tiistaina, elokuuta 18, 2009

Maksullista sisältöä myös tarjolla!

***
Terveysblogini on ja pysyy ilmaisena
. Näin olen päättänyt. Myös kuukausittain ilmestyvät Christerin Ravintouutiset pysyvät ilmaisina.

Maksullisia palveluja löydät tästä:

1) Kirjat
  • Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, painettu kirja, 2009 (Hinta: 17 euroa ; sisältyy postikulut). Ensin maksu tilille 571100-234038 (+ kopio maksusuorituksesta sähköpostiini) ja saat kirjan 2-5 päivän kuluessa kotiisi.
  • Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, nettikirja, 2009 (Hinta: 10 euroa ; lukuoikeus vuodeksi 2009). Ensin maksu tilille 571100-234038 (+ kopio maksusuorituksesta sähköpostiini) ja saat lukuoikeudet kirjaan 2-5 päivän kuluessa.
2) Lisää tietoa ravitsemuksesta ja terveydestä
  • Sisäpiiritietoa. Saan viikoittain tutkijavaihtona uusinta tietoa ravitsemuksesta ja terveydestä (PDF-dokumentteja, otteita kirjoista, uusia ideoita). Olen halukas jakamaan tätä tietoa myös muille alan asiantuntijoille jalostetussa ja järjestelmällisessä muodossa noin kerran kuukaudessa. Vuosimaksu on 200 euroa. Ensin maksu tilille 571100-234038 (+ kopio maksusuorituksesta sähköpostiini) ja saat kuukausittain sisäpiiritietoa omaan sähköpostiisi.
3) Ravitsemus- ja terveysneuvonta
  • Voit kysyä minulta "mitä tahansa" ravitsemuksesta ja terveydestä. Maksu 50 euroa / kysymys. Ensin maksu tilille 571100-234038 (+ kopio maksusuorituksesta sähköpostiini) ja saat seikkaperäisen vastauksen kysymykseesi 2-5 päivän kuluessa. Huomio! Minä en ole lääkäri enkä laillistettu ravitsemusterapeutti ja kaikki ohjeeni on syytä arvioida terveyden ammattilaisten kanssa yhteistyössä toimien.
4) Muuta
  • Luennot. Kierrän Suomea ristiin rastiin ja luennoin mieluusti innostavaan sävyyn ajankohtaisista ravinto-, liikunta- ja terveysteemoista. Ota yhteyttä! Syksy on lähes täyteen varattu, mutta jo keväällä 2010 löytyy runsaasti vapaita luentopäiviä.
Tsemppiä kaikille tasapuolisesti!

Lisää kirjoituksia toiminnastani:

Lautasmalli - ideointia

*
Kirjoitettu 17.8.2009 ja 18.8.2009 tätä jo kommentoidaan varsin reippaaseen sävyyn. Käy sinäkin kommentoimassa!

Älkää ottako Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia ja lautasmallia liian vakavasti. Muistakaa ravitsemuksessa sellainen sopivan rento asenne.

Diplomi-insinööri Sami Uusitalon kanssa olen esitellyt näillä sivuilla aiemminkin vaihtoehtoisia lautasmalleja. Sami on luonut vaihtoehtoisia lautasmalleja itselleen sen vuoksi, että hän on havainnut alla esiteltyjen muutosten ravitsemuksessa tuoneen merkittävää helpotusta painonhallintaansa. Sami ei ole missään nimessä yksin ajatuksineen. Minä tuen Samin ajatuskuvioita ja nykyisin löytyy myös lukuisia tutkimuksia, jotka tukevat tätä vaihtoehtoista ratkaisua. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset eivät ole kovinkaan pielessä. Kyllä niiden suositusten varaan voi rakentaa terveellisen lounaan. Se miten se tehdään selviää nyt! Oletko valmis muutokseen?

Tällä tavoin perinteisestä lautasmallista saadaan kevyempi (!) ja rasvaisempi (!) vaihtoehto:

- Perinteisen lautasmallin tapaan, peitä puolet lautasesta kasviksilla
- Vaihda peruna/riisi/pasta -osio lanttuun/nauriiseen/kaaliin
- Pidä liha/kala sellaisenaan
- Vaihda leipä kananmunaan, liha ja/tai juustoleikkeleeseen
- Juomana voit pitää maidon (rasvaisenkin) tai vaihtaa kivennäisveteen
- Jälkiruoaksi kelpaa esim. mantelit, siemenet tai pähkinät

Näillä pienillä muutoksilla perinteisestä lautasmallista tehdään vähähiilihydraattinen vaihtoehto. Vaihtoehtoisessa mallissa on vähemmän energiaa ja runsaammin ravintoaineita. Tällainen vaihtoehto pitää sinut terveenä ja tukee mahdollista painonhallintaratkaisuasi parhaalla mahdollisella tavalla.

Tässä vielä vertailussa perinteinen ja vaihtoehtoinen lautasmalli muutaman kuvan kera:

1. Vaihtoehtoinen lautasmalli (ilman perunaa ja leipää)

























2. Perinteinen lautasmalli (perunoineen ja leipineen)



























Kysyn: Mitä vikaa tässä vaihtoehtoisessa lautasmallissa on?

Muita kirjoituksiani lautasmalleista:

Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH

Lautasmalleja - tunteella!

Hys hys -ruokavalio tehokkain tapa laihduttaa

Napit vastakkain!


Ruokabloggaajat ovat jyvällä asiasta

**
Netti on ruokaa rakastavan taivas!
Bloggaajat ovat rakentaneet nettiin toisen keittiön, väitetään tässä Nettitelkun tuottamassa tekstissä. Nam!

Yhteisöllisyys on tullut suomalaisten kotikeittiöihin jäädäkseen. Ruoanlaiton yhteydessä se ei tarkoita välttämättä vain ruokapöydän ääreen kokoontuvia ystäviä ja sukulaisia, vaan myös internetin yhdistämiä ruokabloggaajia.

Jo pelkästään Suomessa on nykyään tuhansia ruokablogeja ja muualla maailmassa lukumäärä nousee miljooniin. Blogien seuraajia ja kirjoittajia yhdistää ruoan rakastaminen sekä luovuus ja kokeilunhalu keittiöpuuhissa. Monille yhteisöllisyys on merkittävä syy seurata ruokablogeja ahkerasti ja myös pitää omaa blogia.

- Ruokabloggaajat järjestävät tapaamisia, höpisevät keskenään netissä ja antavat toisilleen vinkkejä keitoksiin. Seuratuimpien blogien kommenttilaatikoissa käydään ahkeraa keskustelua, kertoo oman bloginsa reilu vuosi sitten avannut nimimerkki Ketsuppi, joka kirjoittaa "Tuu nyt jo, ketsuppi!" -blogia.

Ruokabloggaajat myös kisaavat keskenään kuukausittaisissa ruokahaasteissa, joissa blogien lukijat valitsevat voittajan. Osallistujat taikovat keittiöissään esimerkiksi tiettyyn ruokalajiin tai raaka-aineeseen liittyvän teeman mukaista purtavaa, ja jättävät luomuksensa muiden arvioitavaksi.

- Osallistuin kesäkuussa haasteeseen, jonka teemaksi edellisen haasteen voittaja oli ideoinut luovasti jazzin. Valmistamani ruoka oli nimeltään kreolilainen grilliannos, ja se sisälsi tonnikala- ja tiikerirapuvartaita sekä bataattiranskiksia, kertoo ensimmäisessä ruokahaasteessaan jaetun ykkössijan saalistanut nimimerkki Kirsikka (Pata & Kattila -blogi).

Hyvä ruokablogi ei ole kertomus perunoiden keittämisestä vaan siltä odotetaan paljon enemmän. Blogin säännöllinen päivittäminen sekä oman persoonan tuominen mukaan teksteihin keräävät lukijoita.

- Omasta mielestäni hyvässä ruokablogissa on mielenkiintoisia ja inspiroivia ruokaohjeita eli oikeasti kokeillaan uutta ja kokataan myös harrastus- eikä vain ruokkimismielessä. Ruoan ei tarvitse olla liian hienoa vaan on mukava seurata, kun bloggaaja kokeilee erilaisia juttuja ihan vain mielenkiinnosta ruokaa ja kokkaamista kohtaan, Kirsikka pohtii.

Lukijat käyttävät blogeja reseptihakemistona ja vinkkivarastona, josta ammennetaan ideoita omaan keittiöön. Ketsuppi odottaa blogilta muun muassa vinkkejä vanhojen tuttujen ruokien viilaamiseksi esimerkiksi uusien mausteiden avulla sekä neuvoa epäonnistuneiden reseptien korjaamiseksi.

- Saan muiden blogeista paljon ideoita omaan ruoanlaittooni. Blogit ovat minulle myös kuin aikakauslehtiä, ajanvietettä ja mukavaa luettavaa, hän toteaa.

Kirsikka perusti oman ruokabloginsa keväällä ja Ketsuppi on jakanut ruokakokemuksiaan jo reilun vuoden ajan. Molempien mielestä blogi motivoi kokkaamaan ja kannustaa kokeilemaan uutta entistä enemmän. Ruoanlaitto tuntuu konkreettisemmalta harrastukselta, kun sen tulokset on dokumentoitu tekstinä ja kuvina.

- Päivitän Ketsuppilaa säännöllisen epäsäännöllisesti riippuen siitä, kuinka paljon huvittaa ja ehtii. Olen fiiliskokkaaja ja kuuntelen kulloisiakin himoja suunnitellessani aterioita. Jos näen kaupan hyllyllä mehukkaan oloisen avokadon, saatan rakentaa päivän ruoan sen ympärille, Ketsuppi kuvailee.

Ketsuppi panostaa mielellään juhlaruokiin, mutta jättää useimmiten aikaa vievät askartelut muille. Kirsikka sen sijaan tekee usein kaiken alusta asti ja jaksaa uurastaa niin itse tehdyn tuorepastan kuin aurinkokuivattujen tomaattienkin parissa.

- Helppoa saa tehdä, mutta sen pitää olla kuitenkin hyvää. Itselleni maistuu parhaiten ruoka, joka tehdään tuoreista raaka-aineista ja useimmiten vaikeimman kautta, Kirsikka nauraa.

Lisää blogeja: www.blogilista.fi

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 17.8.2009

Lue lisää omia kirjoituksiani blogeista:

tiistaina, elokuuta 11, 2009

Jamaikan pikajuoksijat yskivät euroja

*
Viisi Jamaikan pikajuoksijaa
jäi aiemmin kiinni dopingtestissä piristeiden käytössä. Heidät kuitenkin vapautettiin dopingpannasta ja voivat halutessaan taas urheilla. Olivat ryökäleet ilmeisesti saaneet joukkueen lääkäriltä liian vahvoja yskäntippoja tai astman lieventäjiä.

Roskapuhetta. Kiinnijäämiselle on keksitty peitetarina. Mahdolliselle järjestelmälliselle piristeiden käytölle halutaan saada jokin uskottava selitys. Piriste mikä piriste. Näitä dopingsääntöjä pitäisi tietenkin noudattaa kirjaimellisesti. Jos urheilija hakee piristeillä (metyyliksantiini) vilpillisesti harjoitusintoa ja -tehoa, sen pitäisi olla tuomittavaa. Riippumatta siitä onko se älytty viedä kiellettyjen dopingaineiden listalle.

Urheilija väsyy kovasta treenaamisesta ja silloin piristeillä saatetaan houkutella levon tarpeessa oleva huippu-urheilija treenaamaan kovasta väsymyksestä huolimatta. Jos tämä ei ole vilppiä, niin mikä sitten on? Ihaninta tietenkin urheilussa olisi, jos mestaruuskisoissa sillä hetkellä lahjakkain ja kovakuntoisin urheilija voittaisi. Farmakologia kääntää kuitenkin nämä asetelmat päälaelleen.

En yllättyisi vaikka yleisurheilun MM-kisojen markkinoinnista vastaavat taputtaisivat käsiään yhteen ja hurraisivat euronkiilto silmissä: pikajuoksun MM-kisat on pelastettu! Nyt kisat taas kiinnostavat suurta yleisöä: Pieni Jamaika vastaan suuri ja mahtava Neuv... kröhöm... Yhdysvallat on niin houkutteleva markkina-asetelma, että sitä ei haluta jättää käyttämättä. Urheilu huipputasolla on sairasta. Ei urheilijoiden takia, vaan urheilun lieveilmiöihin kuuluvan markkinoinnin takia. Urheilija on tuote, jonka pitää tuottaa rahaa.

Anteeksi kun näin räyhään teille. Olen parantumaton puhtaan urheilun puolustaja ja valitettavasti urheiluhullu.

Tässä lisää kirjoittelua asian tiimoilta (Aamulehti, 11.8.2009)

Muita dopingkirjoituksiani voit lukea tästä:

maanantaina, elokuuta 10, 2009

Aito on epäaitoa kalliimpaa

*
Osta aidonnäköinen Rolex halvalla!
Vadelmanmakuista jäätelöä - edullisesti!

Ruotsalaistoimittaja Mats-Eric Nilsson ihmettelee tuoreessa kolumnissaan Svenska Dagbladet -lehdessä: Pitääkö lisäaineettoman ruoan olla kalliimpaa?

Säilykepurkki keksittiin 1820 -luvulla. Se oli harvinainen tuote, joka löysi asiakkaansa lähinnä löytöretkeilijöiden keskuudesta. Siihen aikaan ei lainkaan ihmetelty miksi tavattoman pitkään säilyvästä erikoisruoasta piti maksaa niin paljon kovempi hinta kuin aidosta helpommin pilaantuvasta ruoasta.

Nykyään tilanne on toinen. Kun kotiäiti menee kauppaan ja ostaa ruokaa perheelleen, hän pyrkii tekemään niin edullisia ostoksia kuin mahdollista, jotta raha riittäisi kaikkeen tarpeelliseen. Valmisruoat, lisäaineilla käsitellyt salaatinkastikkeet ja keinotekoisilla aromeilla maustettu jäätelö livahtavat silloin ostoskärryyn. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin epäaito ruoalta näyttävä valmiste, joka säilyy pitkään, on paljon edullisempi kuin aito ruoka. Miten tällaiseen outoon tilanteeseen on päädytty?

Elintarviketeollisuus ja kemian teollisuus uhraavat suuria rahasummia kehittääkseen yhä parempia ruoan lisäaineita (moderneja E-vitamiineja). Luulisi tällaisen toiminnan vaikuttavan ruoan hintaa lisäten. Mutta asia on juuri päinvastoin. Mitä enemmän ruoassa on lisäaineita, sen edullisempaa se tahtoo olla! Pitkään säilyvä ruoka on edullisempaa kuin herkästi pilaantuva ruoka.

Aidoilla mansikoilla maustettu jäätelö voi tulla tuottajalle useita kymmeniä kertoja kalliimmaksi kuin mansikanaromilla maustettu vastaava tuote. Juuri tämä on syynä lisäaineilla varustetun ruoan edullisuuteen. Niitä on edullisempi valmistaa. Kemian teollisuus tuottaa tonneittain tasalaatuista mansikanaromia. Muilla lisäaineilla tehostetaan jäätelön maistuvuutta, mutta heikommin säilyvää aitoa mansikkajäätelöä ei haluta valmistaa. Koska se tulee niin paljon kalliimmaksi, että sitä kovin harva ostaa.

Lisäaineita valmistetaan suuressa mittakaavassa ja yhä enemmän Kiinassa. Siellä ympäristövaatimukset ovat sopivan väljiä tehokkaan tuotannon edistämiseksi. Kauppias haluaa pitkään säilyvää ruokaa. Kiinalaiset lisäaineet mahdollistavat tämän ihmeen ja edullisesti.

Toimittaja Nilssonin mukaan käytämme tällä hetkellä suhteellisen vähän rahaa ruokaan. Korkean elintason myötä hankimme mieluusti edullista, lisäaineita pursuavaa ruokaa, mutta laadukkaita muita tuotteita kalliilla hinnalla.

Elintarvikkeiden tuottaja, joka näkee moraalisena vastuuna tuottaa aitoa ruokaa, jossa on mahdollisimman vähän lisäaineita on kohdannut erittäin suuria ongelmia. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan aidosta ruoasta korkeampaa hintaa.

Mitä mieltä olet tästä kehityksestä? Pitäisikö meidän ryhtyä vastarintaan ja vaatia aitoa ruokaa edullisemmin?

Lisää kirjoituksiani ruoan lisäaineista:

Suhtaudu varauksella elintarvikkeiden lisäaineisiin

sunnuntai, elokuuta 09, 2009

Hoida terveyttäsi probiooteilla!

**
Minulla on erään ystäväni kanssa
ollut jo pitkään vilkasta kirjeenvaihtoa ja tapaamisiakin meillä on ollut todella mielenkiintoisen aiheen ympärillä: Probioottien rooli terveydessämme.

Ajattelin tuoda havaintojamme tämän terveysblogini yhä lisääntyvälle lukijakunnalle tuoreeltaan pohdittavaksi.

Probiootit ja vilustuminen
Reutersin uutistoimisto raportoi 27.7.2009 kiinalaistutkimuksesta, joka julkaistiin Pediatrics -lehden elokuun numerossa. Tutkimuksessa pidetään mahdollisena, että suolistossamme olevat hyvät bakteerit ja ruoan avulla saatu probioottilisä voisi estää vilustumisen.

Kiinalaislapsille annettiin kaksoissokkotutkimuksessa kuuden kuukauden aikana tavallista maitoa ja plaseboa (vertailuryhmä) tai eri bakteerikannoilla terästettyjä maitojuomia. Probioottisia bakteereja tietämättään nauttineet lapset vilustuivat harvemmin kuin pelkkää maitoa juoneet. He tarvitsivat myös vähemmän antibiootteja ja olivat vähemmän poissa päiväkodista kuin vertailuryhmä.

Tutkijat ovat aikaisemmin havainneet probioottien tehostavan puolustusjärjestelmäämme paremmin kamppailemaan terveyttämme horjuttavia tunkeilijoita vastaan. Kuitenkaan näyttöä ei toistaiseksi ole ollut, voiko probiooteilla estää sairauksia puhkeamasta.

Kiinalaislapset (326 kpl, 3-5 -vuotiaita) nauttivat seuraavia probiootteja: Lactobacillus acidophilus ja Bifidobacterium animalis. Juomat nautittiin kaksi kertaa päivässä ja lasten juomista valvottiin arkipäivisin päiväkotien henkilökunnan toimesta ja viikonloppuisin lasten vanhemmat huolehtivat probioottien (tai vertailujuoman, plasebon) saamisesta.

Lactobacillus -ryhmällä oli 53 prosenttia vähemmän kuumepäiviä, 41 prosenttia vähemmän päiviä jolloin oli yskää ja 28 prosenttia vähemmän nuhapäiviä. Sekä Lactobacillusta että Bifidobakteeria saaneiden ryhmässä oli vielä parempi tulos: 72 prosenttia vähemmän kuumetta, 62 prosenttia vähemmän yskimistä ja nenäkin vuosi 59 prosenttia vähemmän. Taulukosta näkyy, että puolen vuoden aikana pelkkää maitoa juoneilla lapsilla oli 66 kuumepäivää, Lactobacillus -ryhmä kuumeili 31 päivää ja yhdistelmäryhmä oli kuumessa vain 18 päivää. Joka ryhmässä oli noin 100 lasta.

Lisäksi probiootteja saaneiden ryhmässä kuumepäivistä toivuttiin nopeammin. Plasebo -ryhmään verrattuna kuumepäivät lyhentyivät joko 32 prosentilla (Lactobacillus -ryhmä) tai 48 prosentilla (Lactobacillus/Bifidobacterium -ryhmä). Lactobacillus -ryhmä käytti 68 prosenttia vähemmän antibiootteja ja yhdistelmäryhmä 84 prosenttia vähemmän kuin plasebo -ryhmä.

Lopuksi vielä, probiootteja nauttineet lapset olivat 28-32 prosenttia vähemmän poissa päiväkodista kuin vertailuryhmä.

Suomessa esimerkiksi vuonna 1977 perustettu kaarinalainen perheyritys nimeltään Bioferme, kehittää, valmistaa ja markkinoi terveellisiä ja terveyttä edistäviä laadukkaita elintarvikkeita ja luomutuotteita hyvinvointiaan arvostaville kuluttajille. Bioferme -yritys käyttää tuotteissaan Bifidobakteereja.

Probioottien muita terveysvaikutuksia
Nopea tieteellisten tutkimusten haku paljastaa, että probioottien terveysvaikutukset eivät rajoitu tähän kiinalaistutkimuksen esille tuomiin terveyshyötyihin. Näyttöä on myös probioottien hyödyistä mm. näissä tapauksissa:

  • allergiaoireet lieventyvät
  • ripulin hoito
  • lievittää ärtyneen suolen oireyhtymää
  • helpottaa laktoosi-intoleranssin oireita
Noin 70 prosenttia immuunijärjestelmästämme sijaitsee vatsan alueella. Lukuisissa rauhasissa, limakalvoilla ja lymfaattisessa järjestelmässämme käydään sotaa vieraita tunkeilijoita vastaan. Rohkeimpien kannanottojen mukaan suoliston kunto määrittelee sen miten terveitä me olemme. Probioottisia maitohappobakteereja sisältäviä hapanmaitotuotteita on jo pitkään kehitetty tavoitteena vaikuttaa ruoansulatuskanavan toimintaan ja terveyteen. Hypoteettisena mekanismina näille vaikutuksille on mm. bakteerien välinen kilpailu ruoansulatuskanavassa ja eri bakteerikantojen kyky erittää kilpailevien lajien kasvua estäviä aineita.

Roskaruoka, ympäristömyrkyt ja antibiootit voivat heikentää ruoansulatusjärjestelmän toimivuutta ja heikentää hyödyllisten bakteerien määrää suolistossa. Tutkijoiden mukaan tämä voi pitkään jatkuessaan johtaa jopa Crohnin sairauteen ja suolistoperäisiin syöpäsairauksiin. Probioottien roolia pidetään ensiarvoisen tärkeänä juuri tällaisissa suoliston toimintaa häiritsevissä tilanteissa. Probiootteja pidetään terveellisen elämän airueina ja tutkijat innostavat ihmisiä hoitamaan suolistonsa terveyttä nauttimalla säännöllisesti piimää, viiliä, kefiiriä (itämainen maidon käymistuote), jogurttia, misoa (japanilainen käynyt soijavalmiste), skyriä (islantilainen hapanmaitotuote) ja kombutsaa (japanilainen sieniuute, volgansieni). Mahdollisesti sama terveyshyöty saadaan nauttimalla näihin probiootteihin perustuvia ravintolisiä.

Tässä pieni muistilista, jossa on tärkeimmät probioottiset bakteerit: Lactobacillus acidophilus, L. rhamnosus, L. casei, L. paracasei, L. plantarum, L. salivarius, L. bulgarious, L. sporogenes, L. Bifidobacterium animalis, B. bifidum, B. longum, ja B. lactis.

Minun mielestäni meillä on paljon opittavaa probioottien terveyshyödyistä ja olen vuorenvarma, että probiootit saavat suuremman merkityksen terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittelyssä.

Mitä mieltä olet probioottien hyödyistä?

Lisää kirjoituksiani bakteereista:

lauantaina, elokuuta 08, 2009

Kivikautista sapuskaa diabeetikoille

*
Yrittäjä Jari Ristiranta
kirjoittaa Ravitsemus ja terveys -blogissaan siitä miten kivikauden ruokavalio paransi diabeetikkojen terveyttä Ruotsissa.

Ruotsalaistutkijat Lundin yliopistolla selvittivät kivikauden ruokavalion ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten (vertailuruokavalio) mukaisen ruokavalion vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin tyypin 2 diabeetikoilla. Koehenkilöt noudattivat satunnaisessa järjestyksessä kumpaakin ruokavalioita kolmen kuukauden ajan.

Kivikauden ruokavalio perustui vähärasvaiseen lihaan, kalaan, hedelmiin, kasviksiin, juureksiin, kananmuniin ja pähkinöihin. Kivikauden ruokavaliossa oli vähemmän vilja- ja maitotuotteita sekä enemmän hedelmiä, kasviksia, lihaa ja kananmunia kuin vertailuruokavaliossa. Lisäksi siinä oli vähemmän energiaa (vaikkei energiansaantia oltu pyydetty rajoittamaan), pienempi energiatiheys, vähemmän hiilihydraatteja, kuitua, tyydyttynyttä rasvaa ja kalsiumia sekä enemmän tyydyttymätöntä rasvaa, kolesterolia ja useita vitamiineja.

Kivikauden ruokavaliota noudatettaessa paranivat sokerihemoglobiini HbA1c, veren triglyseridipitoisuus, verenpaine, paino, vyötärönympärys ja HDL-kolesteroli enemmän verrattuna vertailuruokavalioon. Sokerinsiedossa ja CRP-tulehdusarvossa ei tullut eroja.

Tutkimuksen rajoitteena oli koehenkilöiden vähäinen määrä (13 kpl), ja tutkijat toivoivatkin laajempia tutkimuksia aiheesta. Tutkimus julkaistiin Cardiovascular Diabetology -lehdessä otsikolla "Beneficial effects of a Paleolithic diet on cardiovascular risk factors in type 2 diabetes: a randomized cross-over pilot study".


Muita kirjoituksiani missä Jari Ristirannalla on sormensa mukana pelissä:

Välipalat lihottavat meitä vyötäröstä


**
Sain äsken tutkijaystävältäni
mielenkiintoisen eripainoksen. Siinä oli selvitelty viiden vuoden seurantajakson aikana ruokapäiväkirjojen avulla, mitkä ruoka-aineet lihottivat meitä ja kasvattivat nimenomaan haitallista vyötärörasvaa. Mielenkiinto kohdistui välipaloihin, jotka lihottivat miehiä ja naisia vyötäröstä. Pahoja lihottajia olivat virvoitusjuomat, kaikenlaiset naposteltavat, aamiaismurot (myös kokojyvävalmisteet!) ja sokeroidut hillot. Sen sijaan oli turvallista syödä lihaa ja nauttia rasvaisia maitovalmisteita. Jälkimmäisillä ruoka-aineilla linjat pysyivät kurissa.

Tanskalaistutkijat olivat päätyneet suosittelemaan seuraavia ruoka-aineita mikäli halua pitää huolen terveydestään:
  • Naisten vyötärö ei kasvanut näillä ruoka-aineilla: punainen liha, vihannekset, hedelmät, voi ja täysrasvaiset maitotuotteet.
  • Miesten vyötärö pysyi kurissa näillä sapuskoilla: punainen liha ja hedelmät.
  • Naisilla paisui vyötärö näillä ruuilla: peruna, siipikarjan liha ja välipalat.
  • Miehet kasvattivat tehokkaimmin vararengastaan näillä elintarvikkeilla: välipalaruoat
Tutkijat löysivät siis sukupuolesta johtuvia eroja lihomisherkkyydessä vihanneksista, täysrasvaisista maitotuotteista ja prosessoidusta lihasta. Mikäli ihminen jostain syystä haluaa lihoa vyötäröstään, hänen pitää syödä hyvin vähän hedelmiä ja punaista lihaa sekä lisätä välipalojen nauttimista. Lisäksi naisten tulisi välttää vihanneksia ja täysrasvaisia maitovalmisteita. Sen sijaan perunaa, siipikarjan lihaa ja prosessoituja lihavalmisteita pitäisi syödä runsaasti.

Tutkijoiden mukaan Pohjoismaissa niin suositun perunan ongelmana on sen korkea glykeeminen indeksi ja naiset olivat erityisen herkkiä lihomaan perunalla (yli 100 g päiväannoksilla). Tutkijat eivät löytäneet mitään eroja aamiasmurojen laadussa, eli myös paljon kuituja sisältävillä täysjyvämuroilla oli vyötäröä lihottava vaikutus. Tutkimuksessa vahvistui proteiinin rooli nälänhallinnassa. Tutkijat elättelevät toiveita, että lihan roolia kylläisyyden ylläpidossa korostetaan tulevissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Lisää tutkimuksia tarvitaan tästä asiasta. Naisten tulisi ilmeisesti nauttia maitovalmisteet täysrasvaisina. Sen sijaan miehillä tilanne on maitovalmisteiden laadun suhteen epäselvä. Ravitsemuksellisesti epätyydyttävien välipalojen vahingollinen vaikutus näkyi erityisesti jos niiden avulla pyrittiin korvaamaan kokonaisia aterioita tai terveellisempiä välipalaratkaisuja.

Tutkijoista tohtori Sörensen ilmoitti sidonnaisuuksista lääke- ja elintarviketeollisuuteen. Muilla tutkijoilla ei ollut kaupallisia yhteyksiä. Tutkimusta on rahoitettu neutraaleista rahoituslähteistä.

Lähde: Jytte Halkjaer, Anne Tjönneland, Kim Overvad, Thorkild Sörensen. Dietary Predictors of 5-Year Changes in Waist Circumference. Am Diet Assoc 109: 1356-1366, 2009

Muita kirjoituksiani vyötärölihavuudesta:

Lihapullia, pihvejä, paistettua kalaa, pizzaa, makaronilaatikkoa...

***
Suomalaiset suosivat edelleen
perinteistä ja maukasta perusruokaa!

Ruokatiedon teettämän tutkimuksen mukaan perinteiset ruokalajit ovat edelleen pitäneet pintansa Suomessa. Suosikkiruokien listalla kärkipaikkoja pitävät lihapullat, pihvit, leikkeet ja paistettu kala. Lisäksi listalta löytyvät pizza, makaronilaatikko, jauhelihakastike, uunikala, lämpimät voileivät sekä lasagne. Kärkikymmenikköön on muutaman vuoden tauon jälkeen palannut myös munakas.

Tiedotuspäällikkö Riitta Stirkkinen Ruokatiedon Lihatiedotuksesta toteaa suomalaisten suosivan konstailematonta, maukasta ja nopeaa ruokaa. Tuloksissa näkyy suomalaisen arkiruokailun nykykuva. Arkena syödään konstailematonta ja maukasta perusruokaa, joka on nopea valmistaa itse raaka-aineista lähtien tai valmisruokia hyödyntämällä. Jauheliha on monen perheen pelastus. Siitä valmistuvat nopeasti niin lihapullat, jauhelihakastike kuin pizzakin. Jauheliha maistuu myös munakkaan täytteenä.

Suomalaisten mieluisimpia ruokalajeja tutkittiin antamalla vastaajille 50 ruokalajia sisältävä lista. Heitä pyydettiin merkitsemään ruokalajit, joita he syövät hyvin mielellään sekä ruokalajit, joita eivät mielellään syö.

Arjen kestosuosikki on jauhelihakastike, jota noin joka toinen suomalainen syö useammin kuin kerran kuukaudessa. Seuraavaksi tavallisimmat ruokalajit ovat paistettu kala, broileri- tai kalkkunakastike tai –pata, lihapullat sekä pihvi tai leike. Näitä kaikkia on vähintään 40 prosentilla vastaajista ruokapöydässä useampia kertoja kuukaudessa. Kalaruokien syöminen on yleistynyt aikaisempaan verrattuna.

Ruokatiedon teettämän tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto viime toukokuussa. Siihen vastasi GallupKanavalla 1076 yli 15-vuotiasta suomalaista.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 6.8.2009

Lisää kirjoituksiani ruoasta: