**
Taru Schroderus on tuoreimmassa Kunto & terveys -lehdessä antanut tilaa tämänkin terveysblogin lukijoille tutuksi tulleelle vantaalaiselle myynti-insinöörille Sami Uusitalolle. Tässä joitakin hyvin rasvattuja makupaloja, joiden innoittamana te varmaan suuntaatte lähimpään lehtien myyntipisteeseen.
"Syömällä oikein ei tarvitse edes ottaa itseään niskasta kiinni”, vakuuttaa Sami Uusitalo. "Vihanneksia, vähätärkkelyksisiä juureksia, kananmunia, lihaa ja kalaa - rasvaa pelkäämättä."
Sami Uusitalon ruokavaliossa jauho- ja tärkkelyspitoisille raaka-aineille, kuten leivälle, perunalle tai pastalle, ei ole enää juurikaan sijaa. Omakohtaisen kokemuksen perusteella juuri ne saivat aikaan epätoivottua liikehdintää sekä miehen painossa että verensokerissa. "Mistään ruuasta tai ravintoaineesta en ole silti kokonaan luopunut", Sami painottaa.
Hän ihmettelee avoimesti, miksi ylipainoisille ihmisille suositellaan ns. virallisterveellistä, vähän rasvaa, paljon viljatuotteita ja sokeripitoisia hedelmiä sisältävää ruokavaliota, vaikka se ei selvästikään sovi kaikille vaikean ylipainon kanssa kamppaileville. "Kansakuntamme lihominen johtuu nimenomaan 'vähän rasvaa' -neuroosista johon koko lääkärikunta ja ravitsemusalan asiantuntijat ovat sairastuneet. Ainakin minua nämä niin sanotut alan asiantuntijat onnistuivat huijaamaan kokonaisen vuosikymmenen", Sami puhisee.
"Miksi ylipäätään tehdään yleispäteviä terveyssuosituksia, kun niistä ei selvästikään ole hyötyä kuin murto-osalle ihmisistä?"
"Lihavuuden hoitoon käytetään valtavasti yhteiskunnan voimavaroja, mutta näinkin yksinkertaisen asian kun ravitsemussuositusten ajantasaistamiseen ei viitsitä nähdä vaivaa. En ole esimerkiksi löytänyt yhtään järkevää perustetta sille, miksi 55-60 prosenttia energiansaannista pitäisi tulla hiilihydraateista. Liiallisista hiilihydraateista ja tärkkelyskuormasta ei ole ylipainoisille kuin haittaa", Sami toteaa.
Sami Uusitalo on kävelevä todiste liha- ja rasvapitoisen ruokavalion eduista. Haittoihin hän ei ole edes törmännyt, sillä vaikka ruokavalio sisältääkin rasvaa ja proteiinia yli suositusten, ovat mm. hänen veri- ja kolesteroliarvonsa muuttuneet parissa vuodessa aiempaa paremmiksi.
183 senttimetriä pitkä Sami painoi ”pahimmillaan” 117 kiloa, joista lähes 30 kiloa kertyi reilussa kymmenessä vuodessa. "Kesällä 2007 otin lusikan kauniiseen käteen ja ryhdyin pohtimaan tarkemmin syömisiäni. Tein itselleni taulukon, johon kirjasin ruokia, jotka sisälsivät vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja. Tajusin nopeasti kuinka väärin olinkaan syönyt. Pidin aiemmin esimerkiksi myslistä, jota saatoin syödä kulhollisen maidon kera kolmesti päivässä, vaikka se piti nälkää erittäin huonosti. Energiamäärältään 200 g mysliä ja yksi litra rasvatonta maitoa vastaa keskimäärin 12 keitettyä kananmunaa, joita en pystyisi mitenkään syömään päivän aikana. Havaitsin, että proteiini- ja rasvapitoiset ruuat sisältävät itse asiassa huomattavasti vähemmän energiaa, kuin vaikkapa hiilihydraateilla kyllästetyt viljatuotteet ja runsaasti nauttimani tuoremehut."
Siitä se sitten lähti. Sami ryhtyi rajoittamaan ruokavaliostaan perunan, riisin, pastan ja leivän ja mehujen määrää ja korvasi ne mm. lihatuotteilla ja kasviksilla. "Söin sen verran, että nälkä lähti. Tällä hetkellä olen 20 kiloa kevyempi kuin pahimmillani", Sami kertoo.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion myötä Samin makeanhimo loppui lähes kokonaan. Myös ruokailukertojen määrä väheni, sillä välipaloille ei ollut enää tarvetta. Tutkimalla tarkemmin syömisiään, Sami selvitti myös vitamiinien, hiven- ja suojaravintoaineiden sekä kuidun saantiaan ja havaitsi, että lukuisien johtavien ravitsemusasiantuntijoidemme varoitukset vähähiilihydraattisen ruokavalion suojaravinneköyhyydestä olivat paikkansa pitämättömiä. "Asiantuntijoidemme mukaan ruisleipä on ylivoimainen kuidun lähde. Finelin 'eniten ja vähiten' –kuitupitoisten ravintoaineiden listalla se on kuitenkin vasta sijalla 40, kun listataan kuiturikkaimmat ruoka-aineet massayksikköä kohden. Sellainen ei ole ylivoimainen, joka on sijalla neljäkymmentä. Ylivoimainen olisi ykkönen. Ruisleivän sijoitus on tällä listalla jokseenkin sama kuin Suomen jalkapallomaajoukkueen sijoitus Fifan rankingissa. Harva meistä on sitä mieltä, että Suomi on ylivoimainen jalkapallomaa, niin kivaa kuin se olisikin", Sami naurahtaa.
Samin mukaan kuitua syödäänkin lähinnä peräsuolen toimintaa edistämään. "Kolesterolia sen sijaan käyttävät mm. aivot. Se kumpaan päähän haluaa panostaa, onkin sitten jokaisen omissa käsissä", Sami puuskahtaa.
"Syöminenhän on oikeastaan varsin yksinkertaista: kun syö sellaista ruokaa, josta pitää ja sen verran kuin elimistö pyytää, ei painon kanssa pitäisi olla ongelmia. Lautasmalliaan voi viedä hyvin pienillä muutoksia vähähiilihydraattisempaan suuntaan", Sami opastaa.
Lisää juttuja Sami Uusitalosta:
