiinin (lactalbumin) on arveltu myös parantavan immuniteettia.

Aminohapot elimistössä. Miehellä, joka painaa 70 kg, on noin 12 kg proteiinia (aminohappopolymeerejä) ja vapaita aminohappoja hänellä on noin 200 - 220 g ja niistä noin 120 g on solunsisäistä luurankolihaksessa. Kuitenkin tällä suhteellisen pienellä aminohappojen määrällä ”vapaassa altaassa” (free pool) on suuri vastuu elimistön koko aminohappoaineenvaihdunnassa (rakentuminen ja energiantuotto). Kuviossa 1 on esitetty yleiskuvaus aminohappoaineenvaihdunnasta.



Kuvio 1. Aminohappoaineenvaihdunta

Vapaan aminohappoaltaan toiminnan ja merkityksen ymmärtämiseksi on tärkeää tietää, että vaikka ”altaan” koko on pieni, sen sisältö vaihtuu useasti. Koko vapaan aminohappoaltaan on arvioitu vaihtuvan ihmisellä noin kuusi kertaa vuorokaudessa ja vapaan altaan puoliintumisaika on 200 minuuttia (vähän yli 3 tuntia). Kuormitus ja ravinto vaikuttavat tietyissä rajoissa altaan kokoon.

Erityisesti ravinnon osuus on tärkeä painottaen tasaista ja laadukasta aminohappojen saantia ympäri vuorokauden.

Proteiinien tehtävät elimistössä. Proteiinien päätehtävä on osallistua aminohappojen välityksellä proteiini- eli valkuaisainesynteesiin. Tärkeimmät kohteet ovat kudosproteiinien (mm. lihakset), entsyymien, hormonien ja hermoston välittäjäaineiden synteesi.

Proteiinien toissijainen tehtävä on osallistua energian tuottamiseen. Siihen osallistuvat lähinnä haaraketjuiset aminohapot (leusiini, isoleusiini ja valiini).

Proteiinisynteesi. Aminohappoja tarvitaan mm. kudosproteiinien (lihakset) ja hormonien, entsyymien ja hermoston välittäjäaineiden synteesiin (synteesi = rakentaminen). Proteiinit syntetisoidaan solussa sijaitsevassa endoplasmakalvostossa.

Aikuisen ”normaalikansalaisen” proteiinin tarve on vuorokaudessa 0,8 g/painokilo (kansainväliset suositukset, RDA). Vauvojen ja kasvavien lasten proteiinin tarve on 2 - 4 g/painokilo/vrk ja myös raskaana olevien naisten ja imettävien äitien proteiinin tarve on suurempi kuin 0,8 g/painokilo/vrk.

Harjoittelututkimuksissa on todettu, että voimaharjoittelun yhteydessä lisääntynyt proteiinin saanti lisää lihaksen kehittymistä. Kuviosta 2 nähdään, että proteiinin saannin lisääminen 0,9 grammasta 2,4 grammaan/painokilo/vrk voimalajien urheilijoilla kiihdyttää proteiinisynteesiä.

Kyseiset saantimäärät ja suositukset ovat olleet hyvin samanlaiset jo noin 20 vuotta käytössä olleiden huippu-urheilu-suositusten kanssa (1,5 – 3,0 g/painokilo proteiinia vuorokaudessa). Viimeksi mainitut suositukset perustuivat eläinkokeisiin, pieneen määrään ihmistutkimuksia ja käytännön kokemuksiin urheilijoilla.

Proteiinien suhteellinen osuus urheilijoilla kokonaisenergiasta vuorokaudessa on 15 - 20 %. Liikunnan intensiteetin ja keston lisääminen, ainakin kestävyysurheilussa, aiheuttaa lisääntyneen proteiinin käytön energiaksi. Kestävyysliikunnan harras­tajilla proteiinin tarve lisääntyy noin lähes kaksinkertaiseksi (0,8 g/kg à 1,2 - 1,4 g/kg). Sen sijaan voimaharjoittelu lisää proteiinin tarvetta yli kaksinkertaiseksi (0,8 g/kg à 1,5 – 2,0 g/kg), mutta ei lisääntyneestä proteiinin käytöstä energiaksi, vaan lähinnä proteiini­synteesiin ja ylläpitämään suurempaa lihasmassaa.

Erityisesti voimahar­joittelun alussa syntyy lihasvaurioita ja näiden korjaukseen tarvitaan mahdollisesti lisääntynyttä proteiinimäärää. Aikaisempi harjoittelu näyttää suojaavan uusien lihasvaurioiden syntymiseltä, joten saattaa olla, että kokeneemmilla voimaharjoittelijoilla (ja muissakin lajeissa, joissa syntyy lihasvaurioita) proteiinin tarve on vähäisempi kuin aloittelijoilla.

Kuvio 2. Voimaharjoittelun ja proteiinin saannin vaikutus koko kehon proteiinisynteesiin (valkoinen pylväs kuvaa kontrollihenkilöitä ja musta voimaurheilijoita)

Proteiini- ja aminohappovalmisteet. Proteiinivalmisteita voidaan nauttia kolmessa vaihtoehtoisessa muodossa, jotka ovat:

(1) kokonaiset proteiinit (monipeptidit, kuten proteiiniruoka) esim. kaseiini eli maidon pääproteiini,
(2) hydrolysaatit (di- ja tripeptidit) ja
(3) vapaat aminohapot.

Proteiinivalmisteet luokitellaan ns. biologisen arvon perusteella. Se mittaa proteiinin käyttöä elimistössä imeytynyttä proteiinigrammaa kohti. Välttämättömien aminohappojen osuus on luonnollisesti tärkeää biologisen arvon määrityksessä. Oheinen taulukko 1 esittää tärkeiden proteiinien biologisen arvon (Colgan 1998).

Taulukko 1. Proteiinien biologinen arvo

Proteiini / Biologinen arvo
Hydrolysaatit (esim. maitoheravalmisteet) 110-159
Kokokananmuna 100
Lehmän maito 91
Kananmuna (valkoinen) 88
Kala 83
Liha 80
Kana 79
Kaseiini (maidon pääproteiini) 77
Soija 74
Riisi 59
Vehnä 54
Papu 49

Miksi kannattaa käyttää proteiini- ja aminohappovalmisteita?

Niiden käytön perustelut ovat seuraavat (esim. Colgan 1993):

1. korkein biologinen arvo
2. imeytyminen on nopeaa (tunnin aikana imeytyy huomattava määrä)
3. tiedetään ravinnon tarkka määrä
4. ravinnon rasvattomuus on tärkeää
5. varmistetaan välttämättömien aminohappojen saanti
6. proteiinisynteesi nopeutuu esim. heti harjoituksen jälkeen otetun valmisteen vaikutuksesta
7. haaraketjuiset aminohapot (leusiini, isoleusiini ja valiini) osallistuvat myös energiantuottoon ja estävät kovassa harjoittelussa omien kudosproteiinien vähenemisen

Haaraketjuiset aminohapot muodostavat noin 25-30 % lihaksen proteiinista. Niitä käytetään sekä rakentavamaan elimistöä että jonkin verran energiaksi kaikissa kestävyyskuormituksissa.

Urheilijat, jotka haluavat välttää lihaskoon ja voiman vähenemistä esim. kovassa kestävyys- tai voimaharjoittelussa, käyttävät haaraketjuisia aminohappoja (BCAA; branched chain amino acids) sisältäviä ravintovalmisteita.

Suomalaisilla teholajien urheilijoilla tehdyssä tutkimuksessa (Mero 1994, Mero ym. 1997a) todettiin leusiinin tason laskua 21 % seerumissa 10 viikon kovassa harjoittelussa käytettäessä proteiinia 1.3 g/painokilo/vuorokausi. Sen sijaan otettaessa päivittäin lisäksi leusiinia 50 mg/painokilo todettiin seerumin leusiinin pysyvän lähtötasolla koko kovan harjoittelujakson aikana.

Colgan (1993) suosittelee haaraketjuisten yhdistelmää 60 mg leusiinia, 20 mg isoleusiinia ja 50 mg valiinia painokiloa kohti vuorokaudessa. On myös osoitettu, että kun edellä mainittuja määriä otetaan 1 - 2 tuntia ennen kovaa harjoitusta, lihaksen BCAA säästyy ja testosteronin taso pysyy korkeammalla (esim. Carli ym. 1992).

PROTEIINIATERIAN ESIMERKKEJÄ
  • pyri syömään proteiinia eli valkuaisainetta 6-8 kertaa vuorokaudessa
  • harjoituskaudella urheilijalla pitää syödä vähintään 2 g proteiinia per painokilo eli esim. 70 kg:n urheilijalla 70 x 2g= 140g. Siten jos aterioi 6 kertaa niin 6 x 23.3 g= 140g. Jos aterioi 8 kertaa niin silloin 8 x 17.5 g=140g
  • seuraavassa on esimerkkejä erikokoisista proteiiniaterioista

....................................................Proteiinia
0.5 litraa rasvatonta maitoa .......16.5 g
Viili, jogurtti 500g ........15-20 g
Edam juusto (20%) 100g ........30 g
Raejuusto 100g ...........17.2 g
Maitorahka 100 g ......11 g
Naudanliha 100g .......21 g
Palvikinkku 100g ........21 g
Kana 100g ........17-21 g
Vasikan maksa 100g .......19.4 g
Ahven, lohi, silakka 100g ......16-18 g
Kananmunan valkuainen 100g .....10.1 g (yksi k-muna painaa 50 g)
Kananmunan keltuainen 100g ......16.4 g
Proteiinivalmiste 1 annos .....15-30 g

  • useita valmisteita

OPETTELE LASKEMAAN VUOROKAUDEN PROTEIINIMÄÄRÄSI. MUISTA SYÖDÄ ILLALLA ERITTÄIN VAHVASTI JA RIITTÄVÄSTI MYÖS PROTEIINIA.

Terveys ja hyvinvointi. Proteiinien ja aminohappojen tärkein rooli on siis elimistön rakenteiden vahvistaminen ja uudistaminen, jota meillä kaikilla päivittäin tapahtuu. Toissijaisesti on kyse pienestä avusta energian tuottamisessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ajateltuna proteiinit ja aminohapot tukevat mm. veriarvojen (esim. hemoglobiini) pysymistä normaaleina ja immuniteetin vahvistumista (emme sairastu helposti). Edelleen runsas proteiinien käyttö yhdessä vähennetyn hiilihydraatin kanssa auttaa painon pudottamisessa.

Seuraavassa vielä luetteloa proteiinien ja aminohappojen keskeisiä käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä:

Proteiinit ja aminohapot ovat välttämättömiä
  • Elimistön kudosten/rakenteiden muodostumisessa kasvuvaiheessa (lapsi ja nuori)
  • Kudosten/rakenteiden uudistuminen ja vahvistuminen aikuisena
  • Rakenteiden säilyminen ja vahvistuminen vanhuudessa (iäkkäiden ihmisten lihaskuntoharjoittelu yhdessä sopivan ja proteiinia riittävästi sisältävän ravinnon kanssa auttaa säilyttämään riittävän lihasmassan toimintakyvyn säilyttämiseksi arkiaskareissa).

Proteiinit ja aminohapot ovat tärkeitä
  • Vastustuskyvyn (immuniteetin) vahvistamisessa
  • Koska osallistuvat energiantuottoon muutaman prosentin osuudella
  • Painonpudottamisessa proteiinit ovat tärkeitä, koska proteiinin käsittely elimistössä pitää energiankäyttöjärjestelmää enemmän toiminnassa kuin hiilihydraatti ja rasva. Siten energiaa kuluu ja se lähtee levossa ja kevyessä liikkumisessa/työssä ensisijaisesti rasvasta.

Uuden tiedon vastustus

Lopuksi haluan soveltaen lainata vielä Matti Tolosen tämän blogisarjan erinomaista kirjoitusta uuden tieteellisen tiedon (tutkimustiedon) tuomisesta soveltajien käyttöön. Vastarinta on alussa kova ja etenee sitten seuraavasti:

1. Vaikeneminen
Uusi teoria pyritään vaikenemaan kuoliaaksi. Ellei se auta, siirrytään vaiheeseen 2.


2. Iva, pilkka ja nauru
Uuden käsityksen esittäjiä aletaan ivata ja pilkata. "Uskotko sinä siihen?" Ellei pilkkaaminen tuota toivottua tulosta, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


3. Vaino
Uuden teorian kannattajia aletaan vainota. Heidän tutkimuksiaan ja kirjoituksiaan ei julkaista, heidän ei sallita esiintyä julkisuudessa, heidät suljetaan tiedeyhteisön ulkopuolelle. Esimerkiksi proteiinien kohdalla on aina muistettu pelotella munuaisvaivoilla syötäessä liikaa proteiinia – kuitenkaan mitään näyttöä tästä tiedemaailmassa ei ole. Kaikella on rajansa elimistössä, jos syö liikaa niin hiilihydraateilla ja rasvoillakin on huonoja vaikutuksia elimistöön. Uuden teorian kannattajat koetetaan tuhota myös taloudellisesti. Ellei mikään auta, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.


4. Hyväksyntä ja itsekehu
Fiksuimmat vastustajat oivaltavat ensimmäisinä olleensa väärässä ja kiirehtivät selittämään, että itse asiassa juuri he ovat aina tienneet, kuinka asianlaita todellisuudessa on. Eri vastustajat voivat olla eri prosessin vaiheissa, yksi vasta vaikenee, toinen pilkkaa, kolmas vainoaa, kun neljäs jo valmistelee 4. vaiheen julkistusta.

Itse olen kokenut tuon prosessin enemmän tai vähemmän voimakkaasti proteiini- ja aminohappotiedon levittämisessä Suomessa. Nyt ollaan kuitenkin melko hyvin jo 4. vaiheessa.

Tässä muita kirjoittajavieraita:

Kirjoittajavieras: Matti Tolonen
Kirjoittajavieras: Olli Posti
Kirjoittajavieras: Pekka Puska
Kirjoittajavieras: Mikael Fogelholm
Kirjoittajavieras: Reijo Laatikainen

56 kommenttia:

  1. Tässä teille Matti Tolosen parjaajille taas mietittävää!

    VastaaPoista
  2. Olipas tuhti paketti purtavaksi proteiiniasiaa, Asiaa !

    VastaaPoista
  3. "Vauvojen ja kasvavien lasten proteiinin tarve on 2 - 4 g/painokilo/"

    Esim. 40 kg lapsella tarve on 80-160g.

    Onko käsitystä kuinka suuri osa lapsistamme saa tuon verran protskua.

    VastaaPoista
  4. ikävä kyllä ei kukaan lapsista tavoita edes osaa tosta määrästä, ellei perheessä ole ammattilainen ....hyvin hyvin surullista, mutta totta...

    siksi lapset on löysiä ylipainoisia+sairaita useasti...ihottumat, suolisto ongelmat U name it yms...D-vitamiini puutos...proteiini uupuu niin monen aikuisenkin ruokavaliosta et oikein itkettää...

    ho hoh....maybe 1 day over the hills and far away.

    ciao P.T Tarza

    VastaaPoista
  5. "ikävä kyllä ei kukaan lapsista tavoita edes osaa tosta määrästä"

    Tätä mä yritin sanoa. Meinaan meikäläinen saa protskua jotain 100 - 180 g päivässä. Ja meikä ei lihoja karttele.

    VastaaPoista
  6. Erinomainen kirjoitus! Täällä on mennyt oppi perille. Proteiinia tarvitaan.

    VastaaPoista
  7. Täällä on paljon hyvää luettavaa näillä veteraanin sivuilla. Professori Mero on ihan oikeassa, että lääkärit eivät tiedä ravinnosta juuri mitään. Toivottavasti käyvät näilläsivuilla oppia hakemassa. Minuakin yksi lääkäri pelotteli munuaisten menevän piloille ja verisuonten tukkoon kun syön pihvejä niin usein. Ei pidä paikkaansa ilmoitti Mero ja se oli vapauttava tieto. Pistän sivut mieleen ja käyn jatkossakin. Mahtavan blogin ylläpitäjälle kiitoksia aherruksesta!!!!

    VastaaPoista
  8. Turkasen mainio kirjoitus. Juuri noinhan se menee, tuo paradigman muutos.

    Lanseerasin Suomeen helmikuussa 2003 täällä ennestään täysin tuntemattoman dipeptidin nimeltään karnosiini, ja olen seurannut tiiviisti siitä julkaistuja tutkimuksia. Niiden perusteella olen laatinut karnosiinista tämän katsauksen.

    Otan itse aamuisin 1200 mg karnosiinia ja tunnen henk.kohtaisestikin useita huippu-urheilijoita, jotka sitä käyttävät ja ovat antaneet siitä erinomaista palautetta. SUL:n valmennusjohto on suositellut urheilijoille karnosiinin käyttöä ainakin ns. maitohappolajeissa.

    VastaaPoista
  9. Linkkiin tulikin jokin virhe, joten yritän uudestaan katsauksen.

    VastaaPoista
  10. "Meinaan meikäläinen saa protskua jotain 100 - 180 g päivässä. Ja meikä ei lihoja karttele. "


    Kuinka paljon tuohon määrään pitää syödä lihaa? Jos pelkkää naudanlihaa, tuohon määrään 0.5-1 kg! Yksi kilo lihaa päivässä on aika huima määrä! Kihtipotilaille suositellaan korkeintaan 100g/päivä, eli kymmenesosa.

    VastaaPoista
  11. Aivan erinomainen kirjoitus proteiineista... ei paljonkaan mitään uuttaa mullistavaa (tosin tuo lasten..jopa 4g/painokilo oli uutta mulle), mutta paras yhteenveto, mitä olen koskaan lukenut protskuista. Tässä erinomainen resepti aamujuomaksi perheelle jossa kasvavia lapsia: 1 banaani, purkki rahkaa, purkki ananasta, 3 raakaa kananmunaa, loraus oliiviöljyä, 3 dl tuoremehua ja tehosekoitin pyörimään. Maistuu aivan fantastiselle ja siitä riittää 2-4 hengelle, Kokeilkaa!

    VastaaPoista
  12. "Kuinka paljon tuohon määrään pitää syödä lihaa? Jos pelkkää naudanlihaa, tuohon määrään 0.5-1 kg!"

    Tämän ao. linkin 1250 kCal kokonaisuudessa on 100g proteiinia ja 0g naudanlihaa. Saahan sitä protskua esim. proteiinipitoisista kasviksista kuten tässä esimerkissäni.

    http://sundqvist.blogspot.com/2010/04/sami-iski-numerot-poytaan.html

    Huomaan nyt sekin, että Meron suositus kasvavalle lapselle olisi 2-4 g proteiinia/painokilo. Oma poikani on saanut minun luona parhaimmillaan reilun 2g/painokilo. Jo tuohon määrään täytyy syödä komeat annokset lihaa.

    Eritoten ylipainoisten lasten kohdalla ongelma on mitä ilmeisimmin pieni proteiinin osuus. Proteiinipainotteisesti syöden myös suojaravinteiden määrä energiayksikköä kohden kasvaa.

    VastaaPoista
  13. Paljon asiaa. Jos muuten johonkin pitäisi sijoittaa roposensa, niin hampun proteiinia on aika vähän tutkittu siihen nähden miten yllättävästi siitä saa välttämättömia aminohappoja. Käyttö varmasti nousee tulevaisuudessa. Tässä mielessä esim. Colgan tuntuu olevan jo vähän vanhahtava lähde vai onko hän käsitellyt asiaa?

    "Miksi kannattaa käyttää proteiini- ja aminohappovalmisteita?

    Niiden käytön perustelut ovat seuraavat (esim. Colgan 1993):

    4. ravinnon rasvattomuus on tärkeää"

    Tuo kohta neljä olisi mahdollisesti kannattanut unohtaa kirjata tällä sivustolla...

    Mutta asiaan, olen ymmärtänyt suurten (eläin)proteiinien määrien nostavan elimistön happo-emästasapainon happaman puolelle. Kuitenkin emästankkaus on nähty niin tehokkaaksi maitohappojen estäjänä, että suoraan suoneen pistettynä se on todettu jopa dopingsäännöstöjen vastaiseksi. Tuon perusteella hankala ymmärtää miksi ehkä voimailulajeja lukuunottamatta (ja voimailijat ymmärtävät syödä proteiinia muutenkin ihan riittävästi) tulisi vielä ratkaisevasti lisätä. Ja kaikki urheilijat (toivoakseni) ymmärtävät ennestäänkin syödä palautumiseen proteiinia.

    VastaaPoista
  14. "4. ravinnon rasvattomuus on tärkeää"

    Tuo kohta neljä olisi mahdollisesti kannattanut unohtaa kirjata tällä sivustolla... "

    Kimmo, toisin kuin monissa muissa foorumeissa täällä keskustellaan avoimesti asiasta, sensuroimatta itselle mahdollisesti kiusallisia mielipiteitä, tutkimuksia jne.

    VastaaPoista
  15. Piristävä kirjoitus kaiken synkkyyden keskelle. Luen nimittäin Olli Ilanderin toimittamaa kirjaa "Liikuntaravitsemus", joka mainoksen mukaan "yhdistää tieteellisen tutkimuksen, objektiivisen ja luotettavan ravitsemustiedon sekä lukijaystävällisen esitystavan."

    Kun lukee professori Meron hienon kirjoituksen käy Ilanderia sääliksi ja itseä rupeaa harmittamaan kun tuhlaa aikaansa Ilanderin kirjan parissa. Ilanderin mukaan hiilihydraatit ovat kaikki kaikessa urheilijalle. Toivoisi Ilanderin oman etunsa takia sanoutuvan irti tästä kirjastaan. Hän käy luennoimassa aiheesta urheilijoille. Itsekin olen hänen luennoillaan istunut. Näistä Ilanderin kirjan lähtökohdista käsin on kyllä vaikea nähdä mitään hyödyllistä Ilanderin toiminnassa.

    Sorry, oli pakko avautua kun niin harmitti Ilanderin touhut.

    VastaaPoista
  16. "Kimmo, toisin kuin monissa muissa foorumeissa täällä keskustellaan avoimesti asiasta, sensuroimatta itselle mahdollisesti kiusallisia mielipiteitä, tutkimuksia jne."

    Se on hyvä asia, tuumailin vain miten tuo kohta vaikuttaa asian vastaanottoon, tiedä vaikka jotkut tosiaan lisäävätkin proteiinia ruokavalioonsa rasvan kustannuksella tuon luettuaan...

    VastaaPoista
  17. "4. ravinnon rasvattomuus on tärkeää"

    Tuo kohta neljä olisi mahdollisesti kannattanut unohtaa kirjata tällä sivustolla... "

    Minä luulen, että tuo kohta tarkoittaa proteiinin nauttimista juuri urheilusuorituksen jälkeen.
    Tällöin on tärkeää, että elimistö saa nopeasti aminohappoja palautumisen jouduttamiseksi.
    Rasva tällöin nautittaessa hidastaisi huomattavasti aminohappojen imeytymistä.

    Itsekin nautin palautumisjuomana pelkän proteiinitrinkin.
    Myöhemmin syön sitten proteiinipitoista ja rasvaista ruokaa. (kasviksia unohtamatta)

    VastaaPoista
  18. Oma tuntumani on, että monille aamiaisella riittävän proteiinimäärän saanti on haaste. Siihen kannattaa kiinnittää huomiota, myös kylläisyyden vuoksi. Laskujeni mukaan miehet saavat Suomessa aamiaisella keskimäärin n. 15 grammaa proteiinia (Finravinto 2007). Eli lisäämiseen varaa olisi, esim. lähemmäs tuonne 25-30 g.

    Runsas proteiinin saanti on usein saanut puhtaat paperit pitkäaikaisissa väestötutkimuksissa, mutta ei kuitenkaan aina. Tänä vuonna Sluijs et al. (Diabetes Care 2010;33:43-48) julkaisi suuren seurannan jossa proteiinin runsas saanti oli yhteydessä lisääntyneeseen aikuistyypin diabeteksen ilmaantuvuuteen. Jonkunlainen kohtuus proteiinin kanssakin lienee parasta, ainakin ei-kilpaurheilijoiden kohdalla.

    Uusissa iäkkäiden ravitsemussuosituksissa liputetaan proteiinin puolesta jo aika reilusti.

    VastaaPoista
  19. Parempi terveys ilman Hyvää Terveyttä!maanantaina, toukokuuta 10, 2010 4:03:00 ip.

    Lueskelin tässä jonkin aikaa sitten Duodecimin propaganda kanavaa eli Hyvä Terveys-lehteä. Muunmuassa munuais vaivoilla peloteltiin ja jutut olivat muutenkin aivan uskomattomia.

    VastaaPoista
  20. Luulisi, että äidinmaito on ideaalista ravintoa ihmisen kiivaimman kasvukauden aikana. Osaako joku arvioida paljonko proteiinia silloi saadaan?

    - jt

    VastaaPoista
  21. Mikähän tuon proteiinin saannin määrän kanssa oikein lopulta on. Tunnen kasvissyöjiä pitkältä ajalta jotka saavat melko vähän proteiinia päivittäin, mutta eivät he ole mitenkään lihaksiltaan riutuneita tai muuten, hoikkia kyllä ja voivat hyvin. Eikä ole kyse pelkästään nuorista.

    Olen itsekin ajatellut ryhtyä kokonaan kasvissyöntiin sen antaman hyvän olon takia, ja tuntuisi aika hankalalta syödä joka päivä erikseen proteiinia vain sen tähden että sitä suositellaan määrätty määrä painokiloa kohti. Elävä elämä kun näyttää ainakin minun mielestä muuta. Olen kyllä lukenut paljon VHH dieetistä ja sen hyödyistä, mutta miksi puhdas kasvisdieettikin näyttäisi olevan hyvä. Veriarvoista en osaa sanoa.

    Jos siis alan kokonaan kasvissyöjäksi ja saan proteiinia reilusti alle suositusten onko se minulle oikeasti suurikin ongelma, ystäville kun ei näyttäisi olevan.
    Voisiko joku ystävällisesti kommentoida.

    VastaaPoista
  22. Moro

    Juu totta tosiaan...., proteiinit siitä se elämä alkaa. Lasken tarkkaan omien lapsieni proteiinit pävittäin ja kyll ne menee reippaasti plussan puolelle. Kasvavalle lapselle proteiinit ovat erityisen tärkeätä kuten tiedämme, rasvoja unohtamatta, vai kuinka? Aikuiset ovat valitettavan pihalla ravinto asioista sekä itsensä että lastensa ravinnosta. KÄÄK! Ruokapäiväkirjoja lukiessa, saan käyttää suurennuslasia etsien protskuja, hiilarithan on se mihin ihmiset hukkuvat, joten tässä todellakin oli asia esitetty kuten pitikin, loistavaa! Ajatellaas kouluja, tarhoja.siis kuinka heikkolaatuista ravinto siellä on ! Eikös lasten pitäs olla meidän tulevaisuus??? Ei ole kovin kauas kantoista, miettien, kuinka proteiini köyhää, glutamaattia sisältävää ravinto on. huh huh, itkistkö vai nauraisko...kiesus. Sais jotkut hälytys kellot laittaa ja olenkin kritisoinut kovaan ääneen koulujen yms, ruokailuja. Todella ala arvoista roskaa, millä lasten pitäisi jaksaa ahertaa ja käyttää aivokapasiteettejaan? Juotetaan rasvatonta värjättyä tiskivettä, pastamössöjä, kastikkeita vehnälillingeissä YÖK! Yritetäänpä saada näistä kasvaviaa saati terveitä yksilöitä jne...? Kysynpä vaan...toivossa on hyvä elää ja ääntä pitää olla. Pidetään omat lapset terveenä, kun osaamme sen! Hi hiii...

    Ciao P.T Taru

    VastaaPoista
  23. Reijo L. kirjoitti:"Laskujeni mukaan miehet saavat Suomessa aamiaisella keskimäärin n. 15 grammaa proteiinia (Finravinto 2007)"

    Mielestäni mihet saavat keskimäärin huomattavsti vähemmän protskua aamiaisella, jää varmasti alle 10 gramman, olen haastatellut useita satoja, jos en tuhansia...

    VastaaPoista
  24. Komppaan Anonyymiä. Mielestäni jotain heittoa on oltava tutkimuksissa ja arveluissa kuinka paljon ihmisen täytyy saada proteiinia. Ei voi olla oikein että esim. yksi henkilö vaatii esim. 1kg naudan lihaa tai esim 16kpl kananmunia päivässä. Sehän tekee viikossa 7kg naudan lihaa tai 112kpl kananmunia(1kananmuna = 6g proteiinia).

    Sademetsien veljet eivät ole moiseen proteiini saaliiseen varmaankaan pystyneet. Ehkä intiaanit pystyisivät moiseen lihakasaan, kun nukkuvat samassa teltassa biisonien kanssa preerialla, mutta muut eivät. Ajatelkaapa vieläkin isommassa mittakaavassa noita määriä. Joku ei täsmää tässä asiassa.

    VastaaPoista
  25. Mun pitää vastata nyt itselleni. Tein erittäin epätieteellisen nettitutkimuksen jonka lopputulos on, että imetysikäinen lapsi tarvitsee n. 1,8g proteiinia painokiloa kohden (suhteutin vain energiantarvetta äidinmaidon koostumukseen). Tämän luulisi olevan absoluuttinen maksimi jonka ihminen voi missään elämänsä vaiheessa tarvita. Tähän nähden nämä esitetyt suositukset tuntuvat täysin järjettömiltä.


    - jt

    VastaaPoista
  26. Tuota minäkin tarkoitan mitä Hugo Stazz sanoi, että ikään kuin jokin ei täsmää näissä ravintoasioissa. Nyt kiinnostaa lähinnä tuo proteiinin määrä ravinnossa.

    Kävin aikaisemmin salilla, söin proteiinia isoja määriä, ja olihan sillä jotain näkyvää vaikutusta. Sitten sairastuin niin, että piti lopettaa salilla käynnit ja myös proteiinin kulutus laski huomattavasti. Sitten aloin tutkia selvitellä miten ravinnon avulla voisin mahdollisesti parantua, tai ettei sairaus ainakaan etenisi.

    Jätin pois viljat ja nopeat hiilihydraatit vähensin minimiin. Sittemmin ystävieni ansiosta siirryin pääasiassa kasvislinjalle ja oloni muuttui jotenkin ’kevyemmäksi’. Innostuin asiasta ja aloin lukea kasvisruokavaliosta ja tutustuin elävän (raakaravinnon) syöntiin. Oloni parani entisestään enkä ole koskaan aikaisemmin voinut näin hyvin. Vastakin toimii niin hyvin, että en ole ennen moista kokenut.

    Nyt olenkin siirtymässä kokonaan raakaravinnolle ja proteiinimääräni jää siten aika paljon alle suositusten. Oloni on kuitenkin loistava. Siksi olenkin vähän hämilläni tuosta proteiinin määristä ja sen saannin tarpeellisuudesta aikuisella ihmisellä.

    VastaaPoista
  27. Jerik:
    "Mielestäni mihet saavat keskimäärin huomattavsti vähemmän protskua aamiaisella, jää varmasti alle 10 gramman, olen haastatellut useita satoja, jos en tuhansia..."

    Mitä ne sitten syö aamulla? Tuo kymmenen grammaa tulee karkeasti arvioiden (en laskenut tarkkaan) jo pelkästään sillä kun syö aamupuuron maitoineen ja viskaa päälle mm. auringonkukansiemeniä. Nyt en edes puhu leivästä päällyksineen, jotka varmistaisivat loput.

    VastaaPoista
  28. Hyvin harva syö aamulla sen kaurapuuron maitoineen. Saati sitten jotain proteiinipitoisempaa. Eiköhän yksi leipä + kahvi tai pelkkä kahvi ole ne suomalaisten perusaamupalat nykyisin. Valitettavasti.

    A.

    VastaaPoista
  29. "Mielestäni jotain heittoa on oltava tutkimuksissa ja arveluissa kuinka paljon ihmisen täytyy saada proteiinia. Ei voi olla oikein että esim. yksi henkilö vaatii esim. 1kg naudan lihaa tai esim 16kpl kananmunia päivässä. Sehän tekee viikossa 7kg naudan lihaa tai 112kpl kananmunia(1kananmuna = 6g proteiinia)."


    Tämä Antti Mero, joka kirjoitti aloitusteksti, kauppaa nettitietojen mukaan lisäravinteita. Mitä enemmän hän suosittelee proteiineja, sitä enemmän kauppa käy?

    Mikä taho olisi luotettavin lähde kertomaan, kuinka paljon ihminen tarvitsee proteiinia? Ainakaan sellainen taho, jolla on taloudellisia intressejä suosituksilleen, ei voi olla järin luotettava.

    VastaaPoista
  30. "Jos siis alan kokonaan kasvissyöjäksi ja saan proteiinia reilusti alle suositusten onko se minulle oikeasti suurikin ongelma, ystäville kun ei näyttäisi olevan.
    Voisiko joku ystävällisesti kommentoida."

    Suomessa ei ole tiettävästi kukaan aikoihin kuollut proteiinin puutteeseen ja kasvissyöjät ovat keskimäärin terveempiä ja hoikempia kuin sekaravinnon syöjät keskimäärin.

    Jos nyt maidonkin jätät pois, niin otat vain normaalia enemmän selvää ravitsemusasioista. Soija tulee olemaan sinulle lähes välttämätön tuttavuus, jos esim. soijarouhe ei vielä tuttu, niin tässä pähkinänkuoressa oleellisimmat speksit siitä. (otettu erään valmistajan kotisivuilta, mutta nimi poistettu ettei mene ilmaiseksi mainostukseksi)

    Soijasta saa kuituja, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä, jodia ja seleeniä sekä runsaasti A-, B-, E- ja K-ryhmän vitamiineja. Soijassa ei ole kolesterolia, vaan päinvastoin, se sisältää lesitiiniä joka alentaa kolesterolia, ja on myös hermostolle tärkeää.
    Soijapavun kalsiumpitoisuus on 26-kertainen lihaan verrattuna.

    Soija sisältää isoflavonoideja, joista on apua monien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Isoflavonoidit alentavat ns. pahan LDL-kolesterolin osuutta ja nostavat hyvän, HDL-kolesterolin osuutta, joten soija saattaa vähentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Monet gynekologit suosittavat myös soijaa naisten vaihdevuosivaivoihin.

    Soija korvaa usein kasvissyöjän ruokavaliossa lihan, koska soijassa on oikeassa suhteessa kaikki välttämättömät aminohapot.

    Soija on luontaisesti gluteenitonta, joten se sopii keliaakikon ruokavalioon.

    Urheilijoille soija on oiva proteiinilisä. Se sisältää enemmän proteiineja kuin mikään muu papu.

    Soijasta on apua painonhallinnassa sen korkean kuitu- ja proteiinipitoisuuden ansiosta.
    Sekä kuitu että proteiinipitoinen ruokavalio pitävät verensokerin pitkään tasaisena ja olon kylläisenä. Tumma soijarouhe sisältää kuitua 16 g /100 g (vs. ruishiutaleet 14 g /100 g) ja proteiinia 52 g /100.g (vrt..kana 20 g).

    Soijan rasvahappokoostumus on hyvä. Soija sisältää pehmeitä, pääasiassa monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita ovat mm. linoli- ja alfalinoleenihappo.

    Soijalla on alhainen glykeeminen indeksi. Soijarouheen glykeeminen indeksi on 20 ja soijajauhon 25.

    -xx

    VastaaPoista
  31. Tuohon soija-asiaan liittyen olisin hiukan varovainen sen kanssa, koska soijalla sanotaan olevan estrogeenin tuotantoa lisäävä vaikutus elimistössä. (Lähde raakaveljekset.com)
    Nähdäkseni soija myös lienee varsin pitkälti geenimanipuloitua tänä päivänä.

    Siinä mielessä hampun ja chian siemenet ovat parempia proteiinin lähteitä Niissä on huimat määrät proteiiinia verrattuna muihin viljelykasveihin. Hamppua tulisi viljellä paljon laajemmin suomessa, niin erinomainen on sen ravintoainekoostomus.

    VastaaPoista
  32. Kannattaa tarkistaa, että purkin kyljessä lukee luomu tai non-gm, mikä gm-asia huolettaa. Arvatkaapa onko se gm-soijaa (halvempaa), mitä eläimille usein syötetään...

    Estrogeenistä ja soijasta on ollut puhetta jo pitkään, lieneekö tiede vieläkään päässyt yksimielisyyteen onko se totta vai tarua, en tiedä.

    -xx

    VastaaPoista
  33. "Tämä Antti Mero, joka kirjoitti aloitusteksti, kauppaa nettitietojen mukaan lisäravinteita."


    Mitä tarkoitat "kauppaa"? Sitä että on joskus jollekin firmalle konsultoinut/esiintynyt asiantuntijana, muistaakseni monivitamiinivalmisteista tms?

    VastaaPoista
  34. Minä en tiedä kuinka paljon proteiinia pitäisi saada. Älkää kuvitelko, että te muutkaan tietäisitte.

    Sen minä kuitenkin tiedän, että proteiinipainotteisesti syöden on mahdotonta tai äärimäisen epätodennäköistä, proteiinin määrästä riippuen, syödä yli tarpeensa.

    Esittelin ao. laskelmia Suomen Akatemiassa käydyssä keskustelutilaisuudessa helmikuussa -09. Yleisön keskuudessa muutamat vähälahjaiset (kuten Matti Uusitupa) julistivat laskelmani vääriksi. Apinat, minä en laske väärin.

    1000 kCal pystyy syömään kepeästi kun ateriat ovat hiilaripainotteisia. Siihen pääsee esim. syömällä 9 kpl tavan margariinileipiä tai 200 g mysliä + litra rasvatonta maitoa.

    Nuo pistelee lapsikin päivän kuluessa. Entäs sitten

    650 g naudanlihaa

    tai

    850 g savusiikaa

    tai

    lähes 1,5 kg katkarapuja

    tai yli 1,5 kg maitorahkaa

    tai yli 1 kg raejuustoa

    Noita ei saa lapsi, eikä raain äijä, saa alas päivän aikana. Niissä on se sama 1000 kCal.

    Ylipainoinen, protskua pöytään.

    Tajutkaa tämä nyt viimein. Jos tajuatte, niin säästetämme ensi vuoden verotuksessa miljardin ja huikean määrän lapsukaisten ja varttuneimpienkin elämänlaadussa.

    Vihollisia on paljon, mutta kyllä ne on lyötävissä. Riittää kun on tahtoa, voimaa ja tietää olevansa moraalisesti oikealla puolella.

    http://www.youtube.com/watch?v=7ELfMprEbrI

    PS: Niin jt. Jos äidin maito määrittelee ideaalisen energiaravintoaineiden suhteen niin rasvaa tulee olla 55% kok. energiasta.

    VastaaPoista
  35. Sorry.... mulla on lomaa ja olen nauttinut muutaman...

    Luin kommenttini ja havaitsin, että on mahdollista, että minä lasken väärin käääk.

    Raejuustoa tarvitaan "vain" vajaat kilo..

    Havaintoni ei muuta asian ydintä.

    VastaaPoista
  36. Sami: Äidinmaidon tosiaan luulisi olevan ideaalinen ravinto ihan alkuvaiheessa. Mutta voihan se toki olla, että luonto on buginen ja maidon sekaan pitää läträtä protskujauhoja :).

    55% energiasta rasvoista kuullostaa ihan järkevältä.

    - jt

    VastaaPoista
  37. "55% energiasta rasvoista kuullostaa ihan järkevältä.

    - jt"

    Järkevyys taitaa riippua keneltä kysytään. Mitähän vastaisi Puska, Uusitupa, Mustajoki, Fogelholm, Rissanen yms.

    Kuten sanottu, minä en tiedä oikeaa jakaumaa, paitsi sen ettei sellaista ole olemassakaan.

    VastaaPoista
  38. Tulin uteliaaksi ja pikaisesti silmäilin vaikuttaako soijaproteiinin käyttö hormoneihin, tämä taisi olla uusin tutkimus:


    Background

    Evidence suggests an inverse relationship between soy protein intake and serum concentrations of male sex hormones. Anecdotal evidence indicates that these alterations in serum sex hormones may attenuate changes in lean body mass following resistance training. However, little empirical data exists regarding the effects of soy and milk-based proteins on circulating androgens and exercise induced body composition changes.

    Conclusion

    This investigation shows that 12 week supplementation with soy protein does not decrease serum testosterone or inhibit lean body mass changes in subjects engaged in a resistance exercise program.


    "Effect of protein source and resistance training on body composition and sex hormones"
    [Journal of the International Society of Sports Nutrition 2007, 4:4]

    Tuon mukaan ei.

    -xx

    VastaaPoista
  39. Proteiineilla, etenkin bioaktiivisilla peptideillä, on monia muitakin vaikutuksia, kuin mistä Antti Mero kirjoitti (eihän hän tietenkään voinut tyhjentää koko tietolaariaan yhteen juttuun). Esimerkiksi karnosiini ehkäisee kohonneen verensokerin haittavaikutuksia, eritoten se estää sokeristumisen lopputuotteiden eli AGE-tuotteiden syntyä elimistössä. Kuten tiedetään, ovat AGE-tuotteet syypäitä diabeteksen lisätautien syntyyn. Lisäksi karnosiini suojaa geenejä muutoksilta, jotka nopeuttavat vanhenemista.

    Myös karnosiinin sukulaisaineella, dipeptidi anseriinilla näyttää uuden
    tutkimuksen olevan kohonnutta sokeripitoisuutta alentava vaikutus. Näin näitä dipeptidejä voidaan käyttää torjumaan diabetesepidemiaa ja täydentämään diabetekseen sairastuneiden ihmisten hoitoa.

    VastaaPoista
  40. Täällä taas varsinainen tietopankki pienessä tilassa. Loistava artikkeli ja valaiseva keskustelu!

    VastaaPoista
  41. Proteiinit nimeltään tauriini ja karnosiini voivat ehkäistä ja jarruttaa Alzheimerin tautia, kirjoittaa Journal of Alzheimer´s Disease uudessa numerossaan. Tämäkin raportti kertoo näiden valkuaisaineiden hämmästyttävistä terveysvaikutuksista.

    Nyt julkaistu raportti vahvistaa monia aikaisempia, joissa on todettu karnosiinin suojaavan aivoja ikääntymismuutoksia vastaan. Asia vain ei ole vielä yleisessä tiedossa, koska valtamedia ei halua puhua hyvää ravintolisistä.

    VastaaPoista
  42. Tässä veteraaniurheilijan aiempi hyvä kirjoitus aiheesta:

    http://sundqvist.blogspot.com/2009/08/potkua-protskuista.html

    VastaaPoista
  43. Karnosiini on biologisesti aktiivinen peptidi, joka suojaa hapenpuutteessa valtimon endoteelisoluja (vascular endothelial cells, VECs), osoittaa uusi kiinalainen rottatutkimus. Tämä on tärkeä havainto, sillä hapen puute (esim. sepelvaltimotaudissa) vaurioittaa endoteelisoluja, jolloin endoteelin toiminta häiriintyy. Se voi myötävaikuttaa valtimonkovetustaudin kiihtymiseen. Tutkimustulos puoltaa karnosiinin käyttöä sepelvaltimotaudin täydentävänä hoitona.

    Tämä vahvistaa monia aikaisempia koira- ja ihmistutkimuksia, joiden mukaan karnosiini suojaa sydäntä ja verisuonia. Amerikassa eräät sydänlääkärit antavat jopa 5000 mg:n kerta-annoksia sydänpotilaille, joilla on toiminnanvajaus.

    Italialaisen professori Vittorio Calabresen johtamat geenitutkimukset ovat osoittaneet, että karnosiini vaimentaa sairaus- ja vanhenemisgeenejä (gerontogeenejä). Muiden tutkimusten mukaan karnosiini ehkäisee telomeerien nopeaa kulumista ja inflammageingiä (jolla tarkoitetaan hiljaisen kroonisen tulehduksen eli inflammaation merkitystä vanhenemisprosessissa. Lue lisää

    VastaaPoista
  44. Finelistä ei löydy lihojen ja muiden karnosiinipitoisuuksia...
    Onko karnosiinilla antagonisteja?
    Entäs pro- ja prekarnosideja, onko niitä, mitä ne syö? (olisinpa ollut yhtä utelias koulussa..:)

    Eli jälleen, miksi puute.
    Muistakaa teknologian kehittyminen viimeisen sadan vuoden aikana, seuraavaksi nutrigenomiikka ja silleen?

    VastaaPoista
  45. Hyviä kysymyksiä, Janne K..

    Tuskin sv-taudit sentään johtuvat lisäravinteiden puutoksesta... ;-)?

    VastaaPoista
  46. Eihän päänsärkykään johdu aspiriinin puutoksesta, mutta se voi silti auttaa. Esittelen lyhyesti tässä oppaassa sydän- ja verisuonitaudeissa keskeiset ravintolisät. Onhan niitä toki muitakin.

    Uutta tietoa proteiineista Stevedoren proteiininsolmu

    VastaaPoista
  47. Karnosiinista on saatu jälleen uutta tietoa: Se suojaa diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän lisätaudeilta, kuten verenpaineen kohoamiselta, rasvahäiriöltä ja munuaisvaurioilta, kertoo Milanon yliopiston rottatutkimus. Raportti puoltaa karnosiinin käyttöä diabeetikon ravintolisänä.

    VastaaPoista
  48. Itselleni oli kyllä yllätys, että kananmunan keltuaisessa on enemmän proteiinia kuin valkuaisessa...

    VastaaPoista
  49. Laitoin tästä jonnekin muualle, laitan tähänkin kun sopivasti yhdistyy proteiini, lisäravinne ja muu metabolia.

    "Vitamin B3 Controls Important Life Processes by Changing Shape in Response to Oxygen Level

    ...The research team at the University of Rochester Medical Center used specialized instruments to show how the bacterial protein ‘Rex’ tracks the oxidation state of vitamin B3, which gains electrons when oxygen levels are low. Under normal oxygen conditions, Rex binds both vitamin B3 and the genetic material DNA; there, Rex blocks gene activity. When the oxygen levels decrease, Rex remains bound to the electron-rich state of vitamin B3, but undergoes a massive change in shape. The shape change releases Rex from the DNA, thereby freeing genetic information to cope with the limited oxygen supply. This transformation is central to how proteins use vitamin B3 to sense oxygen levels and alter metabolic pathways accordingly..."

    http://www.physorg.com/news195110159.html

    Taas yksi Salattu Elämä paljastettu! :)

    VastaaPoista
  50. "Tryptofaani on ihmiselle välttämätön aminohappo, jota on saatava ravinnosta. Tryptofaania tarvitaan muiden aminohappojen tavoin proteiinien rakennusaineina. Lisäksi siitä muodostuu elimistössä mm. hermoston välittäjäaineena toimivaa serotoniinia, pimeähormonina tunnettua melatoniinia sekä niasiinia. Tryptofaanin lähteitä ravinnossa ovat esimerkiksi maitotuotteet, munat ja soijatuotteet."

    Katselin Finelista tryptofaanin lähteitä, melko herkullinen lista:)

    http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2263&fuclass=all&specdiet=none&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi

    VastaaPoista
  51. Uusi japanilainen rottatutkimus, jossa karnosiini on tärkeässä roolissa. Karnosiinia sisältävä kananrintauute (perinteinen itämainen ruokalaji) pidensi rottien ikää (jarruttaa ilmeisesti siis vanhenemismuutoksia) ja ehkäisi jatkuvan fyysisien stressin aiheuttamia muutoksia aivoissa.
    http://www.jstage.jst.go.jp/article/bbb/advpub/0/1005061966/_pdf

    Karnosiini voi siis olla ihanteellinen ravinrtolisä urheilijoille.

    VastaaPoista
  52. Proteiinidieetistä munuais- ja maksavaurioita:
    http://www.mayoclinic.com/health/high-protein-diets/an00847


    Heran ja kreatiinin yhteiskäyttö aiheutti nuorelle miehelle maksavaurion:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18452122

    VastaaPoista
  53. Uutta solubiologiaa: Ikääntyvät solut menettävät proteenipumppunsa, joka poistaa soluista jätettä. Nature.com

    VastaaPoista
  54. "Proteiinidieetistä munuais- ja maksavaurioita:
    http://www.mayoclinic.com/health/high-protein-diets/an00847


    Heran ja kreatiinin yhteiskäyttö aiheutti nuorelle miehelle maksavaurion:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18452122"

    Molemmat jutut täyttä roskaa.

    VastaaPoista
  55. Valitsin tämän blogin yhdeksi top 5 suosikeistani!

    Bloggaahan sinäkin omat suosikkisi mahtavaan blogiisi perustelujen kera, niin ihmiset osaavat valita tuhansien blogien joukosta jyvät akanoista!

    Terveisin lihasten harjoittelusta ja ravinnosta blogaava Lihastohtori

    http://lihastohtori.wordpress.com/2012/09/13/lihastohtorin-seuraamia-blogeja-i-love-your-blog/

    VastaaPoista