*
Kävin luentoreissulla Ruotsissa. Tukholmassa oli kevät parhaimmillaan ja ravintokeskustelut todella antoisia. Tällä hetkellä ruotsalaisia kiinnostaa erityisesti luonnonmukaisesti tuotettu ruoka. Ruotsin kansa on väsähtänyt totaalisesti margariineihin, valmisruokiin ja elintarviketeollisuuden pöperöihin. Nyt etsitään ruoasta puhtautta, terveyttä ja ennen kaikkea rasvaa.
Suomeen tämä sama suuntaus tulee viiveellä. Valmistaudutaan jo nyt lähestyvään trendiin käyttämällä se jääkaapissa vielä oleva margariini polkupyörän ketjujen rasvaamiseen ja kenkien kiillottamiseen. Tilalle ostetaan tietenkin ihmisravinnoksi kelpaavaa voita.
Ette varmaan aavista miten suuressa arvossa pidetään lääkäri Annika Dahlqvistia. Kun kerroin pitäväni lääkäri Dahlqvistin ruokavaliosuosituksia arvossa, minulle taputettiin ja hymyiltiin. Professori Stefan Rössneristä (paikallisesta Pertti Mustajoesta) puhuttiin luennon jälkeen hyvin halveksivaan sävyyn. Lyhyessä ajassa Ruotsissa on tapahtunut suuria asioita.
Mielenkiintoista!
keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2008
sunnuntai, huhtikuuta 20, 2008
Lääketutkimuksen rappiotila syvenee
###
Minulla oli mahdollisuus 1980-luvulla tehdä tieteellistä tutkimustyötä sekä Suomessa että ulkomailla. Se oli ihanaa aikaa ja minulla oli loistava tilaisuus tavata alan ehdottomia huippuja tieteen maailmassa. En silloin aavistanut miten ajankohtaiseksi erään huipputiedemiehen lausahdus 1987 osoittautuisi vuonna 2008: Voit toki lähettää tuon jutun julkaistavaksi tiedelehteen sellaisenaan, mutta todennäköisesti olisi hyvä kierrättää se ensin professori X:n kautta. Jos hän tarjoutuu mukaan kirjoittajaksi, älä epäröi hetkeäkään. Se on varmin tapa saada juttusi julkaistua.
Tämä ei takuulla ole mitenkään ainutlaatuista. Tällaisen houkutuksen uhriksi joutuu jokainen nuori, eteenpäin pyrkivä tutkija. Se professorin mukanaolo siinä paperissa on niin paljon vaivattomampi tapa julkaista kuin yksin noihin "bumerangeihin" (päätoimittajan korjausehdotukset koskien sitä miten käsikirjoitusta pitää muuttaa, jotta se voitaisiin hyväksyä tiedelehdessä) selvyyttä etsien ja hylkäyskirjeisiin ei takuulla totu. Käsikirjoituksen hylkäys tuntuu aina yhtä kauhealta kohtalolta.
Asian arkaluonteisuuden takia en paljasta huipputiedemiehen nimeä, enkä myöskään kuka mahtoi olla se joka oli aikeissa lähettää juttunsa tiedelehteen julkaistavaksi yksinään, mutta joka kuitenkin päätyi ottamaan käsikirjoitukseensa mukaan muutaman huippututkijan. Ja sai juttunsa yllättäen julkaistua alan huippulehdessä.
Merck -lääkeyhtiön Vioxx oikeudenkäynnin yhteydessä on paljastunut uutta tietoa joidenkin lääkeyritysten tavasta tehdä tutkimustyötä lääkkeiden parissa ja siitä miten häikäilemättömästi käytetään huipputiedemiehiä hyväksi tiedejulkaisujen yhteydessä! Kirjoitin aiemmin haamukirjoittelusta. Tästä on nimenomaan kyse.
Yhdysvalloissa toimii Complete Healthcare Communications (CHC) -niminen yritys, jonka tehtävänä on tarjota lääkeinformaatiolle paras mahdollinen julkaisukanava. Lääkeyritys maksaa tälle yritykselle sievoisen summan rahaa, jotta saisi lääketutkimuksensa myönteisessä valossa esittelevän käsikirjoituksensa julkaistua alan huippulehdissä. Tuon CHC:n tehtävänä on etsiä käsiinsä alan guru. Hän tutustuu käsikirjoitukseen rauhassa. Mikäli hän ei sitä suoralta kädeltä tuomitse, hänelle tarjotaan tietty palkkio siitä hyvästä, että hänen nimissään julkaistaan lääketehtaan käsikirjoitus. Samalla varsinaisen työn tehneet lääketehtaan omat tutkijat vetäytyvät taka-alalle ja tuo oman alan guru nostetaan päärooliin!
Kuka tästä pelleilystä hyötyy? Tietenkin lääkeyritys, joka saa myönteistä julkisuutta lääkkeelleen. Myös tuo alan guru hyötyy tästä lihavamman lompakon ja laajemman osaamisalueensa myötä. Tästä hyötyy myös tiedelehti, sillä on itsestään selvää, että jonkun alan guru saa enemmän vipinää aikaiseksi tiedemiespiireissä kuin joku tuiki tuntematon lääketehtaan oma laboratorioväki. Tuollaista gurun elävöittämää lehteä ja yksittäistä julkaisua lainataan (siteerataan) tosi paljon ja tiedelehden arvostus nousee.
Kuka tästä pelleilystä kärsii? Ennen kaikkea tästä ikävästä ilmiöstä kärsii potilas. Miten voidaan taata, että potilaalle voidaan kehittää paras mahdollinen lääke kun tiedon julkistamiseen käytetään tällaisia tieteen rehellisyyttä halveksivia menetelmiä? Tästä kärsii myös tieteen uskottavuus. Miten voidaan suuren yleisön silmissä säilyttää uskottavuus, jos tieteellinen julkaisutoiminta on tällaista?
Lähden nyt tiedemaailman kehtoon (Karolinska institutet) muutamaksi päiväksi luennoimaan liikunnan, terveyden ja ravitsemuksen roolista kilpirauhaspotilailla. Samalla julkaistaan siellä vaatimaton kirjani "Sköldkörtelpatientens kost". On siinä professoreilla ihmettelemistä kun esittelen mm. ne modernit apuvälineet millä käydään ruokakaupassa nykyään: 10 m mittanauha, polvisuojukset, kuulosuojaimet ja suurennuslasi.
Lähteet: Tietotoimistot eri puolilla maailmaa kirjoittavat tästä, 18-20.4.2008
Minulla oli mahdollisuus 1980-luvulla tehdä tieteellistä tutkimustyötä sekä Suomessa että ulkomailla. Se oli ihanaa aikaa ja minulla oli loistava tilaisuus tavata alan ehdottomia huippuja tieteen maailmassa. En silloin aavistanut miten ajankohtaiseksi erään huipputiedemiehen lausahdus 1987 osoittautuisi vuonna 2008: Voit toki lähettää tuon jutun julkaistavaksi tiedelehteen sellaisenaan, mutta todennäköisesti olisi hyvä kierrättää se ensin professori X:n kautta. Jos hän tarjoutuu mukaan kirjoittajaksi, älä epäröi hetkeäkään. Se on varmin tapa saada juttusi julkaistua.
Tämä ei takuulla ole mitenkään ainutlaatuista. Tällaisen houkutuksen uhriksi joutuu jokainen nuori, eteenpäin pyrkivä tutkija. Se professorin mukanaolo siinä paperissa on niin paljon vaivattomampi tapa julkaista kuin yksin noihin "bumerangeihin" (päätoimittajan korjausehdotukset koskien sitä miten käsikirjoitusta pitää muuttaa, jotta se voitaisiin hyväksyä tiedelehdessä) selvyyttä etsien ja hylkäyskirjeisiin ei takuulla totu. Käsikirjoituksen hylkäys tuntuu aina yhtä kauhealta kohtalolta.
Asian arkaluonteisuuden takia en paljasta huipputiedemiehen nimeä, enkä myöskään kuka mahtoi olla se joka oli aikeissa lähettää juttunsa tiedelehteen julkaistavaksi yksinään, mutta joka kuitenkin päätyi ottamaan käsikirjoitukseensa mukaan muutaman huippututkijan. Ja sai juttunsa yllättäen julkaistua alan huippulehdessä.
Merck -lääkeyhtiön Vioxx oikeudenkäynnin yhteydessä on paljastunut uutta tietoa joidenkin lääkeyritysten tavasta tehdä tutkimustyötä lääkkeiden parissa ja siitä miten häikäilemättömästi käytetään huipputiedemiehiä hyväksi tiedejulkaisujen yhteydessä! Kirjoitin aiemmin haamukirjoittelusta. Tästä on nimenomaan kyse.
Yhdysvalloissa toimii Complete Healthcare Communications (CHC) -niminen yritys, jonka tehtävänä on tarjota lääkeinformaatiolle paras mahdollinen julkaisukanava. Lääkeyritys maksaa tälle yritykselle sievoisen summan rahaa, jotta saisi lääketutkimuksensa myönteisessä valossa esittelevän käsikirjoituksensa julkaistua alan huippulehdissä. Tuon CHC:n tehtävänä on etsiä käsiinsä alan guru. Hän tutustuu käsikirjoitukseen rauhassa. Mikäli hän ei sitä suoralta kädeltä tuomitse, hänelle tarjotaan tietty palkkio siitä hyvästä, että hänen nimissään julkaistaan lääketehtaan käsikirjoitus. Samalla varsinaisen työn tehneet lääketehtaan omat tutkijat vetäytyvät taka-alalle ja tuo oman alan guru nostetaan päärooliin!
Kuka tästä pelleilystä hyötyy? Tietenkin lääkeyritys, joka saa myönteistä julkisuutta lääkkeelleen. Myös tuo alan guru hyötyy tästä lihavamman lompakon ja laajemman osaamisalueensa myötä. Tästä hyötyy myös tiedelehti, sillä on itsestään selvää, että jonkun alan guru saa enemmän vipinää aikaiseksi tiedemiespiireissä kuin joku tuiki tuntematon lääketehtaan oma laboratorioväki. Tuollaista gurun elävöittämää lehteä ja yksittäistä julkaisua lainataan (siteerataan) tosi paljon ja tiedelehden arvostus nousee.
Kuka tästä pelleilystä kärsii? Ennen kaikkea tästä ikävästä ilmiöstä kärsii potilas. Miten voidaan taata, että potilaalle voidaan kehittää paras mahdollinen lääke kun tiedon julkistamiseen käytetään tällaisia tieteen rehellisyyttä halveksivia menetelmiä? Tästä kärsii myös tieteen uskottavuus. Miten voidaan suuren yleisön silmissä säilyttää uskottavuus, jos tieteellinen julkaisutoiminta on tällaista?
Lähden nyt tiedemaailman kehtoon (Karolinska institutet) muutamaksi päiväksi luennoimaan liikunnan, terveyden ja ravitsemuksen roolista kilpirauhaspotilailla. Samalla julkaistaan siellä vaatimaton kirjani "Sköldkörtelpatientens kost". On siinä professoreilla ihmettelemistä kun esittelen mm. ne modernit apuvälineet millä käydään ruokakaupassa nykyään: 10 m mittanauha, polvisuojukset, kuulosuojaimet ja suurennuslasi.
Lähteet: Tietotoimistot eri puolilla maailmaa kirjoittavat tästä, 18-20.4.2008
lauantaina, huhtikuuta 19, 2008
Viisi minuuttia ruokavaliosta
**
Tämä kirjoitus kuuluu siihen sarjaan kirjoituksiani, joissa pyrin mahdollisimman suureen yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Tämän lukemiseen menee viisi minuuttia. Pohdittavaa voi kuitenkin riittää koko päiväksi. Kyse on nyt nimittäin siitä mitä sinun pitäisi syödä voidaksesi mahdollisimman hyvin. Me puhumme sinun ruokavaliostasi.
Ruokavaliota (dieettiä) voi noudattaa vaikka ei laihduttaisikaan. Paras ruokavalio on sellainen jota voi noudattaa koko elämänsä ajan. Tämän tiedon varassa me teemme joka päivä ruokavalintoja kaupassa. Mitä laittaisimme ruoaksi? Edistääksemme terveellisiä valintojamme ruokakaupassa Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt meille suosituksia, joilla me suomalaiset voimme pysyä terveenä. Nämä suositukset perustuvat tutkittuun tietoon. Todennäköisesti tämä ns. lautasmalliin perustuva ruokavalio sopii oikein hyvin sellaisille ihmisille, jotka liikkuvat paljon. Ravitsemusneuvottelukunnan jäsenten edustamat kaupalliset näkökohdat ja teolliset kytkökset ovat johtaneet siihen, että joidenkin ruokien asema korostuu liiaksikin. Erityisesti tuo vankka tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden suosiminen on saavuttanut lähes käsittämättömät mittasuhteet. Ei voi olla järkevää noudattaa sellaista ruokavaliota, joka johtaa väistämättömään lihomiskierteeseen: paljon perunaa, leipää, pastaa ja makeita välipaloja.
Onneksi on keksitty Sydänmerkki! Kun teet sillä tavalla, että vältät Sydänmerkillä varustettuja ruoka-aineita (pois lukien äskettäin Sydänmerkin saaneita hedelmiä ja vihanneksia, niitä voit valita kohtuullisia määriä!), voit noudattaa ruokavaliota, joka sopii useimmille ihmisille. Kyseessä on silloin ns. hiilihydraattitietoinen ruokavalio. Lue esimerkiksi Hiilihydraattitietoisuuden Suomen historia. Se on joustava elämäntilanteiden mukaan muuttuva, kaupallisista kytköksistä lähes vapaa ruokavalio, jota voin lämpimästi suositella. Tämä ruokavalio nimittäin on sillä tavalla järkevä, että se ottaa huomioon sen yksinkertaisen asian, että ravinnon hiilihydraattikuorma vaihtelee terveystilan ja liikunta-aktiviteetin mukaan. Ei tämäkään ruokavalio ole ongelmaton. On itse asiassa mahdotonta laatia kaikille ihmisille sopivaa yhtä ja samaa ruokavaliota. Me olemme niin erilaisia. Aika lähelle ihannetilannetta kuitenkin päästään hiilihydraattitietoisuudella.
Terve ihminen, jolla ei ole diabetesta (sokeritautia) tai sen esiasteita, eikä myöskään metabolista oireyhtymää, voi syödä paljon hiilihydraatteja. Sama koskee ihmistä joka liikkuu tosi paljon. Hän voi myös syödä runsaasti hiilihydraatteja. Sen sijaan aineenvaihduntasairauksien runtelema ihminen tekee viisaasti jos hän syö vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa sekä korkealaatuisia proteiineja. Varsinkin jos liikuntapanos jää kovin vähäiseksi. Nyrkkisääntönä sanoisin, että ihmisen on tehtävä valinta: haluaako hän panostaa hiilihydraatteihin vai rasvoihin. Sekä rasvojen että hiilihydraattien runsas nauttiminen samanaikaisesti johtaa havaintojeni mukaan herkästi nälänhallinnan menettämiseen, lihomiseen ja terveysongelmiin.
Vähän ja paljon liikkuville on yhteistä, että valitaan ravintorasvat luonnollisista lähteistä. Se jääkaapissa vielä oleva margariini käytetään kenkien lankkaamiseen tai pyörän ketjujen rasvaamiseen. Ihmisravinnoksi se ei kovinkaan hyvin sovellu. Sinun pitää syödä voita, kovettamattomia kasviöljyjä ja tietenkin rasvaista kalaa. Hiilihydraatit valitset mieluusti maanpäällisistä kasviksista. Mikäli leipää syödään, suositaan ehdottomasti kokojyvästä valmistettuja tuotteita. Vältetään esimerkiksi Sydänmerkillä varustettuja sokerikorppuja. Proteiinit haetaan mieluiten eläinkunnasta. Kasviksien varaan jätetty proteiinien saanti vaatii kovia ponnisteluja ja viitseliäisyyttä. Syökää kalaa, lihaa ja joskus vaikkapa papuja.
Miksi tehdä ruokavalio tämän vaikeammaksi?
Tässä sarjassa on ilmestynyt aiemmin nämä kirjoitukset:
Tämä kirjoitus kuuluu siihen sarjaan kirjoituksiani, joissa pyrin mahdollisimman suureen yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Tämän lukemiseen menee viisi minuuttia. Pohdittavaa voi kuitenkin riittää koko päiväksi. Kyse on nyt nimittäin siitä mitä sinun pitäisi syödä voidaksesi mahdollisimman hyvin. Me puhumme sinun ruokavaliostasi.
Ruokavaliota (dieettiä) voi noudattaa vaikka ei laihduttaisikaan. Paras ruokavalio on sellainen jota voi noudattaa koko elämänsä ajan. Tämän tiedon varassa me teemme joka päivä ruokavalintoja kaupassa. Mitä laittaisimme ruoaksi? Edistääksemme terveellisiä valintojamme ruokakaupassa Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt meille suosituksia, joilla me suomalaiset voimme pysyä terveenä. Nämä suositukset perustuvat tutkittuun tietoon. Todennäköisesti tämä ns. lautasmalliin perustuva ruokavalio sopii oikein hyvin sellaisille ihmisille, jotka liikkuvat paljon. Ravitsemusneuvottelukunnan jäsenten edustamat kaupalliset näkökohdat ja teolliset kytkökset ovat johtaneet siihen, että joidenkin ruokien asema korostuu liiaksikin. Erityisesti tuo vankka tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden suosiminen on saavuttanut lähes käsittämättömät mittasuhteet. Ei voi olla järkevää noudattaa sellaista ruokavaliota, joka johtaa väistämättömään lihomiskierteeseen: paljon perunaa, leipää, pastaa ja makeita välipaloja.
Onneksi on keksitty Sydänmerkki! Kun teet sillä tavalla, että vältät Sydänmerkillä varustettuja ruoka-aineita (pois lukien äskettäin Sydänmerkin saaneita hedelmiä ja vihanneksia, niitä voit valita kohtuullisia määriä!), voit noudattaa ruokavaliota, joka sopii useimmille ihmisille. Kyseessä on silloin ns. hiilihydraattitietoinen ruokavalio. Lue esimerkiksi Hiilihydraattitietoisuuden Suomen historia. Se on joustava elämäntilanteiden mukaan muuttuva, kaupallisista kytköksistä lähes vapaa ruokavalio, jota voin lämpimästi suositella. Tämä ruokavalio nimittäin on sillä tavalla järkevä, että se ottaa huomioon sen yksinkertaisen asian, että ravinnon hiilihydraattikuorma vaihtelee terveystilan ja liikunta-aktiviteetin mukaan. Ei tämäkään ruokavalio ole ongelmaton. On itse asiassa mahdotonta laatia kaikille ihmisille sopivaa yhtä ja samaa ruokavaliota. Me olemme niin erilaisia. Aika lähelle ihannetilannetta kuitenkin päästään hiilihydraattitietoisuudella.
Terve ihminen, jolla ei ole diabetesta (sokeritautia) tai sen esiasteita, eikä myöskään metabolista oireyhtymää, voi syödä paljon hiilihydraatteja. Sama koskee ihmistä joka liikkuu tosi paljon. Hän voi myös syödä runsaasti hiilihydraatteja. Sen sijaan aineenvaihduntasairauksien runtelema ihminen tekee viisaasti jos hän syö vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa sekä korkealaatuisia proteiineja. Varsinkin jos liikuntapanos jää kovin vähäiseksi. Nyrkkisääntönä sanoisin, että ihmisen on tehtävä valinta: haluaako hän panostaa hiilihydraatteihin vai rasvoihin. Sekä rasvojen että hiilihydraattien runsas nauttiminen samanaikaisesti johtaa havaintojeni mukaan herkästi nälänhallinnan menettämiseen, lihomiseen ja terveysongelmiin.
Vähän ja paljon liikkuville on yhteistä, että valitaan ravintorasvat luonnollisista lähteistä. Se jääkaapissa vielä oleva margariini käytetään kenkien lankkaamiseen tai pyörän ketjujen rasvaamiseen. Ihmisravinnoksi se ei kovinkaan hyvin sovellu. Sinun pitää syödä voita, kovettamattomia kasviöljyjä ja tietenkin rasvaista kalaa. Hiilihydraatit valitset mieluusti maanpäällisistä kasviksista. Mikäli leipää syödään, suositaan ehdottomasti kokojyvästä valmistettuja tuotteita. Vältetään esimerkiksi Sydänmerkillä varustettuja sokerikorppuja. Proteiinit haetaan mieluiten eläinkunnasta. Kasviksien varaan jätetty proteiinien saanti vaatii kovia ponnisteluja ja viitseliäisyyttä. Syökää kalaa, lihaa ja joskus vaikkapa papuja.
Miksi tehdä ruokavalio tämän vaikeammaksi?
Tässä sarjassa on ilmestynyt aiemmin nämä kirjoitukset:
Viisi minuuttia...
- ...aikuisten aivovammoista
- ...avokadosta
- ...korkeasta verenpaineesta
- ...laihdutusvalmisteista
- ...lantusta
- ...liikkujan ravinnosta
- ...metabolisesta oireyhtymästä
- ...nauriista
- ...parsasta
- ...piilorasvasta
- ...rasvamaksasta
- ...ravintorasvoista
- ...ravintovalistuksesta
- ...syömisen säätelystä
- ...terveellisistä rasvoista
- ...urheilijan lihaksista
- ...virvoitusjuomista
- ...voista
- ...väsymyksestä
perjantaina, huhtikuuta 18, 2008
Hippokrates on kuopattu kauan sitten!
*
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja räväkästi. Olkoon tämä kirjoitus esillä viikon verran jatkokommentointianne varten.
Minulle sataa myötätuntoa osoittavia viestejä ympäri maailmaa (heh!) koskien yllättäen peruuntuneita diabetesluentojani kahdella eri paikkakunnalla Suomessa. Niissä oli tarkoitus tarkastella hyvin avoimesti ja kiihkottomasti diabeetikon ravitsemusta uudistettujen suomalaisten Diabeteksen ravitsemussuositusten pohjalta ja tuoda esille USA:ssa ja Ruotsissa hyväksytyt (mutta Suomessa vaietut!) tästä poikkeavat ravitsemussuositukset. Olin pyytänyt paikalle paikkakunnan lääkäreitä, diabeteshoitajia ja tietenkin paikkakunnan diabeetikkoja. Asia oli kaikin puolin selvä ja diabetesyhdistys, joka minut oli kutsunut, odotti minua innokkaasti paikalle. En ymmärrä miksi luennot piti peruuttaa? Olisikohan jonnekin luennosta kertovan informaation joukkoon lipsahtanut paniikkireaktioita erityisesti lääkärikunnassa aiheuttava A-kirjaimella alkava dieetti? Yleensä yritän näitä paniikkikohtauksia vältellä puhumalla Hys hys -ruokavaliosta.
Nimimerkki "Pappa" sanailee oivalliseen tyylinsä minulle (käänsin tekstin normaalille suomenkielelle ja korjasin virhelyönnit): Diabetekseen sairastuneiden kehitykseen liittyy valtava bisnes, joka ei varsinaisesti liity suoraan sokeritasapainon säätelyyn käytettäviin lääkkeisiin. Luulen, että itse insuliinibisnes ei ole se millä se varsinainen potti kerätään lääkeyrityksille. Se millä rahat kerätään on diabeteksen oheissairauksiin liittyvä lääkitys! Useinhan asiaan liittyy verenkiertoelimistö, verenpaine, kolesteroli jne. Näihin löytyy sopiva lääkearsenaali. Oheissairauksien ennaltaehkäisy ja hoito ei ole halpaa jos se tehdään terveydenhuollon hoito- ja lääkintäkeinoin. Ruokapöydässä tehtynä se saattaisi olla varsin halpaa. Tuskinpa sitä tulevat ne tukemaan, jotka menettävät bisnestään.
Hyvin sanottu!
Eräs tiedemies (vau! minulla on tiedemiesystäviäkin!) epäilee, että vaarallista luennossani voi olla se hiilihydraattitietoisuuden mukanaan tuoma verensokerien parantuminen.
Eräs lääkäri kirjoittaa minulle: En kovasti yllättynyt saamastasi palautteesta. Se pitää vain kestää, kun leikkiin käy. Toivon, että hallitset tunnelmasi, nautit syntymäpäivästä ja jaksat jatkaa. Eihän tässä pelosta voi olla kyse. Sitkeydestä ja kestävyydestä paremminkin on kyse.
Jatketaan vielä "Papan" ajatuksilla: Diabeetikko kannattaa pitää pitkään elossa, mutta ei niin kovin terveenä. Mitenköhän tuossa tilanteessa optimoidaan rahan tuotto? Varmaan tätä varten löytyy laskelmat. Tämä on julmaa puhetta. Bisneksen etiikka ja moraali on kirjoitettu viime kädessä setelipaperille. Hurskastelkoon asian johdosta kuka vaan millä tavalla tahansa.
Hippokrates on kuopattu kauan sitten.
Tämä teksti on vapaasti median käytettävissä.
Lisäys: Sain äsken tietää, että Lars-Erik Litsfeldtille kävi Ruotsissa samalla tavalla kuin minulle. Tässä kopio Litsfeldtin kohtalosta:
För ett år sedan erbjöd jag mig att komma till diabetesföreningen i Uppsala och berätta min historia. Jag skrev såhär:
Olen näköjään hyvässä seurassa. Kiitos Martti vihjeestä!
Kommentteja?
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja räväkästi. Olkoon tämä kirjoitus esillä viikon verran jatkokommentointianne varten.
Minulle sataa myötätuntoa osoittavia viestejä ympäri maailmaa (heh!) koskien yllättäen peruuntuneita diabetesluentojani kahdella eri paikkakunnalla Suomessa. Niissä oli tarkoitus tarkastella hyvin avoimesti ja kiihkottomasti diabeetikon ravitsemusta uudistettujen suomalaisten Diabeteksen ravitsemussuositusten pohjalta ja tuoda esille USA:ssa ja Ruotsissa hyväksytyt (mutta Suomessa vaietut!) tästä poikkeavat ravitsemussuositukset. Olin pyytänyt paikalle paikkakunnan lääkäreitä, diabeteshoitajia ja tietenkin paikkakunnan diabeetikkoja. Asia oli kaikin puolin selvä ja diabetesyhdistys, joka minut oli kutsunut, odotti minua innokkaasti paikalle. En ymmärrä miksi luennot piti peruuttaa? Olisikohan jonnekin luennosta kertovan informaation joukkoon lipsahtanut paniikkireaktioita erityisesti lääkärikunnassa aiheuttava A-kirjaimella alkava dieetti? Yleensä yritän näitä paniikkikohtauksia vältellä puhumalla Hys hys -ruokavaliosta.
Nimimerkki "Pappa" sanailee oivalliseen tyylinsä minulle (käänsin tekstin normaalille suomenkielelle ja korjasin virhelyönnit): Diabetekseen sairastuneiden kehitykseen liittyy valtava bisnes, joka ei varsinaisesti liity suoraan sokeritasapainon säätelyyn käytettäviin lääkkeisiin. Luulen, että itse insuliinibisnes ei ole se millä se varsinainen potti kerätään lääkeyrityksille. Se millä rahat kerätään on diabeteksen oheissairauksiin liittyvä lääkitys! Useinhan asiaan liittyy verenkiertoelimistö, verenpaine, kolesteroli jne. Näihin löytyy sopiva lääkearsenaali. Oheissairauksien ennaltaehkäisy ja hoito ei ole halpaa jos se tehdään terveydenhuollon hoito- ja lääkintäkeinoin. Ruokapöydässä tehtynä se saattaisi olla varsin halpaa. Tuskinpa sitä tulevat ne tukemaan, jotka menettävät bisnestään.
Hyvin sanottu!
Eräs tiedemies (vau! minulla on tiedemiesystäviäkin!) epäilee, että vaarallista luennossani voi olla se hiilihydraattitietoisuuden mukanaan tuoma verensokerien parantuminen.
Eräs lääkäri kirjoittaa minulle: En kovasti yllättynyt saamastasi palautteesta. Se pitää vain kestää, kun leikkiin käy. Toivon, että hallitset tunnelmasi, nautit syntymäpäivästä ja jaksat jatkaa. Eihän tässä pelosta voi olla kyse. Sitkeydestä ja kestävyydestä paremminkin on kyse.
Jatketaan vielä "Papan" ajatuksilla: Diabeetikko kannattaa pitää pitkään elossa, mutta ei niin kovin terveenä. Mitenköhän tuossa tilanteessa optimoidaan rahan tuotto? Varmaan tätä varten löytyy laskelmat. Tämä on julmaa puhetta. Bisneksen etiikka ja moraali on kirjoitettu viime kädessä setelipaperille. Hurskastelkoon asian johdosta kuka vaan millä tavalla tahansa.
Hippokrates on kuopattu kauan sitten.
Tämä teksti on vapaasti median käytettävissä.
Lisäys: Sain äsken tietää, että Lars-Erik Litsfeldtille kävi Ruotsissa samalla tavalla kuin minulle. Tässä kopio Litsfeldtin kohtalosta:
För ett år sedan erbjöd jag mig att komma till diabetesföreningen i Uppsala och berätta min historia. Jag skrev såhär:
Hej
Om ni vill kan jag komma och hålla föredrag om hur jag fick bukt med min diabetes. Jag gör det gratis eftersom jag ömmar för just diabetiker, dessutom bor jag i Uppsala så det är ju inga resekostnader heller. Jag har en hemsida, www.fettskramd.se där ni kan läsa mer om mig.
Med vänlig hälsning
Lars-Erik Litsfeldt
-----------------------------------------------
En kort tid efteråt kom detta på mejlen, dock inte med Anita som avsändare:
Hej alla
Undrar bara om ni också fått mail från den här mannen. Vi kan ju inte på några villkor ställa oss bakom den här dieten. Den har inget med vetenskap och beprövad erfarenhet att göra.
Hoppas ni andra gör som vi i Uppsala - tackar NEJ!
Hälsningar Anita
Detta var ett varningsmejl som tydligen gått ut till alla diabetesföreningar i Sverige. Som väl var fanns det föreningar som inte blint följde detta dekret. Tur att det finns de som vågar tänka själva och framförallt vara öppna. Är man inte det kan man aldrig lära sig något nytt. Detta gäller naturligtvis mig själv också. Under min resa till Polen nyligen upplevde jag saker som strider mot allt förnuft. Det är dock inget jag vill skriva om eftersom jag då skulle klassas som ett ännu värre nutcase än vad många tycker att jag är idag. Men jag har förstått att man inte ska dissa sådant man inte vet något om, prövat eller läst in sig på.
Lyhyt selostus suomeksi: Lars-Erik Litsfeldt ilmoittaa Uppsalan diabetesyhdistykselle, että hän voi tulla ilmaiseksi kertomaan miten hän sai diabeteksensa hallintaan. Häntä ei jostain syystä otettu avosylin vastaan, vaan hänestä varoitettiin, että häntä ei missään nimessä saisi päästää luennoimaan. Kuulemma hänen edustamallaan linjauksella ei ole mitään tekemistä tieteen ja vakiintuneen käytännön mukaan. (Kuitenkin Socialstyrelsen nimenomaan hyväksyi juuri tuon ruokavalion tieteelliset perusteet!).Olen näköjään hyvässä seurassa. Kiitos Martti vihjeestä!
Kommentteja?
torstaina, huhtikuuta 17, 2008
Tyreotropiinin viiterajoja ei lasketa
*
Tässä on tietoa joka saattaa kiinnostaa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä. Huomenna 18.4.2008 LL Seija Eskelinen väittelee tohtoriksi aiheesta "Kilpirauhasfunktio iäkkäillä ja sukupuolihormonit iäkkäillä miehillä: viitevälit ja yhteydet terveyteen."
Kilpirauhasliitto on ollut helisemässä jäsenistön vaatimuksilla laskea TSH:n viitearvoja alhaisemmiksi. Tätä asiaa kansainväliset tutkimuksetkin puoltavat. Näin voitaisiin aloittaa tyroksiinin anto lääkkeenä aikaisemmassa vaiheessa sairautta. Lääkärit ovat tämän suhteen Suomessa olleet melkoisia jääräpäitä ja Eskelisen väitöstyö ei tuo tähän tilanteeseen mitään muutosta tai helpotusta.
Tyreotropiinin eli TSH:n mittaus on yleisin kilpirauhasen toimintaa selvittävä laboratoriotutkimus. Kilpirauhasen vajaatoiminnan epäilyssä sen nykyistä viitevälin ylärajaa (n. 4.0 - 4.5 mU/L) on esitetty madallettavaksi 2.5 mU/L tasoon. Eskelisen tutkimuksessa, johon osallistui 82 % (eli 1252 asukasta) Liedon kunnan yli 65-vuotiaista, määritettiin TSH:n viiteväliksi aika odotettu 0.47 - 5.6 mU/L. TSH-tasot eivät korreloineet koettuun terveyteen, dementiaan, masennukseen tai muihin aivokopan oireisiin lietolaisilla.
Eskelinen ei löydä riittäviä perusteita TSH:n ylärajan laskemiseen. Naisista peräti 30 prosentilla ja miehistä 20 prosentilla TSH-arvot olivat yli 2.5 mU/L. TSH:n viitevälin ylärajan laskemiseen tuleekin suhtautua varauksella tässä ikäryhmässä. Kysymys on merkittävä, sillä se koskee suuria potilasmääriä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa nyt n. 100 000 ihmistä.
Viitevälin ylärajan laskeminen merkitsisi sairaiksi määriteltävien määrän kasvamista ilman tietoa siitä, mitä heille oikeastaan pitäisi tehdä. Lievästi kohonneen TSH-tason hoidon aiheista ja vaikuttavuudesta ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä nykyiselläkään 4.5 mU/L viitevälin ylärajalla.
On lääkäreitä, jotka aloittavat tyroksiinihoidon aina TSH:n ollessa vähänkin koholla, jos potilaalla on kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivia oireita ja löydöksiä, ja sitten katsovat, katoavatko nämä korvaushoidolla. Oireet voivat kuulemieni potilaskertomusten mukaan olla kovinkin vaihtelevia. Eskelisen tapa sokeasti tuijottaa viitearvoja ei äkkiseltään tunnu kovin järkevältä. Täytyy tosin muistaa, että Eskelisen aineistossa oli iäkkäitä potilaita.
Lähde: Turun Yliopiston tiedotus, 17.4.2008
Tässä on tietoa joka saattaa kiinnostaa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä. Huomenna 18.4.2008 LL Seija Eskelinen väittelee tohtoriksi aiheesta "Kilpirauhasfunktio iäkkäillä ja sukupuolihormonit iäkkäillä miehillä: viitevälit ja yhteydet terveyteen."
Kilpirauhasliitto on ollut helisemässä jäsenistön vaatimuksilla laskea TSH:n viitearvoja alhaisemmiksi. Tätä asiaa kansainväliset tutkimuksetkin puoltavat. Näin voitaisiin aloittaa tyroksiinin anto lääkkeenä aikaisemmassa vaiheessa sairautta. Lääkärit ovat tämän suhteen Suomessa olleet melkoisia jääräpäitä ja Eskelisen väitöstyö ei tuo tähän tilanteeseen mitään muutosta tai helpotusta.
Tyreotropiinin eli TSH:n mittaus on yleisin kilpirauhasen toimintaa selvittävä laboratoriotutkimus. Kilpirauhasen vajaatoiminnan epäilyssä sen nykyistä viitevälin ylärajaa (n. 4.0 - 4.5 mU/L) on esitetty madallettavaksi 2.5 mU/L tasoon. Eskelisen tutkimuksessa, johon osallistui 82 % (eli 1252 asukasta) Liedon kunnan yli 65-vuotiaista, määritettiin TSH:n viiteväliksi aika odotettu 0.47 - 5.6 mU/L. TSH-tasot eivät korreloineet koettuun terveyteen, dementiaan, masennukseen tai muihin aivokopan oireisiin lietolaisilla.
Eskelinen ei löydä riittäviä perusteita TSH:n ylärajan laskemiseen. Naisista peräti 30 prosentilla ja miehistä 20 prosentilla TSH-arvot olivat yli 2.5 mU/L. TSH:n viitevälin ylärajan laskemiseen tuleekin suhtautua varauksella tässä ikäryhmässä. Kysymys on merkittävä, sillä se koskee suuria potilasmääriä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa nyt n. 100 000 ihmistä.
Viitevälin ylärajan laskeminen merkitsisi sairaiksi määriteltävien määrän kasvamista ilman tietoa siitä, mitä heille oikeastaan pitäisi tehdä. Lievästi kohonneen TSH-tason hoidon aiheista ja vaikuttavuudesta ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä nykyiselläkään 4.5 mU/L viitevälin ylärajalla.
On lääkäreitä, jotka aloittavat tyroksiinihoidon aina TSH:n ollessa vähänkin koholla, jos potilaalla on kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivia oireita ja löydöksiä, ja sitten katsovat, katoavatko nämä korvaushoidolla. Oireet voivat kuulemieni potilaskertomusten mukaan olla kovinkin vaihtelevia. Eskelisen tapa sokeasti tuijottaa viitearvoja ei äkkiseltään tunnu kovin järkevältä. Täytyy tosin muistaa, että Eskelisen aineistossa oli iäkkäitä potilaita.
Lähde: Turun Yliopiston tiedotus, 17.4.2008
Haamut kirjoittavat lääkärilehdissä
**
Kuvittele seuraava tilanne: Lääkeyritys Abcdefin kehitystyö Xyzåäö -lääkkeen ympärillä on kestänyt vuosia. Rahaa on mennyt miljoonia tutkimustyöhön, testeihin ja kampanjointiin. Lääkeyritys Abcdefiä harmittaa kun kilpailevan lääkeyrityksen tuote valtaa markkinoita. Abcdefin pörssikurssi on laskenut jo pelottavan alas. Abcdef päättää käyttää tunnettua eläkkeelle pian siirtyvää lääkäriä, jonka nimissä julkaistaan useita tieteellisiä artikkeleita. Hänelle maksetaan siitä, että hän toimii artikkelissa kirjoittajana. Lisäksi hän saa noiden artikkeleiden myötä kuuluisuutta. Tosiasiassa lääketehdas Abcdefin omat tutkijat, joiden mahdollinen tulevaisuus riippuu tämän lääkkeen menestyksestä, kirjoittavat tuon jutun. He toimivat haamukirjoittajina tuon lääkärin nimissä.
Avaa silmäsi. Lopeta kuvittelu. Tämä onkin yllättäen totta! Lääkärilehti JAMA:ssa paljastuu vastenmielinen haamukirjoittajien avulla tapahtunut Vioxx -tulehduskipulääkkeen (Merck & Co.) ympärillä pyörinyt julkaisutoiminta! Aikamoista pelleilyä ihmisten terveyden kustannuksella. Vioxx -lääkkeen on todettu aiheuttaneen sydänkuolemia sitä käyttävissä potilaissa. Lääkeyritysten röyhkeydellä ei ole mitään rajaa.
Vastaavia haamukirjoitteluja on esiintynyt mielenterveyslääkkeiden kohdalla. Uskaltaako tätä asiaa edes pohtia: Onko sokeriteollisuus käyttänyt haamukirjoittajia? Pidetäänkö rasvojen vastaisuutta yllä haamukirjoittelulla Suomessa?
Asiasta kirjoittaa myös Turun Sanomat 17.4.2008:
Lääkeyhtiön väitetään väärentäneen kymmeniä tutkimuksia. Viime vuosina Vioxx-särkylääkeskandaalissa ryvettyneen Merck-lääkeyhtiön väitetään vääristelleen lääketieteellisiä tutkimuksia. Yhdysvaltain lääkäriyhdistyksen lehdessä keskiviikkona julkaistun artikkelin mukaan yhtiö palkkasi huipputukijoita ottamaan nimiinsä firman valmiiksi tekemiä tutkimuksia, joissa vähäteltiin lääkkeiden haittavaikutuksia. Merck on viime vuodet maksanut miljardikorvauksia Vioxx-lääkettä saaneille potilaille. Lääke vedettiin markkinoilta 2004, kun sillä todettiin olevan hengenvaarallisia haittavaikutuksia. Nyt julkaistun artikkelin tiedot ovat peräisin lääkeoikeudenkäyntien asiakirjoista.
The Journal of the American Medicine Associationin (JAMA) pääkirjoituksen mukaan Merck todennäköisesti manipuloi kymmeniä tutkimustuloksista tehtyjä artikkeleja. Ne teetettiin yhtiöön sidoksissa olevilla tutkijoilla, mutta pääasiallisen kirjoittajan titteli merkittiin muiden nimiin. JAMAn mukaan tutkimusraporttien sormeilu vaikuttaa olevan lääketieteessä laajalle levinnyt ilmiö.
Lääkeyrityksillä kova kilpailu. Suomalaiset lääketieteen asiantuntijat oudoksuvat tilannetta, vaikka lääkeyhtiöiden kesken käydäänkin kovaa kilpailua. Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengströmin mukaan pääsy arvostettuihin julkaisuihin nostaa sekä lääkeyhtiön että tutkijan statusta. - Jos tutkimus pärjää hyvin, se motivoi hyviä tutkijoita mukaan. Yrityksille hyvistä tutkijoista on aina etua.
Bengström uskoo, että sen paremmin kansainväliset kuin suomalaisetkaan huippututkijat eivät ole ostettavissa. Hänen mukaansa Vioxx-kohun yksityiskohdissa on vaarana, että ammutaan kärpästä kanuunalla. - Monet viranomaisethan ovat edelleen sitä mieltä, että Vioxx oli niin hyvä lääke, ettei sitä olisi pitänyt vetää markkinoilta. - En näe siinä mitään ongelmaa, että tutkijat ja lääketeollisuuden edustajat kirjoittavat tutkimusraportin yhdessä. Tietenkin kaikkien esitettyjen väitteiden täytyy pitää paikkansa, Bengström muistuttaa.
Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan pääsihteerin Ritva Halilan mukaan suomalainen lääkärikunta on erittäin sitoutunut alan eettisiin ohjeisiin. - Pääsääntöisesti tutkimukset tehdään hyvin huolellisesti, sillä jos epäkohtia ilmenee, ne nousevat heti esiin. Leima ja häpeä kantavat pitkälle.
Halila arvelee, että kovassa kilpailussa ja kiireessä tutkimuksista voi unohtua jokin pieni yksityiskohta, joka myöhemmin osoittautuukin merkittäväksi. Halilan mukaan maailman lääkemarkkinoilla käydään kovaa kilpailua etenkin psyykelääkkeiden ja kalliiden syöpälääkkeiden ryhmissä.
Lähde: Joseph S. Ross, Kevin P. Hill, David S. Egilman, Harlan M. Krumholz. Guest Authorship and Ghostwriting in Publications Related to Rofecoxib - A Case Study of Industry Documents From Rofecoxib Litigation. JAMA 299(15): 1800-1812, 2008
Kuvittele seuraava tilanne: Lääkeyritys Abcdefin kehitystyö Xyzåäö -lääkkeen ympärillä on kestänyt vuosia. Rahaa on mennyt miljoonia tutkimustyöhön, testeihin ja kampanjointiin. Lääkeyritys Abcdefiä harmittaa kun kilpailevan lääkeyrityksen tuote valtaa markkinoita. Abcdefin pörssikurssi on laskenut jo pelottavan alas. Abcdef päättää käyttää tunnettua eläkkeelle pian siirtyvää lääkäriä, jonka nimissä julkaistaan useita tieteellisiä artikkeleita. Hänelle maksetaan siitä, että hän toimii artikkelissa kirjoittajana. Lisäksi hän saa noiden artikkeleiden myötä kuuluisuutta. Tosiasiassa lääketehdas Abcdefin omat tutkijat, joiden mahdollinen tulevaisuus riippuu tämän lääkkeen menestyksestä, kirjoittavat tuon jutun. He toimivat haamukirjoittajina tuon lääkärin nimissä.
Avaa silmäsi. Lopeta kuvittelu. Tämä onkin yllättäen totta! Lääkärilehti JAMA:ssa paljastuu vastenmielinen haamukirjoittajien avulla tapahtunut Vioxx -tulehduskipulääkkeen (Merck & Co.) ympärillä pyörinyt julkaisutoiminta! Aikamoista pelleilyä ihmisten terveyden kustannuksella. Vioxx -lääkkeen on todettu aiheuttaneen sydänkuolemia sitä käyttävissä potilaissa. Lääkeyritysten röyhkeydellä ei ole mitään rajaa.
Vastaavia haamukirjoitteluja on esiintynyt mielenterveyslääkkeiden kohdalla. Uskaltaako tätä asiaa edes pohtia: Onko sokeriteollisuus käyttänyt haamukirjoittajia? Pidetäänkö rasvojen vastaisuutta yllä haamukirjoittelulla Suomessa?
Asiasta kirjoittaa myös Turun Sanomat 17.4.2008:
Lääkeyhtiön väitetään väärentäneen kymmeniä tutkimuksia. Viime vuosina Vioxx-särkylääkeskandaalissa ryvettyneen Merck-lääkeyhtiön väitetään vääristelleen lääketieteellisiä tutkimuksia. Yhdysvaltain lääkäriyhdistyksen lehdessä keskiviikkona julkaistun artikkelin mukaan yhtiö palkkasi huipputukijoita ottamaan nimiinsä firman valmiiksi tekemiä tutkimuksia, joissa vähäteltiin lääkkeiden haittavaikutuksia. Merck on viime vuodet maksanut miljardikorvauksia Vioxx-lääkettä saaneille potilaille. Lääke vedettiin markkinoilta 2004, kun sillä todettiin olevan hengenvaarallisia haittavaikutuksia. Nyt julkaistun artikkelin tiedot ovat peräisin lääkeoikeudenkäyntien asiakirjoista.
The Journal of the American Medicine Associationin (JAMA) pääkirjoituksen mukaan Merck todennäköisesti manipuloi kymmeniä tutkimustuloksista tehtyjä artikkeleja. Ne teetettiin yhtiöön sidoksissa olevilla tutkijoilla, mutta pääasiallisen kirjoittajan titteli merkittiin muiden nimiin. JAMAn mukaan tutkimusraporttien sormeilu vaikuttaa olevan lääketieteessä laajalle levinnyt ilmiö.
Lääkeyrityksillä kova kilpailu. Suomalaiset lääketieteen asiantuntijat oudoksuvat tilannetta, vaikka lääkeyhtiöiden kesken käydäänkin kovaa kilpailua. Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengströmin mukaan pääsy arvostettuihin julkaisuihin nostaa sekä lääkeyhtiön että tutkijan statusta. - Jos tutkimus pärjää hyvin, se motivoi hyviä tutkijoita mukaan. Yrityksille hyvistä tutkijoista on aina etua.
Bengström uskoo, että sen paremmin kansainväliset kuin suomalaisetkaan huippututkijat eivät ole ostettavissa. Hänen mukaansa Vioxx-kohun yksityiskohdissa on vaarana, että ammutaan kärpästä kanuunalla. - Monet viranomaisethan ovat edelleen sitä mieltä, että Vioxx oli niin hyvä lääke, ettei sitä olisi pitänyt vetää markkinoilta. - En näe siinä mitään ongelmaa, että tutkijat ja lääketeollisuuden edustajat kirjoittavat tutkimusraportin yhdessä. Tietenkin kaikkien esitettyjen väitteiden täytyy pitää paikkansa, Bengström muistuttaa.
Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan pääsihteerin Ritva Halilan mukaan suomalainen lääkärikunta on erittäin sitoutunut alan eettisiin ohjeisiin. - Pääsääntöisesti tutkimukset tehdään hyvin huolellisesti, sillä jos epäkohtia ilmenee, ne nousevat heti esiin. Leima ja häpeä kantavat pitkälle.
Halila arvelee, että kovassa kilpailussa ja kiireessä tutkimuksista voi unohtua jokin pieni yksityiskohta, joka myöhemmin osoittautuukin merkittäväksi. Halilan mukaan maailman lääkemarkkinoilla käydään kovaa kilpailua etenkin psyykelääkkeiden ja kalliiden syöpälääkkeiden ryhmissä.
Lähde: Joseph S. Ross, Kevin P. Hill, David S. Egilman, Harlan M. Krumholz. Guest Authorship and Ghostwriting in Publications Related to Rofecoxib - A Case Study of Industry Documents From Rofecoxib Litigation. JAMA 299(15): 1800-1812, 2008
tiistaina, huhtikuuta 15, 2008
Dieetit puntarissa
*
Kirjoitettu 15.3.2008, lisää tekstiä tullut 18.3.2008, 24.3.2008, 1.4.2008, 7.4.2008 ja 15.4.2008.
(15.4.2008) Kisa on ratkennut!
Dieetit puntarissa ohjelman ensimmäisen erän voitti Kari Grönthal, joka noudatti sellaista dieettiä jossa karsitaan pois alkoholi ja roskaruoka. Tilalle tulee aito suomalainen kotiruoka. Hienoa!
Toinen sija jaettiin kaikkien muiden osallistujien kesken. Surkeasti viimeiseksi jäänyt lääkäri Martti Vastamäki sai paljon kehuja. Tämä kuuluu asiaan, että virallisterveellistä linjausta Suomessa kehutaan, on tulos sitten miten surkea tahansa. Hän noudatti lautasmallia ja virallisia suomalaisia ravitsemussuosituksia ja jäi kisassa viimeiseksi laihtumistulosta arvioitaessa. Suurena ihmeenä pidän sitä, että hän pärjäsi näinkin hyvin. Onhan tavallisten suomalaisten tiedossa, että kuolettavan tylsän lautasmallin myötä on erittäin vaikea laihtua! Hyvä Martti kun sinnikkäästi yritit.
Hiilihydraattitietoista ruokavaliota noudattanut Haka Kekäläinen tuli kisassa ihan aidosti toiseksi. Hän ei ehkä noudattanut tätä ruokavaliota ihan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Olisin mieluusti nähnyt, että ohjelman asiantuntijat eivät olisi syyllistäneet häntä rasvojen syönnistä. Se on osa tätä dieettiä. Hieno juttu kun kaikesta pelottelusta huolimatta Haka pärjäsi näin hyvin ja "rasvailoittelusta" huolimatta eivät kolesteroliarvot nousseet! Näinhän se toimii aidossa elämässäkin. Minun luonani käyneet hiilihydraattitietoisuuteen retkahtaneet asiakkaat sanovat aivan samaa: "hyvä" HDL-kolesteroli on noussut, "huono" LDL-kolesteroli joillakin laskenut, joillakin noussut, joillakin pysynyt paikallaan. Sen sijaan kaikilla hiilihydraattitietoisilla on veren triglyseridiarvot parantuneet!
Johanna (delfiininainen) kamppaili urheasti suurten hiilihydraattiannostensa ja älyttömän alas vedetyn ravintorasvansa kanssa ja liikuntakielteisyys oli onneksi hieman lieventynyt. Johannan painon alentuminen tulee juuri tästä liikuntamäärän noususta. Ruokavalio, jota hän noudatti, on kyllä aivan kohtuuttoman orjuuttava: paljon hiilihydraatteja ja rasvat niin vähiin kuin mahdollista. Sopii huippu-urheilijalle, mutta ei tavalliselle pulliaiselle!
Ohjelman suurin sankari on kuitenkin Jezina "pussidieetti" Kärkkäinen, joka urheasti pilasi 5 kk elämästään noiden älyttömien laihdutuksessa käytettävien lisäravinteiden parissa! Hyvät ihmiset, jotka luette tätä blogiani, luvatkaa, että ette milloinkaan sorru noihin Nutriletteihin! Olkoon tämä telkkarissa esitetty viihdeohjelma tarpeeksi suurena varoituksena. Jezina sanoi, että hän ei ikinä enää niitä pussidieettejä käytä jos ei ole ihan pakko. Ei niillä saavuteta pysyviä elämäntavan muutoksia, vaan niillä tuetaan sitä todella epäterveellistä painon jojo-ilmiötä, eli paino nousee ja laskee.
Ohjelma jatkuu (huokaus!) ja me saamme tavata jatkossakin nämä laihduttajat. Onko paino pysynyt kurissa?
Tässä vielä lopuksi kunniataulukko järjestettynä painonpudotustuloksen mukaan:
Kari -14 kg (alkoholi ja roskaruoka pois, tilalle paljon kunnon kotiruokaa ja liikuntaa)
Haka -13 kg (hiilihydraatit vähemmälle ja tilalle paljon kasviksia ja rasvaa)
Jezina -10 kg (pussidieettiä niin kauan kuin mahdollista, ei hyvä ratkaisu! Urhea kilpailija!)
Johanna -9 kg (paljon hiilihydraatteja ja vähän rasvaa, tulokset saavutettu liikuntapanoksella)
Martti -8 kg (lautasmalli, se virallinen ruokavalio, hämmästyttävän hyvä tulos!)
YLE Teemalla on näköjään alkanut painonhallintaan liittyvä ohjelma. Dieetit puntarissa -ohjelmasarjassa seurataan kevään aikana viiden ihmisen kamppailua kiloja vastaan. Ohjelmaa voi katsoa YLE Areenalta. Esittelyjakso on jo esitetty 10.3.2008 ja seuraavassa osassa (17.3.2008) saimme nähdä miten kilpailijat ovat päässeet alkuun. 24.3.2008 ohjelmasta esitettiin jakso numero 3, joka valitettavasti oli kovin tylsää katsottavaa. Älkää lukeko minun kommenttejani - harmistutte niistä. Keksikää maanantai-illoiksi muuta parempaa tekemistä. Neljäs jakso (31.3.2008) oli jopa latinalaistanssin ja aivan älyttömän meditatiivisen syömisen kera tarjottu lisäannos tylsyyttä. Come on - painonhallinta ei oikeasti ole tällaista! Olemme nyt (7.4.2008) nähneet viidennen jakson, jolloin laihduttajilla on 4 kk dieettiä takana. Jakso oli jonkin verran pirteämmin toteutettu ruoanlaittoineen ja kuntopyöräosuuksineen (uima-altaassa!).
Ohjelma on periaatteessa ihan kiinnostava. Oma suosikkini voisi olla rokkaava pappi, joka lähtee toteuttamaan sitä minunkin suosittelemaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Uskoisin kuitenkin delfiinikouluttajan pärjäävän kisassa parhaiten. Onhan hänellä ollut ongelmana ruoan ahmimisesta johtuva paha ylipaino. Hän jaksaa todennäköisesti ohjelmasarjan ajaksi motivoitua ruokavalionsa järkeistämiseen, vaikka hänelle suositeltiinkin yllättäen erittäin runsashiilihydraattista ja vähärasvaista ruokavaliota. Lähihoitajaa käy sääliksi, sillä hän noudattaa ateriankorvikkeita hyödyntävää VLCD-dieettiä. Rallikuskin pitää korjata muutama ongelmakohta ruokavaliossaan: vähemmän alkoholia ja pikaruokaa. Erinomaisen hyviä ohjeita hän on saanut, pidetään hänelle peukkuja!
Kyse on kuitenkin tässä tapauksessa viihdeohjelmasta, jossa voi tapahtua jotain yllättävääkin. Voi olla, että virallisterveelliselle ruokavaliolle pantu lääkäri kuitenkin lopulta voittaa. Noudattaahan hän sitä kaikkein vankimmin tutkittua ruokavaliosuositusta. Seurataan ohjelmasarjaa jännityksellä!
******************************************************
Toinen osa on nyt katsottu jälkikäteen YLE Areenasta 18.3.2008. Miten laihduttajilla homma on lähtenyt alkuun?
Lähihoitaja Jezinaa käy kyllä kovasti sääliksi. Viikko pelkästään noilla Nutriletin litkuilla masentaa kenet tahansa. Sellaista jatkuvaa nälkää vastaan kamppailua. Väsyttää, sanoo Jezina. Kilot ovat kuitenkin lupaavasti karisseet (- 5 kg), mutta miten riittää motivaatiota jatkaa noiden ateriakorvikkeiden parissa?
Lääkäri Martin noudattama ruokaympyrään perustuva ruokavalio sai odotetun paljon näkyvyyttä ohjelmassa. Onhan se kaikkein eniten tutkittu ruokavalio. Kiloja on karissut lupaavasti 5 kilon verran. Hyvä Martti!
Hevirockpappi Haka noudattaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän on innostunut japanilaisruoasta ja hän jättää viisaasti pois siitä tuon riisin. Leipää kuluu myös vähemmän. Vihanneksia enemmän, niin kuin asiaan kuuluukin. Ravitsemusterapeutti on niin alan oppikirjojen sokaisema, että höpöttää niistä juustoista ihan sekavia. Se on nyt kertakaikkiaan niin, että Hakalle kuuluvat ne kaikkein rasvaisimmat juustot. Se on osa ruokavaliota. Pappi on odotetun hyvin pärjännyt kisassa (- 5 kg) ja kolesteroliarvoissa ei ole huomauttamista.
Varsinaisen yllätyksen tarjoaa tässä vaiheessa delfiinikouluttaja Johanna. Hän on pudottanut kaikkein vähiten kiloja (- 3 kg) ja yllättäen hänen kolesteroliarvoistaan on ohjelman lääkäri todella huolestunut. Ja tämä yllättävä veren rasvojen heikentyminen on Johannalla syntynyt kun hän on karsinut ruokavaliostaan pois rasvat ja syö hyvin runsaasti hiilihydraatteja! Ehkä nyt Suomen kansa tajuaa miten monimutkainen yhteys ravinnon ja veren kolesteroliarvojen välillä vallitsee? Rasvaista ruokaa voi kohtuullisesti syödä. Siitä ei kolesteroli nouse. Kolesteroli ja varsinkin veren triglyseridit voivat nousta liian runsailla hiilihydraateilla.
Rallikuski Kari Grönthalilla menee hyvin. Hänellä on pysynyt alkoholinkäyttö vähäisenä ja nykyään hän syö kotiruokaa pikaruoan sijaan. Erinomaista! Lisääntyneen liikuntapanoksen myötä kilot ovat karisseet ihan mukavasti (- 4 kg).
******************************************************
Ohjelmasarjan kolmannessa osassa ei oikein ollut päätä eikä häntää. Tylsällä tavalla syyllistettiin muutamaa kilpailijaa pienistä repsahduksista, pelleiltiin jonkin eksoottisen itämaisen liikuntalajin parissa ja jatkettiin asenteellista tiedon purkamista. Kohtuuttoman paljon sapiskaa sai hevipappi syötyään dominokeksejä. Luulisi häntä jo harmittavan moisen pelleilyn katsominen TV:stä. Martti on jostain käsittämättömästä syystä luopunut voista ja täysmaidosta.
Osallistujien kuntoa testattiin. Onkohan tuhdissa kunnossa olevien painonpudottajien kuntokäyrien tuijottelu jotain yleistä kansanhuvia? Ei minun mielestäni. Nolostutti vietävästi tällainen pelleily.
Harmittaa sen verran paljon ohjelman köykäinen anti, että tyydyn mainitsemaan tässä vain painonpudotuksen tämänhetkisen tilanteen:
Haka -8 kg
Kari -8 kg
Jezina -7 kg
Johanna -6 kg
Martti -4 kg
Neljännen jakson anti jäi taas harmillisen köykäiseksi. Ehkä yllättävin tieto oli älyttömän alas rasvat tiputtaneen Johannan kolesteroliarvojen huonontuminen. Ehkä ruoalla todellakin on jotain merkitystä veren kolesteroliarvoihin. Tosin ei niin, että paljon rasvaa sisältävä ruoka lisäisi kolesteroliarvoja, vaan siten, että aivan älyttömän vähärasvainen ruoka nostaa kolesteroliarvoja kun maksan oma rasvantuotanto lisääntyy. Viisautta lienee syödä rasvaa sen verran kuin ruoassa normaalisti on. Tuntuu myös aika pahalta pakottaa koehenkilöt liikkumaan, vaikka se ei ollenkaan kiinnosta. Todennäköisesti liikunnasta ei tällä tavalla tule osa pysyvää elämäntapamuutosta. Liikunnan pitää olla hauskaa! Hakan soveltama hiilihydraattitietoinen ruokavalio ei saa kovin paljon näkyvyyttä ohjelmassa ja olisi syytä jo lopettaa se nipottelu niistä rasvaisista juustoista. Ne kuuluvat dieettiin. Niillä pysyy kolesterolit kunnossa ja paino kurissa.
Painonpudotuksen tämänhetkisen tilanteen pistän tähän (3 kk dieetin aloittamisen jälkeen):
Haka -9 kg
Kari -8 kg
Jezina -7 kg
Martti -7 kg
Johanna -6 kg
Viidennen jakson aikana selvisi rokkaavan papin suhteen se, että hänen kolesteroliarvonsa pysyvät oikein hyvinä rasvaisen ruokansa ansiosta. Pappi voitti myös leikkimielisen kokkisodan. Jezina on tavattoman kyllästynyt dieettiinsä. Sen ymmärtää. Martin mielestä ruokaympyrän noudattaminen on hyvä juttu, mutta sitä on niin vaikea noudattaa. Karilla, joka on laihduttanut eniten, veren rasvat ovat edelleen koholla ja kovasti ohjelmasarjan lääkäri olisi hänelle statiineja suosittelemassa.
Painonpudotuksen tämänhetkisen tilanteen pistän tähän (4 kk dieetin aloittamisen jälkeen):
Kari -11 kg
Haka -10 kg
Jezina -8 kg
Martti -7 kg
Johanna -7 kg
Kilpailijat noudattavat seuraavia dieettejä:
Martti Vastamäki (lääkäri): suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva dieetti
Haka Kekäläinen (hevirockipappi): hiilihydraattitietoinen dieetti
Jezina Kärkkäinen (lähihoitaja): ateriankorvikkeita hyödyntävä dieetti
Kari Grönthal (rallikuski): yhden tai useamman ongelmakohdan muuttaminen ruokavaliossa
Johanna Kuuluvainen (delfiinikouluttaja): vähärasvainen dieetti
Kirjoitettu 15.3.2008, lisää tekstiä tullut 18.3.2008, 24.3.2008, 1.4.2008, 7.4.2008 ja 15.4.2008.
(15.4.2008) Kisa on ratkennut!
Dieetit puntarissa ohjelman ensimmäisen erän voitti Kari Grönthal, joka noudatti sellaista dieettiä jossa karsitaan pois alkoholi ja roskaruoka. Tilalle tulee aito suomalainen kotiruoka. Hienoa!
Toinen sija jaettiin kaikkien muiden osallistujien kesken. Surkeasti viimeiseksi jäänyt lääkäri Martti Vastamäki sai paljon kehuja. Tämä kuuluu asiaan, että virallisterveellistä linjausta Suomessa kehutaan, on tulos sitten miten surkea tahansa. Hän noudatti lautasmallia ja virallisia suomalaisia ravitsemussuosituksia ja jäi kisassa viimeiseksi laihtumistulosta arvioitaessa. Suurena ihmeenä pidän sitä, että hän pärjäsi näinkin hyvin. Onhan tavallisten suomalaisten tiedossa, että kuolettavan tylsän lautasmallin myötä on erittäin vaikea laihtua! Hyvä Martti kun sinnikkäästi yritit.
Hiilihydraattitietoista ruokavaliota noudattanut Haka Kekäläinen tuli kisassa ihan aidosti toiseksi. Hän ei ehkä noudattanut tätä ruokavaliota ihan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Olisin mieluusti nähnyt, että ohjelman asiantuntijat eivät olisi syyllistäneet häntä rasvojen syönnistä. Se on osa tätä dieettiä. Hieno juttu kun kaikesta pelottelusta huolimatta Haka pärjäsi näin hyvin ja "rasvailoittelusta" huolimatta eivät kolesteroliarvot nousseet! Näinhän se toimii aidossa elämässäkin. Minun luonani käyneet hiilihydraattitietoisuuteen retkahtaneet asiakkaat sanovat aivan samaa: "hyvä" HDL-kolesteroli on noussut, "huono" LDL-kolesteroli joillakin laskenut, joillakin noussut, joillakin pysynyt paikallaan. Sen sijaan kaikilla hiilihydraattitietoisilla on veren triglyseridiarvot parantuneet!
Johanna (delfiininainen) kamppaili urheasti suurten hiilihydraattiannostensa ja älyttömän alas vedetyn ravintorasvansa kanssa ja liikuntakielteisyys oli onneksi hieman lieventynyt. Johannan painon alentuminen tulee juuri tästä liikuntamäärän noususta. Ruokavalio, jota hän noudatti, on kyllä aivan kohtuuttoman orjuuttava: paljon hiilihydraatteja ja rasvat niin vähiin kuin mahdollista. Sopii huippu-urheilijalle, mutta ei tavalliselle pulliaiselle!
Ohjelman suurin sankari on kuitenkin Jezina "pussidieetti" Kärkkäinen, joka urheasti pilasi 5 kk elämästään noiden älyttömien laihdutuksessa käytettävien lisäravinteiden parissa! Hyvät ihmiset, jotka luette tätä blogiani, luvatkaa, että ette milloinkaan sorru noihin Nutriletteihin! Olkoon tämä telkkarissa esitetty viihdeohjelma tarpeeksi suurena varoituksena. Jezina sanoi, että hän ei ikinä enää niitä pussidieettejä käytä jos ei ole ihan pakko. Ei niillä saavuteta pysyviä elämäntavan muutoksia, vaan niillä tuetaan sitä todella epäterveellistä painon jojo-ilmiötä, eli paino nousee ja laskee.
Ohjelma jatkuu (huokaus!) ja me saamme tavata jatkossakin nämä laihduttajat. Onko paino pysynyt kurissa?
Tässä vielä lopuksi kunniataulukko järjestettynä painonpudotustuloksen mukaan:
Kari -14 kg (alkoholi ja roskaruoka pois, tilalle paljon kunnon kotiruokaa ja liikuntaa)
Haka -13 kg (hiilihydraatit vähemmälle ja tilalle paljon kasviksia ja rasvaa)
Jezina -10 kg (pussidieettiä niin kauan kuin mahdollista, ei hyvä ratkaisu! Urhea kilpailija!)
Johanna -9 kg (paljon hiilihydraatteja ja vähän rasvaa, tulokset saavutettu liikuntapanoksella)
Martti -8 kg (lautasmalli, se virallinen ruokavalio, hämmästyttävän hyvä tulos!)
YLE Teemalla on näköjään alkanut painonhallintaan liittyvä ohjelma. Dieetit puntarissa -ohjelmasarjassa seurataan kevään aikana viiden ihmisen kamppailua kiloja vastaan. Ohjelmaa voi katsoa YLE Areenalta. Esittelyjakso on jo esitetty 10.3.2008 ja seuraavassa osassa (17.3.2008) saimme nähdä miten kilpailijat ovat päässeet alkuun. 24.3.2008 ohjelmasta esitettiin jakso numero 3, joka valitettavasti oli kovin tylsää katsottavaa. Älkää lukeko minun kommenttejani - harmistutte niistä. Keksikää maanantai-illoiksi muuta parempaa tekemistä. Neljäs jakso (31.3.2008) oli jopa latinalaistanssin ja aivan älyttömän meditatiivisen syömisen kera tarjottu lisäannos tylsyyttä. Come on - painonhallinta ei oikeasti ole tällaista! Olemme nyt (7.4.2008) nähneet viidennen jakson, jolloin laihduttajilla on 4 kk dieettiä takana. Jakso oli jonkin verran pirteämmin toteutettu ruoanlaittoineen ja kuntopyöräosuuksineen (uima-altaassa!).
Ohjelma on periaatteessa ihan kiinnostava. Oma suosikkini voisi olla rokkaava pappi, joka lähtee toteuttamaan sitä minunkin suosittelemaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Uskoisin kuitenkin delfiinikouluttajan pärjäävän kisassa parhaiten. Onhan hänellä ollut ongelmana ruoan ahmimisesta johtuva paha ylipaino. Hän jaksaa todennäköisesti ohjelmasarjan ajaksi motivoitua ruokavalionsa järkeistämiseen, vaikka hänelle suositeltiinkin yllättäen erittäin runsashiilihydraattista ja vähärasvaista ruokavaliota. Lähihoitajaa käy sääliksi, sillä hän noudattaa ateriankorvikkeita hyödyntävää VLCD-dieettiä. Rallikuskin pitää korjata muutama ongelmakohta ruokavaliossaan: vähemmän alkoholia ja pikaruokaa. Erinomaisen hyviä ohjeita hän on saanut, pidetään hänelle peukkuja!
Kyse on kuitenkin tässä tapauksessa viihdeohjelmasta, jossa voi tapahtua jotain yllättävääkin. Voi olla, että virallisterveelliselle ruokavaliolle pantu lääkäri kuitenkin lopulta voittaa. Noudattaahan hän sitä kaikkein vankimmin tutkittua ruokavaliosuositusta. Seurataan ohjelmasarjaa jännityksellä!
******************************************************
Toinen osa on nyt katsottu jälkikäteen YLE Areenasta 18.3.2008. Miten laihduttajilla homma on lähtenyt alkuun?
Lähihoitaja Jezinaa käy kyllä kovasti sääliksi. Viikko pelkästään noilla Nutriletin litkuilla masentaa kenet tahansa. Sellaista jatkuvaa nälkää vastaan kamppailua. Väsyttää, sanoo Jezina. Kilot ovat kuitenkin lupaavasti karisseet (- 5 kg), mutta miten riittää motivaatiota jatkaa noiden ateriakorvikkeiden parissa?
Lääkäri Martin noudattama ruokaympyrään perustuva ruokavalio sai odotetun paljon näkyvyyttä ohjelmassa. Onhan se kaikkein eniten tutkittu ruokavalio. Kiloja on karissut lupaavasti 5 kilon verran. Hyvä Martti!
Hevirockpappi Haka noudattaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän on innostunut japanilaisruoasta ja hän jättää viisaasti pois siitä tuon riisin. Leipää kuluu myös vähemmän. Vihanneksia enemmän, niin kuin asiaan kuuluukin. Ravitsemusterapeutti on niin alan oppikirjojen sokaisema, että höpöttää niistä juustoista ihan sekavia. Se on nyt kertakaikkiaan niin, että Hakalle kuuluvat ne kaikkein rasvaisimmat juustot. Se on osa ruokavaliota. Pappi on odotetun hyvin pärjännyt kisassa (- 5 kg) ja kolesteroliarvoissa ei ole huomauttamista.
Varsinaisen yllätyksen tarjoaa tässä vaiheessa delfiinikouluttaja Johanna. Hän on pudottanut kaikkein vähiten kiloja (- 3 kg) ja yllättäen hänen kolesteroliarvoistaan on ohjelman lääkäri todella huolestunut. Ja tämä yllättävä veren rasvojen heikentyminen on Johannalla syntynyt kun hän on karsinut ruokavaliostaan pois rasvat ja syö hyvin runsaasti hiilihydraatteja! Ehkä nyt Suomen kansa tajuaa miten monimutkainen yhteys ravinnon ja veren kolesteroliarvojen välillä vallitsee? Rasvaista ruokaa voi kohtuullisesti syödä. Siitä ei kolesteroli nouse. Kolesteroli ja varsinkin veren triglyseridit voivat nousta liian runsailla hiilihydraateilla.
Rallikuski Kari Grönthalilla menee hyvin. Hänellä on pysynyt alkoholinkäyttö vähäisenä ja nykyään hän syö kotiruokaa pikaruoan sijaan. Erinomaista! Lisääntyneen liikuntapanoksen myötä kilot ovat karisseet ihan mukavasti (- 4 kg).
******************************************************
Ohjelmasarjan kolmannessa osassa ei oikein ollut päätä eikä häntää. Tylsällä tavalla syyllistettiin muutamaa kilpailijaa pienistä repsahduksista, pelleiltiin jonkin eksoottisen itämaisen liikuntalajin parissa ja jatkettiin asenteellista tiedon purkamista. Kohtuuttoman paljon sapiskaa sai hevipappi syötyään dominokeksejä. Luulisi häntä jo harmittavan moisen pelleilyn katsominen TV:stä. Martti on jostain käsittämättömästä syystä luopunut voista ja täysmaidosta.
Osallistujien kuntoa testattiin. Onkohan tuhdissa kunnossa olevien painonpudottajien kuntokäyrien tuijottelu jotain yleistä kansanhuvia? Ei minun mielestäni. Nolostutti vietävästi tällainen pelleily.
Harmittaa sen verran paljon ohjelman köykäinen anti, että tyydyn mainitsemaan tässä vain painonpudotuksen tämänhetkisen tilanteen:
Haka -8 kg
Kari -8 kg
Jezina -7 kg
Johanna -6 kg
Martti -4 kg
Neljännen jakson anti jäi taas harmillisen köykäiseksi. Ehkä yllättävin tieto oli älyttömän alas rasvat tiputtaneen Johannan kolesteroliarvojen huonontuminen. Ehkä ruoalla todellakin on jotain merkitystä veren kolesteroliarvoihin. Tosin ei niin, että paljon rasvaa sisältävä ruoka lisäisi kolesteroliarvoja, vaan siten, että aivan älyttömän vähärasvainen ruoka nostaa kolesteroliarvoja kun maksan oma rasvantuotanto lisääntyy. Viisautta lienee syödä rasvaa sen verran kuin ruoassa normaalisti on. Tuntuu myös aika pahalta pakottaa koehenkilöt liikkumaan, vaikka se ei ollenkaan kiinnosta. Todennäköisesti liikunnasta ei tällä tavalla tule osa pysyvää elämäntapamuutosta. Liikunnan pitää olla hauskaa! Hakan soveltama hiilihydraattitietoinen ruokavalio ei saa kovin paljon näkyvyyttä ohjelmassa ja olisi syytä jo lopettaa se nipottelu niistä rasvaisista juustoista. Ne kuuluvat dieettiin. Niillä pysyy kolesterolit kunnossa ja paino kurissa.
Painonpudotuksen tämänhetkisen tilanteen pistän tähän (3 kk dieetin aloittamisen jälkeen):
Haka -9 kg
Kari -8 kg
Jezina -7 kg
Martti -7 kg
Johanna -6 kg
Viidennen jakson aikana selvisi rokkaavan papin suhteen se, että hänen kolesteroliarvonsa pysyvät oikein hyvinä rasvaisen ruokansa ansiosta. Pappi voitti myös leikkimielisen kokkisodan. Jezina on tavattoman kyllästynyt dieettiinsä. Sen ymmärtää. Martin mielestä ruokaympyrän noudattaminen on hyvä juttu, mutta sitä on niin vaikea noudattaa. Karilla, joka on laihduttanut eniten, veren rasvat ovat edelleen koholla ja kovasti ohjelmasarjan lääkäri olisi hänelle statiineja suosittelemassa.
Painonpudotuksen tämänhetkisen tilanteen pistän tähän (4 kk dieetin aloittamisen jälkeen):
Kari -11 kg
Haka -10 kg
Jezina -8 kg
Martti -7 kg
Johanna -7 kg
Kilpailijat noudattavat seuraavia dieettejä:
Martti Vastamäki (lääkäri): suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva dieetti
Haka Kekäläinen (hevirockipappi): hiilihydraattitietoinen dieetti
Jezina Kärkkäinen (lähihoitaja): ateriankorvikkeita hyödyntävä dieetti
Kari Grönthal (rallikuski): yhden tai useamman ongelmakohdan muuttaminen ruokavaliossa
Johanna Kuuluvainen (delfiinikouluttaja): vähärasvainen dieetti
sunnuntai, huhtikuuta 13, 2008
Janne Holmén on kovassa kunnossa!
***
Janne Holménin valmistautuminen kohti Pekingin olympialaisten kuninkuusmatkaa, eli miesten maratonia, jatkuu hyvissä merkeissä. Tänään (13.4.2008) Janne juoksi Rotterdamin maratonilla uuden Suomen ennätyksen 2.10.45. (Huomio! Tätä kirjoitettaessa tulos ei vielä ole virallinen. Voi muuttua muutaman sekunnin.) Jukka Toivolan 25 vuotta vanha entinen Suomen ennätys parani lähes minuutin. Janne sijoittui toiseksi parhaana eurooppalaisena yhdeksänneksi.
Harvinaista herkkua!
Onnittelut Jannelle!
Janne Holménin valmistautuminen kohti Pekingin olympialaisten kuninkuusmatkaa, eli miesten maratonia, jatkuu hyvissä merkeissä. Tänään (13.4.2008) Janne juoksi Rotterdamin maratonilla uuden Suomen ennätyksen 2.10.45. (Huomio! Tätä kirjoitettaessa tulos ei vielä ole virallinen. Voi muuttua muutaman sekunnin.) Jukka Toivolan 25 vuotta vanha entinen Suomen ennätys parani lähes minuutin. Janne sijoittui toiseksi parhaana eurooppalaisena yhdeksänneksi.
Harvinaista herkkua!
Onnittelut Jannelle!
Katkeraa kalkkia tarjolla sepelvaltimotaudista
*
Lääketieteessä vakiintuneen käsityksen mukaan sepelvaltimotaudin aiheuttaa valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja lopulta estävät verta virtaamasta. Taudin tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. (Poliklinikka.fi)
Tapana on sanoa tästä sairaudesta, että verisuoniin kehittyy rasvaa ja usein myös kalkkia sisältäviä ahtautumia. Painotus on nimenomaan tuolla rasvan kertymisellä verisuoniin. Ennen muinoin korostettiin enemmän tuota kalkkia. Puhuttiin verisuonten kalkkeutumisesta. Nykyään puhutaan verisuonten kalkista lähinnä sivulauseissa. Tässä yksi esimerkki: Diabeetikkomiehillä ja -naisilla on poikkileikkaustutkimuksessa osoitettu olevan enemmän kalkkia sepelvaltimoissa kuin ei-diabeetikoilla. (Mikko Syvänne: Diabeetikon sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Lääkärilehti 59 (5): 397-402, 2004)
Kaliforniasta kuuluu kummia! Tutkijoiden mielestä sepelvaltimotaudin ei aiheuttaisikaan kolesteroli ja valtimoihin kertyvä rasva, kuten moderni lääketiede selostaa, vaan kalkin (kalsiumin) kertyminen valtimoihin olisi merkittävämpi tekijä. Tutkijoiden mukaan kolesterolipelko olisi siis aiheeton. Onhan siihen kolesteroliin tietty kivoja, kalliita lääkkeitä tarjolla!
Tutkimus käsitti 6 722 noin 60-vuotiasta miestä ja naista neljästä eri etnisestä ryhmästä (valkoihoisia, neeke... kröhöm ...tummaihoisia, espanjalaisia ja kiinalaisia), joilla ei alussa ollut sepelvaltimotautia. Heidän terveydentilaansa seurattiin keskimäärin 3,8 vuotta. Sinä aikana 28 % heistä sai jonkin sydäntapahtuman (sydänkohtaus, angina pectoris, stentin asennus jne.). Nämä henkilöt käyttivät useammin (28 %) kolesterolilääkkeitä kuin muut (16 %). Tutkijat kuvasivat tietokonelaitteistolla koehenkilöiden sepelvaltimot ja antoivat niiden kalkkipitoisuudelle tietyn lukeman (score). Kaikkein matalimmat lukemat (vähiten kalkkia verisuonissa) antoivat sydäntapahtuman riskiksi 0,5%, kun taas korkeampi lukema antoi riskiksi 7,73% ja kaikkein korkeimman lukeman saaneilla riski oli 9,67 prosenttia. Sydäntapahtuman riski on olematon, ellei sepelvaltimoissa ole kalkkia, sanovat tutkijat.
Tohtori Tolonen kirjoittaa tästä samasta asiasta näin: Havainto [sepelvaltimossa ei ole kalkkia] selittää sitä, että sydänkohtaus voi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta myös ihmisille, joiden veren kolesterolilukemat ovat tavoitteiden mukaiset. Valtimoiden seinään kertyvästä plakista (paakusta) noin 50 % on kalkkia ja vain 3 % kolesterolia. Infarkti johtuu useimmiten paakun repeämästä ja siitä irtoavien palasten tukkimista pienistä valtimoista sydämessä tai aivoissa.
Tolonen jatkaa: Pyysin paljon ruumiinavauksia tehnyttä kollegaa kommentoimaan tutkimusta. Näin hän vastasi, muun muassa: "Jotakin tässä tutkimuksessa on ihan varmasti hyvää. Ei tilastot itsestään muodostu. Muistan avanneeni iäkkäitä vainajia, joiden sepelvaltimot olivat todella laajat, mutta kuitenkin sakset rapisivat kalkissa. Yleensä kalkkiplakit ovat vanhoja. Niihin liitty kuoliota, happamuutta ja siinä miljöössä kalkki sakkautuu (vrt. tubiarvet). Mitä on kalkkeutuneen plakin päällä, verisuonen aukon suuntaan, muodostaa ongelman. Usein massa on jopa muuttunut "tyhjäksi" onteloksi. Tämän päällä lepattaa purjemainen endoteeli. Vaihtoehdot ovat siten plakin repeämä, hyytymä, infarkti ja kuolema. Ongelma on plakin rakenteen ja sen aiheuttaman uhkan arviointi. Kolesterolista ja veren riskirasvoista on kirjoitettu paljon enemmän lööperiä kuin plakeista."
Tämä tutkimus antaa paljon ajattelemisen aihetta. Olisi todella mukava kuulla lisää lääkäreiden kommentteja.
Lähde: Detrano R, Guerci AD, Carr JJ, Bild DE, Burke G, Folsom AR, Liu K, Shea S, Szklo M, Bluemke DA, O'Leary DH, Tracy R, Watson K, Wong ND, Kronmal RA. Coronary calcium as a predictor of coronary events in four racial or ethnic groups. N Engl J Med 358 (13): 1336-1345, 2008
Lääketieteessä vakiintuneen käsityksen mukaan sepelvaltimotaudin aiheuttaa valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja lopulta estävät verta virtaamasta. Taudin tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. (Poliklinikka.fi)
Tapana on sanoa tästä sairaudesta, että verisuoniin kehittyy rasvaa ja usein myös kalkkia sisältäviä ahtautumia. Painotus on nimenomaan tuolla rasvan kertymisellä verisuoniin. Ennen muinoin korostettiin enemmän tuota kalkkia. Puhuttiin verisuonten kalkkeutumisesta. Nykyään puhutaan verisuonten kalkista lähinnä sivulauseissa. Tässä yksi esimerkki: Diabeetikkomiehillä ja -naisilla on poikkileikkaustutkimuksessa osoitettu olevan enemmän kalkkia sepelvaltimoissa kuin ei-diabeetikoilla. (Mikko Syvänne: Diabeetikon sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Lääkärilehti 59 (5): 397-402, 2004)
Kaliforniasta kuuluu kummia! Tutkijoiden mielestä sepelvaltimotaudin ei aiheuttaisikaan kolesteroli ja valtimoihin kertyvä rasva, kuten moderni lääketiede selostaa, vaan kalkin (kalsiumin) kertyminen valtimoihin olisi merkittävämpi tekijä. Tutkijoiden mukaan kolesterolipelko olisi siis aiheeton. Onhan siihen kolesteroliin tietty kivoja, kalliita lääkkeitä tarjolla!
Tutkimus käsitti 6 722 noin 60-vuotiasta miestä ja naista neljästä eri etnisestä ryhmästä (valkoihoisia, neeke... kröhöm ...tummaihoisia, espanjalaisia ja kiinalaisia), joilla ei alussa ollut sepelvaltimotautia. Heidän terveydentilaansa seurattiin keskimäärin 3,8 vuotta. Sinä aikana 28 % heistä sai jonkin sydäntapahtuman (sydänkohtaus, angina pectoris, stentin asennus jne.). Nämä henkilöt käyttivät useammin (28 %) kolesterolilääkkeitä kuin muut (16 %). Tutkijat kuvasivat tietokonelaitteistolla koehenkilöiden sepelvaltimot ja antoivat niiden kalkkipitoisuudelle tietyn lukeman (score). Kaikkein matalimmat lukemat (vähiten kalkkia verisuonissa) antoivat sydäntapahtuman riskiksi 0,5%, kun taas korkeampi lukema antoi riskiksi 7,73% ja kaikkein korkeimman lukeman saaneilla riski oli 9,67 prosenttia. Sydäntapahtuman riski on olematon, ellei sepelvaltimoissa ole kalkkia, sanovat tutkijat.
Tohtori Tolonen kirjoittaa tästä samasta asiasta näin: Havainto [sepelvaltimossa ei ole kalkkia] selittää sitä, että sydänkohtaus voi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta myös ihmisille, joiden veren kolesterolilukemat ovat tavoitteiden mukaiset. Valtimoiden seinään kertyvästä plakista (paakusta) noin 50 % on kalkkia ja vain 3 % kolesterolia. Infarkti johtuu useimmiten paakun repeämästä ja siitä irtoavien palasten tukkimista pienistä valtimoista sydämessä tai aivoissa.
Tolonen jatkaa: Pyysin paljon ruumiinavauksia tehnyttä kollegaa kommentoimaan tutkimusta. Näin hän vastasi, muun muassa: "Jotakin tässä tutkimuksessa on ihan varmasti hyvää. Ei tilastot itsestään muodostu. Muistan avanneeni iäkkäitä vainajia, joiden sepelvaltimot olivat todella laajat, mutta kuitenkin sakset rapisivat kalkissa. Yleensä kalkkiplakit ovat vanhoja. Niihin liitty kuoliota, happamuutta ja siinä miljöössä kalkki sakkautuu (vrt. tubiarvet). Mitä on kalkkeutuneen plakin päällä, verisuonen aukon suuntaan, muodostaa ongelman. Usein massa on jopa muuttunut "tyhjäksi" onteloksi. Tämän päällä lepattaa purjemainen endoteeli. Vaihtoehdot ovat siten plakin repeämä, hyytymä, infarkti ja kuolema. Ongelma on plakin rakenteen ja sen aiheuttaman uhkan arviointi. Kolesterolista ja veren riskirasvoista on kirjoitettu paljon enemmän lööperiä kuin plakeista."
Tämä tutkimus antaa paljon ajattelemisen aihetta. Olisi todella mukava kuulla lisää lääkäreiden kommentteja.
Lähde: Detrano R, Guerci AD, Carr JJ, Bild DE, Burke G, Folsom AR, Liu K, Shea S, Szklo M, Bluemke DA, O'Leary DH, Tracy R, Watson K, Wong ND, Kronmal RA. Coronary calcium as a predictor of coronary events in four racial or ethnic groups. N Engl J Med 358 (13): 1336-1345, 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)