**
Pääjohtaja Pekka Puska on kiireisestä aikataulustaan huolimatta kirjoittanut seuraavan terveysblogissani julkaistavan vieraskirjoituksen. Pyydän teitä kommentoimaan kirjoitusta asiallisesti!
Tätä 9.3.2010 julkaistua kirjoitusta on kommentoitu vilkkaasti (17.5.2010 täällä oli 88 kommenttia). Muutama asiaton kommentti on jouduttu poistamaan, mutta ihailtavan hyvin olette noudattaneet toivettani kommentoida asiallisesti. KIITOS! Kommentit ja keskusteluehdotukset otan esille piakkoin toteutuvassa palaverissa ystäväni Pekka Puskan kanssa.
UUTTA TIETOA
Kirjeessään 6.4.2010 Pekka Puska haluaa kiittää vilkkaasta keskustelusta. Hän haluaa korostaa, että perinteiset kovat kansanterveyden kriteerit ovat odotettavissa olevan eliniän pituus ja toimintakykyiset elinvuodet. Viimeisen 30-40 vuoden aikana on suomalaisten odotettavissa oleva elinikä lisääntynyt noin 10 vuodella ja pääasiassa toimintakykyisillä elinvuosilla (Terveys 2000 -tutkimus). Eliniän pitenemisestä noin 80 % johtuu sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähenemisestä (=siirtymisestä paljon myöhäisempään ikään).
Ennen Puskan kirjoitusta tulee vielä yhteenveto keskustelustamme (päivitys 29.3.2010 klo 12.00)
Yhteenveto keskustelusta
Nimimerkki Jerik jäi ihmettelemään mitä tarkoittaa tämä Pekka Puskan väite "Usealla kriteerillä arvioituna suomalaisten kansanterveys on parempi kuin koskaan". Mitkä ovat nämä kriteerit ja monellako kriteerillä arvioiden suomalaiset ovat sairaampia kuin koskaan? Jerikin mielestä suomalaiset voivat paljon huonommin kuin 50 vuotta sitten!? Esimerkiksi Suomen Lääkärilehdessä 3/2006 kirjoitettiin, että ylipainoisia miehistä on 50% ja naisista 38%, sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä kärsii 42% miehistä ja 33% naisista, diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita on enemmän kuin diagnosoituja, miehistä vyötärölihavia on 69% ja naisista 76%, jne... Nimimerkki "Voihan nenä" oli Jerikin kanssa samoilla linjoilla. Millähän asteikolla Puska pitää suomalaisia terveinä? Ei se, että keinotekoisesti pysyy 80 vuotta elossa lääkkeiden avulla, mutta kuselle ja kauppaan ei esim. kolesterolilääkkeiden aiheuttamien kipujen takia pääse, ole "Voihan nenä" -nimimerkin mielestä elämää. Ihmiset syövät huonommin kuin ikinä. Sitä ei voi Puska kieltää. Mökkihöperö epäili lääketieteen pitävän meidät elossa pitempään. Sitäkö pääjohtaja piti parempana kansanterveytenä? Jari kysyy: Miten ratkaistaisiin Pohjois-Karjalan diabetesepidemia? Rolf vitsailee: "No katos vaan, Suomi alkaa olla maailmanennätysmaa jos ei nyt urheilussa niin kansantautien määrässä. Niin sitä pitää!"
Jatkokysymys Pekka Puskalle: "Voitko ymmärtää sellaisia ihmisiä, jotka eivät pidä suomalaisten kansanterveyttä tänä päivänä parempana kuin 50 vuotta sitten? Olisiko niin, että sairauksien luonne on muuttunut?"
Dosentti Matti Tolosen mielestä pääjohtaja Puskan kirjoitus noudatteli totuttuja yleisiä linjoja. Tolosesta oli hienoa, että tupakointi on saatu hyvin kuriin Suomessa ja muualla maailmassa. Se näkyy mm. sydänkohtausten vähenemisenä. Yhdestä asiasta Tolonen on Puskan kanssa eri mieltä: Veren kolesterolitason laskusta ei ole paljon lisähyötyjä saavutettavissa. Tolosen mielestä kolesteroli ei ole valtimotautien syytekijä, vaan tautiin liittyvä rinnakkaisilmiö, ns. riskitekijä, aivan kuten viiva korvannipukassa tai kaljupäisyys. Korvalehtien leikkely tai peruukin pito eivät ehkäise sydäntauteja, ei myöskään kolesterolilääkkeiden syöttäminen oireettomille ihmisille. Kolesterolilääkitys on "keisarin uudet vaatteet". Valtimotautien torjunnassa pitäisi pääpaino panna tulehduksen (inflammaation) vaimennukseen ja sammuttamiseen, ei kolesterolin alentamiseen, kuten Tolonen on yhdessä kollega Pentti Raasteen kanssa esittänyt (http://www.biovita.fi/uusi/pdf/Sydanopas_2010.pdf).
Olli Kolokontaipaleelta ihmettelee miksi se kolesteroli pitää ajaa pois ihmisestä kuin keskiaikainen kirkko pirua manasi. Hirvittävällä varmuudella statiinihoito aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia tulehdustauteihin ja syöpään. Niin tämä statiini hoito tulisi lopettaa turmiollisena ja tarpeettomana.
Jatkokysymys Pekka Puskalle: Pidätkö mahdollisena, että kolesterolin merkitystä on liioiteltu valtimotaudin synnyssä? Oletko tutustunut mm. dosentti Matti Tolosen käsitykseen tulehduksen (inflammaation) vahvasta roolista näissä ikävissä verisuonimuutoksissa?
Sami Uusitalo halusi ensinnäkin lausua onnittelut Christerille, että sai Pekan kirjoittamaan blogiinsa. Tämähän kertoo virallisen linjan valtavasta arvostuksesta blogia kohtaan. Toiseksi Uusitalo halusi huolimatta antipatioistaan virallista ravitsemusvalistusta kohtaan, kiittää myös Pekkaa suoraselkäisyydestä osallistuessaan avoimeen kansalaiskeskusteluun tämän blogin välityksellä. Lihavuuden kasvu on todellakin valtava ongelma ja Sami Uusitalo tietää miten sen saa taitettua. Hän pyytää Pekkaa kuuntelemaan tarkkaan:
Puska sanoo: "Lihavuuden yleistyminen koskee erityisesti nuorempaa väestöä." Jep, pitää paikkaansa. Lasten lihavuus on maassamme kolminkertainen verrattuna 80-luvun alkuun. Puska jatkaa: "Painon säätely perustuu tunnetusti ravintoon ja liikuntaan – energian saannin ja kulutuksen tasapainoon. Molemmissa suhteissa on suuria haasteita." Tästä asiasta Uusitalolla on vankka mielipide. Ihminen syö helpommin suuria energiamääriä jos hiilihydraattien suhteellinen osuus on suuri. Mitä enemmän kansaa ohjataan suureen hiilihydraattien määrään, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se lihoo. Jos ihminen syö päivän aterioilla esim. puoli kiloa vihanneksia hän saa tästä n. 100 kCal. Kun loppu koostuu vain proteiinista ja rasvasta, voi hän syödä saman päivän kuluessa esim. 4kpl keitettyjä kananmunia + 400 g naudanlihaa + 200 g siikaa + 40 g rasvaa + 300 g katkarapuja. Ja vielä ollaan hyvin alle 2000 kCal/päivä. Ja taatusti ei ole nälkä. Kun hiilihydraattien määrä on pieni, ei käytännöllisesti katsoen pysty syömään yli energiatarpeensa. Eli tässä oli se lihavuusongelman ratkaisu.
Puska sanoi: "Varsinkin nuoremman väestön kohdalla sokeripitoiset limsat ja karkit sekä paljon rasvaa sisältävät pikaruuat ovat yleistyneet. Annoskoot ovat kasvaneet ja napostelukulttuuri on yleistä." Uusitalo on samaa mieltä ja vahvistaa tämän sillä, että ihmisen joka syö ruokaa, jolla nälkä lähtee, ei tarvitse napostella. Neonomide haluaa pistää sulan Puskan hattuun koulujen limppa-automaattien sokerijuomien katoamisesta. Siitä SUURI kiitos Puskalle ja muille asiaan vaikuttaneille. Niin sitä pitää!
Puska väittää: "Liikunnan osalta taas päivittäinen fyysinen aktiviteetti on tavattomasti vähentynyt: koneet tekevät työn, liikutaan autoilla ja hissit kuljettavat. Nuoret istuvat television ja tietokoneen ääressä ja koululiikunta on vähäistä." Uusitalo on pohtinut asiaa. Lihavuuden kasvun alkamiskohta on 1980-luvun alku. Se ei ole mikään taitekohta lasten liikkumisessa. Esimerkiksi 1960-luvulla lasten lihavuus ei kasvanut vaikka autojen ja televisioiden määrä räjähti käsiin sekä saimme vauraampaan yhteiskuntaamme esim. koulukuljetukset. Liikunta oli Sami Uusitalolle hyvin pitkälle nollasummapeliä. Kun liikkui enemmän myös söi enemmän ja sama päinvastoin.
Nimimerkki FatFan on samaa mieltä Uusitalon kanssa ja ei yhtään ihmettele miksi nuoriso lihoo ja mässäilee. Riittää kun vilkaisee päiväkodissa aamupalapöytää tai viikon ruokalistaa. Kaikki rasvat ja melkein proteiinitkin karsittu pois. Tilalle keitettyä rypsiöljyä (margariini) ja muita kevyt-tuotteita. Sitten napostellaan koko ilta "jotain pientä". Siitä se ruokakulttuuri lähtee kun on koko ajan nälkä. Villelle liikunnan harrastaminen näkyy noin 10 kilon alenemisena elopainossa. Tämä saattaa kuulemma johtua siitä, että liikunta vaikuttaa ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan.
Jatkokysymys Pekka Puskalle: Kun kuuntelet myynti-insinööri Sami Uusitaloa, mikä sinulla tulee päällimmäisenä mieleen?
Lääketieteen tohtori Timo Kuuselalla on terveisiä Pekalle. Hienoa! Tervetuloa keskustelemaan Pekka Puska. Meitä aiempi sukupolvi voitti kulkutaudit mukaan lukien tuberkuloosin. Reumakuume parani penisilliinillä eikä tappanut läppävikoihin. Innostunut taistelupari, kunnanlääkäri ja terveyssisar, tekivät melkein enemmän, mihin sairaalat nyt pystyvät, koska näitä massiivitauteja ei kerta kaikkiaan ollut. Näin ja koinkin sen itse.
Me istuimme valmiiseen pöytään.
Vasta 1970-luvusta lähtien avuttomuutemme on lisääntynyt. Esiin vyöryneille aineenvaihduntasairauksille emme ole saaneet aikaiseksi edes kelvollista viivytystä. Kaksi ilmiötä kaatuu päälle: kokoaikainen lisääntyminen ja isku aina nuorempiin.
Miljardeilla ja taas miljardeilla on lääkitty - jokseenkin turhaan - viivyttäen. Näin kertoo korkealle arvostamani 2-diabeteksen osaaja Markku Laakso Kuopiosta Lääkärilehdessä 8/2010. Toinen todellinen osaaja, Juhani Knuuti, raataa Turussa. Ollaan kutkuttavan lähellä "oikeaa tietoa"
Toisaalta, rasva- ja ravitsemusmafia raatavat Oulussa ja Kuopiossa erinomaisin varustein (1H NMR). Näyttää siltä (faktat puuttuvat), että heillä ei ole uskallusta tai tahtoa paneutua VAIHTOEHTOIHIN, ulostuloja ei ole.
Syvien salaisuuksien paljastamiseen verrattuna on lapsellisen helppoa tutkia ruokamme terveysmerkitystä. Nythän vasta "tiedämme,miten vaarallista on rasva" tai kuinka "on pakko saada päivittäinen hiilidhydraattimme". Emmekö todella uskalla edes kokeilla toisin päin? Se olisi lapsellisen helppoa. Pelätäänkö salaisuuden paljastumista?
Tälläkin keskustelupalstalla ilmoittautuu jo tautinsa voittaneita ja toisilla muita.
Kaivoon vajotaan kuin kahlekuningas ilman että osataan niistä vapautua.
Valtsu kirjoitti...
Moni ei ole vielä näissä kommenteissa tuonut esille niinkin puhuttua aihetta kuin VHH-ruokavalio kakkostyypin diabeteksen hoidossa.
Kuuselan jälkeen keskusteluun osallistuu Valtsu. Diabetesliiton linjasta voidaan hyvin poiketa. Aikuistyypin sokeritauti pysyy kurissa sokeria vähentämällä. Valtsulla on muutamia väitettä tukevia kirjallisuusviitteitä:
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/36
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/14
http://content.nejm.org/cgi/content/full/348/21/2074
http://diabetes.diabetesjournals.org/content/53/9/2375.long
Esimerkiksi tuossa ylimmässä jokainen ketogeenisen ryhmän henkilö, joka on alunperun ollut lääkityksellä (n=20), on paperin mukaan vähentänyt lääkitystään ja ovathan myös sokeriarvot parantuneet tosi mukavasti ihan jokaisessa tutkimuksessa. Mutta kuitenkin tuntuisi järkevältä idealta, että joko:
a) hyväksytään tuo VHH-ruokavalio, kuten Ruotsissakin on tehty tai
b) Diabetesliitto tai THL perustelee kansalle uskottavasti, miksi VHH ei ole turvallinen ruokavalio aikuistyypin diabeetikoille.
Moni ei ole vielä näissä kommenteissa tuonut esille niinkin puhuttua aihetta kuin VHH-ruokavalio kakkostyypin diabeteksen hoidossa.
Kuuselan jälkeen keskusteluun osallistuu Valtsu. Diabetesliiton linjasta voidaan hyvin poiketa. Aikuistyypin sokeritauti pysyy kurissa sokeria vähentämällä. Valtsulla on muutamia väitettä tukevia kirjallisuusviitteitä:
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/36
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/14
http://content.nejm.org/cgi/content/full/348/21/2074
http://diabetes.diabetesjournals.org/content/53/9/2375.long
Esimerkiksi tuossa ylimmässä jokainen ketogeenisen ryhmän henkilö, joka on alunperun ollut lääkityksellä (n=20), on paperin mukaan vähentänyt lääkitystään ja ovathan myös sokeriarvot parantuneet tosi mukavasti ihan jokaisessa tutkimuksessa. Mutta kuitenkin tuntuisi järkevältä idealta, että joko:
a) hyväksytään tuo VHH-ruokavalio, kuten Ruotsissakin on tehty tai
b) Diabetesliitto tai THL perustelee kansalle uskottavasti, miksi VHH ei ole turvallinen ruokavalio aikuistyypin diabeetikoille.
Nykyäänhän tosi moni noudattaakin esimerkiksi Antti Heikkilän ohjeita, koska virallisohjeet tuntuvat heidän mielestään epäuskottavilta. Jonkinlainen järki tuohon olisi kuitenkin saatava. Nythän kuitenkin suuri joukko (oli sitten virallistieteelliset tai Antti Heikkilän seuraajat), on kuitenkin "väärällä" tavalla hoitamassa sokeriarvojaan, mikä ei tietenkään kovin hyvä asia ole kansanterveyttä ajatellen.
Äitiliini -nimimerkillä esiintyvä puhuu vaihtoehtoisten ratkaisujen puolesta. Hän toimii pääosin eri linjoilla virallisen Suomen kanssa. Juo luomumaitoa (tinkimaitoa), käyttää voita ja voimariinia. Käyttää myös oliiviöljyä, se lienee kelpaa Pekka Puskallekin. Liha on poroa, hirveä ja nautaa. Joskus sikaakin, kun vanhus tykkää. Ateriat hän tekee itse, ei käytä eineksiä. Nappailee lisäksi rusinaa, siementä ja mantelia. Ja suomalaisia marjoja. Jonkun verran myös hedelmiä. On itse pysynyt hoikkana ja jokainen lapsi on hoikka,. Liikkuvat jonkin verran, eivät mitenkään älyttömästi. Jaksavat kyllä liikkua hyvin. Jokainen lapsista on yksilö. Olen ajatellut, että parasta antaa heidän syödä sitä ainesta, mitä tykkäävät (niistä aidoista ja terveellisistä vaihtoehdoista). Tytär syö enemmän hiilihydraattia kuin pojat, lihansyöjät. D-vitamiinin annostusta hän on lisännyt niin lapsille kuin vanhuksellekin.
Tampio on myös vaihtoehtoisella linjauksella. Neuvotaanko meitä lääkärikunnan toimesta täysin väärin? Tampiolla oli veritulppa ja alotti totuuksien penkomisen terveellisestä ravinnosta. Hän ei löytänyt mitään tukea sellaisesta lääketieteellisestä tutkimuksesta, joka suosisi jollain tavalla kasvisrasvojen käyttöä. Vaikuttaa siltä, että ravitsemussuositukset johtavat harhaan ja lopputulemana on myös diabetes epidemia. Suuntaus on verohoopoilujen takia menossa aivan hunningolle. Eli ravintosuositukset ovat retuperällä kolesteroli ja diabeteksen hoidossa. Tampio on näiltä osin menettänyt luottamuksen lääkärikuntaa kohtaan.
Jatkokysymys Pekka Puskalle: Kolleegasi Timo Kuusela ja muutama muu perää arvostusta vaihtoehtoisille ratkaisuille terveydenhoidossa ja tutkimuksessa. Miksi ei esimerkiksi voida tyypin 2 diabeetikoille kokeilla hieman pienempää hiilihydraattialtistusta? Mitä jos se onkin terveyden salaisuus, että vähennetään hiilihydraatteja?
Nimimerkki mr_Zombie on ollut aistivinaan, että Puska on vähätellyt julkisuudessa D-vitamiinin positiivisia vaikutuksia ja puolustanut virallisia suosituksia sen saannin suhteen. Mahtaako hän itse olla valmis kantamaan vastuun, jos D-vitamiinin hyödyllisyys osoitetaan kiistattomasti ja nykyiset ravintosuositukset paljastuvat täysin epätieteelliseksi huuhaaksi? kysyy mr_Zombie. Hänen mielestään tiede on osoittanut, että nykyiset suositukset eivät ole päteviä, vaan suurin osa suomalaisista elää pahassa D-vitamiinin puutteessa. Jos ajatellaan, mikä olisi halvin ja helpoin yksittäinen keino parantaa koko kansanterveyttä, niin optimaalisen D-vitamiinin saannin turvaaminen olisi aika hyvä vaihtoehto ykköskeinoksi. D-vitamiini on halpaa kuin saippua eikä yhden pillerin nappaaminen silloin tällöin ole kovin monimutkaista - siihen pystyy kuka tahansa hyvin pienellä vaivannäöllä. Vegaani ja aktiiviurheilija Tatu Ollila kysyy Pekka Puskalta vähän perusteita hänen D-vitamiini vastaisuudelleen?
Nimimerkki Neonomide osallistuu keskusteluun. Suomalainen D-vitamiinilautakunnan puheenjohtaja (Christel Lamberg-Allardt) on omin silmin nähnyt, kuinka FASEB-aineistossa 150 µg D-vitamiinia päivässä johtaa noin 25-30% valtimoplakin regressioon. D-vitamiinin puute on liitetty käytännössä kaikkiin degeneratiivisiin sairauksiin ja interventiotutkimukset ovat olleet hyvin lupaavia. Hänen ryhmänsä silti ehdottaa ettei D-vitamiinisuosituksia muuteta. Mitä tietoa Pekka Puskalla on D-vitamiinin saannin normalisoimista vastaan, mikäli ihmiselimistö kuluttaa päivässä 75-110 mikrogrammaa ? (Heaney ym.; Hollis ym.). Ai niin, puhutaan, että pillereistä saatu D on erilaista (WTF?) ja että Dee kannattaa saada auringosta. Jälkimmäisessä strategiassa on kaksi ongelmaa:
1) Asumme koko lössi 60 leveyspiirin pohjoispuolella ja merkityksellinen D-vitamiiniannos jää noin 3,5 kuukauteen ennen kuin kaamos iskee tai lämpötila on liian kylmä selän paljastamiseen.
2) Heti kun ihomme alkaa tuottaa sairausriskejä lukemattomissa tutkimuksissa vuodenaikojen perusteella vähentävää D-vitamiinia, suojautumistarve alkaa Ilmatieteen laitoksen mukaan SIITÄ TASOSTA, millä D-vitamiinia ALKAA muodostua ihollamme. Duodecimissa todetaan sama ongelma. Aurinkorasvojen käyttö taas estää käytännössä täydellisesti D-vitamiinin muodostumisen. Sama suomeksi: homma on reisillä eikä asialle voida tehdä yhtään mitään. Check mate.
1) Asumme koko lössi 60 leveyspiirin pohjoispuolella ja merkityksellinen D-vitamiiniannos jää noin 3,5 kuukauteen ennen kuin kaamos iskee tai lämpötila on liian kylmä selän paljastamiseen.
2) Heti kun ihomme alkaa tuottaa sairausriskejä lukemattomissa tutkimuksissa vuodenaikojen perusteella vähentävää D-vitamiinia, suojautumistarve alkaa Ilmatieteen laitoksen mukaan SIITÄ TASOSTA, millä D-vitamiinia ALKAA muodostua ihollamme. Duodecimissa todetaan sama ongelma. Aurinkorasvojen käyttö taas estää käytännössä täydellisesti D-vitamiinin muodostumisen. Sama suomeksi: homma on reisillä eikä asialle voida tehdä yhtään mitään. Check mate.
Dragofix -nimimerkkiä haluaisi myös vastauksen tuohon D-vitamiini asiaan. Jotenkin tuntuu vaan hölmöltä kun tieteellisiä tutkimuksia D-vitamiinin terveyshyödyistä satelee mutta suosituksia ei nosteta. Vai onko joku vakavakin ero synteettisen ja luonnollisen D-vitamiinin käytössä ettei synteettistä voi käyttää liikaa?
Jatkokysymys Pekka Puskalle: Miten edistyy D-vitamiinilautakunnan työ?
Nimimerkki Neonomide on huolissaan hiilihydraattien liian runsaasta saannista. Tilastojen mukaan ihmiset ovat lisänneet kalorien kulutustaan, mutta pääosassa nimenomaan hiilarien kulutusta. Tervein väestönosa, joka on tullut juttuun moisella hiilarimassalla, ei valitettavasti edusta metabolisoijien enemmistöä. Toisaalta on toiveajattelua, että yritetään saada ihmiset muottiin jossa liikkumattomat repivät jostain kiireistä aikaansa liikkua merkittävästi ajallisesti enemmän kuin nykyisin, mistä voimme johtaa sen että vaihtoehtoisia ruokavalioita tulisi tuoda esille enemmän kuten mm. Ruotsissa tehdään. Neonomide uskoo kivikauden ruokavalioon. On tuoreita interventiotutkimuksia, joissa kivikauden dieetti on saanut koehenkilöt vähentämään kalorinsaantiaan spontaanisti keskimäärin 800 kcal päivässä, alentanut verenpainetta, normalisoinut esidiabeetikoiden verensokerin kaikilla osallistujilla, romahduttanut kohonneet triglyseridit ja niin edelleen. Kivikauden dieetin kivijalat eli sokerittomuus/leivättömyys/maitotuotteettomuus on jo pessyt pöydän lyhyen aikavälin (2-12 vkoa) terveysvaikutuksissa suhteessa verrokkeihin, kuten esimerkiksi Välimeren dieettiin.
Nimimerkki Neonomide on huolissaan hiilihydraattien liian runsaasta saannista. Tilastojen mukaan ihmiset ovat lisänneet kalorien kulutustaan, mutta pääosassa nimenomaan hiilarien kulutusta. Tervein väestönosa, joka on tullut juttuun moisella hiilarimassalla, ei valitettavasti edusta metabolisoijien enemmistöä. Toisaalta on toiveajattelua, että yritetään saada ihmiset muottiin jossa liikkumattomat repivät jostain kiireistä aikaansa liikkua merkittävästi ajallisesti enemmän kuin nykyisin, mistä voimme johtaa sen että vaihtoehtoisia ruokavalioita tulisi tuoda esille enemmän kuten mm. Ruotsissa tehdään. Neonomide uskoo kivikauden ruokavalioon. On tuoreita interventiotutkimuksia, joissa kivikauden dieetti on saanut koehenkilöt vähentämään kalorinsaantiaan spontaanisti keskimäärin 800 kcal päivässä, alentanut verenpainetta, normalisoinut esidiabeetikoiden verensokerin kaikilla osallistujilla, romahduttanut kohonneet triglyseridit ja niin edelleen. Kivikauden dieetin kivijalat eli sokerittomuus/leivättömyys/maitotuotteettomuus on jo pessyt pöydän lyhyen aikavälin (2-12 vkoa) terveysvaikutuksissa suhteessa verrokkeihin, kuten esimerkiksi Välimeren dieettiin.
Nimimerkki Dragofix kyseenalaistaa elintarvikkeiden lisäaineet. Ne on todettu turvallisiksi yksittäisinä mutta yhteisvaikutuksia ei näemmä olla tutkittu ollenkaan. Erityisesti Dragofix on huolestunut E621:stä. Niitä sitten tungetaan useita mitä kummallisimpiin paljon prosessoituihin ruokiin. En ole yhtään yllättynyt jos osa sairauksista johtuu tästä.
Jatkokysymys Pekka Puskalle: Miten huolissamme meidän tulee olla elintarvikkeiden sisältämistä lisäaineista (E-koodeista)?
Nimimerkki Hemmo on kirjoittanut kirjeen Pekalle:
Ajat muuttuvat. Et arvaakaan vielä kuinka paljon. Sinulla on vielä mahdollisuus tehdä täyskäännös. Kun olet kumartanut lääketieteelle, olet samalla pyllistänyt terveystieteelle. Kohta aikasi on ohi ja mitä jää? Tukku hilloa ja hetkellinen status Suomen huipulla. Eli ei yhtään mitään. THL:n lääketieteellisen umpion tuulettaminen kannattaa aloittaa nyt eikä sitten joskus. Sinulla on valtaa ja taitoa kääntää Suomen terveyskelkka oikeaan suuntaan. Nimesi voi vielä jäädä historiaan kunniallisten sielujen tauluun.
Me kaikki teemme virheitä. Ketään ei voi kuitenkaan kunnioittaa enempää kuin nöyrää sielua, joka myöntää virheensä ja KORJAA NE. Christerin blogikeskusteluista löytyy ihmisten terveydestä asiantuntevia enemmän kuin laitoksesi syövereistä. Lyö viisaat päät yhteen ja tee mitä sinun täytyy tehdä. Asialistaa:
-VHH
-D-vitamiini
-oikeat rasvat
-turhat rokotukset
-turhat lääkkeet
Anonyymi kirjoitti: Tuli uutisia limsojen poisvetämisestä kouluista. Puska ihan hyvällä asialla. Puolitiehen asia vain jää, jollei myös keinomakeutettuja limsoja saada pois kouluista. Vähintään samanlaista myrkkyä nekin ovat. Ja toisaalta koululaisille jää vielä mahdollisuus hakea juomansa lähikaupasta.
Veli-Matti Luoma löytää paljon hyvää Pekka Puskan kirjoituksesta: "Erityisen tärkeää tämä on lasten ja nuorten kannalta. Vastuuta ei voi jättää heille. Vastuu lapsistamme ja nuoristamme on meillä aikuisilla ja suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteolla. Siinä on kansakunnan terveyden tulevaisuus."
No nyt päästiin asiaan, sanoo Luoma- Olisiko Puskan riisuttava ne vaaleanpunaiset Pohjois-Karjala lasit päästään ja ryhdyttävä tosissaan töihin! Ihmisille ja ennenkaikkea lapsille syötetään puppua margariinien ja rasvattomien elintarvikkeiden terveellisyydestä ja mainostetaan aspartaamilla höystettyä kevyt limua, puhumattakaan energia juomista, nehän tosiaan antavat siivet! Erittäin monet käyttävät ravintolisiä ja vitamiineja ennenkaikkea D:tä, tukeakseen terveyttään ja homma toimii. Superfoodit ovat päivä päivältä enemmän esillä ja blenderit laulaa, mutta mitä tekee THL, tuputtaa flunssarokotteita puoliväkisin ja tässä tapauksessa aivan turhaan. Eivät ihmiset enää usko kaikkea mitä virallinen taho sanoo (kiitos internetin)! Maailma muuttuu Puskaseni muututko sinä, nyt olisi korkea aika!
Matti Tolonen pani merkille, että Mediuutiset kirjoittaa otsikolla "Moni lääkäri määrää voita"
(20.03.2010). Tolonen kuuluu niihin lääkäreihin, joiden on vaikea niellä Pekka Puskan ja Matti Uusituvan kannattamaa ravintorasva-kolesteroli-valtimotautiteoriaa. Hänestä se on virheellinen ja se pitäisi jo haudata. Ruotsalaiset ovat edelläkävijöitä vallitsevan rasvitsemusdogmin (rasvainen ruoka on vaarallista) murtamisessa. Nille, jotka ymmärtävät riikinruotsia Tolonen suosittelee ylilääkäri Christer Enkvistin haastattelun kuuntelua ja katsomista videolta (noin 10 min).
------------------------------------------------------------------
Tästä alkaa pääjohtaja Pekka Puskan kirjoitus.
SUOMEN AJANKOHTAISIA TERVEYSONGELMIA
Elintason noustessa terveys ja elämän laatu kiinnostavat ja puhututtavat ihmisiä yhä enemmän. Suomalaisten kansanterveys on itsenäisyyden aikana kehittynyt huimasti. Ennen sotia saatiin lapsikuolleisuus ja kulkutaudit hyvin kuriin.
Sotien jälkeen varsinkin sydän- ja verisuonitaudit, mutta myös eräät muut krooniset sairaudet, yleistyivät Suomessa poikkeuksellisen paljon. Tutkimustietoon pohjautuen ja laaja-alaisella työllä on ikävakioitu sydän- ja verisuonitautikuolleisuus dramaattisesti vähentynyt. Suomalaisten elämään on tullut lähes kymmenen lisävuotta – ja pääasiassa terveitä toimintakykyisiä vuosia. Usealla kriteerillä arvioituna suomalaisten kansanterveys on parempi kuin koskaan.
Rinnan kansanterveyden paranemisen kanssa on rakennettu myös kansainvälisesti katsottuna korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä. Vaikka tämä järjestelmä hoitaa tehokkaasti monia sairauksia, on kuitenkin tärkeää huomata, että terveydenhuollon osuus kuvatussa kansanterveyden paranemisessa on ollut hyvin rajallinen. Se hoitaa pääasiassa sairauksia, kun taas kansanterveys on voittopuolisesti tänä päivänä riippuvainen elintavoista ja elinympäristöstä.
***
Kaikesta tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta edessä on monia suuria ongelmia. Mahdollisuuksien ja vaatimustason kasvaessa terveydenhuoltomme on julkisen talouden pulmien kanssa tiukoilla. Koko kansaa hyvin palveleva terveydenhuolto vaatii riittäviä resursseja sekä viisaita päätöksiä järjestelmän kehittämisessä. Kun potilaat ovat voittopuolisesti kroonisia ja pitkäaikaissairauksia sairastavia, tarvitaan uudenlaisia hoidon järjestelyjä.
Terveydenhuoltomme ongelmat eivät ratkea, ellei kansantauteja tehokkaasti ehkäistä. Viime vuosikymmenien intensiivisen tutkimustyön perusteella voidaan perustellusti sanoa, että useimmat suuret kansantautimme – mutta eivät kaikki – ovat lääketieteellisesti katsoen hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja.
Kysymys on eräistä lähinnä elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä. Kansanterveytemme ongelmana ei siis ole, mitä pitäisi tehdä vaan miten tarvittavat muutokset saadaan toteutettua. WHO:n ohjelmia siteeraten avainasemassa on ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholi.
***
Monissa suhteissa suomalaisten elintavat ovat kehittyneet terveelliseen suuntaan – hyvin seurauksin, kuten todettu. Ensimmäinen haaste on tämän kehityksen jatkuminen, sillä monista kaupallisista ym. paineista johtuen kehitys ei jatku itsestään. Tämä koskee mm. veren kolesterolitason ja verenpaineen laskua sekä tupakointia. Paljon lisähyötyjä on vielä saavutettavissa.
Toiseksi, erityisiä haasteita ovat negatiiviset trendit. Tämä koskee varsinkin väestön lihomista – ja sen taustalla olevia ravinto- ja liikunta-asioita – sekä alkoholin käyttöä. Väestön lihomisen myötä on kakkostyypin diabetes tavattomasti yleistynyt.
Lihavuuden yleistyminen koskee erityisesti nuorempaa väestöä. Painon säätely perustuu tunnetusti ravintoon ja liikuntaan – energian saannin ja kulutuksen tasapainoon. Molemmissa suhteissa on suuria haasteita.
Varsinkin nuoremman väestön kohdalla sokeripitoiset limsat ja karkit sekä paljon rasvaa sisältävät pikaruuat ovat yleistyneet. Annoskoot ovat kasvaneet ja napostelukulttuuri on yleistä. Liikunnan osalta taas päivittäinen fyysinen aktiviteetti on tavattomasti vähentynyt: koneet tekevät työn, liikutaan autoilla ja hissit kuljettavat. Nuoret istuvat television ja tietokoneen ääressä ja koululiikunta on vähäistä.
Alkoholin kulutus on viime vuosikymmeninä noussut eurooppalaisessakin vertailussa kovin korkealle tasolle. Sen mukana ovat niin terveydelliset kuin sosiaaliset haitat tavattomasti lisääntyneet.
Yhä suurempi osuus alkoholista saadaan miedoista – lähes puolet oluesta. Alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun vaatii päättäväisiä alkoholipoliittisia toimenpiteitä. Erityisen haastava on olutkysymys.
***
Suomalaisten terveysongelmien ratkaisemisessa painotetaan usein kansalaisten omaa vastuuta. Se onkin toki tärkeää. Mutta on muistettava, että väestön elintavat ovat voimakkaasti riippuvaisia elinympäristöstämme ja yhteiskunnallisista ratkaisuista. Olisi tärkeää, että monista kaupallisista ym. paineista huolimatta suomalaista yhteiskuntaa kehitettäisiin suuntaan, jossa terveelliset vaihtoehdot olisivat kansalaisille mahdollisimman helppoja.
Erityisen tärkeää tämä on lasten ja nuorten kannalta. Vastuuta ei voi jättää heille. Vastuu lapsistamme ja nuoristamme on meillä aikuisilla ja suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteolla. Siinä on kansakunnan terveyden tulevaisuus.
Sotien jälkeen varsinkin sydän- ja verisuonitaudit, mutta myös eräät muut krooniset sairaudet, yleistyivät Suomessa poikkeuksellisen paljon. Tutkimustietoon pohjautuen ja laaja-alaisella työllä on ikävakioitu sydän- ja verisuonitautikuolleisuus dramaattisesti vähentynyt. Suomalaisten elämään on tullut lähes kymmenen lisävuotta – ja pääasiassa terveitä toimintakykyisiä vuosia. Usealla kriteerillä arvioituna suomalaisten kansanterveys on parempi kuin koskaan.
Rinnan kansanterveyden paranemisen kanssa on rakennettu myös kansainvälisesti katsottuna korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä. Vaikka tämä järjestelmä hoitaa tehokkaasti monia sairauksia, on kuitenkin tärkeää huomata, että terveydenhuollon osuus kuvatussa kansanterveyden paranemisessa on ollut hyvin rajallinen. Se hoitaa pääasiassa sairauksia, kun taas kansanterveys on voittopuolisesti tänä päivänä riippuvainen elintavoista ja elinympäristöstä.
***
Kaikesta tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta edessä on monia suuria ongelmia. Mahdollisuuksien ja vaatimustason kasvaessa terveydenhuoltomme on julkisen talouden pulmien kanssa tiukoilla. Koko kansaa hyvin palveleva terveydenhuolto vaatii riittäviä resursseja sekä viisaita päätöksiä järjestelmän kehittämisessä. Kun potilaat ovat voittopuolisesti kroonisia ja pitkäaikaissairauksia sairastavia, tarvitaan uudenlaisia hoidon järjestelyjä.
Terveydenhuoltomme ongelmat eivät ratkea, ellei kansantauteja tehokkaasti ehkäistä. Viime vuosikymmenien intensiivisen tutkimustyön perusteella voidaan perustellusti sanoa, että useimmat suuret kansantautimme – mutta eivät kaikki – ovat lääketieteellisesti katsoen hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja.
Kysymys on eräistä lähinnä elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä. Kansanterveytemme ongelmana ei siis ole, mitä pitäisi tehdä vaan miten tarvittavat muutokset saadaan toteutettua. WHO:n ohjelmia siteeraten avainasemassa on ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholi.
***
Monissa suhteissa suomalaisten elintavat ovat kehittyneet terveelliseen suuntaan – hyvin seurauksin, kuten todettu. Ensimmäinen haaste on tämän kehityksen jatkuminen, sillä monista kaupallisista ym. paineista johtuen kehitys ei jatku itsestään. Tämä koskee mm. veren kolesterolitason ja verenpaineen laskua sekä tupakointia. Paljon lisähyötyjä on vielä saavutettavissa.
Toiseksi, erityisiä haasteita ovat negatiiviset trendit. Tämä koskee varsinkin väestön lihomista – ja sen taustalla olevia ravinto- ja liikunta-asioita – sekä alkoholin käyttöä. Väestön lihomisen myötä on kakkostyypin diabetes tavattomasti yleistynyt.
Lihavuuden yleistyminen koskee erityisesti nuorempaa väestöä. Painon säätely perustuu tunnetusti ravintoon ja liikuntaan – energian saannin ja kulutuksen tasapainoon. Molemmissa suhteissa on suuria haasteita.
Varsinkin nuoremman väestön kohdalla sokeripitoiset limsat ja karkit sekä paljon rasvaa sisältävät pikaruuat ovat yleistyneet. Annoskoot ovat kasvaneet ja napostelukulttuuri on yleistä. Liikunnan osalta taas päivittäinen fyysinen aktiviteetti on tavattomasti vähentynyt: koneet tekevät työn, liikutaan autoilla ja hissit kuljettavat. Nuoret istuvat television ja tietokoneen ääressä ja koululiikunta on vähäistä.
Alkoholin kulutus on viime vuosikymmeninä noussut eurooppalaisessakin vertailussa kovin korkealle tasolle. Sen mukana ovat niin terveydelliset kuin sosiaaliset haitat tavattomasti lisääntyneet.
Yhä suurempi osuus alkoholista saadaan miedoista – lähes puolet oluesta. Alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun vaatii päättäväisiä alkoholipoliittisia toimenpiteitä. Erityisen haastava on olutkysymys.
***
Suomalaisten terveysongelmien ratkaisemisessa painotetaan usein kansalaisten omaa vastuuta. Se onkin toki tärkeää. Mutta on muistettava, että väestön elintavat ovat voimakkaasti riippuvaisia elinympäristöstämme ja yhteiskunnallisista ratkaisuista. Olisi tärkeää, että monista kaupallisista ym. paineista huolimatta suomalaista yhteiskuntaa kehitettäisiin suuntaan, jossa terveelliset vaihtoehdot olisivat kansalaisille mahdollisimman helppoja.
Erityisen tärkeää tämä on lasten ja nuorten kannalta. Vastuuta ei voi jättää heille. Vastuu lapsistamme ja nuoristamme on meillä aikuisilla ja suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteolla. Siinä on kansakunnan terveyden tulevaisuus.
Pekka Puska
Pääjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Pääjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Muita vieraskirjoituksia voit lukea tästä:
