Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

perjantaina, huhtikuuta 02, 2010

Helpotusta oikein lihaville lapsille

*
Lääkärin tarkassa seurannassa voidaan suositella vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH) sairalloisesti lihaville teini-ikäisille. Tähän tulokseen päädytään tutkimuksessa, joka julkaistiin maaliskuussa 2010 lastenlääkärien ammattilehdessä Journal of Pediatrics.

Tehokkaita laihdutusmenetelmiä ei juurikaan ole pahasti ylipainoisille lapsille, sanoo professori Nancy F. Krebs Coloradon yliopistosta.

Lääkärit ovat tähän asti pelänneet ottaa käyttöön vähähiilihydraattisia ruokavalioita nuorille lapsille, sillä aina on se vaara olemassa, että proteiini- ja rasvapitoinen ruokavalio lyhyenkin aikaa käytettynä vaikuttaa kielteisesti lasten kasvuun ja se saattaa kohottaa veren kolesteroliarvoja. Tämä on professori Krebsin mukaan suurin este näiden ruokavalioiden laajamittaisemmalle käytölle.

Tilanne saattaa nyt muuttua, sillä paljon proteiinia ja rasvaa sisältävällä ruokavaliolla saavutettiin kokeeseen osallistuvissa lapsissa hyvät laihdutustulokset. Verrattuna vähän rasvaa sisältävään ruokavalioon, runsaasti proteiinia ja rasvaa sisältävä ruoka oli merkittävästi tehokkaampi laihdutusvaikutuksiltaan.

Kokeessa annettiin vähähiilihydraattiset ruokavalio-ohjeet 24 sairaalloisesti lihavalle teinille ja 22 samanikäisille teinille annettiin kehotus syödä hyvin vähän rasvaa. Koe jatkui 13 viikkoa ja molempia ryhmiä seurattiin tarkasti. Lapsilla ei (vielä) ollut diabetesta eikä muita vakavia sairauksia.

VHH-ryhmässä painonpudotus oli 13 viikossa keskimäärin 29 paunaa (= 13,2 kg) ja vähän rasvaa syönyt ryhmä laihtui 16 paunaa (= 7,3 kg). Molemmat ryhmät onnistuivat koken päätyttyä välttymään siltä, että kilot tulisivat takaisin 9 kk seuranta-ajan puitteissa. Professori Krebs oli olettanut, että erityisesti VHH-ryhmässä tapahtuisi painonnousua kokeen päättymisen jälkeen, mutta näin ei siis ollut tapahtunut.

Professori Krebs piti VHH-ruokavaliota täysin turvallisena. Mitään heikennystä ei ollut tapahtunut pituuskasvulle, luun tiheydelle ja erilaisille metabolisille osatekijöille kuten esim. kolesteroliarvoille. Kuten olettaa saattaa niin vähän rasvaa saaneiden lasten ryhmässä LDL-kolesteroli laski ja HDL-kolesteroli nousi, mutta niin kävi myös VHH-ryhmässä!

lauantaina, elokuuta 01, 2009

Kilpailu: Samin VHH vastaan Valtion sapuskat


*
KILPAILU ON PÄÄTTYNYT!
Sami voitti! Lue täydellinen raportti Samin voittosapuskoista.

Samin VHH vastaan Valtion sapuskat! Sami Uusitalo lupaa 1000 euroa palkintorahoina ensimmäiselle kilpailijalle, jolla kilpailuvastauksen kriteerit täyttyvät:
- Kokonaisenergia jää alle 800 kcal
- Siinä on enemmän vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita kuin hänen rakentamassaan ateriakokonaisuudessa
- Kokonaisenergiasta 55-60 % täytyy tulla hiilihydraateista.
- Leipää on oltava vähintään 170 g (n. 5 palaa) ja perunaa/riisiä/pastaa yhteensä vähintään 280 g
- Aterioiden on noudatettava muutoinkin VRN:n linjaa ja ruoka-aineet on oltava Suomesta ostettavia ja realistisia määriltään.


Yhden päivän ruokailut!

Ehdottakaa parasta mahdollista laihdutusruokavaliota, joka rakentuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten varaan! Malliksi voitte täyttää ruokapäiväkirjan yhden kokonaisen päivän ajalta mahdollisimman tarkkaan (esim. aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Sami on jättänyt minulle arvioitavaksi oman vähähiilihydraattisen (VHH) ehdotuksensa. Kokonaisenergiansaanti on reippaasti alle 1000 kcal/päivä. Paljastamme Samin VHH-ruokavalion 1.8.2009 haastattelun kera, jolloin kilpailu myös päättyy.

Ystäväni, Sami Uusitalo
, haluaa uudella kilpailullaan herättää keskustelua, siitä mikä laihdutusruokavalio sisältää eniten suojaravintoaineita ja jolla on myös paras laihdutusvaikutus. Aiemman lounaskilpailun (yksi ateriakerta) Sami voitti ylivoimaisesti. Mutta pärjääkö Sami enää Valtion sapuskoille kun pitäisi koko päivän ruokailut ilmoittaa? Löytyykö terveys perunasta, leivästä ja rasvattomista tuotteista?

Kilpailuehdotuksia ja kommentteja saa tulla! Usein väitetään, että VHH:lla on pulassa: Ei saa riittävästi suojaravintoaineita. Onko tämä totta? Voiko Valtion sapuskat koota niin, että laihdutusvaikutus saavutetaan ja kaikkia suojaravintoaineita saadaan riittävästi?

Kilpailuehdotukset tänne: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Lue tästä muita tuoreita kirjoituksiani eri ruokavalioista:

tiistaina, helmikuuta 03, 2009

Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?

*

LEHDISTÖTIEDOTE

Julkaisuvapaa: 3.2.2009

PITÄISIKÖ HIILIHYDRAATTEJA SYÖDÄ NYKYISTÄ VÄHEMMÄN?

Suomen Akatemian juhlasalissa osoitteessa Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen, järjestetään maanantaina 9.2. klo 14.00-16.00 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Länsi-Turunmaa. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY) ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto). Lisäksi kuullaan vähähiilihydraattisiin (VHH) ruokavalioihin perehtyneiden asiantuntija- ja/tai maallikkoedustajien arvioita tästä ruokavaliosta.

Keskustelutilaisuudessa on jaossa runsain määrin materiaalia. Materiaalin avulla ja seuraamalla keskustelua saatte varsin hyvän kuvan siitä mitä mieltä Suomessa ollaan hiilihydraattien mahdollisesta rajoittamistarpeesta ruokavaliossamme. Olemme varanneet medialle tilaisuuden haastatella panelisteja erikseen keskustelutilaisuuden jälkeen klo 16.00-17.00.

Olemme varanneet rajallisen määrän paikkoja mediaa varten. Mikäli ette vielä ole varanneet paikka tilaisuuteen lähettäkää tieto kiinnostuksestanne tilaisuuden puheenjohtajalle Christer Sundqvistille (yhteystiedot alla).

TERVETULOA!

Lisätietoja:

Mikael Fogelholm, p. 050 526 1844, mikael.fogelholm(at)aka.fi.

Christer Sundqvist, p. 040 752 9276, christer.sundqvist(at)ravintokirja.fi


Alustajien esitysten tiivistelmät

Yksikön johtaja Mikael Fogelholmin mielestä hiilihydraattien saantisuosituksia voitaisiin ehkä hieman pienentää, mikäli vähennykset koskevat nopeasti imeytyviä, vähäkuituisia hiilihydraatteja. Samalla voidaan ehkä hieman lisätä tyydyttymättömän rasvan saantisuosituksia. Nykyisin hiilihydraattien osuudeksi energiansaannista suositellaan 50—60 %. Fogelholm veikkaa, että uudet suositukset ovat 45—55 % eli ”hiilihydraattivyötä” vähän kiristetään. Jos ja kun tämä tehdään vähentämällä sokerin ja vaalean viljan käyttöä, mitään olennaista terveellistä ei jää pois. Lisäksi näyttöä nopeasti imeytyvien, vähäkuituisten hiilihydraattien runsaan käytön terveyshaitoista on tullut lisää. Hiilihydraattien vähentäminen vaikuttaa rasva- tai proteiinisuosituksiin tai molempiin. Fogelholm arvelee, että jompikumpi suositus nousee viisi prosenttiyksikköä. Ehkä ennemmin rasvan saanniksi suositellaan 30—40 % energiasta kuin proteiinien 15—25 %, mutta hän ei usko, että tyydyttyneen rasvan saantia suositeltaisiin lisättäväksi. Väitteet nykyisten ravitsemussuositusten epäterveellisyydestä ovat kuitenkin vailla pohjaa.

Biologi Christer Sundqvistin mielestä VHH pitäisi käsittää nimenomaan laajaa hyväksyntää hakevaksi vaihtoehdoksi virallisen lautasmallin rinnalle. Näytöt mm. epilepsiassa (ketogeeninen ruokavalio toimii), sokeritaudissa (erityisesti 2-tyypin diabetes) ja painonhallinnassa saavutetuista terveyshyödyistä puhuvat VHH:n puolesta. Sundqvist pitää väestötasolla toteutettavissa suosituksissa lähestulkoon mahdottomana sellaista ajatusta, että siirryttäisiin vähitellen runsashiilihydraattisesta ruokavaliosuosituksesta vähähiilihydraattiseen suuntaan. Tässä ei-toivotussa siirtymävaiheessa kuljetaan taatusti ”epäterveellisen vaiheen” läpi, jossa ruokavaliossa on energiaravintoaineina runsaasti sekä hiilihydraatteja että rasvaa. Kompromissina esitetään tieteellisen ja kokemusperäisen näytön myötä nykyisten ravitsemussuositusten rinnalle selkeätä VHH –vaihtoehtoa.

Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan ravitsemussuositukset perustuvat laajoihin asiantuntijayhteenvetoihin koko tähänastisesta tutkimuskokonaisuudesta. Tiedossa ei ole mitään merkittäviä muutostarpeita. Yksityiskohdat ja painotukset muuttuvat vuosien kuluessa mm. ruokakulttuurin muuttuessa. Rasvan kohdalla tulee vähentää tyydyttyneen (kovan) rasvan saantia ja turvata riittävä tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan saanti. Hiilihydraattien kohdalla ns. hitaasti imeytyvät tai kompleksit hiilihydraatit (kokojyväviljatuotteet ym.) ovat hyödyllisiä, kun taas sokerien saantia pitäisi rajoittaa. Väestö lihoo, kun liikutaan liian vähän suhteessa ruuan energiamäärään (kalorit), ja muutenkin ravitsemussuosituksia noudatetaan kovin puutteellisesti.

Tutkija FT Saska Tuomasjukan mukaan niukasti rasvaa ja runsaasti nopeita hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio johtaa veren rasvapitoisuuden kasvuun ja epäedulliseen kolesterolijakaumaan. Runsas hiilihydraattien syöminen yhdistyykin tuoreissa epidemiologisissa tutkimuksissa kohonneeseen sepelvaltimotaudin riskiin. Yhteys on voimakkain ylipainoisilla, joiden kohdalla ruokavaliosuosituksia pitäisi Tuomasjukan mielestä tarkastella kriittisesti. Erityisesti nopeasti imeytyvät hiilihydraatit on pyrittävä minimoimaan. Toisaalta rasvoissa laadulla on merkitystä; tasapainoinen valikoima juoksevia kasvirasvoja edistää selkeästi kansanterveyttä. Tuomasjukka muistuttaa, että personoidun ravitsemusohjauksen siintäessä jo horisontissa on pidettävä mielessä, että ravitsemusterveys on oikeus, ei valinta: suositukset eivät ole ohjeistus vain yksilölle, vaan koko yhteiskunnalle teollisuus ja kauppa mukaan lukien.

Terveystieteiden maisteri Anssi Manninen pitää hiilihydraattien rajoittamista hyödyllisenä erityisesti ylipainoisille, diabeetikoille ja metabolista syndroomaa sairastaville. Itse asiassa hiilihydraattien rajoittamisen voidaan katsoa tuoreen tutkimustiedon valossa olevan "täsmähoitoa" edellä mainituille potilasryhmille; hiilihydraattien rajoittaminen edistää kehon rasvamäärän vähentymistä, parantaa verensokerin kontrollia, laskee triglyseridejä ja nostaa ns. "hyvää kolesterolia" (HDL). Hiilihydraattien vähentämisestä ei ole osoitettu olevan mitään haittaa kunhan kasvisten saanti on runsasta.

Kemisti Pasi Saario tuo keskusteluun maksan toimintahäiriöt ja ravintoaineen, jonka käyttö elintarvikkeissa on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut hurjasti, eli fruktoosin. Fruktoosi on monessa mielessä hyvin mielenkiintoinen sokeri, sillä elimistö ei pysty käyttämään sitä sellaisenaan, vaan se käsitellään maksassa. Voisiko kasvaneella fruktoosin käytöllä olla suora yhteys lisääntyneeseen ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen (T2D)? Maksan toimintahäiriöt ovat metabolisen oireyhtymän keskipisteessä. Jotta T2D -epidemia talttuu on tunnistettava ravitsemuksella ohjattavat mekanismit, joiden avulla yksilötason kehitys voidaan kääntää toiseen suuntaan. Näin ollen VHH pitäisi saada viralliseksi vaihtoehtoehdoksi metabolisten sairauksien hoitoruokavaliona.

Diplomi-insinööri Sami Uusitalo ymmärsi muutamalla laskuesimerkillä mistä lihavuuden kasvu oli omalla kohdalla johtunut. Hän oli syönyt aivan liikaa hiilihydraatteja leivän, perunan, pastan, myslien jne. muodossa. Nykyään hän syö usein esim. vihanneksia, pekonia ja kananmunia. Hän on lisännyt tyydyttyneen rasvan sekä kolesterolin osuutta ruokavaliossaan. Muutos entisen nähden on erittäin selkeä ja merkittävä. Paino on laskenut, terveys kohentunut ja kaikki veren rasva-arvot parantuneet ruokavaliomuutoksen jälkeen. Olisiko näissä rasvateorioissa kyseenalaistamisen ja uudelleen arvioinnin paikka?

Kiropraktikko (DC) Juhani Tevrén ryhtyi vuonna 2006 käyttämään selvästi vähemmän leipää, perunaa ja pastaa. Hän havaitsi saaneensa ravinnosta liikaa hiilihydraatteja. Hän ymmärtää, että verensokerin ja insuliinin hallinta ovat onnistuneen painonhallinnan edellytys. Kun Tevrén syö tasapainoisesti kolmea energiaravintoainetta, hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa, silloin insuliinitaso pysyy oikealla tasolla. Hän pitää tärkeimpänä asiana hiilihydraattien seurannassa omaa henkilökohtaista olotilaansa. Virkeämpänä on paljon helpompi ohjata syömisiään ja jaksaa paremmin liikkua.

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ei usko, että terveen väestön ruokavaliosuosituksia voidaan juuri muuttaa nykytiedon valossa. Rasvan laatuun on edelleen kiinnitettävä huomiota, samoin korostettava ”hyvien” hiilihydraattilähteiden merkitystä, joita ovat hedelmät, marjat, juurekset, vihannekset ja kokojyväviljatuotteet. Peruna on suomalaista perusruokaa, jonka käyttö tulisi rajoittua pääosin pääaterioille. Hiilihydraattien osalta kannattaa suosia niitä hiilihydraattilähteitä, joilla on pieni glykeeminen indeksi. Myös annoskokoon on kiinnitettävä huomiota, jotta vältetään suuret aterianjälkeiset insuliinitasojen nousut, jotka voivat olla haitallisia pitkällä aikavälillä. Nutrigenetiikka ja –genomiikka tuovat uutta tietoa ravinnon ja terveyden välisiin yhteyksiin.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka pitää diabetesta syntytavaltaan vaihtelevana, monimuotoisena ja yksilöllisesti käyttäytyvänä aineenvaihduntasairautena, joka diagnosoidaan kohonneen verensokerin perusteella. Riippumatta siitä tuleeko liika energia hiilihydraateista vai rasvasta, elimistö varastoi ylimäärän rasvana. Liiallinen rasvan varastointi on tyypillistä osalle diabeetikoista. Tämä heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa ja insuliinin eritystä haimasta, aikaansaa tulehdusreaktioita ja muutoksia hiilihydraattien sekä rasvan aineenvaihduntaan. Valtakunnalliset hoitosuositukset luovat yleiset linjat hoidolle ja ohjaukselle. Tavoitteena on räätälöidä hoito potilaslähtöisesti ja yksilöllisesti niin ruokavalion, liikunnan kuin lääkehoitojen suhteen.

maanantaina, helmikuuta 02, 2009

VHH:ssa ei jää pois tärkeitä suojaravintoaineita

*
Haluan vielä erikseen kertoa:
 Järjestämäni kilpailu osoitti, että vähähiilihydraattinen lounas ei johda siihen, että jäisi puuttumaan tärkeitä suojaravintoaineita. Ainakaan tällaisella VHH -lounaalla ei pysty kehittämään vitamiini-, kuitu- tai hivenainepulaa:

Ruusukaali 100g

Tomaatti 80g

Porkkana 50g

Paprika punainen 20g

Paprika keltainen 20g

Sipuli kuivattu 20g

Muikku järvi, savustettu 130g + Voi 5g

Leipäjuusto/juustoleipä, rasvaa 17-23g 25g

Kivennäisvesi mineraalivesi 300g

Auringonkukansiemen 15g

Kananmuna keitetty 60g

Pansuola (Oriola oy) 4g

Kerma, rasvaa 35 g, kuohukerma 10g

Vesi, vesijohtovesi 190g

Kaakaojauhe, sokeroimaton 7g

Sokeri 3g

Lakka 60g


prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
55 / 28 / 33 / g
221 / 114 / 301 / kcal
0,6 / 0,3 / 0,4 / g/kg
35 / 18 / 47 / %
kokonaisenergia = 639 kcal





























Terveellinen VHH aamupala ja päivällinen korostavat vielä entisestään ruokavalion terveellisyyttä. Tätäkin voimme ehkä ihmetellä sitten VHH -keskustelussa Suomen Akatemiassa 9.2.2009 asiantuntijoiden ja mediaväen keskuudessa.

Keskustelkaamme tästä: Mikä voi olla syynä, että ravitsemusasiantuntijamme pitävät VHH ruokavaliota epäterveellisenä ja ilmeisin väärin perustein myös vitamiini-, kuitu- ja hivenaineköyhänä?

perjantaina, maaliskuuta 27, 2009

Yhden euron lounaita

**
Toisessa kommenttiketjussa
on käynnissä vilkas keskustelu edullisesta lounaasta. Erään leasingyhtiön palveluksessa oleva diplomi-insinööri Sami Uusitalo, on sitä mieltä, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (VHH) voi lounastaa varsin edullisesti. Yleisesti väitetään, että VHH on niin kallis vaihtoehto. Olemme aiemmissa kirjoituksissa todenneet VHH-lounaan suojaravinteiden osalta täysin kilpailukykyiseksi, jopa paremmaksi, kuin valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suosittelema ravitsemussuositus lautasmalleineen.

Asian yleisen kiinnostavuuden takia, pyytäisin tämän vaatimattoman blogini lukijoita suunnittelemaan erilaisia 1 euron lounaita. Tehkää lounaista sellaisia, että ne vastaavat energiamäärältään noin 500-600 kcal. Laskekaa lounaan hinta ja pyrkikää siis 1 euron tuntumaan. Jos noudatatte jotain tiettyä dieettivaihtoehtoa, voitte myös sen mainita. Tämä ei ole mikään kilpailu! Lähinnä toivon rakentavaa keskustelua lounasvaihtoehdoista. Voitte myös osallistua pelkästään keskusteluun jättämättä mitään lounasvaihtoehtoa. 

Sami Uusitalo on malliksi suunnitellut tämän VHH -lounaan:

Munakas+vihanneksia:

120 g kananmunaa 0,3 €
20 g turunmaa kermajuustoa 0,25 €
30 g sian silava 0,15 €
25 g nakkia 0,15 €
50 g lanttua 0,05 €
10 g cashew pähkinä 0,09 €

hinta: 0,99 €
tiedot: (paino/energiaa/prot./hiilihydr./rasvaa): 255 g / 501.2 kcal / 23% / 4% / 73%) 


Saanko nähdä sinun 600 kcal lounaasi, joka maksaa noin 1 euron?

torstaina, marraskuuta 25, 2010

Rakasta proteiinia jos haluat laihtua

**
Päivitys: Kirjoitettuani tämän aikaisin aamulla huomasin, että mm. Helsingin Sanomat ja Duodecim uutisoivat tapahtumasta! Iloitsen siitä kun tätä tutkimusta ei vaienneta kuoliaaksi, vaikka se selvästi asettaa nykyiset ravitsemussuositukset huonoon valoon. Olisikohan se merkki siitä, että ravitsemustiedon laiva on kääntynyt? Pitkään automaattiohjauksella seilannut alus on vihdoinkin kääntymässä huomioimaan uusia tutkimustuloksia hiilihydraattien vaaroista?


  • Kostdoktorn Andreas Eenfeldt oli 25.11.2010 aamyöstä huomannut Aftonbladet -lehden kirjoittaneen päin honkia tästä tutkimuksesta ja pyytänyt lehteä korjaamaan jutun. Ei se paljon paremmaksi ollut kuulemma muuttunut ja niinpä suosittu lääkäri Eenfeldt intoutui julistamaan, että Aftonbladet on huonointa mitä voit tehdä painonhallinnallesi! Aftonbladet nimittäin väitti vastoin tutkimustuloksia, että Atkinsin dieetti ja LCHF (=VHH) ovat kaikkein heikoimpia painonhallinnan suhteen. Atkinsin dieettiä ei tutkimuksessa testattu laisinkaan, mutta se ruokavaliomalli mikä tutkimuksessa selviytyi voittajaksi muistutti ENITEN juuri Atkinsin dieettiä. Siksi Kostdoktorn tulistui. Aftonbladetin kosto oli "suloinen": Atkins otettiin pois, mutta sinne jätettiin LCHF kaikkein heikoimpana vaihtoehtona. Ruotsissa on odotettavissa paljon sananvaihtoa tästä asiasta!  
  • Helsingin Sanomat kirjoittaa 25.11.2010 myös tästä tutkimuksesta: Jättiläistutkimus selvitti parhaan ruokavalion painonhallintaan
  • Ylen Tiedeuutiset kertoo 25.11.2010 tästä tutkimuksesta: Dieetti jolla paino ei nouse, paljon proteiineja, matalan glykeemisen indeksin hiilihydraatteja ja vähän rasva
  • Iltalehti on 25.11.2010 saanut käyttöönsä Uutispalvelu Duodecimin tuottaman tekstin: Mittava tutkimus - Tällä dieetillä laihdutustulokset pysyvät
  • Dagens Medicin -lehti kirjoittaa 25.11.2010 niin ikään tästä tutkimuksesta: Hög andel protein i kosten fick bantare att hålla vikten

Uusi tanskalainen tutkimus todistaa sen minkä tämän terveysblogin lukijat jo pitkään ovat tajunneet:

Jos haluat laihtua sinun pitää syödä enemmän proteiinia!

Tutkijat suosittelevat laihduttajille reilusti paljon proteiinia sisältävää ruokaa, vähärasvaista lihaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja papuja. Sen sijaan pitää visusti varoa syömästä jalostettuja tärkkelystä sisältäviä tuotteita. Pahinta mahdollista lihotusruokaa on vaalea leipä ja hohtavan valkoinen riisi.

Sitten seuraa erittäin tärkeä tieto:

Tällä dieetillä voit syödä itsesi täyteen ja sinulla ei ole tarvetta laskea kaloreita.

Proteiinipitoisella ruoalla laihtuu. Tämä on ainakin minulle täysi selviö. Esimerkkinä laajat aiemmat tutkimusnäytöt ja oma dieettikokeeni (ja mukaan tulleiden samanlaiset havainnot!) missä muutun "kukkakepistä langanpätkäksi". Olen noudattanut proteiinipitoista Dukanin dieettiä toukokuun alusta 2010. Tuloksena on ollut ennestään keveän olemukseni lisäkevennys, eli laihduin noin 7 kiloa kesän puoliväliin mennessä ja vielä tähän päivään mennessä kilot eivät ole hiipineet takaisin. Tänään tarkistin painoni. Se on 59,8 kiloa. Minulla on kevyt olo! Olen Dukan dieetin ylläpitovaiheessa, eli siinä vaiheessa, jota aion noudattaa koko loppuelämäni.

Tanskalaiset tutkijat osoittavat todeksi myös sen asian mitä tässä terveysblogissa on moneen kertaan käsitelty:

Viralliset suositukset eivät ole riittävät estämään lihomista.

Jos haluat pitää ihrakasoistasi kiinni, noudata toki virallista ohjeistusta: leipää, pastaa, perunaa jne. Jos haluat laihtua, syö paljon kananmunia, lihaa, kalaa, maitotuotteita.

Tanskalaistutkimus julkaistiin erittäin arvostetussa lääkärilehdessä The New England Journal of Medicine. Tutkimus on uutisoitu Suomessa missä vielä uskollisesti noudatetaan Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suosituksia. Onko hiljaiselon rikkoutuminen näin nopeasti tulkittavissa, että ravitsemusasioista tiedottaminen on Suomessakin kääntymässä avoimempaan suuntaan. Onhan tutkimuksen näyttö aivan katastrofaalisen tyrmäävä vallitsevaa virallista käytäntöä kohtaan.

Terveystietoiset ottanevat yhä enemmän etäisyyttä VRN:ään, sillä tämä laaja tanskalaistutkimus (Diogenes) on vaikeasti ohitettavissa. Diogenes -projektissa etsittiin parhainta mahdollista ruokavaliota lihavuuden ehkäisyyn. Tutkimukseen osallistui kahdeksan eurooppalaista tutkimusyksikköä. Päävastuun tutkimuksessa kantoivat tohtori Thomas Meinert Larsen ja tunnettu professori Arne Astrup. Tutkimusta rahoitettiin Euroopan Unionin toimesta 14,5 miljoonan euron avustamana.

Laajat kansalaistahot ihmettelevät miten on mahdollista, että toistuvista vastakkaisista näytöistä huolimatta yhä edelleen pidetään kiinni tärkkelyspitoisesta ravitsemuslinjauksesta. Miten on mahdollista, että vähähiilihydraattisia ruokavalioita (VHH) ei oteta vakavasti? Miksi VHH aina ohitetaan kun tulee puhe tehokkaista keinoista hallita painoa?

Jos et usko minua, niin lue esimerkiksi laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen erinomainen katsaus VHH:n rooliin laihdutuksessa: Vähähiilihydraattinen ruokavalio, teho painonhallinnassa (osa 2).

Diogenes -projektiin osallistui 772 perhettä (938 aikuista ja 827 lasta) eri puolilta Eurooppaa. Tutkimuksen alkuasetelma ja varsinkin toteutus oli varsin nerokas. Ylipainoiset aikuiset pistettiin aluksi näivetysdieetille (800 kcal/päivä) kahden kuukauden ajaksi, jolloin he laihtuivat keskimäärin 11 kiloa. Kahden kuukauden jälkeen heidät arvottiin viiteen erilaiseen ruokavalioryhmään puolen vuoden ajaksi. Tarkoituksena oli kokeilla mikä viidestä ruokavaliosta johti parhaimpaan painonhallintaan. Tunnetusti näivetysdieettien jälkeen on suuri vaara, että saavutettu laihdutustulos mitätöityy. Kilot tulevat takaisin ja monesti korkojen kanssa.

Yhteistä tutkimuksessa käytetyille ruokavalioille oli, että niissä oli käytössä vähän rasvaa (voi tietenkin kysyä olisiko rasvojen lisäämisellä saatu vielä parempi ero proteiinipitoisten ruokavalioiden eduksi?) ja hiilihydraatin ja proteiinin määrä vaihteli. Perheet saivat tutkimuksen aikana parasta mahdollista ohjeistusta miten pysytellä heille valitussa ruokavaliossa.

Käytetyt ruokavaliomallit olivat tällaisia (vähärasvaisuus oli yhteinen piirre):
Ryhmä 1. Vähän proteiinia (13% energiasta) ja korkea glykeeminen indeksi (GI)
Ryhmä 2. Vähän proteiinia ja matala GI
Ryhmä 3. Paljon proteiinia (25% energiasta) ja matala GI
Ryhmä 4. Paljon proteiinia ja korkea GI
Ryhmä 5. Kontrolliryhmä, joka noudatti virallista ruokavaliosuositusta

Parhaimmaksi ruokavaliomalliksi osoittautui kasvavan kansalaismielipiteen omaksuma käsitys! Kun ruokavalioon valitaan proteiinia sisältäviä ruoka-aineita ja syödään hitaasti sokeristuvia matalan GI:n tuotteita, niin paino pysy hallinnassa. Kansalaismielipide puhuu vielä lisäksi ravintorasvojen eduista painonhallinnassa, mutta sitä ei tässä asetelmassa tutkittu.

Parhaiten pärjäsi siis ruokavaliomalli numero 3. Katso kuva alhaalla! Kun syötiin puolen vuoden seurantajakson aikana noiden viiden ruokavalion mukaisesti niin parhaiten pärjäsivät ne, jotka söivät paljon proteiinia ja varoivat korkean GI:n hiilihydraatteja. Huonoimmin pärjäsivät ryhmä 1 ja ryhmä 5 (kontrollit, VRN). Ryhmä 3 erottuu ylivoimaisena voittajana.

Tutkimuksen aikana ruokavalion keskeytti kaikkein vähiten ryhmään 3 kuuluvat henkilöt. Erot keskeyttämisprosenteissa olivat tilastollisesti merkittäviä verrattaessa ryhmiä 1 ja 3. Oli paljon vaikeampaa motivoida henkilöitä jatkamaan nopeilla hiilihydraateilla ja vähillä proteiineilla kuin yhdistelmällä vähän nopeita hiilihydraatteja ja paljon proteiinia. Kansalaisten havainnot tukevat tätä: Kun syö paljon nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja, tulee herkästi kova nälkä ja nälkäisenä on tosi kurja olla.

Kilot tulivat takaisin ryminällä ryhmässä 1, eli ylipainoiset lihoivat hiilihydraattien ja matalan proteiinin voimalla takaisin lähes 2 kiloa puolessa vuodessa. Paino pysyi lähes ennallaan ryhmässä 3.

Lapsille tehty tutkimus on julkaistu erikseen American Medical Journal of Pediatrics -lehdessä. Palaan siihen kun saan siitä lisää tietoa. Physorg -uutispalvelun jutusta ymmärsin, että lapset noudattivat samaa ruokavaliomallia kuin aikuisetkin. Lähes puolet lapsista oli ylipainoisia. Lapsilla ruokavalion merkitys oli hämmästyttävä. Niissä perheissä, joissa noudatettin ryhmän 3 ruokavaliomallia, lapset laihtuvat hyvin äkkiä! Ylipainoisiksi heistä luokiteltiin 46% tutkimuksen alkaessa, mutta tutkimuksen lopussa ylipainoisia oli enää 39 prosenttia! Eli, lue nyt tosi tarkkaan tämä tieto:

Kun annettiin ylipainoisille lapsille enemmän proteiinia ja laskettiin hiilihydraattien glykeemistä indeksiä, 15% lapsista pääsi eroon ylipainostaan! Jotkut suosittelevat lapsille laihdutusleikkauksia! Järjetöntä!

Toivon vilkasta kommentointia! Seuratkaa tiedotusvälineitä! Peli on avattu! Sosiaalinen media on jo puhunut, mutta senhän te tiesitte, että blogeja kannattaa seurata jos haluaa uutta tietoa ravitsemuksesta, terveydestä ja liikunnasta.

Lähde:
Thomas Meinert Larsen, Stine-Mathilde Dalskov, Marleen van Baak, Susan A. Jebb, Angeliki Papadaki, Andreas F.H. Pfeiffer, J. Alfredo Martinez, Teodora Handjieva-Darlenska, Marie Kunešová, Mats Pihlsgård, Steen Stender, Claus Holst, Wim H.M. Saris, Arne Astrup ja Diet, Obesity, and Genes (Diogenes) Project. Diets with High or Low Protein Content and Glycemic Index for Weight-Loss Maintenance. N Engl J Med 2010; 363:2102-2113 (November 25, 2010)

maanantaina, helmikuuta 09, 2009

Christer Sundqvist 9.2.2009

Christer Sundqvist

biologi, ravintovalmentaja ja terveystoimittaja, FT (Länsi-Turunmaa, Parainen)

 

Puheenvuoro 9.2.2009

 

Virallisen suosituksen rinnalle vähähiilihydraattinen vaihtoehto?

 

Suomalaiset vaatimalla vaativat tarkkoja tietoja siitä mitä heidän pitää syödä pysyäkseen terveinä, elinvoimaisina ja normaalipainoisina. Moni löytää itselleen sopivan tiedon Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suosituksista. On mahdollista säilyttää hyvä vointi ja kunto noudattamalla vahvaa tieteellistä näyttöä ja yhteisymmärrystä omaavaa VRN:n suositusta (lautasmallia). Varsinkin jos arki- ja vapaa-ajan liikuntapanos on huomattava, tämän suosituksen varassa voi pysytellä normaalipainoisena. Tiede ja kasvava kansallismielipide viitoittaa kuitenkin tietä toisenlaisellekin käsitykselle siitä mitä meidän pitää syödä. Jättämällä lautaselta pois perunat, pasta ja riisi sekä korvaamalla tämä kolo lautasella runsailla vihanneksilla ja luontaisilla ravintorasvoilla, voidaan toteuttaa terveellinen, kaikkia ravintotekijöitä riittävästi sisältävä ruokavalio ja ylläpitää terveys. Sillä voi laihtua ja mahdollisesti säilyttää saavutettu laihdutustulos loppuelämäksi. Jälkimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan vähähiilihydraattiseksi (VHH) ruokavalioksi. Keskustelussa 9.2.2009 Suomen Akatemiassa tulemme käsittelemään hiilihydraattien rajoittamista monesta eri näkökulmasta. Meillä keskusteluun saapuneilla on kovinkin erilaisia käsityksiä hiilihydraateista ja ravintorasvoista. Pyydän kunnioittamaan jokaisen omaa mielipidettä ja ammentamaan keskusteluumme tieteen suomia käsityksiä hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien tarpeesta ruokavaliossamme. Oma käsitykseni tästä tilanteesta on, että VHH pitäisi käsittää nimenomaan laajaa hyväksyntää hakevaksi vaihtoehdoksi virallisen lautasmallin rinnalle. Näytöt mm. epilepsiassa (ketogeeninen ruokavalio toimii), sokeritaudissa (erityisesti 2-tyypin diabetes) ja painonhallinnassa saavutetuista terveyshyödyistä puhuvat VHH:n puolesta. Pidän väestötasolla toteutettavissa suosituksissa lähestulkoon mahdottomana sellaista ajatusta, että siirryttäisiin vähitellen runsashiilihydraattisesta ruokavaliosuosituksesta vähähiilihydraattiseen suuntaan. Tässä ei-toivotussa siirtymävaiheessa kuljetaan taatusti ”epäterveellisen vaiheen” läpi, jossa ruokavaliossa on energiaravintoaineina runsaasti sekä hiilihydraatteja että rasvaa. Kompromissina esitän siis tieteellisen ja kokemusperäisen näytön myötä VRN:n ravitsemussuositusten rinnalle selkeätä VHH –vaihtoehtoa. 

keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2007

Mikä lääkäreitä vaivaa?

*
Käväisin kakkosleirissä tänään.
Siellä on nyt kova kuhina, sillä kolesterolikriitikot ympäri maan piirin ovat kokoontuneet ihmettelemään näitä kolesteroliasioita. Itse olen tässä kolesterolikysymyksessä jossain puolivälissä kahta leiriä. Rasvaa en pelkää ja seuraan tiiviisti kriitikoiden ja puolestapuhujien (ykkösleiriläiset) kiistelyä siitä kannattaako niitä statiineja (kolesterolilääke) ottaa ja onko kolesteroli vaarallista sydänterveydelle.

Kolesterolihypoteesin kova kriitikko Uffe Ravnskov on saanut LEO-palkintonsa. Palkintogaalassa pidettiin tietenkin puheita. Selailin muutamia ruotsalaisia blogeja. Jotain pientä referaatinpoikasta niistä löytyi. Lisää tulee varmaan päivän mittaan. Ykkösleiriläiset voivat suuttua tästä referaatista. Suuttukoot! Minä en enää jaksa jatkuvasti olla varuillani. Tänään päästetään ykkösleiriläisten kritiikki valloilleen.

Lars-Erik Litsfeldt oli mukana palkinnonjakotilaisuudessa. Ennen palkinnon jakamista puhujakoroke oli vilkkaassa käytössä. Litsfeldt on tällä hetkellä kirjoittamassa yhteenvetoa puheista ja nyt hän jo tarjoaa lyhyitä välähdyksiä siitä mitä tuleman pitää.

Michel de Lorgeril, sydänlääkäri Ranskasta: Hänen mielestään kolesteroliarvojen mittaaminen on tavattoman helppoa ja pillereiden tarjoaminen korkeita kolesteroliarvoja vastaan on yhtä helppoa. Koska se on helppoa, lääkärin ei tarvitse asiaa sen kummemmin miettiä. Mitään väärää käytännössä ei ole ja jos itse uskoo tähän kolesterolihypoteesiin ei ole mitään syytä muuttaa käytäntöjä.

Professori Richard Feinman, Nutrition & Metabolism -lehden päätoimittaja: Professori Feinman oli luennoinut suurelle joukolle sydänlääkäreitä ja pyytänyt heitä äänestämään nimettöminä mitä mieltä olivat vähähiilihydraattisesta (VHH) ruokavaliosta. Vastaukset olivat yllättäviä: 50% piti VHH:ta parhaimpana, 25% noudatti parhaillaan VHH:ta, mutta ainoastaan 2% suositteli VHH:ta potilailleen. Lääkärit sovelsivat siis mieluusti tätä ruokavaliota, mutta eivät sitä olleet valmiita suosittelemaan potilailleen.

Peter Langsjoen, sydänlääkäri USA:sta: Lääkärit seuraavat jäykkiä hoitosuosituksia ja joutuvat suuriin vaikeuksiin taloudellisesti ja oikeudellisesti jos jotain ikävää tapahtuisi jos poiketaan hoitosuosituksista.

Uffe Ravnskov, tanskalais-ruotsalainen lääkäri ja LEO-palkinnon saaja: On vaikea myöntää olleensa väärässä jos liian pitkään on noudatettu tiettyä asennetta.

Professori Paul Rosch, USA: Rahasta tässä puhutaan. Lääkärillä ei ole varaa menettää mainettaan kulkiessaan vastavirtaan. Useimmat lääkärit käyttävät itse statiineja, joten niihin uskotaan. Moni lääkäri nostaa palkkaa lääkeyhtiöiltä ja tämän maksukanavan he luonnollisesti haluavat säilyttää.

Tällaista tänään kakkosleirissä. Kommentteja?

torstaina, toukokuuta 26, 2011

Ajankohtaista Facebook keskustelua, osa 1

**
Viime aikoina värikkäin terveyskeskustelu on ollut Facebookin puolella. Kaikki eivät ole Facebookissa ja sielläkin keskustelua käydään useilla palstoilla. Lisäksi Facebookista keskustelu häviää helposti näkyvistä ja teknisten ongelmien takia katoaa kokonaan. Hyvin vaikea keskustelua on tarvittaessa kaivaa esille.

Voidakseni jossain määrin säilyttää osan Facebook -keskustelusta, tuon tähän terveysblogiini aika ajoin parhaimpia ja hyödyllisimpiä juttuja pääosin omalta Facebook -seinältäni.

Facebookista poimittua

26.5.2011

-----------------------------------------
Antti Heikkilältä tulee rankkoja syytöksiä:


- Mikael Fogelholm on valehteleva mitättömyys
- Pekka Puska soittaa TV-johtajille ja yrittää saada Heikkilän pois TV:stä
- FST:n ohjelma (Spotlight: Förlegade kostråd) häiritsee tavisten rauhaa

Kommentteja Heikkilä ei blogikirjoituksissaan enää salli.

Facebook -seinälleni tulleita kommentteja:

{piip}: Heikkilän tyyli on tämä ja minä oikein nautin lukea niitä kun ne on niin "raakoja"...
{piip}: Samoin, hän osaa ravistella ja kunnolla. Kuin pieni terrieri ison koneiston lahkeessa:)
{piip}: Mies on tyylinsä valinnut ja sitä voisi kuvailla vaikkapa "aktiiviseksi vittuiluksi" :D Ehkä sellaistakin tarvitaan ravistelemaan jäykkiä rakenteita. Toivon että meikäläisen sukupolvi voisi sitten jo alkaa rakentamaan jotain uutta ja parempaa tilalle. Mut vaikea olis sitä työtä lähteä tekemään jos ei Antti olis ensin tehnyt omaa osaansa...

{piip}: ekopuoskari-Heikkilä vaipumassa samaan sekopäisyyteen kuin Linkolakin, hiilareiden puutoksesta johtuvaan sekavuuteen joka aiheuttaa vakavaa agressio ja äärikäytöstä.
{piip}: Eiköhän se leivän puputtaminen aiheuta enemmän hulluutta... ;D
http://www.psychologytoday.com/blog/evolutionary-psychiatry/201103/wheat-and-schizophrenia-0
{piip}: olen huomannut karppaajissa samoja oireita,(agressiivista ja hyökkäävää käytöstä) kuin bodaajissa, jotka kiskovat lisäksi hormooneja ja lisäravinteita.normaalin ruokavalion kustannuksella.EI HYVÄ.
{piip}: miksi pulskat ja paljon leipää syövät ihmiset ovat niin mukavia ja leppoisia iloisia ihmisiä?
{piip}: Eipä nuo pulskat ihmiset ainakaan meikäläisen vastaanotolla ole kovin leppoisia ja iloisia yleensä. Väsyneitä ja masentuneita... Mut sähän voit {piip} tehdä itse ihan mitä sua huvittaa, miksi olet niin huolissasi siitä millaisia muut ihmiset ovat tai millaisia heidän pitäisi olla...?
{piip}: Mikä tahansa, mikä viedään äärimmäisyyksiin, on huono asia. Myös karppaus. Kaikille ei sovi sama ruokavalio, joten siksi on yhtä typerää tuputtaa jokaiselle virallista lautasmallia kuin VHH:takin.
{piip}: Sisältö jää sivuseikaksi, jos teksti on täynnä salaliittoteorioita. Vanha internetin nyrkkisääntö on, että jokainen esitetty salaliittoteoria puolittaa uskottavuuden. Heikkilällä niitä on tusina, joten uskottavuudesta ei ole kuin promillen osia jäljellä.
{piip}: Jokainen voi pitää omat sairautensa ihaan vapaasti, mutta kiitos myös omalla kustannuksella ja nyt puhun niin sanotuista elintaso ja elämäntapa sairauksista:)
{piip}: Joo ja se ihana keltainen hyllyvä rasva on kirurgien "unelma".
{piip}: Jokainen saa vapaasti lukea netistä kenen tahansa julkista blogia. Itse valitsen mieluummin niitä, joissa aihetta lähestytään rakentavasti ja periaatteessa positiivisesti. Katkeruutta ja aggressiivisuutta maailmassa riittää, ja eniten sitä löytää keskustelupalstoilta. :)
{piip}: Mää vaan oon sellainen että nappaan jokaisen ravintoneuvojan blogista sen mikä tuntuu kolahtavan juuri minuun itseeni.Onneksi jaatte tietonne meidän kanssa.
{piip}: Kohtuus kaikessa kymppi kerjätessä :)) Itte olen jättänyt ns. nopeita hiilihydraatteja vähemmälle ja olen nykyään paljon pirteämpi ja energisempi kuin ennen. Täysin en ole niitä lopettanut. Kyllä mää työpaikalla ja kylässä otan mitä tarjotaan, mutta kotona pyrin syömään terveellisemmin kuin ennen.
{piip}: Heikkilän ajatukset miellyttää, ohjeet omakohtaisesti koettu hyväksi.
{piip}: Mikä onkaan parempi mittari kuin ihka omat tuntemukset ja kokemukset:)
{piip}: Eihän ole parempaa "mittaria", kun oma keho!!
{piip}: Eikös tämän keskusteluketjun idea ollut ihmetellä ei niinkään blogikirjoituksen syvintä vhh-sisältöä vaan sitä, miten asioita kyseinen henkilö julkisuudessa esittää...? :)
{piip}: Taisi keskustelu kääntyä tuossa sekopäisyys kohdalla:)
{Christer Sundqvist} Joo, {piip}, totta turiset. Odotin kommentteja siihen miten rasittavana pidätte Heikkilän esittämiä syytöksiä ja olen niitä muutaman tässä saanutkin.
Minun mielestäni Heikkilä on monin asioiden suhteen ihan oikeassa, mutta hänen tyylinsä ei edistä rakentavan keskusteluyhteyden luomista asioista päättävien, tutkijoiden ja tavallisten terveystietoisten kansalaisten välille.
Esimerkki: Kun taannoin järjestin monissa medioissa kiitellyn ja käsitellyn Hiilihydraattikeskustelun terveystoimittajille Suomen Akatemiassa 9.2.2008 (yhdessä Mikael Fogelholmin kanssa), siihen oli ehdolla panelistiksi Antti Heikkilä. Valitettavasti yli puolet paneelin jäsenistä olisi boikotoinut tilaisuutta jos Heikkilä olisi tullut paikalle. Siksi ikävä velvollisuuteni oli jättää Heikkilä ulkopuolelle. Syynä ei ollut Heikkilän esittämä kritiikki sellaisenaan vaan hänen *tapansa* esittää tämä kritiikki. Pelättiin myös Heikkilän "varastavan shown" (paikalla oli nimittäin Suomen laajin ja monipuolisin terveystietämys paikalla). Ja totta Mooses, niin siinä sitten kävi, että karppaajat ympäri Suomen huusivat kurkku suorana, että älytöntä järjestää tällaisia tilaisuuksia kun guru Heikkilä ei ole paikalla. Minusta tämä on todella ikävää toimintaa Heikkilän ideoihin ja oppeihin tutustuneilta. Sillä tämä johti myös siihen, että kaikenlainen keskustelu esimerkiksi karppaus.infossa sensuroitiin koska järjestäjänä oli se pirullinen Sundqvist joka ei Heikkilää taaskaan kutsunut paikalle. Minulla on edelleen porttikielto karppaus -foorumiin, mutta minulle on kerrottu, että sieltä systemaattisesti poistetaan kaikki minua koskevat kommentoinnit, on ne sitten karppausaatetta tukevia vai ei.
Sorry, pitkä vuodatus. Välillä harmittaa miten ravitsemus herättää tunteita molemmin puolin.
{piip}: Ainakin minä pidän erittäin rasittavana. Ja hänen ympärilleen syntynyt fanittaminen.
{piip}: Voihan Simpura!!! Jäin tuossa miettimään, että minkähänlainen coctail siitä syntyisi, jos Ihanan Lempeän Sundqvistin ja Hurrikaani-Heikkilän parhaat osat saataisiin pistettyä samaan blenderiin.. ♥ ;))
{piip}: Aika hyvän heitit {piip} ;)
{piip}: Ennen Heikkilän herännäisyyttä on ollut ja on monia toisinajatteleviä lääkäreitä. Pitävät matalampaa profiilia.
{Christer Sundqvist}: {piip} on ihan oikeassa. Heikkilä on aikanaan saanut VHH-herätyksensä ja suuren osan ideoinnistaan eräältä lääkäriltä, jonka nimeä en ole kuullut hänen mainitsevan ainakaan viime vuosina (kyseessä on suomalainen lääkäri!)

{piip}: Oli miten oli, mutta minä ihailen henkilöitä, Kuten A. Heikkilä, jotka uskaltavat sanoa mitä vain kelle vain. Vhh on sopinut minulle ja tutuilleni ja olo on parantunut.
{piip}: Ei siihen kovin suurta rohkeutta tarvita, mutta jos on erimieltä sitä hän ei siedä.
{piip}: Monet ihmiset vain myötäilevät toisia, eivätkä uskalla sanoa mitään poikkeavaa. Antti kirjoittaa provosoivasti, mutta ehkä se on tarpeenkin,mutta kyllä pitäisi sitten sietää muidenkin mielipiteitä. Siitä en pidä, että Antti mollaa aina Suomea. Eivät ne muutkaan maat mitään paratiiseja ole.
{Christer Sundqvist}: Tämä on aika kiusallinen juttu. Minulla oli ihan aidosti kiinnostava juttu vireillä, mutta Heikkilä haukkui sen lyttyyn tietämättä lainkaan mistä hankkeessa loppujen lopuksi oli kyse: http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=43&kom=1
{piip}: Heikkilän tyyli on narsistinen ja provosoiva. Hän on tehnyt itsestään erehtymättömän gurun ja mitätöi muut maan rakoon. Hän on myös fanaatikko, vähän niinkuin uskoon tullut alkoholisti. Muistaakseni hänellä onkin sellainen tausta: hän on kirjoittanut myös kirjan: Riippuvuus, valheiden verkko.
{piip}: Hups {piip}! Suoraan ja kainostolematta kuvia kumartamatta:)
{piip}: Kumarran vain sellaisia, jotka sen ovat ansainneet, oli sitten virka tai arvo mikä tahansa. Inhoan niitä tyyppejä, jotka vaikka ajaessaan poliisin rysään, aloittavat "ettekö tiedä, kuka minä olen?"
{piip}: En löydä salaliittoteorioita. Jopa kielten opiskelusta olen yhtä mieltä blogitekstin kanssa. Mutta ehkäpä olen hieman jäävi sitä asiaa arvioimaan ;)
{Christer Sundqvist}: Tämä on kiintoisa väite ja aika raskauttava mikäli totta: "Pekka Puska soittaa TV-johtajille ja yrittää saada Heikkilän pois TV:stä". Tässä Heikkilä esittää, että maan korkein terveysviranomainen yrittää vaikuttaa mainosrahoitteisen TV-kanavan ohjelmatarjontaan.
Eikö tämä ole asia, josta Heikkilällä on ihan hyvä syy olla tuohtunut?
{piip}: Ei kai noihin virallisiin ravitemusviranomaisiin muutkaan gurut ole saaneet keskusteluyhteyttä tai siis ainakin muuttamaan mieltään? Uusitupa ym.kyseessä.
{piip}: ‎1) On. 2) On
{piip}: sitaatit taitavat olla jostain muusta kuin tuosta tekstistä, johon linkki vie.
{Christer Sundqvist}: Siteeraan Heikkilää: "THL:n pääjohtajakin jaksaa soitella jatkuvasti TV-yhtiön johtajille, että pankaa se Heikkilä helvettiin sieltä."
{piip}: Tässä on jo aika vakavasta kähminnästä kysymys, jos tämä on totta.
{piip}: Missä tuo lukee Christer?
{Christer Sundqvist}: {piip}, Heikkilän blogikirjoituksessa, neljänneksi viimeisin tekstirivi.
{piip}: Ok. Se löytyi. Nuo ylhäällä olevat sitaatit eivät. - Ehkä sieltä TV:stä on vuodettu Heikkilälle.
{Christer Sundqvist}: Heikkilän slangilla ilmaistuna "Mikael Fogelholm on valehteleva mitättömyys" menee näin: "Nyström oli järkyttynyt kuultuaan, mitä nämä fogelholmit Suomessa kansalle tuputtavat. Kaikesta näkee, että Nyström on huippuluokan kliinikko, jonka rinnalla fogelholmit ovat mitättömyyksiä. Ohjelmassa Fogelholm selvästi valehtelee ja jää siitä vielä kiinni. Ruumiin kieli ja kasvot ovat paljonpuhuvia."
{piip}: Niin no. Siltä minustakin näytti...... ;)
{piip}: Tuon, etten tajunnut ranskalaisia viivojasi, laitan kuumeen piikkiin.
{Christer Sundqvist}: Toivottavasti kuume laskee. Parane pian!
{piip}: Ohjelma nähtävissä vielä tänään: http://arenan.yle.fi/video/1305831345444
{piip}: Ihan äskettäin luin jostakin muualta, että Pekka Puska olisi soitellut jonkin paikallislehden päätoimittajalle ja läksyttänyt väärämielisestä artikkelista. Aikaisemminkin muistan huhuja vastaavista tempauksista, mutta en mitään sen tarkempaa.
{piip}: Ajoittain myötähäpeän tunne on niin suuri, että en haluaisi sanoa mistään yhtään mitään. Valitsen silloin hiljaisuuden. Sekä blogissa että muuten, tosin elävässä elämässä puhun kuin ruuneperi, mutta se onkin toinen juttu, se. Luulen, että Heikkilä kuin muutkin ravitsemuksesta kirjoittavat haluavat mahdollisimman paljon julkisuutta kirjoituksilleen, jolloin provosoinnilta puoleen ja toiseen ei vältytä...! Nimimerkki on seurannut asioita melko tarkasti.

----------------------------------------

Mikko sanoo Aulabaarin keskustelussa: "Tämän huomaa hyvin kun kesken vähähiilarisen ruokavalion syö päivän-pari runsashiilarista. Vatsa turpoaa, mahassa on ravit ja peräsilmä vuotaa kaasua."

{piip}: PESÄSILMÄ VUOTAA KAASUA, siis lievä PYRSTÖYSKÄ.
{piip}: Olen ollut eilen ja tänään alle 50g hiilareita/päivä. Ei pieretä, sekös harmittaa.
{piip}: Hahaha, mä en siis kehtaa kommentoida tähän mitään muuta kuin et vähähiilarisella ei maha mourua! :)

----------------------------------------

Alle 700 mg päivittäinen kalsiuminsaanti oli yhteydessä suurempaan murtumien riskiin ja osteoporoosiin.(Lähde: Suomen Lääkärilehti)

{piip}: "Tutkimuksessa näkyi viitteitä, että liian suuri kalsiuminsaanti voi jopa lisätä lonkkamurtumia"
{piip}: mikähän mahtaa olla liian suuri calsium annos henkilölle joka laittaa maitoa vain kahviin ja juustot jättää välistä kokonaan
{piip}: itse käytän 900sta
{piip}: ja jätän siis juustot välistä
{piip}: Liika on aina liikaa
{piip}: Raparperidietti on ainoa tapa saada luista painoa pois. Runsaat raparperin sisältämät oksaalihappoannokset sitovat kalsiumia luiden soluista...
{piip}: Miksi puhutaan yksin kalsiumista sillä se tarvitsee toimiakseen parin magnesium ja lisäksi D-vitamiinin?
{piip}: Miksi yleensäkään puhutaan kalsiumista kun ei auta vaikka kaataisi sitä kuorma-autolla sisään jos happo-emästasapaino on happaman puolella ja elimistö joutuu jatkuvasti käyttämään kalsiumia puskurina... On alkuperäiskansoja jotka eivät käytä maitoa lainkaan eikä osteoporoosia silti esiinny...
{piip}: erittäin hyvä kommentti, näin se asia on!
{piip}: itse juon lasillisen maitoa (tila) päivässä ja muutaman juustopalan, kermaa käytän kahvissa ja turkkilaista jogurttia lasillisen kaksi kolme kertaa viikossa, kalsium taso oli erittäin hyvä...mutta D-vitamiinihan auttaa kalsiumin imeytymisessä...ja sitä vedän 125 mikroa päivässä.. eli kalkkilisä on harvemmin oikeasti tarpeellinen?
{piip}: Maitoa en juo. Sitä tulee sitten työpaikan ruoissa sen verran kun tulee. Juustoa kyllä syön joka päivä (lähinnä polar 15) D-vitamiinia syön 50-75 mg päivässä. Magnesiuntabletta menee yks päivässä. Riittääsks noi vaip pitäskö viel jotain ottaa muuta lisäks?i
{piip}: {piip}, ihan mahdoton sanoa tuon perusteella, riippuu täysin sun kokonaisruokavaliostasi.
{piip}: just näin parempi kalsium lähteitä ovat lehtivhreät, pähkinät ja siemenet. Toki huomioiden samalla omega 3 suhde omega 6...kalsiumin saanti on useasti yllätys yllätys liika suuri, jolloin myös maksa saattaa seota ja kuljettaa sitä ympäri kehoa--> kalkkeutumia, verisuoni tukoksia, luupiikit jne....joten huomioita enemmän mm.mg, na, k, ja k-vitamiini. fosfooria tulee aina liikaa...
{piip}: hyvä {piip} näitä halusinkin tietää
{piip}: Kalsiumia saa ravinnosta suositellun päiväannoksen esimerkiksi 100 grammasta emmentaljuustoa. Raparperidieetin oheen suosittelen sitä.
{Christer Sundqvist}: {piip} Raparperi {piip} taas vauhdissa ja nyt hyvää informaatiota tarjoten: syökää emmentaljuustoa päivittäin. Raparperin voi tosin jättää satunnaisiin herkutteluhetkiin.
{piip}: Kalsiumtasapainon osalta valitettavasti saldo jää negatiivikseksi juustoista, niillä on niin suuri happamoittava vaikutus happoemästasapainoon että enemmän kalsiumia kuluu sen balansoimiseen kuin mitä juustosta saa... Elimistö ei ole yksinkertainen liukuhihnasysteemi vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen...
{Christer Sundqvist}: Ja {piip} Ilontappaja {piip} pudottaa meidät taas maan pinnalle. :-)
{piip}: Ja sitten se D... http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21610048, http://www.vitamindcouncil.org/health-conditions/musculoskeletal/osteoporosis/
{piip}: Itä-Aasiassahan maitotuotteita ei ole perinteisesti käytetty. Sen sijaan lehtivihanneksia on syöty valtavasti. Nopeasti kokoon kypsennettyinä niitä saakin syödyksi selvästi enemmän kuin raakasalaattina. Viime vuosikymmeninä maitotuotteita on alettu antaa lapsille, ja näiden pituuskasvu on lisääntynyt hurjasti. Mene ja tiedä, onko se hyvä tai huono asia.
{Christer Sundqvist}: Äsken näin uutisen missä epätavallisen pitkä 2 -metrinen naiskoripalloilija (joku Margo) oli saanut sydänkohtauksen, vaipunut koomaan ja menehtynyt. Yksittäistapaus? On saattanut nauttia jotain muutakin kuin maitoa.
{Christer Sundqvist}: Löysin: http://www.iltasanomat.fi/koripallo/raskaana-ollut-entinen-huippupelaaja-on-kuollut/art-1288391665140.html
Tähän liittyy enemmänkin dramatiikka. Hän oli vain 37 -vuotias ja raskaana. Margo Dydek. Rauha hänen muistolleen. Pitkä nainen, 2-metrinen.
{piip}: Muistelen lukeneeni, että yli 170-senttisillä naisilla alkaa olla polviongelmia.
{Christer Sundqvist}: Pojasta polvi paranee... :-)
{piip}: Kahden pojan jälkeen ei enää olekaan kipuillut! :-D

-----------------------------------------

Tämä on kyllä traagista. Ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen, Diabetesliitto sanoo näin: Diabeteskeskuksen kuntoutuksessa on tullut esiin vähähiilihydraattisen ruokavalion terveyshaittoja juuri verisuoni- ja munuaisterveyteen liittyen. Tästä Diabetesliitossa ollaan huolissaan.

{piip}: nykyisin kun osataan jo syödä kasviksia ja salaattia niin proteiinikuorma tuskin on niin suuri, ennenhän jätettiin salaatit kaneille
{Christer Sundqvist}: Liisa Heinonen on parantumaton silmien ja korvien ummistaja. Onkohan se Tampereen Kirjoniemi Diabetesliittoineen hermeettisesti suljettu alue? Sinne ei mikään faktatieto ravitsemuksesta pääse? Liisa ei ainakaan ole mitään tietoa saanut sitten viime tapaamisten. Kauheaa!
{piip}: Kauheaa!!
{piip}: Kuka neuvoi syömään liikaa proteiinia? Eikun laput silmillä eteenpäin...
{piip}: Ottaisi nyt ruotsalaisista mallia
{piip}: oikein pahaa tekee lukea tollasta
{piip}: Rahoittaako insuliiniteollisuus niitä? Olispas hauskaa olla oikein vainoharhainen.
{piip}: kyllähän se niin taitaa olla että tutkimukset rahoittaa lääke-tai elintarvike teollisuus ja tulokset maksajan edun mukaiset
{piip}: ei siitä niin kauaa oo kun diabeetikon ruokavaliosuositukset sisälsivät vähemmän hiilareita, sitten myöhemmin ilmoitettiin että syö vaan hiilareita pistät vaan enemmän insuliinia
{piip}: Kukas muu kuin "kultasuu" tosi löpinää. Odotan innolla mikä möly syntyy kun saamme suomeksi Dr.Rathin kirjan Miksi eläimet eivät sairastu sydäninfarktiin. Siinä käsitellään myös tätä diabetes, kolesteroli kysymystä jne. Aluksi suosittelen vilkaisemaan sivuja
{piip}: http://www.penttiraaste.com/
{piip}: {piip} kommentista tuli mieleen, että esim. koirilla nykyisin on näitä ihmisen "elintasosairauksia" kuten sydänvikaa. Tämä saattaa liittyä myyttiin, jonka mukaan koiralle ei saa antaa kissanruokaa, koska "koira on sekasyöjä" ja kissa lihansyöjä. Kissanruoasta koira kuulemma saa liikaa rasvaa. Taitaa koiran esi-isän hiilihydraattien syönti kuitenkin olla aika minimaalista.
{piip}: Tosi hyvin päätelty koirat syövät joissain peheissä tätä sivistyneen kansan sapuskaa ja saavat samoja ns. elintaso sairauksia sekä taas kerran jopa samoja lääkkeitäkin joihin tosin merkitty lauseke eläimille.
{piip}: erittäin hyvät sivut
{piip}: Harmi, että unohdin salasanani tuonne. Olisin voinut käydä mainitsemassa, että Diabetesliiton suositteleman ruokavalion pitkäaikaisvaikutukset tunnetaan. Se nostaa tutkitusti verensokeria.
{piip}: toisaalta eihän diabetesliittokaan saa jäseniä jos ihmiset on terveitä, sieltähän entinenkin väki lähtee kun tervehtyvät
{piip}: Ei ne ihan heti katoa!
{piip}: Diabetekseen sairastuu vuodessa satoja nuoria aikuisia. Lasten ja nuorten lihominen on johtanut siihen, että yhä nuoremmat sairastuvat kakkostyypin diabetekseen.
{piip}: Joku jolla on tunnukset vois käydä linkittämässä tämän tutkimuksen tuonne: http://www.springerlink.com/content/h7628r66r0552222
Suositusten rakastamalla Välimeren ruokavaliolla ei tapahtunut erityistä parannusta insuliiniresistenssin suhteen DM2 potilailla. Sen sijaan paleoruokavaliolla potilaat käytännössä paranivat eli verensokeriarvot olivat samat kuin terveiden tuon tutkimusjakson jälkeen... :)
{piip}: Mehän jo tiedetään, mikä "välimeren" ruokavalioissa taitaa pissiä. Kontrolloitu WHOLEheart valmistui viime vuonna ja edes 4 kuukaudessa YKSIKÄÄN riskimarkkeri ei täysjyväviljan kaksin ja lopulta nelinkertaistamisella parantunut. Jos tutkimukset voivat olla pommeja niin tuollaisen pitäisi vastata vähintään kinuria: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20307353
{piip}: Mielenkiintoista, kiitoksia linkistä!
{piip}: Olisiko jollain (Liisa Heinosen arvostelemisen ja yleisen rutinan lomassa) ajatuksia siitä miten ja miksi hiilareiden vähentäminen ja proteiinin lisääminen voi olla haitallista diabeetikon munuaisille tai verisuonille? Jos tällaista on havaittu niin miten sen voisi selittää?
{Christer Sundqvist}: on näyttöä munuaisongelmista (nefropatia) ja siitä tomerasti varoitellaan, ettei vaan saa syödä sitä proteiinia ja rasvaa. Esimerkiksi tässä tulee virallinen selitys:
Tärkein nefropatian syy on pitkään kestänyt diabeteksen huono hoitotasapaino. Verensokeriarvojen ollessa korkeita syntyy runsaasti ns. AGE-tuotteita. Erityisesti näitä tuotteita kertyy munuaisissa sijaitseviin munuaiskeräsiin. Munuaiskeräset ovat hiussuoniverkostoja, joiden läpi virtaa jatkuvasti suuri määrä verta.
Munuaiskerästen tyvikalvojen läpi suodattuu verestä vettä, virtsa-ainetta ja muita kuona-aineita, jotka yhdessä muodostavat munuaisista erittyvän virtsan. AGE-tuotteet muuttavat munuaiskerästen tyvikalvojen ominaisuuksia siten, että munuaiskerästen sisällä vallitseva paine kasvaa ja tyvikalvoissa olevat huokoset suurenevat. Tämän seurauksena munuaiset alkavat päästää normaalia enemmän valkuaista virtsaan.
Linkki: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia01707
{piip}: Kaipa siellä ollaan lähinnä huolissaan diabeteksen aiheuttaman munuaisten vajaatoiminnan äitymisestä. Siinä tilanteessa posketon proteiinin syönti on haitallista. Missään ei ole kuitenkaan osoitettu että munuaiset jotka toimivat hyvin, kärsisivät korkeasta proteiinin saannista. Ja kun DM2 on parannettavissa oleva tauti, ei diagnoosin saaminen automaattisesti tarkoita proteiinin hylkäämistä. Tämä on asia josta olisi parasta neuvotella asiantuntevan lääkärin kanssa, joidenkin kohdalla (jos vajaatoiminta on jo kehittynyt), proteiinin rajoittaminen on perusteltua. Silloinkin korkearasvainen mutta hillitysti proteiinia sisältävä ketogeeninen dietti on hyvä vaihtoehto.
{Christer Sundqvist}: uskoisin, että tässä on kyse hätävarjelun liiottelusta kun etukäteen varoitetaan diabeetikkoa myös tästä nefropatian mahdollisuudesta. Ei uskalleta olla kertomatta. Esimerkiksi Sydänliiton propagandaan kuuluu kananmunan syönnistä varoittaminen (edelleenkin), vaikka tutkimusnäyttö on selvä: Runsain määrinkin nautittu kananmunan kolesteroli ei vaikuta veren kolesteroliin juuri ollenkaan. Varoitetaan hätävarjelun liioittelun muodossa kananmunasta, sillä voihan olla, että sydänpotilas sairastaa harvinaista FH-tautia (näitä on Suomessa 7000-10000), familiaalinen hyperkolesterolemia. Näiltä potilailta minäkin kieltäisin kananmunien keltuaiset, mutta {lyö nyrkkiä pöytää} kaikki muut suomalaiset voivat syödä kananmunia keltuaisineen, niin paljon kuin tekee mieli (monipuolisen ruokavalion ohella).
{Christer Sundqvist}: Jatkoa vielä. Kun henkilöllä on näyttöä normaalitasoisesta älyllisestä toiminnasta, hänen pitäisi tietenkin tähän diabeteslääkärin toteamukseen "Verensokeriarvojen ollessa korkeita syntyy runsaasti ns. AGE-tuotteita", innostuneesti kysyä: "Hei, mitähän tapahtuisi jos jätettäisiin ne korkeat verensokerit pois kuvioista vähähiilihydraattisella ruokavaliolla? Alentuisivatko silloin AGE:t ja muut tulehdustekijät? Voisiko ihminen silloin tervehtyä?"
{piip}: Verensokeri täytyy saada hallintaan se on selvä.
{piip}: ‎"sodassa" on kovat panokset

torstaina, heinäkuuta 15, 2010

Sietämätöntä leveyttä on luettu ahkerasti



















**
Tämä kirjoitus on ilmestynyt 20.2.2010, mutta se on päivittynyt usein. Viimeksi 15.7.2010.


Käytä hyväksesi mahdollisia tarjouksia!

Puita on kaameasti kaadettu ja selluliittia... ei kun selluloosaa keitetty laihdutuspokkariani varten. Suomen urheiluliiton julkaisut otti tehtäväkseen kirjani toimittamisen, mainostamisen ja painatuksen. Sietämätön leveys ilmestyi 15.2.2010 ja nyt kantautuu ensimmäisiä havaintoja siitä miltä kirja on vaikuttanut. Pitäisikö sinunkin lukea kirjani? Sen voi tilata täältä. Minut voi edullisesti tilata paikalle kirjaa esittelemään. Kirjan esittelyluento on poikkeuksellisen viihdyttävä. Yhteystiedot löytyvät blogin ylälaidasta.

Kommentteja kirjastani:

  • Olen ahmaissut kirjasi ja nauttinut siitä. Kiitos. Toivon, että Sinun ajatuksesi saavat yhä laajempaa hyväksyntää tuolla virallisellakin taholla. (Anna K innostui kehumaan kirjaani 15.7.2010) 
  • Ravintokurimuksessa kärvistelevä kansa on vihdoin saanut bisnesvapaata tietoa ravinnon vaikutuksista terveyteen. Ravintovalmentaja Sundqvist kaataa esteitä lihavuudesta toipumisen tieltä. Ruokateollisuuden peruskivi peruna saa ansaitusti käyttökiellon. Mihin lapset aikoinaan käyttivät perunan tärkkelystä? Aivan oikein, liimaamiseen ja liisteröimiseen. Samalla tavalla se myös liisteröi suolen seinämiä aiheuttaen aineenvaihduntahäiriöitä ja -sairauksia! Esim. syöpäpotilaiden ei pitäisi koisokasveihin kuuluvaa perunaa edellä mainittujen syiden johdosta syödä ollenkaan. Vehnä kuuluu myös tähän tukoksentekijöiden joukkoon. Valitettavasti näiden aineiden yhteyksiä sairauksiin ei tulla tieteellisesti tutkimaan, mikä myös ilmenee tästä ennakkoluulottomasta Sietämätön leveys -kirjasta. (Salli Konttinen luki kirjani 15.7.2010)
  • Christer Sundqvistin tuorein aluevaltaus on laihdutuksesta kertova fiktiivinen romaani Sietämätön leveys (www.sietamatonleveys.fi), jossa hyökätään iloisesti nykyisen ruokaympyrän suuntaan ja kerrotaan, mitä seuraa, kun päähenkilö, 34-vuotias Jussi Tervonen, jättää hiilihydraatit pois. Hän hylkää siis perunan, riisin, pastan ja leivän ja korvaa ne runsailla vihanneksilla ja luontaisilla ravintorasvoilla. - Laihduttaminen on periaatteessa hyvin helppoa, mutta painonhallinta on mahdottoman vaikeaa, Christer toteaa. - Ravitsemus herättää jyrkkiä tunteita eikä kirjani ole kaikin puolin kiltti. Ravistelen virallisia ravitsemussuosituksia aika ankaralla kädellä. (haastattelu Viva -lehdessä 7/2010)
  • Luin kirjan ja lahjoitin ystävälle, joka aiheesta kiinnostuneena ihastui :) Teoksen ansiot ovat tosiaan maualla kuin kaunokirjallisuuden saralla, mutta ei Christer taatusti kirjallisuuden Nobelin palkintoa tavoitellutkaan, vaan keskustelua. Sellaisen herättäjänä opus toimi hyvin. Dialogi hieman tökkivää eikä niin uskottavaa, mutta, asian esilletuomisessa silläkin on paikkansa. Lopullista totuutta Christer ei onneksi pyri esittämään. Lukijalle heitetään suuntaviivoja ja ideoita, joita jokainen saa itse sulatella... Hyvä niin! (NarnianGirl kirjoitti näin 10.7.2010)
  • Imaisin tänään kirjasi kerta istumalta hyvän musiikin säestyksellä. Ei vain voinut irroittaa näppejään. Nyt vain ajatus mukaan puotiinkin. (Kirjani luki Yrjö Kelhä, 8.7.2010)
  • Löysin nimittäin aivan huipun kirjan ja haluan, että kaikki karppauksesta ja miksei muutkin lukee sen nauraa tai itkee sen kanssa. Kyseessä on Christer Sundqvistin kirja Sietämätön leveys. Olisi kiva kuulla mitä me oikeat karppaajat olemme hänen fiktiivisestä laihdutus kirjasta mieltä. Hänen teesinsähän on, että peruna pitäisi kieltää ruokalajina kokonaan ym. Todella mahtava kirja olen aivan höpinöissä tämän löydön takia. Mielipiteitä muiltakin!!!! (Riitta-Mummo oli lukenut kirjani, 4.7.2010)
  • Mukavaa, että raudanlujaa asiaa saa joskus lukea hauskassakin muodossa. Roolien kautta esiin tulevat näkökulmat on myös helpompaa omaksua, jos aihepiiri ei ole ihan tuttua mutta sillä löytyy kuitenkin kosketuspintaa omaan elämään tavalla taikka toisella. Muutama asiakkaani on jo nyt saanut tästä kirjasta suuria ahaa-elämyksiä. Itse nautin lukemisesta ja uusista näkökulmista. :) (Kirjani luki Kari Kiviaho, 20.6.2010)
  • Suosittelen kaikille kyseistä kirjaa:) Minulla on se ja kirja on todella hyvä lukunautinto! (Kirjani luki Jaana Kotkansalo, 20.6.2010)
  • Eilen simahdin päivällisen jälkeen sohvalle lukemaan kirjaa "Sietämätön leveys" , joka on samalla fiktiivinen kertomus yhden miehen laihdutuksesta, ja toisaalta se kertoo faktaa laihduttamisesta. Ainakin ajatuksia herättävä kirja, suosittelen! Itse ahmin kirjan yhdessä päivässä. Puolet luin ruokalevolla ja puolet illalla lenkin jälkeen. (Lihava leidi on lukenut kirjani, 18.6.2010)
  • Sietämätön leveys luettu tänään työmatkalla ja ratikkamatkalla soittotunnille, kiva matkustus laihdutuksen ihmeellisessä maailmassa, KIITOS! :) (Kirjani luki Henna, 19.5.2010)
  • No nyt se on luettu melkein kokonaan. Siis se Christer Sundqvistin Sietämätön leveys. Täytyy myöntää, että alku teki tiukkaa, sillä en ole enää vuosikausiin lukenut kaunokirjallisuutta. Yritin itse asiassa aloittaa lukemista useampaankin otteeseen. Kunhan muutaman sivun olin saanut kahlattua, oli jo pakko tietää, mitä siellä laihdutusryhmässä tapahtuu, kun lekuri havaitsee, että Jussi on laihduttanut (lekurin mielestä) "vääriä" menetelmiä käyttämällä. Kirjassa on varsin paljon myös tieteellisempää informaatiota lihavuudesta ja painonhallinnasta. Suositeltavaa luettavaa! (Anssi Manninen on lukenut kirjani, 13.5.2010)
  • "Sietämätön leveys" on kirja, jonka lukee nopeasti (positiivisessa mielessä). Kirjoitustyyli on mukaansatempaavaa ja kielenkäyttö on etenkin nettimaailmassa ja keskustelupalstoilla viihtyvälle tuttua ja viihdyttävää. "Sietämätön leveys" on tarinamuotoon puettu kertomus VHH (vähähiilihydraattinen):lla laihduttaneesta Jussista. Jussi on laihduttanut juuri päinvastoin kuin terveyskeskuslääkäri on määrännyt ja saanut loistavia tuloksia. Tietoa on kuitenkin ihan liikaa ja toisaalta tieteellisiä tutkimuksia on tästäkin dieettisuuntauksesta puolesta ja vastaan. Jussi on kuitenkin jopa fanaattinen uuden ravintotietonsa kanssa ja haluaa löytää tukea kokemuksilleen keinolla millä hyvänsä. Kirjassa käydään asiantuntevasti läpi eri henkilöiden dialogien muodossa se, miten olemme menneet täysin hakoteille rasvan välttämisen suhteen. Hyvänä muistutuksena on se, että vielä 1980-luvun puolivälissä energiansaantimme koostui jopa 39% rasvoista ja nämä rasvat olivat vielä suhteellisen puhtaita verrattuna nykypäivän lisäaineilla pumpattuihin light-tuotteisiin. Myös (täysjyvä)viljatuotteiden ja välipalojen puputuksen ongelma tuodaan hyvin esille - ja myös tästä varmasti moni on jo samaa mieltä. Dieettisuuntauksia on lukuisia, mutta mikä on totuus? Jokainen pystyy takuulla löytämään perusteluja ja tieteellistä faktaa juuri oman ruokavalionsa puolesta ja sen sijaan, että etsittäisiin vain yhtä totuutta tulisikin meidän katsoa asiaa hieman kauempana itsestämme. Ravitsemustiede on nuori, ihmiset ovat yksilöitä ja tärkeintä olisikin kokeilla itsellään mikä toimii. Ravintoaineiden suhteiden miettimisen ohjenuoraksi pitäisikin ottaa ruoan laatu: syödään puhdasta ja kasvispainotteista (seka)ruokaa! Myös Sundqvist lainaa kirjassaan Pollanin "Oikean ruoan puolesta", joka pitäisikin olla myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeistusten perusteina. Suositukset ovat tosiaan edelleen aika käsittämättömiä, kuten tästä ruokapydamidista voitte katsoa. "Runsaasti viljavalmisteita, sopivasti maitovalmisteita, perunaa monipuolisesti..." Totuus on kuitenkin myös se, että myös nämä valtion ohjeet voivat toimia joillekkin, etenkin jos niitä noudatetaan (harva pizzanpuputtaja noudattaa edes niitä) ja keskityttäisiin ruoan laatuun. Raakaravinto olisi tästä vielä yksi (suuri) askel ylemmäs. Suurimmat ongelmat ovat kiireisessä ruokakulttuurissamme, auktoriteettiuskossa sekä ihmisten tasapäistämisessä. Suosittelen kirjaa kaikille, mutta tämä on oiva ostos/lahja etenkin ravintoasioihin vielä paljoa perehtymättömille leivänpuputtajille ja light-tuotteiden suosijoille. Kirja on viihdyttävä vaikka pelkästään tarinana ja sopii hyvin vaikka lomalukemiseksi! (Heidi luki kirjani, 12.5.2010)
  • Romaani hiilihydraattiongelmasta (Christer Sundqvist). Biologi, FT, Christer Sundqvist on kirjoittanut pinnalta katsoen kepeän tarinan painonhallinnasta, Sietämätön leveys (Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy, 2010). Kirja on omaperäinen laihdutuskirja, sillä siinä on juoni, tarina ja opetus. Kirjassa seikkailee päähenkilönä Jussi, joka on kamppaillut paino-ongelmien kanssa enempi vähempi koko ikänsä. Jussi innostuu internetin keskustelupalstojen ja Risto-kamun kautta vähähiilihydraattisesta (VHH) ruokavaliosta. Hän laihtuu reilusti ja kokee olevansa elämänsä kunnossa. Laihtumisen myötä Jussi ja kirjan sivuhenkilöt antautuvat kiihkeään keskusteluun terveellisestä ruokavaliosta ja lisääntyvän lihavuuden syistä. Vähähiilihydraattisen ruokavalion edistämisestä tulee Jussille elämän tehtävä. Hän ei voi käsittää miksi ”asiantuntijat” eivät hyväksy sitä yhdeksi vaihtoehdoksi. Samalla kun Jussi vähentää hiilihydraatteja, lisääntyy ”luonnollisten rasvojen” kuten voin, eläinrasvan ja öljyjen sekä kasvisten, siementen, pähkinöiden ja palkokasvien käyttö. Ruokavaliosta karsitaan leivät, pasta, riisi, perunat, kaikki valmisruoka ja kevyttuotteet. Jussi ja hengenheimolaiset taistelevat sissisotaa suurta koneistoa vastaan. Koneistoon kuuluu koululääketieteen edustajat, professorit, potilasjärjestöt, ravitsemusterapeutit, elintarvike- ja lääketeollisuus. Vaikka suositukset eivät muutukaan Jussi tuntee olevansa oikealla tiellä ja vievänsä tärkeää asiaa eteenpäin. Kirjan loppupuolella Jussi ajautuu kiihkossaan väärille urille ja mopo karkaa käsistä. Hän osallistuu tietomurtoon ja vetääpä vielä pahinta blogi-vastustajaansa turpaankin siinä sivussa. Järki kuitenkin lopulta voittaa. Kaikki tämä terveellisemmän ruokavalion puolesta. Sundqvistin kirja on nopealukuinen. Paikoitellen tutkimuksiin ja teoriaan juuttuminen puurouttaa juonta ja sinänsä mielenkiintoista tarinaa. Kirjan alku on mukaansa tempaava ja muutaman tylsän kappaleen jälkeen liekki syttyy uudestaan. Lopussa ote hieman kirpoaa ja teksti kärsii liiasta tutkimustiedosta. Vaikka tutkimustietoa onkin paikoin liikaa, se on mielenkiintoista, asiallisesti valittua ja sopivan selkokieliseksi kirjoitettua. Vastakkaistakin argumentointia heitetään peliin, joten juttu ei mene ihan pelkäksi VHH:n suitsuttamiseksi. Silti opetus on selvä, hyväksykää vähähiilihydraattinen ruokavalio salonkikelpoiseksi ja hylätkää ennakkoluulonne. Huumorin takaa puskee läpi jännite lautasmallin ja vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajien välillä. Ne jotka ovat osallisia asiassa tietävät mistä on kyse, lautasia viuhuu ilmassa. Todellisuus blogien keskustelupalstoilla on samanlainen kuin Sietämättömässä leveydessä. Juuri jännitettä, roiskimista ja koppavuutta Sundqvist olisi voinut kuvata vielä tarkemmin ja rakentaa sitä pidemmälle, vähentäen samalla tieteellistä aineistoa. Lukijaa jäi kiinnostamaan millainen soppa mahtaa kiehua professorin tai ravitsemusterapeutin päässä. Kirja puhuu persoonallisella äänellä vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta. Sen lukeneena ymmärtää millaisia jännitteitä ja kiihkoa terveellinen ruokavalio nykyään herättää. Kirjaa voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, siinä on paljon asiaa. Mutta kirja on myös tarpeellinen niille, jotka ovat sitä mieltä, että VHH on humpuukia. Kirjan lukemisesta olisi hyötyä ravitsemustieteen opintoja aloittelevalle opiskelijallekin. Muutaman tunnin lukemisen jälkeen valkenee kerralla mitä nettipalstoilla ravitsemuksesta ja painonhallinasta puhutaan. Nokkela idea, ajankohtainen tarina ja omaperäinen toteutus tässä kirjassa. Saakohan kirja jatko-osan vähärasvaiseen ruokavalioon hurahtaneesta Katjasta? Ehkäpä ei, mutta kenties D-vitamiinista? (Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen oli lukenut kirjani, 5.4.2010)
  • Hei. Olen lukenut Sietämättömän Leveytesi. Siitä olen kiitollinen että uhmasin ensireaktiotani: en enää koskaan lue mitään laihdutuskirjaa sillä ne ovat kaikki samanlaisia. Takakansi lupasi jotain muuta ja ostin kirjasi. Epäillen tartuin kirjaasi. Turhaan epäilin, tämä ei ollut samanlainen kuin kaikki muut. Itse asiassa tämä oli niin erilainen että se oli oikeastaan tyrmäysisku kaikille muille laihdutuskirjoille. Näin laihdutuskirja pitää kirjoittaa. Pohdiskellen, jutellen, huumoria käyttäen, eläväisesti, nerokkaasti. Onneksi olkoon tohtori Sundqvist. Te olette tehneet ainutlaatuisen hienon työn sillä olette antaneet laihduttajalle toivoa. Ja ei ainoastaan laihduttajalle vaan kaikille niille ammattilaisille jotka ovat meitä laihduttajia opastamassa sietämättömästä leveydestä kunniakkaaseen hoikkuuteen. Kaikkien ammattilaisten on aivan pakko lukea tämä kirja! Se alkaa nyt se minun painonhallintaprojektini. Aion ottaa mallia insinööri Tervosesta. Mutta mistä minä löydän Tauno Tolpan? Missä hänellä on vastaanotto? Ihminen etenee, tuuma tuumalta! Kiitos! (Näin kirjoitti Anonyymi 25.3.2010)
  • Tartuin kirjaan käsityksenäni, että se vyöryttää lukijalle "vhh-propagandaa" täyslaidallisen ja olisi hyvä nähdä mikä heidän maailmaansa pyörittää. Ilmaus siksi, koska moni (kuten itsekin) on kuitenkin onnistunut pysymään normaalipainoisena runsaastikin hiilihydraatteja nauttimalla, toki puhdasta sokeria vältellen. Yllätyksekseni totesin kuitenkin, että kirjan anti oli monipuolisempi, jossa "järjen äänenä" dialogia tasapainotti Tauno Tolppa (jotenkin nimessä rimmaisi ihan Pekka Puska...) sekä kertojaääni Ville Salmenoksa (missäkö minun ruotsin sanakirjani olikaan...). Kirjassa oli ravintotietoutta helposti omaksuttavassa muodossa, mikä suurena plussana kirjattakoon. Se tosin tökkäsi silmään negatiivissävytteisesti, että esimerkkejä oli melkolailla suoraan blogista, mutta toisaalta johdannossa asiasta epäsuorasti "varoitettiinkin". Yksi lause kirjasta onnistui kiteyttämään montakin blogikeskustelua erittäin hienosti: "On vain niin tavattoman helppoa löytää tutkimuksia, joissa päädytään virallista linjaa poikkeaviin johtopäätöksiin." (sivu 64). Kaunokirjalliset avut eivät kuitenkaan kohoa riittäviin korkeuksiin vaikka lukijan toivotaan lukevan teosta juurikin jännitysromaanina. En ilmeisesti osannut lukea kirjaa toivotulla tavalla ja siksi esimerkiksi Jussin "Itä-Suomen seikkailu" sekä ylipäätään Jussin katoaminen vaikuttivat minusta kovin päälleliimatuilta. Sekin pitää todeta, että kirjan toteavat väliotsikot hakivat ilmeisen tahattomasti vaikutteita naivismista ja saivat välillä aikaan mielikuvia jopa lastenkirjoista ("Saunassa miehet innostuvat", "Jussi hermostuu lääkärille" jne.). Eivät nuo kuitenkaan haitanneet lukukokemusta. Yhteenvetona: kirjan luki mielenkiinnolla, mutta enemmän ravinto-oppiensa vuoksi (joskin jos jo ennalta syö terveellisesti, niin lisäarvoa on vaikea löytää) kuin vaatimattoman kaunokirjallisen jännityksensä takia. Annettu muoto kuitenkin teki kirjasta helposti lähestyttävän ja kiinnostavaa luettavaa. (Kimmo kommentoi kirjaani näin 23.3.2010)
  • Mainio pokkari painonhallinnasta (22.03.2010). Suomen suosituinta terveysblogia pitävä filosofian tohtori, biologi ja ravintovalmentaja Christer Sundqvist (Parainen) on kirjoittanut vallan mainion pokkarin ylipainosta, painonhallinnasta ja ravitsemustieteessä vallitsevasta hämmennyksestä. Hän on oivaltanut esittää asiansa hauskasti ja ymmärrettävästi kuvitteellisten henkilöiden, laihduttavan insinöörin Jussi Tervosen, hänen insinöörikaverinsa Risto Lahtisen, terveyskeskuslääkäri Harri Hiltusen ja vanhemman kokeneen lääkärin Tauno Tolpan ja muiden keskustelujen muodossa. Kirjassa esitetään myös tutkija Ville Salmenoksan (Sundqvist itse) näkemyksiä terveellisestä ruokavaliosta. Jussi Tervonen on pudottanut 30 kiloa painostaan "väärin" vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Hän karsi pois perunan, leivän, pitsat, pastat ja riisit. Terveyskeskuslääkäri Hiltunen edustaa perinteistä rasvakammoista näkemystä, jonka mukaan Jussin ruokavalio on vaarallinen ja se nostaa kolesterolia. Kuitenkin Jussin kolesterolit ovat laskeneet. Jussi hermostuu lääkäriin ja antaa tämän ja koko ammattikunnan kuulla kunniansa. Lukijan on suorastaan vaikea pidätellä naurua. Sundqvist kykenee tiivistämään kirjaansa ravitsemusneuvonnan koko ongelmakirjon: Perinteinen rasvakammo on johtanut liialliseen hiilihydraattien syömiseen ja ennennäkemättömään lihavuus- ja diabetesepidemiaan. Ravitsemustiede on kriisissä, siltä on kadonnut uskottavuus. Pilkuntarkat virallisterveelliset ravintosuositukset eivät yksinkertaisesti sovi kaikille, koska me olemme yksilöinä niin erilaisia. Ravitsemustutkimusten tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset ovat usein ristiriitaisia ja epäluotettavia, koska ihmiset eivät vastaa kyselylomakkeisiin totuudenmukaisesti. Tutkijat tulkitsevat tuloksia mielellään omien ennakkokäsitystensä mukaisesti. Sundqvist näyttääkin kyllästyneen valtion ravitsemusneuvottelukunnan touhuihin ja ehdottaa sen lakkauttamista. Olen itse samalla kannalla. Neuvottelukunta on osoittanut pätemättömyytensä mm. D-vitamiinin saantisuositusasiassa. Kirjan lukaisee yhdessä iltapäivässä, mutta sen sanomaa voi pohdiskella koko loppuelämänsä. Suosittelen! (Dosentti Matti Tolonen luki kirjani)
  • Lukukokemus oli mielenkiintoinen, koska kirja liikkui niin lähellä omaa kokemusmaailmaani viimeisiltä vuosilta. On se vaan erikoista, että yli 4,5 vuoden blogosfäärin tapahtumat tulee dokumentoitua romaanin muodossa. Koin, että kirja oli kannanotto keskustelevamman terveydenhoidon puolesta. Sosiaalinen media, joka on toiminut kirjan rakennusalustana, pakottaa terveydenhoitojärjestelmän keskustelemaan netissä ja netin ulkopuolella. Elämme aikaa, jossa suhde ihmisten ja terveystiedon välillä on murroksessa. Kirja kuvaa tätä murrosta yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Kirjan luettuaan voi ymmärtää vähän enemmän aikaa jossa elämme. Aikaa, jossa terveys saa neuroottiset mittasuhteet ja terveystiedon ristiriitaisuus hämmentää. Onnea kirjan kirjoittajalle! (ETT kandidaatti Janne Huovila oli lukenut kirjani, 18.3.2010)
  • Rasvakammosta hiilaripihiin ruokaan. Julkaistu: 1.3.2010 Helsingin Sanomissa. Terveysbloggaaja Christer Sundqvistin kirjaa Sietämätön leveys mainostetaan kevään puhutuimmaksi terveyskirjaksi. Saa nähdä, onko se, mutta mielenkiintoa kirjaan antaa ainakin sen muoto. Se on romaaniksi kirjoitettu puheenvuoro, joka ravistelee virallisia ravintosuosituksia. Kirjan päähenkilö laihtuu 30 kiloa "väärin". Hän poistaa lautaselta hiilihydraatit ja syö surutta rasvaa, lihaa, proteiineja, vihanneksia. Idea on sama kuin Atkinsin dieetissä. Sundqvist kyseenalaistaa myös kuitu- ja viljasuositukset. Hän kysyy: miksi ihmiset lihovat kevyttuotteiden aikana? Syynä on hiilihydraattien liikasaanti, rasvakammo sekä prosessoitu ruoka, hän väittää. Kirja myös kuvaa, miten terveystiedosta voi tulla pakkomielle ja miten vaikeaa on löytää luotettavaa tietoa. Sivujuonne on päähenkilön uppoutuminen netin keskustelupalstoille. Romaaniksi teos on vaatimaton. Dialogiksi kirjoitettu terveystieto jää silti mieleen yllättävän tehokkaasti. Siivoa hiilarit pois ruokavaliosta pariksi viikoksi ja katso mitä tapahtuu, kirjakin kehottaa. Melkein tekee mieli kokeilla. Kirja tarjoaakin ajateltavaa ikilaihduttajille: oliko Atkins sittenkin oikeassa? (Kirjan arvosteli toimittaja Jaana Laitinen)
  • Olen lukenut kirjan, todella hyvä! Siitä saa paljon tärkeää tietoa ravitsemuksesta erittäin ymmärrettävässä muodossa. Suosittelen. Sopivan lyhyt yhden illan kirja (Näin kirjoitti nimimerkki Jerik)
  • Sietämätön leveys on erilainen lukukokemus kuin mihin on tottunut. Kirjassa on todella kiintoisaa keskustelua ja mitään käsitystä ei tuoda esille väkisin. Voi eläytyä Tauno Tolppaan, lääkri Hiltuseen tai vaikkapa Jussin viekkaaseen kaveriin Ristoon. Minä pidin kirjasta. Loppuluvussa on jopa nerokkuutta tarjolla. Minä aion kokeilla Jussi Tervosen tapaa laihduttaa: pois peruna, pasta ja riisi; tilalle vihanneksia, voita ja rasvaisia pihvejä. (Näin kommentoi Jaana P)
  • Mitähän uutta tietoa tuossa kirjassa on? Vai onko se pelkästään huonosti kirjoitettu romaani kuten on kirjoittajan pitämä blogi ja hänen esintyminen keskustelufoorumeilla. Vai onko se ehkä omaelämäntarina? Olen pitkään seurannut ko ihmisen kirjoituksia ja minusta hän ei koskaan sano mitään jota ei ole joku toinen hiilareita vähentänyt ihminen jo sanonut. (Näin kriittinen oli nimimerkki Tuuve)
  • Oli muuten hyvä romaani! Onnistui tuomaan esiin kaiken olennaisen, ilman että tarvitsee suoraan väittää mitään (mikä ei ehkä olisi kovin rakentavaa näin herkässä asiassa). Kokonaisuutta ajatellen täydentää mukavasti mm. A**** H****** (nimi pyynnöstä poistettu) hyökkäävämpää tyyliä. Tarpeellinen kirja; summaa hyvin tämän keskustelun, joka varsinkin netissä riehuu kiivaana (ja josta suurin osa lautasmalli-kansasta silti edelleen ihan pimennossa). (Näin kirjoittaa viidakkomies ja suositun terveysblogin ylläpitäjä Olli Posti)
  • Harvoin on tarjolla oppikirjatietoa tällaisessa muodossa - ilman julistamista. (Näin sanoi Kalle Kotiranta)
  • Olen sivulla 53 ja ja tiedän jo nyt, että luen elämäni parasta kirjaa... aluksi kun luin, että kirja on romaanimuodossa niin hieman petyin. Mutta nyt kun olen päässyt alkuun niin ymmärrän miksi... aivan loistavasti ideoitu!!!! Hyvä Christer! (Näin kirjoitti johtaja, terveysalalla toimiva yrittäjä ja veteraaniurheilija Juha Eriksson)
  • Luin tuon kyseisen kirjan. On itse asiassa yllättävän hyvä kirja. Kirjassa on useita herkullisia kohtia. Esim. sivulla 90: ...Kulinaristi on kouliintumaton syöppö. Sivulla 52: Kuitua syödään Riston mielestä lähinnä peräsuolen toimintaan ja kolesterolia käytetään aivoissa. Se kumpaan päähän haluaa panostaa, onkin sitten omissa käsissä. (Kirjoitti nimimerkki Yxinkertainen)
  • Luin kirjan. Ainoa järkevä tapa laihtua löytyy sieltä. Rasvakammo ja leivän + perunan suosiminen on tuhoon vievä tie. (Kirjoitti nimimerkki Tuhon tie)
  • Karmiva tarina. Kirja avasi silmäni. Todella karmiva tarina miten voi käydä jos uskoo kaiken nettihömpän. (Kirjoitti nimimerkki Gotletti)
  • Sain juuri luettua uutuuskirjan "Sietämätön leveys". Oksensin välillä. Nyt jääkaapin sisältö uusiksi. En todellakaan halua olla enää läski. (Kirjoitti nimimerkki Rasvamakkara)
  • Posti toi minullekin kirjan Sietämätön leveys. Luin kirjaa yhtä soittoa. Viimeinen luku on nyt luettu. Olen itkenyt! Se on rankka lukukokemus. Kirja satuttaa mutta sillai oikealla tavalla. Jos ei tästä kirjasta tule menestysromaania, niin ei sitten mistään. Kirjailija on nimeltään Christer Sundqvist, biologi. Aika tunnettu internetistä. Kannattaa hankkia! (Kirjoitti nimimerkki Sietämätönleveys)
  • Teema ratkaisee merkittäviltä osin romaanin menestyksen. Tämän kirjan teema iskee todella herkälle alueelle. Mielipiteet jakautuvat pahasti. Suomessa on ollut kirjasotia... Pentti Haanpää, kenttä ja kasarmi; Väinö Linna, tuntematon, pohjantähti; Hannu Salama, juhannustanssit. Tästä tulee seuraava kirjasota, veikkaa Sami. No, olen ollut ennenkin väärässä ja tietty joskus oikeassakin. Herra yksin tietää tulevaisuuden. (Näin kirjoitti insinööri Sami Uusitalo)
  • Nyt se on luettu! Se sinun laihdutuskirjasi Sietämätön leveys on kiva kirja. Se oli kaikin tavoin erilainen lukukokemus kuin oletin. Olen lukenut muitakin laihdutusoppaita. Tästä kirjasta voi tulla tärkeä osa suomalaista terveyskeskustelua. Se on niin erilainen. Kirja voi myös toisaalta olla niin herkille osa-alueille suuntautuva, että siitä ei uskalleta mielipidettä kertoa. Aivan varmaa on että kirjaa tullaan lukemaan runsaasti. Parasta kirjassa oli sen sisältämä huumori ja rehellinen kerronta. Kirja on hyvin käsilaukkuun sopiva joten se pysyy nyt aina mukana. Nytkin luin uudestaan joitakin pätkiä kirjasta ja sain uusia mielleyhtymiä. Näin tapahtuu kun lukee hyvän kirjan. Huonointa kirjassa oli jännitystarinan osuus. Jännitystä olisi voinut olla vielä enemmän. Ehkä se asia korjaantuu terveysteeman jatko-osissa, joita toivon mukaan tulee pian. Hyvin olet vanginnut kirjan sivuille laihduttajan arjen ja uskoisin että Jussin tapaisia laihduttajia on yhä enemmän. Koska teen työtä terveysalalla näen kirjan esille nostattamat jännitteet joka päivä työssäni. Kirjan voi lukea monella eri tasolla. Ammattilaiset kuten minä luemme kirjan ravintovalistusta pohtien ja arvioiden. Minun täytyy myöntää että valistus oli mukaansatempaavaa. Tavalliset laihduttajat lukevat kirjaa todennäköisesti omia näkökulmiaan siinä arvioiden. Lääkärit ja ravitsemusterapeutit lukevat kirjaa oppiakseen laihduttajan arjesta ja nykyelämän haasteista. Kirjan suosikkihenkilöksi muodostui Tauno Tolppa joka kirjassa on se varsinainen valistaja. Mieleen tuli eräs arkkiatri, Ylppö, se kuuluisa lastenlääkäri. Pitkään blogiasi seuranneena löysin kirjasta tuttuja asioita. Suosittelen muilla ja kiitän "tuttua" kirjailijaa hyvästä kirjasta. (Näin pitkän arvion kirjastani sai Seija aikaiseksi)
  • Christer Sundqvist on keksinyt näppärän ratkaisun kirjoittaa asiateos romaanimuotoon! Kyseessä on Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy:n "SIETÄMÄTÖN LEVEYS", missä käsitellään ylipainoisuuden ongelmaa, järkevästi. Sundqvist on muutamassa vuodessa noussut erääksi johtavaksi ravitsemus- ja terveyskeskustelun kuulluksi asiantuntijaksi ja jopa henkilökohtaiset vastaukset on ollut luettavissa terveysblogissa: http://sundqvist.blogspot.com/. Sundqvistin kirja voi olla "ongelmista" kärsiville rankka lukukokemus, mutta pikari kannattaa kyllä juoda pohjanmaan kautta. (Näin kirjoitti Seinäjokinen -lehti 20.2.2010)

Muita samantyyppisiä kirjoituksiani: