**
Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimuksen perusterveydenhuollon laadusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuolto ei riipu palveluiden tuottajasta. Suomalaiset pelkäävät palveluiden ulkoistamista ihan turhaan.
Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden ulkoistaminen herättää usein kysymyksen siitä, miten ulkoistuspäätös vaikuttaa palveluiden laatuun ja kustannuksiin. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan laatu ei aina riipu palveluiden tuottajasta, ja ulkoistaminen saattaa herättää aivan turhaan epäluuloa. Terveyspalvelut ulkoistetaan nykyään yhä useammin, enimmäkseen kuitenkin yksityiselle palveluntuottajalle, mutta myös kolmannen sektorin toimijoille.
Suomalaiset suhtautuvat usein turhaan epäluuloisesti kunnan ulkopuolelle ulkoistettuihin terveydenhuoltopalveluihin. Ulkoista toimijaa kohtaan tunnetaan epäluuloa, sillä oman kunnan palvelut tuntuvat turvallisilta.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa Karjaalta, jossa on terveydenhuollon palveluiden suhteen erityinen järjestely: kaupunki ostaa kaikki perusterveyden ja ikääntyneiden lakisääteiset palvelut kolmannella sektorilla toimivalta palveluntuottajalta, Samfundet Folkhälsanilta. Karjaan tilannetta verrattiin kolmen vertailukunnan tilanteeseen.
Kyselyn mukaan kansalaiset eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä Karjaan terveydenhoitopalveluihin heti ulkoistamisen jälkeen. Seuraavassa kyselyssä epäluuloista suhtautumista ei kuitenkaan enää näkynyt, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen.
Kun ulkoinen toimija on onnistunut tuottamaan hyvää palvelua, suomalaiset ovat kuitenkin nopeita hyväksymään muitakin ratkaisuja. Myöhemmässä kyselyssä potilastyytyväisyys ei ollut enää yhteydessä palveluntuotantomalliin, vaan siihen, oliko potilas omalääkärijärjestelmän piirissä vai ei, sanoo professori Suominen.
Monet kaupungit ja kunnat ulkoistavat terveydenhoitopalveluitaan, ja kunnallisen terveydenhuollon parissa toimii yhä useammin myös kolmannen sektorin toimijoita. Kolmannella sektorilla toimivat vapaaehtoiset järjestöt ja yhdistykset, jotka tuottavat palveluita ilman voiton tavoittelua.
Terveydenhuollon palveluiden laatu ei näyttäisi riippuvan siitä, kuka palvelut tuottaa. Karjaalla tehdyn ulkoistamisen jälkeinen asiakastyytymättömyys johtui tutkimuksen mukaan uuteen järjestelyyn kohdistuvasta epäluulosta, ja tyytyväisyys parani myöhemmin. Karjaan osalta terveyspalveluiden tuotantotavoilla oli vaikutusta myös kustannuksiin. Perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskustoimintaan, terveyskeskuksen vuodeosastotoimintaan ja ikääntyneiden pitkäaikaishoitoon liittyvien kustannusten nousutrendi taittui laskivat ulkoistamisen jälkeen, Suominen kertoo.
Turun yliopiston kansanterveystieteen osaston määräaikainen professori Sakari Suominen ei lähde tutkimuksen perusteella vetämään linjauksia siitä, pitäisikö kolmannen sektorin roolia kasvattaa perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa kolmatta sektoria edusti iso, vakavarainen järjestö, jolla on alalta usean vuoden kokemus. Kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole samanlaista taustaa, vaan osa järjestöistä ja yhdistyksistä on hyvin pieniä, huomauttaa Suominen.
Suominen uskoo kuitenkin, että sekä kolmannen sektorin toimijoilla että yksityisillä yrityksillä tulee olemaan jatkossa vahva rooli terveydenhoitopalveluiden tuottamisessa. Kolmannen sektorin osalta toiminta tulee aluksi varmasti keskittymään enemmän erityispalveluihin. Harva kolmannen sektorin toimija pystyy kilpailemaan koko perusterveydenhuollon palveluiden tuotannosta, ja niille markkinoille ovatkin tulossa yksityiset yritykset.
Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 10.9.2008
Parempi, ettei ainakaan väsyneenä erehdy menemään minnekään, ei edes terveydenhoitajan vastaanotolle... On meille rakennettu sellainen systeemi, ettei siitä pois pääse - kaikki tahtoo päteä niin mahdottomasti. Tutkimukset kun eivät ole mitään HOITOA!
VastaaPoistaUlkoistettujen palvelujen yksi ongelma on, että palvelut hajaantuvat niin moniaalle, että apua tarvitsevan saattaa olla vaikea löytää palvelua. Tämä ei ehkä ole ongelma vielä Suomessa, täällä Australiassa se jo on. Toinen ongelma on palvelujen valvonta ja standardien ylläpitäminen. Kolmas on se, että jos pöaveluntarjoajat joutuvat anomaan rahat palveluun valtiolta, se kilpailuttaa palevluita, ja jos rahaa ei sitten yhtenä vuonna saakaan, niin mitään pitkäkestoista suunnitelmaa ei voi tehdä. Kaikki tehdään lyhyellä tähtäimellä, lyhytnäköisesti ja sikäli palvelu heikkenee. Neljänneksi voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ovat (ainakin täällä) heikommin eäin varustettuja (esim. työläiset eivät ole ammattilaisia, koska eivät saa palkkaa) vaan tekevät hommaa hyvästä tahdostaan. Tästä seuraa kaksi ongelmaa ainakin: hyvä tahto ei aina ole paras peruste hyvälle palvelulle, ja ammattitaidottomuus kostautuu loppukädessä palvelun tarvitsijalle.
VastaaPoistaMielenkiintoista oli lukea Mrs Morbidin terveiset Australiasta.
VastaaPoistaLihavuuden hoidossa on onnistuttu niin kehnosti, että kaikki asiasta vastaavat voidaan minun puolesta erottaa.
VastaaPoistaLihavuuden hoito on vaikeaa Sami Uusitalo! Vie eteenpäin itse löytämäsi hiilihydraattitietoinen tie painosi hyvään hallintaan. Se on sitä parasta lihavuuden hoitoa.
VastaaPoistaPeesaan kyllä Sami Uusitaloa - välillä tuntuu epätoivoiselta. Olen itse noudattanut vhh-diettiä jo 8 kk ja tulokset ovat aivan mahtavia. Muutaman kerran olen erehtynyt puhumaan asiasta työpaikan kahvipöytäkeskustelussa (kun joku on kysynyt laihtumisestani). Edellisessä virkkeessä siis paino sanalla erehtynyt... Läheinen työkaverini ei esim. itse näe mitään kummallista siinä, että syö pullan aamupalaksi ja iltapäivällä lipittää nutriletteja, mutta samalla epäilee minun menettäneen järkeni tämän "rasvadietin" vuoksi. Vaikka vetoaisin kaikkiin tutkimuksiin, jotka voi kuka tahansa etsiä käsiinsä esim. PubMedistä, tuntuu, että Puskan ja kumppaneiden aivopesu rasvan ja ravintosuositusten osalta on todella iskostunut suomalaisten mieliin. Myönnän itsekin olleeni samassa leirissä vielä pari vuotta sitten, mutta järki voitti. Onneksi.
VastaaPoista