Stressi lihottaa!

**

Tutkijat ovat todenneet stressin lisäävän ylipainoisen riskiä saada lisää kiloja. Stressaantuneen ihmisen painonhallinta on vaikeutunut.

Sopiva määrä stressiä parantaa suorituskykyä, mutta sietokyvyn ylittyminen johtaa häiritseviin oireisiin, elintoimintojen haitallisiin muutoksiin ja pahimmillaan sairauksien
puhkeamiseen. Sekä ruumiilliseen että henkiseen ylikuormittumiseen liittyy psyykkisiä, aineenvaihdunnallisia, hormonaalisia, immunologisia ja hermostollisia säätötapahtumia.
On tärkeää tunnistaa liikaa voimavaroja kuluttavan stressin merkit. Useissa tutkimuksissa on todettu stressin aiheuttavan terveydellisiä haittoja. Päänsärky, krooninen kipu, sydämen rytmihäiriöt, pyörrytys, uni- ja keskittymisvaikeudet, vatsavaivat ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku ovat pahenevan stressin merkkejä. Stressin oireita voi jossain määrin nähdä mitattaessa elintoimintojen muutoksia kuten verenpaineen kohoaminen, sydämen autonomisen säätelyn muuttuminen, ruoansulatuskanavan toiminnan häiriintyminen tai hermoimpulssien määrän muuttuminen.

Stressiin liittyvät hormonaaliset häiriöt muuttavat aineenvaihduntaa ja seksuaalitoimintoja sekä kuluttavat säätelykapasiteettia. Stressi suurentaa noradrenaliinipitoisuutta, kiihdyttää sykettä ja kohottaa verenpainetta. Hormonien eritys häiriintyy sillä lailla, että mm. kasvuhormonin ja insuliininkaltaisen kasvutekijän erityksen väheneminen voi heikentää kasvua ja viivästyttää puberteettia. Pitkittynyt stressi vaimentaa kilpirauhasen hormonintuotantoa, vähentää insuliiniherkkyyttä, lisää kortisolipitoisuutta ja myötävaikuttaa metabolisen oireyhtymän kehittymiseen. Sukupuolihormonien, kuten testosteronin ja naishormonien tai prolaktiinin tasapaino häiriintyy stressistä johtuvissa ylikuormitustiloissa.

Yli tuhatta 24-74 -vuotiasta miestä ja naista seurattiin tuoreessa tutkimuksessa yhdeksän vuoden ajan. Ylipainoisista miehistä ja naisista, joilla todettiin olevan jatkuvaa masennusta, huolenaiheita ja siitä johtuvaa levottomuutta, lihoivat stressitilan aikana. Ne ylipainoiset, joilla ei vastaavia ongelmia ollut, eivät lihonneet samoin.

Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Taloudelliset huolet, ongelmat laskujen maksamisessa yhdistettynä työelämän paineisiin vaikuttivat painonnousuun sekä miehillä että naisilla. Naisten lihomiseen vaikuttivat erityisesti itsenäisyyden tai elämänhallinnan puutteet sekä ongelmat suku- tai perhesuhteissa. Miehet saivat enemmän lisäkiloja, jos he eivät työssään saaneet mahdollisuuksia kehittyä ja hyödyntää taitojaan riittävästi.

Tutkimus ei kertonut tarkkoja syitä stressin ja lihomisen välisestä yhteydestä. Tiedetään ennestään, että stressihormonin ja vyötärölihavuuden välillä on yhteys. Amerikkalaistutkijoiden mukaan syöminen lievittää ahdistusta, sillä aterioidessa aivot välittävät mielihyvää tuottavia kemikaaleja.

Ihmisten olisi hyvä tiedostaa, että stressaantuneena on erittäin suuressa riskissä lihomiseen, erityisesti jos on valmiiksi ylipainoinen, tutkija Jason Block varoittaa. Lisäkilojen hankkimisen ennaltaehkäisy on helpompaa kuin niiden laihduttaminen myöhemmin, hän lisää.

Tutkijoiden mukaan stressaavassa elämäntilanteessa on tärkeää ottaa aikaa itselleen. Block ehdottaa, että jokainen varaisi pävittäin tietyn ajan itselleen, erillään perheen tai työelämän kuvioista. Hetken voi käyttää liikuntaan tai pelkästään lepäämiseen: Riittävä unen saanti lievittää myös stressioireita.

Lähde: Iltalehti, 23.7.2009

Muita kirjoituksiani stressistä:

Tautia taudin perään - missä vika?

Älä tapa itseäsi työllä

Nuku hyvin - elä hyvin

Viisi minuuttia korkeasta verenpaineesta

Viisi minuuttia metabolisesta oireyhtymästä

Huomattavan ylipainoiset lapset laihtuivat proteiineja runsaasti syöden

**

Lasten ja nuorten lihominen on yleistynyt viime aikoina. Syynä ovat mahdollisesti väärät ruokailutottumukset. Uusi amerikkalainen tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio laihduttaa kolmessa kuukaudessa paremmin kuin virallisterveellinen ruokavalio. Tutkimuksen teki professori Nancy Krebs Coloradon yliopistosta. Hän esitti tuloksensa Kalifornian yliopiston järjestämässä lastenlääkäreiden kokouksessa.

Ruokavaliosta käytetään nimitystä High-Protein, Low-Carbohydrate (HPLC, paljon valkuaisaineita-vähän hiilihydraatteja). Kokeeseen osallistui 46 huomattavan ylipainoista teini-ikäistä lasta. Heidän painonsa oli keskimäärin vähintään 175 % ihannepainosta. Kolmessa kuukaudessa he pudottivat painoaan keskimäärin 9,0 kiloa, kun verrokkeina olleet, vähärasvaista virallisterveellistä ruokavaliota noudattaneet laihtuivat vain keskimäärin 5,6 kg, raportoi Krebs. Kumpaakin ryhmää seurattiin kokeen jälkeen vielä 24 viikkoa, jona aikana paino pysyi saavutetuissa lukemissa.

- Oletin, että HPLC -dieetti laihduttaisi lapsia, mutta uskoin heidän lihovan pian ennalleen tai ylikin kokeen päätyttyä, professori Krebs tunnustaa.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Kokeen päätyttyä HPLC-dieetillä olleiden nuorten paino lisääntyi hiukan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, mutta he painoivat silti vähemmän kuin vähärasvaisella dieetillä olleet nuoret. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, Krebs huomauttaa.

HPLC-ryhmä söi päivittäin vain 20 g hiilihydraatteja. Asia varmistettiin mittaamalla koehenkilöiden virtsasta kahdesti päivässä ketoniaineita. HPLC-dieetillä lapset menivät herkästi ketoosiin, mikä näkyi virtsasta tehtävällä liuskakokeella. Myös kehon rasva- ja proteiinimääriä mitattiin. Kumpikin ryhmä menetti niitä yhtä paljon. Toisin sanoen, HPLC-ruokavalio ei säästänyt elimistön proteiineja. Veren rasvaprofiili parani kummassakin ryhmässä yhtä lailla, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: HPLC-ruokavalio alensi merkitsevästi enemmän triglyseridejä kuin vähärasvainen dieetti. Sokerirasituskokeiden tulokset paranivat kummassakin ryhmässä. HPLC-ruokavalio ei aiheuttanut mitään haittavaikutuksia.

- Minusta on tullut "HPLC -uskovainen". Uskon, että ruokavalio toimii hyvin myös muilla lapsilla. Minusta sen soveltaminen vaikuttaa turvalliselta, Krebs myönsi. Hän kertoi lähettävänsä raporttinsa julkaistavaksi. Hän sanoo, ettei hänellä ole mitään eturistiriitoja, mikä yleensä tarkoittaa taloudellisia kytköksiä.

Lähde: Matti Tolosen uutiskirje, 15.6.2009

Lisää kirjoituksiani lasten lihavuudesta voit lukea tästä:

Lihava - kohdusta hautaan?

Lihavuutta hoidettava potilaalle sopivalla tavalla

Geenit houkuttelevat syömään epäterveellisesti

Lihavat lihovat lihomistaan

Ylipaino lisääntyy terveellisimmistä ruokatottumuksista huolimatta

*

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa on seurattu 15–64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 alkaen postikyselyn avulla. Vuonna 2008 kysymyksiin vastasi 3 216 suomalaista.

Tässä tuoreita tietoja siitä miten suomalaisten terveys on kehittynyt.

Ensin mukavat uutiset: työikäisten tupakointi on vähentynyt ja terveelliset ruokatottumukset yleistyneet

Sitten vähemmän mukavat uutiset: ylipaino lisääntyy edelleen, alkoholia juodaan liikaa, elintavoissa suuria alueellisia eroja

Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008.

Vuonna 2008 tupakoi päivittäin 15–64-vuotiaista miehistä 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Alkoholinkulutus on pysynyt korkealla tasolla ja raittiiden osuus on vähentynyt: 12 prosenttia vastanneista kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia.

Vastaajista 49 prosenttia kertoi valitsevansa tavallisesti maitolaaduista rasvattoman tai ykkösmaidon. Voita leipärasvana taas käytti ainoastaan kolme prosenttia, ja 69 prosenttia kertoi käyttävänsä enimmäkseen kevytlevitettä tai margariinia leivällä. Kasviöljyä ruoan valmistuksessa käytti 52 prosenttia ja voita ruoanvalmistusrasvana 10 prosenttia. Kasvisten käyttö on lisääntynyt. 42 prosenttia kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Vastaajista 61 prosenttia kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana.

Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Naisten työmatkaliikunta oli yleisempää kuin miesten; naisista 40 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia liikkui työmatkoillaan (kävellen tai pyörällä) vähintään 15 minuuttia päivässä.

Vuonna 2008 miehistä 56 prosenttia ja naisista 44 prosenttia oli ylipainoisia (painoindeksi on BMI ≥ 25). Lihavia (BMI ≥ 30) oli miehistä 15 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Tulokset perustuvat 15–64-vuotiaiden vastanneiden itse ilmoittamaan pituuteen ja painoon.

Edellisen vuoden aikana 30 prosenttia vastaajista oli vähentänyt rasvan määrää, 22 prosenttia muuttanut rasvan laatua terveellisemmäksi, 35 prosenttia lisännyt kasvisten käyttöä ja 30 prosenttia lisännyt liikuntaa. Vastaajista 30 prosenttia oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edeltävän vuoden aikana. Tupakoinnin lopettamishalukkuus ja lopettamisyritykset olivat edelleen yleisiä. Noin 60 prosenttia päivittäin tupakoivista haluaisi lopettaa tupakoinnin ja 39 prosenttia oli tehnyt vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen edellisen vuoden aikana.

Ruokatottumukset ovat parantuneet kaikilla alueilla ja alue-erot ovat kaventuneet. Uudellamaalla syödään kuitenkin edelleen terveellisemmin kuin muualla Suomessa, mutta alkoholinkulutus on suurempaa kuin muualla Suomessa. Ylipaino taas on edelleen yleisempää muualla Suomessa kuin Uudellamaalla. Pitkällä aikavälillä miesten päivittäistupakointi on vähentynyt kaikilla alueilla, paitsi Kaakkois-Suomessa, jossa miesten tupakointi lisääntyi viimeisellä tutkimusjaksolla (2005–2008). Uudellamaalla naisten tupakointi on pysynyt jokseenkin samana koko tutkimusjakson ajan. Tupakointi on kuitenkin lisääntynyt pitkällä aikavälillä muilla alueilla, joten naisten tupakoinnin alue-erot ovat pienentyneet.

Lähde: Helakorpi S., Paavola M., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009.

Lisätietoja:
Pääjohtaja Pekka Puska, puh. 020 610 6001
Osastonjohtaja Antti Uutela, puh. 020 610 8619
Erikoistutkija Satu Helakorpi, puh. 020 610 8616

Kommentteja?

Kippari-Kallen ihmepillereillä lihavuuden kimppuun?

*

Lundin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet Kippari-Kallen voimaruoasta - pinaatista - laihdutuspillerin. Tutkimukset ovat edelleen kovin alustavat, mutta pinaatin sisältämät tylakoidit näyttäisivät auttavan hiiriä ja ihmisiäkin säilyttämään kylläisyyden pitempään.

Tylakoidit ovat kasvien soluissa olevia pieniä hiukkasia, joista lehtivihreä muodostuu. Tylakoidipitoista pinaattipilleriä saaneet koehenkilöt ja tylakoidipitoisia vihreitä keksejä syöneet hiiret laihtuivat kokeen aikana. Laihtuminen johtui professori Charlotte Erlandson-Albertssonin mukaan siitä, että pilleriä ja keksiä nauttineet olivat pitempään kylläisiä. Lisäksi koenhenkilöiden veren rasva-arvot paranivat ja verensokeri tasoittui.

Professori Erlandson-Albertsson on tutkinut lihavuutta ja ruokahalun säätelyä 20 vuotta ja hän uskoo, että näillä tylakoideilla voi olla tulevaisuutta (tai sitten tutkimuksen rahoittajaa pitää rauhoitella ja kannustaa jatkamaan tutkimuksen tukemista, sanoo skeptinen Christer).

- Jos tämä toimii myös jatkotukimuksissa, meillä on tärkeä väline lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja mahdollisesti myös lihavuuden hoitoon. Lihavuusepidemian vallitessa ja pikaruoan voimakkaan esimarssin aikakautena, elintarviketeollisuus ei ole toiminut riittävän vastuullisesti. Ihmiselle on luonnotonta syödä pikaruokaa, sanoo professori Netdoktor.se:n haastattelussa.

Professori Charlotte Erlandson-Albertssonin mielestä suolainen ruokamme sekoittaa nälänhallintamme ja synnyttää sokerinhimon. Kylläisyys ei asu pelkästään suolistossamme. Pelkästään mahaa täyttämällä ja vyötä höllentämällä ei saavuteta kylläisyyttä. Tarvitaan myös aivojen tasolla syntyvää kylläisyyttä. Kun aivot viestittävät hormonien ja viestintäaineiden avulla kylläisyydestä, silloin voimme ajatella jotain muutakin kuin ruokaa koko ajan. Ja tämän viimeksimainitun seikan olemme saanet aikaiseksi noilla vihreillä pillereillä, professori sanoo lopuksi.

Kommentteja?

Lihava - kohdusta hautaan?

**

Vastuuvapauslauseke (disclaimer): En ota vastuuta tämän kirjoituksen aiheuttamista tunnetilojen voimakkaistakin vaihteluista. Lue uutinen suhtautuen siihen kypsällä tavalla. Jos pelkäät yllättävän voimakasta inhoreaktiota lihavuustutkimuksia vastaan, olisi ehkä parempi, että jätät jutun lukematta. Jos suutut - älä suutu kovin pahasti (ainakaan minuun!).

--------------------------------------------------

Äskettäin ilmestyneessä australialaistutkimuksessa väitetään, että lihavuus saattaa saada alkunsa jo kohdussa. Monet ylipainoiset aikuiset ovat saattaneet ohjelmoitua lihaviksi jo raskausaikana. Äidin raskauden aikaisen painonnousun todettiin vaikuttavan jälkeläisen painonkehitykseen. Mitä enemmän äiti lihoi raskauden aikana, sitä suurempi oli lapsen painoindeksi. Yhteys on tunnettu ennenkin, mutta aiemmin sen ei ole osoitettu ulottuvan aikuisikään asti. 

Mahdollisesti yltäkylläinen kasvuympäristö ohjelmoi vauvan elimistön niin, että lapsi lihoo herkemmin.

Tutkimusta varten selvitettiin miten painoindeksi oli kehittynyt vuosina 1981-1983 syntyneissä miehissä ja naisissa heidän saavutettuaan 21-vuoden iän. Tutkittavia oli kaiken kaikkiaan 2400. Lasten tiedot yhdistettiin sitten rekistereistä poimittuihin tietoihin äitien raskaudenaikaisesta painonnoususta. Äidit olivat lihoneet keskimäärin 15 kiloa raskauden aikana.

Oma kommentti: Pidän näitä havaintoja lihavista lapsista täysin mahdollisina ja tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Rohkeasti olen sitä mieltä, että normaalipainoisen nopea painonnousu on aina huolestuttava asia. Ravitsemusneuvonnalla olisi tässäkin tärkeä rooli. Jos äidin painonnousu johtuu esimerkiksi runsaiden hiilihydraattipitoisten välipalojen nauttimisesta, antaisin hiilihydraattitietoiselle elämäntavalle suuren arvon. Äidin vähentäessä hiilihydraattipitoisten ravintoarvoiltaan ala-arvoisten välipalojen nauttimista, hän luo lapselle elinympäristön (ehkä jo kohdussa!), jossa on runsaasti myönteisiä vaikutteita. Lisäämättä kohtuuttomasti ylipainoisten lasten vanhempien taakkaa, kehottaisin vanhempia tarkkailemaan tomerammin miten ylipainoinen lapsi liikkuu ja mitä hän syö. Jos lapsi liikkuu paljon ja edellytyksiä on saavuttaa normaalipaino tältä osin, on ehkä rehellisesti arvioitava, onko lapsi totutettu liian suuriin ruoka-annoksiin tai vääräntyyppisiin ruokailutapoihin (sokeripitoiset välipalat, runsas virvoitusjuomien kulutus, pikaruokien suosiminen).

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje toimittajille, 15.4.2009

 

Kommentteja?      

Älä juo liikaa - lihot siitä!

**

Uutistoimisto Reuters uutisoi tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan painon pudotuksessa näyttäisi olevan tärkeämpää se, mitä juo kuin mitä syö.

John Hopkinsin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin miten kaloripitoiset juomat vaikuttivat aikuisten painonpudotukseen. Erityisesti sokeristen juomien poisjättämisellä oli paljon suurempi vaikutus reilun 800 koehenkilön painoon puolentoista vuoden aikana, kuin ruoasta saatujen kaloreiden vähentämisellä.

Lihottavia juomia ovat muun muassa virvoitusjuomat, hedelmämehut ja muut runsaskaloriset, sokerilla makeutetut juomat. Yhden sokeripitoisen juoman vähentäminen päivässä pudotti koehenhenkilöiden painoa kuudessa kuukaudessa noin puoli kiloa.

Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat suosituksia siitä, että painoa pudottaessa ja ylipainoa välteltäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös sokeripitoisten juomien vähentämiseen.

Lähde: Tohtori.fi, 10.4.2009

Lihavuutta hoidettava potilaalle sopivalla tavalla

**

Ystäväni diplomi-insinööri Sami Uusitalo on tehnyt adressin todella tärkeästä asiasta: Lihavuutta hoidettava potilaalle sopivalla tavalla. Käykää allekirjoittamassa adressi jos olette samaa mieltä Samin kanssa näistä asioista: 

Olen yksi niistä lukuisista suomalaisista, jotka kokevat tulleensa väärin hoidetuksi terveysviranomaisten taholta ylipainoon liittyen. Yli vuosikymmenen ajan yritin toteuttaa painonpudotusta rajoittamalla rasvan saantia. Tuloksena oli lähes kolmenkymmenen kilon painonnousu.

Kun aloitin rajoittamaan ruokavaliossani hiilihydraatteja painoni putosi ja olen nyt 20 kg kevyempi kuin pahimmillaan.

Lukuisia suomalaisia, lapsia ja vanhempia hoidetaan väärin ravitsemusterapeuttien, terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimesta.

Alan viranomaisten on kerrottava myös hiilihydraattien rajoittamisen tuomista eduista painonhallintaan. Samoin joukkoruokailuun: päiväkodit, koulut, sairaalat jne. on saatava mahdollisuus käyttää myös täysrasvaisia tuotteita. Tämä tarkoittaa esim. täysmaidon ja voin palauttamista kouluruokailuun.

Kyse on demokratiasta. Koko kansaa ei saa pakottaa "kevyt linjalle",koska se nostaa hiilihydraattien saannin liian korkeaksi. Tämä puolestaan johtaa lukuisilla ihmisillä ikuiseen nälän tunteen noidankehään, lihomiseen ja aikuisiän diabetekseen.

Eiköhän, Sami, pistetä tavoitteeksi puoli miljoonaa allekirjoitusta! Ihan kuin siinä kuuluisassa suuressa adressissa! 

Ylipaino yhtä paha terveysriski kuin tupakointi?

**

Ruotsalaistutkimuksessa väitetään ylipainoa yhtä pahaksi terveysriskiksi kuin kymmenen savukkeen polttamista päivässä. Älkää polttako päreenne näitä ristiriitaisia tutkimustuloksia miettiessänne. Tähän asti lievää ylipainoa ei yleensä ole pidetty terveysriskinä tai asiasta on esitetty ristiriitaisia näkemyksiä.

Tutkijoiden mukaan on nyt selvästi osoitettu, että 18-vuotiaasta asti jatkunut liikalihavuus nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä kaksinkertaisesti normaalipainoiseen verrattuna. Selvästi liikalihavalla, tupakoivalla ihmisellä ennenaikaisen kuoleman riski on jopa viisinkertainen tupakoimattomaan normaalipainoiseen verrattuna, selviää myös tutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin Tukholman Karoliinisessa Instituutissa ja tutkijat käyttivät siihen 45 000 armeijan kuntotestissä käyneen miehen tietoja. 

Lähde: YLE Uutiset, 25.2.2009 ja Reuters Health, 24.2.2009

En ole lihonnut - lyhyistä yöunista huolimatta

**

Olen viime kuukausina jostain syystä herännyt hyvin aikaisin aamulla ja yöunet ovat jääneet lyhyiksi. Minuun ei toistaiseksi ole vaikuttanut Lääkäripäivillä todettu yhteys lyhyiden yöunien ja lihavuuden välillä. Painoni on pysynyt samana. Ehkä tarvitaan pitempi tarkastelujakso?Asiasta kirjoittaa Varpu Tavi STT:n uutisen pohjalta: 

Suomalaiset nukkuvat aiempaa vähemmän, ja samanaikaisesti lihavuus on yhä suurempi ongelma, totesi akatemiatutkija Timo Partonen torstaina päättyneillä Lääkäripäivillä. Suomalaistutkimuksen mukaan lyhytunisuus kasvattaa lihavuuden riskiä naisilla lähes kaksinkertaiseksi ja miehillä puolitoistakertaiseksi. Niukan yöunen jälkeen insuliinin vaikutus heikkenee, leptiinipitoisuus laskee ja greliinipitoisuus nousee. Nämä muutokset heikentävät sokerinsietoa, voimistavat nälän tunnetta ja kasvattavat ruokahalua. Etenkin sokeri-, hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoinen ruoka himottaa. - Jos riittämätön yöuni vauhdittaa lihomista, voisiko riittävällä yöunella välttää lihomista tai jopa laihtua? pohtii Partonen. Tätä mahdollisuutta tutkitaankin parhaillaan amerikkalaistutkimuksessa, jossa on mukana 450 alle kuuden tunnin unia vetelevää ylipainoista ihmistä. Puolet heistä sai apua, jotta yöuni venyisi puolellatoista tunnilla, ja loput jatkoivat entiseen malliin. Kolme vuotta sitten alkaneen tutkimuksen tuloksia joudutaan kuitenkin vielä odottamaan.

Syömme enemmän kuin kulutamme

**

Lukijani ovat fiksua porukkaa. Sen todistaa vähintäänkin äskettäin päättynyt kyselyni. Yli 70 prosenttia pitää lihavuusepidemian tärkeimpänä syynä sitä, että syömme enemmän kuin kulutamme. Yli puolet teistä ehdotti syyksi arkiliikunnan vähentymistä ja liian runsasta hiilihydraattien nauttimista. 

Hiilihydraattien rajoitus on kuuma keskusteluaihe tällä hetkellä. On hienoa, että seuraatte näin tarkkaan modernia tutkimusta. On viitteitä siitä, että liikuntapanoksen jäädessä vaatimattomaksi on syytä rajoittaa hiilihydraattien saantia ravinnosta. Osasitte myös oivallisesti poimia esille keskeiseksi lihavuutta lisääväksi osatekijäksi ihmisen laiskuuden. Uudenvuoden lupauksiinne kuuluneekin laiskuuden vähentäminen. Ylös, ulos ja lenkille!

Huomiota herättävän paljon ääniä keräsi huomionne siitä, että viralliset ravitsemussuositukset olisivat mahdollisesti vääriä. Tässä on aihetta tiukalle pohdinnalle. Viekö valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeitten seuraaminen meitä harhaan? Olin odottanut enemmän ääniä vaihtoehdolle "virallisia ravitsemussuosituksia ei noudateta", sillä sellaisesta seikasta minulla on runsaasti omakohtaista kokemusta. Ihmiset välittävät pelottavan vähän siitä mitä ruokalautaselta löytyy.

Huomio kiinnittyy myös huomattavan pieneen äänimäärään "syömme liian rasvaista ruokaa" -vaihtoehdon kohdalla. Tätä rasvan saantiamme pidetään terveysviranomaistemme toimesta merkittävänä syynä lihavuuteemme. Käykö tässä kuitenkin niin, että "kyllä kansa tietää" mikä meitä lihottaa? Erityisen huolestunut sopii olla siitä, viemmekö lapsiltamme parhaat mahdollisuudet nauttia ravitsevaa ruokaa, liiallisella innollamme syöttää lapsukaisille niitä kyseenalaisia kevyttuotteita?

Kommentteja saa tulla.

Geenit houkuttelevat syömään epäterveellisesti

**

Epäterveelliseen ruokailuun repsahtamiseen on taas tarjolla uusi selitysmalli: Geenit. Ne ohjaavat kouraa tarttumaan liian usein sokeriseen ja rasvaiseen ruokaan. Näin on näreet, jos on uskomista Dundeen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen lapsilla. 

Tutkimus tehtiin sadalle 4-10 vuotiaalle lapselle. Ikävyyksiin johtavasta FTO-geenistä löytyy epäedullinen muunnelma joka toisella meistä (63%). Tällä muuttuneella geenillä varustetut lapset valitsivat koetilanteessa välittömästi ja vaistonvaraisesti ruokia, joissa oli enemmän sokeria ja rasvaa. 

Tutkimus näyttää, että ihmisillä, joilla on FTO-geenistä epäedullinen muunnos, on taipumus syödä epäterveellisemmin ja lihottavampia ruokia. Näin meitä valistaa tutkimuksen johtaja professori Colin Palmer. 

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että painonvaihtelu eri ihmisillä näyttää kytkeytyvän tähän FTO-geeniin ja erityisesti siihen, kuinka monta tämän geenin muotoa ihmisellä on. Jos ihmisellä on perimässään yksi FTO-geenin haitallinen muoto, hän on 30 prosenttia alttiimpi lihavuudelle kuin sellainen, jolla tätä haitallista muutosta ei ole lainkaan perimässään. Vastaava prosenttiluku nousee 70:een, jos henkilöllä on perimässään kaksi FTO-geenin haitallista muotoa. Näin meitä kauhistuttaa Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Marjo-Riitta Järvelin. 

Lähteet: BBC Health News, 11.12.2008, Medical News Today, 13.4.2007 ja MTV3 uutiset, 13.4.2007

Mahalaukun ohitusleikkaus

*

Varatkaa noin 30 min aikaa ja lukekaa pohdiskellen potilaan yksityiskohtainen kertomus mahalaukun ohitusleikkauksesta (katso alla).

Potilaasta on tehty radio- ja TV-ohjelmia. Kertomuksia Suomesta tulee Yle Radio 1:ssä torstaina 11.12. klo 17.30 ja uusintana perjantaina 12.12. klo 14.03. Lisäksi se tulee Yle Areenaan muutamaksi viikoksi ja Yle Radio 1:n omalle nettisivulle muutamaksi kuukaudeksi osoitteeseen

www.yleradio1.fi/yhteiskunta/kertomuksiasuomesta/ .

Lukekaa tästä koko tarina:

http://www.mattikaki.fi/lihavuusleikkaus/

Lihavuutta hoidetaan väärin

*

Hyvä ystäväni ja asiakkaani diplomi-insinööri Sami Uusitalo on julkaissut mielenkiintoisen kirjoituksen Ilta-Sanomissa tänään (27.11.2008). Voin vahvistaa, että tarina on tosi ja Sami on todellakin saanut uutta puhtia elämäänsä ruokailemalla hiilihydraattitietoisesti. Pistän tähän otteita kirjoituksesta. Lukekaa loput lehdestä. Hyvä Sami!

Lihavuutta hoidetaan väärin

Painoin 15 vuotta sitten n. 90 kg (183 cm). Lääkärit ja terveydenhoitajat kertoivat sen minkä jo tiesinkin, eli minun tulee vähentää rasvaa ruokavaliossani.

Söin 0% rasvaa tuotteita, paljon kuituja jne. Pääsääntöisesti painoni nousi. Kaksi vuotta sitten painoin 117 kg. Minulla oli ”vähän rasvaa” linjalla alituiseen närästystä, ilmavaivoja, väsymystä ja heikko olo kaikin puolin.   

Noin puolitoista vuotta sitten aloin syömään juuri päinvastoin kuin ”vähän rasvaa” uskonto opettaa. Lisäsin rasvaa ja vähensin hiilihydraatteja. Ei enää perunaa, riisiä, pastaa, mehuja, jauhoisia jne. Aloin syömään joka päivä voita, margariini jäi pois kokonaan. Lähes joka päivä söin myös useita kananmunia ja esim. pekonia. Ruokavalioon kuuluivat myös kala, lihat, rasvaiset juustot, vihannekset, hedelmät, näkkärit ja joskus jotain sokerisempaakin.   

Painoni romahti. Vointi parani kaikin puolin. Oikeauskoiset lääkärit ovat kertoneet, että painoni tulee kuitenkin ”ihmedieetin” vuoksi puolen vuoden päästä takaisin. Eipä ole tullut. Painoa on nyt 97 kg. Kaikki veren rasva-arvot paranivat ruokavaliomuutoksen jälkeen.

Lihavat lihovat lihomistaan

*

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Kautiaisen väitöskirja nuorten ylipainosta tarkastetaan 10.10.2008 Tampereen yliopistossa. Kautiainen on huomannut, että lihavat nuoret ovat entistä lihavampia.  

Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus.

Samanlaisia tuloksia nuorten painokehityksestä on saatu lähes kaikkialla maailmassa. Ylipainoisuuden yleistyminen on huolestuttavaa, koska ylipainoisuus lisää psykososiaalisia ongelmia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä jo lapsuusiässä, toteaa Susanna Kautiainen. Suomen Lääkärilehti kirjoitti Kautiaisen väitöskirjatutkimuksesta.

Sallitteko, että tässä pohdin painonhallintaan liittyviä syitä hyvin, hyvin yksinkertaisesta näkökulmasta? 

Minun mielestäni luonto on määrittänyt sinulle ja minulle tietyn ihannepainon ja sopivalla tasolla olevan aineenvaihdunnan. Meille on määritelty yksilöllinen ja sopiva pituus sekä paino. Nuori joka ei liiku ja syö aivan liian suuria annoksia ruokaa sekä mahdollisesti vielä vääränlaista ruokaa, sekoittaa luonnon määrittelemät "tehdasasetukset". 

Olette mahdollisesti joutuneet jonkin teknisen vempaimen kohdalla sellaisen tilanteen eteen, että ainoa keino saada laite taas toimimaan on painaa jostakin nappulasta mistä saa palautettua alkuperäiset tehdasasetukset. Tämä monesti saa taas laitteen toimimaan moitteetta.

Sinun pitää löytää nämä tehdasasetuksesi mikäli olet ne kadottanut, sillä asetuksiin tuskin on ohjelmoitu runsas ylipaino. Tehdasasetuksien sekoillessa joko liiallisen limsan juonnin ja sipsien syönnin johdosta, ei muu auta kuin palauttaa taas elimistö tehdasasetustilaan. Tietokoneeseen tai johonkin muuhun laitteeseen voidaan aika vaivattomasti palauttaa tehdasasetukset, mutta asia on toisin sinun elimistösi suhteen. Aika monen asian pitää loksahtaa kohdalleen jos olet kovin kauas tehdasasetuksista kaikonnut. 

Taitava ravintovalmentaja, äiti, isä jne. antaa sinulle ne työkalut ja ohjeet, joilla saadaan sinut taas palautettua tehdasasetuksiin. Työkaluina ovat esimerkiksi stressin lieventäminen, liikunta, hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan laadun tarkistus sekä huolehtiminen riittävästä yöunesta. 

Nälänhallinta on väkevää mielen taistelua, sen henkilön kohdalla jolla on tarvetta laihduttaa. Ympäröivä maailmamme on täynnä ruoasta viestittäviä signaaleja, joita on tosi vaikea käsitellä kylmän viileästi. Jos nuori esimerkiksi aikoo käydä reippaalla lenkillä ja sen jälkeen viettää rauhallista koti-iltaa vesilasillisen ja porkkanakulhon ääressä, niin hän saattaa törmätä kaveriinsa, joka pyytää katsomaan uusinta Youtube -videota. Videoita katsellessa siemaistaan vähän limsaa ja heitetään muutama pussillinen sipsejä sisuksiin. Kotiintullessa runsas ravinneköyhä hiilihydraattikuorma on synnyttänyt karmaisevan nälän ja nuori tyhjentää porkkanakulhon lisäksi jääkaapin koko sisällön pahimpaan nälkäänsä. 

Kun seuraavan kerran näet lihavan lapsesi, teethän sinä kaikkesi palauttaaksesi tehdasasetukset? Jos tehdasasetukset sekosivat liian runsaiden hiilihydraattiannosten nauttimisen takia, silloin työkalut löytyvät maltillisista hiilihydraattimääristä ja kohtuullisista sekä monipuolisista proteiini ja rasvalähteistä. 

Rakasta lihava lapsesi luonnollisen kokoiseksi! 

Syö kohtuullisia ruoka-annoksia!

**

Erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen mukaan yksittäiset suuret ruoka-annokset voivat sekoittaa pään! 

Kyse on hiirikokeista, mutta vastaavanlainen ilmiö vaivannee myös ihmistä, ajattelevat tutkijat. Kun hiirille väkisin syötetään aivan liian paljon ruokaa, tämä johtaa tulehdukseen niissä kudoksissa ja elimissä, joissa on hyvin vilkas aineenvaihdunta ja verenkierto. Esimerkiksi haimassa ja aivoissa tapahtuu tällaista ikävää kehitystä. Seurauksena voi olla nälänhallinnan menettäminen, voimakas lihominen ja insuliiniresistenssin lisääntyminen (josta voi seurata tyypin 2 diabetes).

Liian suuret ruoka-annokset pistävät immuunijärjestelmämme sekaisin. Proteiinit eivät näyttäisi tätä järjestelmää sekoittavan, mutta vahingollisilta tämän suhteen vaikuttavat hiilihydraatit ja rasvat. Aivoissa syntyy tulehdustila, syystä jota tiedemiehet eivät voi ymmärtää.

Mutta amerikkalaisten tutkijoiden mukaan, väärille poluille laukkaava immuunipuolustusjärjestelmämme voi tästä toipua. Jos yhteys puolustusjärjestelmään katkaistaan kokonaan, hiiret eivät enää kerää rasvaa elimistöönsä.

Minulle tämä kertoo siitä miten tärkeää on välttää ylensyöntiä, tulee se sitten liiallisten hiilihydraatti- tai rasva-annosten muodossa. Asiasta kirjoittaa uusin Cell -tiedelehti.

Lähde: Dagens Nyheter, 3.10.2008

Terveisiä Norjasta!

*
Välttäen tosipitkiä selostuksia, annan nyt teille äsken ystävältäni saamani lukuvihjeen. Juttu on kirjoitettu norjan kielellä. Siinä voitte lukea diabeteksesta ja miten sitä voi hoitaa syömällä vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa. Klikatkaa julkaisu auki linkin kohdalta ja tulostakaa itsellenne tämä tieto talteen. Pohtikaa. Kommentoikaa.

Hexeberg S, Lindberg FA. Kvinnelig insulinbruker med diabetes type 2 og vektproblemer. Tidsskr Nor Legeforen 128 (4): 443–445, 2008 (PDF-tiedosto norjan kielellä!)

Norjalaiset "Antti Heikkilät" kertovat tässä hyvin yksityiskohtaisesti mitä tapahtui eräälle potilaalle, joka lihottuaan ja saatuaan tyypin 2 diabeteksen riesakseen, ryhtyi syömään hiilihydraattitietoisesti. Hyvin siinä kävi. Vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa sisältävällä ruokavaliolla, hyvällä hoitomotivaatiolla sekä säännöllisellä seurannalla, potilas pystyi luopumaan aiemmin aloitetusta insuliinihoidosta. Samanaikaisesti hänen verensokerinsa tasaantui, hänen verenpaineensa parani ja hän pystyi luopumaan useista verenpainelääkkeistä. Uusi rasvaisempi ruokavalio toi myös apua painonhallintaan. Potilas oli runsaasti hiilihydraatteja sisältävän normaalin diabetesruokavalion avulla saavuttanut voimakkaan ylipainon (120 kg) vuonna 1999. Vuonna 2003 potilas sai kuulla "uudesta" ruokavaliosta, jossa syödään paljon rasvaa ja vähän hiilihydraatteja. Hän ryhtyi omatoimisesti noudattamaan tätä ruokavaliota ja paino tippui muutamassa vuodessa 14 kiloa (106 kg vuonna 2003). Paikallisen "Heikkilän" luokse tämä potilas hakeutui sen takia koska hän halusi saada apua verensokerinsa tasapainoon ja mahdollisesti pudottaa muutaman kilon lisää painoa. Tähän mennessä potilaan paino on pudonnut 40 kiloa (katso taulukkoa). Potilas on saavuttanut jo laihtumisensa myötä erittäin runsaasti terveyshyötyjä vähän hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliollaan. Diabeteksen väistyttyä taka-alalle ainakin tilapäisesti (potilas ei käytä enää insuliinia), voidaan ennustaa potilaalle tästäkin syystä terveempiä vuosia.

Tämä ei ole mikään yksittäistapaus. Näitä tapauksia on muitakin. Kerro omasi. Minä kerään näitä menestystarinoita. Voit luottamuksellisesti lähettää menestystarinasi minulle. Lisään sen tietokantaani. Yksityisyyttäsi suojaan parhaan kykyni mukaan.

E621 - maukas lihottaja

#
Minulta on toivottu lisää juttuja ruoan lisäaineista. Alkukesästä käytiin tässä sivustossa tiukka kisa ruoka-aineesta, jossa on eniten lisäaineita. Voittajaksi selvisi FinnSweet Oy:n makeissekoitus peräti 32 lisäaineella. Makeissekoituksessa ei sentään ollut aromivahvennetta E621, mutta toki paljon muita epäterveellisiä "moderneja E-vitamiineja". Kilpailussani pääsi nauttimaan kyseenalaisesta viidennestä sijasta erittäin epäterveellinen suomalaistuote:

Tacostick (Myllyn Paras), 27 kpl modernia E-vitamiinia ( E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322, E330, E331, E341, E415, E450, E471, E472a, E481, E500, E503, E551, E621, E627, E631, E1414, E1420, E1442, E1450, E1518)

Menkää ruokakauppaan suurennuslasi kourassa, sillä viimeisimpien tutkimusnäyttöjen mukaan, ei kannata kantaa kotiin ruokaa, jossa on natriumglutamaattia (E621). Se on glutamiinihapon natriumsuola, jota käytetään elintarvikkeiden lisäaineena vahventamaan ruoan aromia. Teidän kannattaa suurennuslasiin etsiä näkyville koko glutamaattien kirjo, eli jättäkää ostamatta ne tuotteet joissa on koodit E620-E625. Vanha kansa osasi etsiä ruokaan aromia voista ja mausteista. Meille nykyihmisille pakkosyötetään E-koodien muodossa aromia.

Natriumglutamaatti kiihottaa kielellämme olevia makunystyjä, jotka joillakin ihmisillä (ei kaikilla!) saa aikaan umami-maun aistimisen. Tämä E621 lisäaine voi aiheuttaa joillekin ihmisille vakavaa pahoinvointia, kasvojen punoitusta sekä päänsärkyä. Sitä kutsutaan kiinalaisen ruoan syndroomaksi, koska kiinalaistyyppisissä ruoissa voi natriumglutamaattia olla runsaasti. Natriumglutamaattia saa olla lihavalmisteissa enintään 10 grammaa kilogrammaa kohden.

Varsin uusi asia on natriumglutamaatin liittyminen lihomiseen. Amerikkalais-kiinalaisen yhteistyön myötä pistettiin yli 700 maaseudulla asustelevaa keski-ikäistä kiinalaista syömään runsaasti natriumglutamaatilla maustettua sapuskaa. Normaalioloissa he eivät ostaneet valmisruokateollisuuden terästämiä pöperöitä missä usein on tätä lisäainetta, mutta nyt heitä pyydettiin käyttämään erityisen paljon juuri natriumglutamaattia. Seurauksena oli ruoan vähän liiankin hyvä maistuminen, sillä heidän riskinsä lihoa oli kolminkertainen verrattuna niihin henkilöihin jotka söivät erittäin vähän natriumglutamaattia.

Tutkijoiden mukaan E621 voi sekoittaa nälänhallinnan. Lisääntynyt ruokahalu voi näkyä suurempina ruoka-annoksina. Voiko olla niin, että lihavuuteen taipuvaiset ihmiset pitävät juuri natriumglutamaatin mausta ja Kiinan maaseudulla vallitseva köyhyys pakottaa tyydyttämään näläntarpeen halvoilla hiilihydraateilla? Älä missään nimessä sekoita elimistösi herkkää kylläisyyden tasapainoa natriumglutamaatilla.

Natriumglutamaatin yhteyttä ylivilkkauteen, migreeniin ja astmaan epäillään, mutta sitä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa tutkimuksissa.

Äskettäin on ilmestynyt kiintoisa kirja millä voit yrittää vähentää mm. ruoan kemikaalikuormitusta: Anja Nystén. Kemikaalikimara, 266 ss., 2008

Poimin Nysténin kirjasta mm. tätä natriumglutamaattia koskevaa tietoa.

Hölkkääminen laihduttaa

**

Brittitutkijat ovat havainneet, että kestävyystyyppinen harjoittelu on parasta mahdollista terveydenhoitoa. Aikamme ikävä ilmiö on lihominen, insuliiniresistenssi (insuliinia erittyy mutta se ei tehoa) ja ihmisten huono kyky polttaa rasvaa.

Säännöllinen ja pitkäkestoinen liikunta rasvanpolttosykkeellä (PPP = Pystyy puhumaan puuskuttamatta) lisää tehokkaasti rasvojen hapetusta ja insuliinin herkkyyttä (hyvä asia). Lihavia ja vähänlaisesti liikuntaa aiemmin harrastaneita miehiä houkuteltiin harrastamaan pitkäkestoista ja matalatehoista treeniä. Vertailuryhmänä toimi saman määrän kaloreita syövä liikuntaa intervallityyppisesti harrastava ryhmä. Energiaravintoaineiden jakauma oli seuraava: 50% hiilihydraatteja, 35% rasvaa ja 15% proteiinia; noin 2900 kcal/pv.

Tutkijat havaitsivat, että säännöllinen liikunta matalalla teholla loi mahdollisuudet parempaan rasvanpolttoon kuin intervallityyppinen harjoittelu ja insuliininherkkyys parani.

Ylös, ulos ja kevyelle lenkille!

Lähde: Venables MC, Jeukendrup AE. Endurance training and obesity: effect on substrate metabolism and insulin sensitivity. Med Sci Sports Exerc 40 (3): 495-502, 2008

Mielenkiintoinen havainto rasvakudoksesta

**
Joslinin diabeteskeskuksen tutkijat ja Harvardin lääketieteen laitos (Boston, USA) järjestivät melkoisen yllätyksen. He raportoivat tänään (7.5.2008) arvostetussa tiedelehdessä Cell Metabolism todella mielenkiintoisista koesarjoista.

Ensiksi vähän taustatietoa. Vyötärölle kertyvää rasvaa pidetään aineenvaihdunnallisesti erittäin ongelmallisena. Se kuuluu itsenäisenä tekijänä metaboliseen oireyhtymään ja monien tutkijoiden mielestä on osaltaan pahentamassa insuliiniresistenssiä (vähentää insuliinin vaikutusta) vaikeuttaen näin tyypin 2 diabeetikon sairautta. Ihonalaista rasvaa ja varsinkin pakaroissa olevaa rasvaa taas pidetään aineenvaihdunnallisesti ongelmattomampana. Jokainen laihduttaja tietää, että vyötärön seudulta rasva vähenee nopeammin kuin pakaroista, lantion seudulta tai reisistä. Varsinkin sellainen laihduttaja, joka omaksuu liikunnalle myönteisen elämäntavan, huomaa vatsan seudun Michelinin kutistuvan.

Nyt sitten amerikkalaistutkijoiden kiinnostaviin havaintoihin. Koe-eläiminä käytetyille hiirille siirrettiin ihonalaista rasvakudosta vatsan alueelle ihan sinne sisäelinten väliin. Tämän seurauksena hiirten paino lähti laskemaan! Myös hiirten kokonaisrasvan määrä putosi vaikka hiiret söivät saman verran kuin ennenkin eivätkä liikkuneet aiempaa enemmän.

Homma ei toiminut toiseen suuntaan. Eli vyötärön seudulta kerätyn rasvan siirto toiseen paikkaan hiiressä ei vaikuttanut hiirten painoon ja kokonaisrasvaan mitenkään. Lisäksi tutkijoilla oli vertailuryhmänä hiiriä, joille tehtiin valeleikkaus, eli avattiin hiiri mutta rasvaa ei siirretty minnekään.

Tutkijoiden mielestä on siis olemassa "hyvää" ja "huonoa" rasvakudosta. Paras laihdutustulos saavutetaan (ainakin hiirellä) ottamalla hyvää ihonalaista rasvaa esimerkiksi alaselästä ja siirtämällä se rasva vatsaontelon sisään. Hyöty oli pienempi silloin kun hyvä rasvakudos siirrettiin jonnekin muualle elimistöön.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin pidettiin rasvakudosta aineenvaihdunnallisesti täysin merkityksettömänä. Edessä ovat ajat, jolloin löydämme rasvakudoksesta avaintekijöitä ihmisen terveyteen. Voisiko esimerkiksi ihminen saada terveyshyötyjä syömällä enemmän rasvaista kinkkua (mistä sitä enää saa kun kaikki on nykyään niin rasvatonta?)? Leveästä takamuksesta ja runsaista lanteista voi siis olla jotain hyötyä. Varokaa olutmahaa!

Lähde: Thien T. Tran, Yuji Yamamoto, Stephane Gesta, C. Ronald Kahn. Beneficial Effects of Subcutaneous Fat Transplantation on Metabolism. Cell Metabolism 7 (5): 410-420, 2008

Asiasta kirjoittaa myös mm. YLE Tiedeuutiset (6.5.2008)

Kyllä rikoo on riskillä ruma...

*
... ja lihavan aivot tylsistyvät nopeammin. Tämä on äärettömän raivostuttavaa tekstiä - jos olet lihava. Jos herkästi raivostut - älä lue pidemmälle... (ainakin varoitin sinua)

Keski-ikäisillä lihavilla ihmisillä on todettu yhteys painoindeksin ja erään aivoista erittyvän kemikaalin välillä. Kyseessä on aine nimeltä N-asetyyli-aspartaatti (NAA). Tämä NAA on aivoterveyden merkkiaine. Sitä oli kaikkein vähiten (mikä on huono asia) erityisen lihavien ihmisten aivoissa.

Tutkimustyön takana on liuta amerikkalaisia Alzheimertutkijoita, jotka innostuivat kirjoittamaan löydöksistään Annals of Neurology -lehden huhtikuun numeroon. On mahdollista, että liikalihavuus kiihdyttää aivojen vanhenemista.

Tämä raporttini herättää varmaan tunteita. Etsikää hoikkuudesta koko elämän ajaksi johtotähtenne! Seuratkaa tätä tähteä joko liikuntadieetin tai hys hys -dieetin parhaita paloja soveltaen elämäänne. Jos tuskastutte, ottakaa yhteyttä hoikkaan ravintovalmentajaanne, jonka yhteystiedot ovat jossakin tällä sivustolla. Ärsyyntykää tästä viestistäni oikein penteleesti, sillä yhden asiakkaani menestyksellinen laihdutustarina sai alkunsa ärsytyskynnyksen ylittämisestä molemmin puolin oikein pahasti. Menestyksellisessä painonhallinnassa kaikki keinot ovat sallittuja. Mene ulos raivohyppelemään, jos sait silmiesi eteen liian ärsyttävää tekstiä.

Lähde: Reuters, 29.4.2008