Mikä ihmeen Nutrix?

**

Mikä ihmeen Nutrix -villitys on meneillään? Ystäväni Henrika pyytää minua tutustumaan internetissä vapaasti luettavaan Nutrix -kirjaan ja toinen ystäväni Noora bloggaa tästä ilmiöstä. En ollut koskaan kuullutkaan tästä ennen tätä ja uskallan väittää seuraavani ravitsemustiedettä varsin tarkasti. Onko taas jotain huuhaata tarjolla? Onko järkee? Mistä on kyse?

Olen nyt lukenut tuon Nutrix -kirjan. Lyhyt, mukavalla tavalla kirjoitettu kevyt teos, jossa on painavaa asiaa. Ensin syvä kunnioituksen kumarrus kirjailijan suuntaan! Minulle täysin tuntematon Joensuun yliopistossa matematiikka opiskeleva Olli Posti, on kirjoittanut aivan mainion kirjan! Lisäksi kirja on ilmaiseksi luettavissa netissä.

Lääkäri Antti Heikkilän tapaisesti kirjoittava Olli Posti, mutta Heikkilää paljon paremmalla temmolla ja ihailtavan huoliteltua kieliasua käyttäen, Olli maalaa kirjassaan eteemme aika lohduttoman maailman. 

Olli kertoo olevansa mieluummin vaikka vankilassa, kuin pyörätuolissa, jossa hän olisi juuri tällä hetkellä ilman sitä tietoa jota hän nyt halua kirjassaan jakaa. Älä pelästy, kuulostaa pahalta, mutta sinnikkyys palkitaan! Mikäli Olli olisi totellut lääkäreitä ja viranomaisia, hän olisi tuhlannut jo kymmenientuhansien edestä veronmaksajien rahoja - mutta ainakin hänellä olisi silloin KELAn maksama pyörätuoli ja hirmuinen kasa säälipisteitä.  

Ei kiitos, ajatteli Olli. Hän päätti lähteä sen sijaan toivottomalle tutkimusmatkalle, johon hän oli valmis investoimaan tuhansia tunteja aikaansa ja kymmenientuhansien edestä rahaa. Rahaa, jota hänellä ei usein edes ollut - huonossa kunnossa kun oli. 

- Sinun ei tarvitse kokea MS-taudin kauhuja ja viettää tuhansia epätoivoisia tunteja kirjastoissa, Internetissä ja kirjakaupoissa etsien kuumeisesti jotain, mikä voisi parantaa tauteja ja suorituskykyä. Sinun ei tarvitse mennä lääkäriin ja saada aina niitä hemmetin pillereitä, jotka laittavat koko kehosi ja ennen kaikkea ajatukset sekaisin, eivätkä yritäkään vaikuttaa taudin tai vaivan alkusyyhyn, sanoo Olli, ja jatkaa: Tästä kirjasta tulet saamaan paljon enemmän hyötyä kuin kaikista sairaalakäynneistä yhteensä - mikäli todella luet sen.

Mitä kirjassa sitten on? Miksi se kannattaa lukea?

Kirja on täynnä järkeviä ravitsemukseen liittyviä ohjeita. Vähän samaan tapaan kuin minä tässä blogissani yritän tehdä omalla tavallani tätä valistustyötä, Olli tekee omaa valistustyötään suurella sydämellä. Lopetan tämän kirjoitukseni muutamaan lyhyeen näytteeseen kirjan sisällöstä:

OLETKO VALMIS KUULEMAAN NUTRIXIN SALAISUUDEN?

Tässä se tulee: Oikean ruoan tunnistaa siitä, että siinä on makua ja väriä ilman  kemikaalejakin. Kaikki myrkyt ovat turhia ja haitallisia. Koko homma oli pelkkää huijausta.

- Mutta munkkihan maistuu hyvältä eikä siinä taatusti ole yhtään kemikaalia?

Munkissa EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN KEMIKAALEJA. Munkki on pelkkää kemiaa. Mikä on kemikaalin määritelmä? Luonnosta eristetty tai kokonaan synteettinen yksittäinen aines-osa. Näitä ei elävässä luonnossa esiinny koskaan erillisinä. EI KOSKAAN. Jopa sokeriruoko sisältää itsessään sen käsittelyyn tarvittavat ravinteet ja paljon enemmän, juuri oikeassa muodossa ruoansulatusta ajatellen. Siitä valmistettu valkosokeri taas on addiktiivinen kemikaali, joka kuluttaa kehon ravinnevarastoja, ja aiheuttaa tulehdusta ja ylipainoa ja kaikenlaista tuhoa joka ikisessä solussa.

TÄLLAINEN KEMIKAALI EI KUULU IHMISKEHOON. Sama pätee valkaistuun vehnäjauhoon, kemikaalisuolaan, lisäaineisiin, käsiteltyihin rasvoihin ja vaikkapa kokaiiniin, joka joidenkin  arvioiden mukaan häviää sokerille addiktiivisuudessa. Mene ja tiedä. Mainittakoon vielä, että suurin osa vitamiinihyllyn ja pillerikauppojen tuotteistakin menee tähän kemikaalikategoriaan,  mutta se ei ole tämän keskustelun aihe.

Kymmeniätuhansia vuosia sitten ei ollut olemassa mikroaaltouuneja. Eikä kemiallisia myrkkyjä eli torjunta- ja lisäaineita. Ei edes uunia. Mikäli tuli oli keksitty, ei jokaista suupalaa ollut  mahdollista tai ainakaan käytännöllistä käristää karrelle - ei ollut tulitikkuja eikä edes sytkäreitä, lakkabensasta puhumattakaan. Ei ruokateollisuutta, raffinointia, deodorisointia, valkaisua, hydrogenointia... Ei jalostusta. Ei edes maanviljelystä, eikä taatusti vehnää ja vielä vähemmän pitkälle jalostettua hybridisoitua surkeassa maaperässä kemikaaleilla kasvatettua  myrkytettyä puhdistettua raffinoitua mikroaaltouunigmo-frankenstein-valkovehnäjauhoa. Ihminen on silti edelleen geneettisesti käytännössä sama olento – mikäli kymmeniätuhansia  vuosia sitten syntynyt ihmisvauva tuotaisiin vaivihkaa aikakoneella nykypäivän synnytysosastolle, ei kukaan huomaisi mitään erikoista. Hmm...

Nutrix-ruokaan tottuneen ei tosin kannata vaihtaa suoraan lennosta luolamiehen ruokavalioon. Se olisi keholle liian rankka muutos. Ja vaikka se lopulta yksinkertaista onkin, olisi hölmöä  yrittää muuttaa kaikkia tapoja kerralla – siitä seuraa aina vain turhaa stressiä. Lähdetään parantamaan ruoan laatua askel kerrallaan, juuri siinä tahdissa kuin keho haluaa. Antaa automaation ja laiskuuden ohjata - parhaat asiathan tapahtuvat itsestään ja tulevat luonnostaan.

Ja ihmisen alkuperäinen ruokahan ei siis tarkoita mitään tiettyä dieettiä tai yhtä kaikille oikeaa tapaa syödä, vaan ennen kaikkea keinoja päästä pois siitä kamalasta käsitellystä moskasta, mitä Nutrixissa kutsutaan ruoaksi. Vapaudessa jokainen syö juuri niin kuin haluaa, ja jokaisen omakin dieetti vaihtelee vähintäänkin vuodenaikojen ja fiilisten mukaan.

Lähdetään ensin siihen perusmarkettiin, jossa Suomi shoppailee päivittäin. Näiden tarjonta on muuttumassa kovaa vauhtia laadukkaampaan suuntaan, mutta keskitytään tässä niihin  tuotteisiin mitä joka kaupasta ja kaupungista löytyy jo nyt.

Miksi ihmeessä tässäkin marketissa sisääntulijaa tervehtii kosmetiikkatuotteiden kamala kemikaalipilvi? Täytyy pidättää hengitystä ja ottaa muutama nopea askel voidakseen taas hengittää.

Paras hyllytila tuntuu menevän aina suurimman katteen tuotteille - niille, joiden pakkauskin maksaa enemmän kuin sisältö, joka sekin on usein tehty myrkyllisistä teollisuusjätteistä. Näitä myydään valheellisilla mielikuvilla ja tietämätön kuluttaja maksaa laskun - rahassa ja terveydessä. Tuskin tarvitsee sanoa erikseen, että kannattaa suosia luomukosmetiikkaa ihan muistakin kuin ekologisista syistä. Mikäli arvostaa laatua, täytyy se usein etsiä sivuhyllyjen perukoilta, mihin se on piilotettu. Todellisia laatutuotteita ei mainoksissa juuri näy, koska raha menee itse raaka-aineeseen – ei pakkaukseen, brändäykseen, mainontaan eikä hyllytilasta

maksamiseen.

Lempiharrastukseni on jo pitkään ollut käydä läpi kaikkien mahdollisten tuotteiden ravintosisältöjä, ja testailla laatua. Olen tehnyt tätä työtä monta vuotta, jotta sinun ei tarvitse. Kerron tässä parhaita salaisuuksia mitä olen ruokakaupan hyllyiltä löytänyt – näissä on todellista potkua ja tulet huomaamaan vaikutukset heti. “Ruoka olkoon lääkkeesi”, sanoi jo Hippokrates aikanaan. Kummasti tämä on päässyt lääkärikunnalta sittemmin unohtumaan. Olisikohan rahalla jotain tekemistä asian kanssa. Mitä jos parhaat lääkkeet olisivatkin halpoja, helppoja ja erittäin maukkaita, ja löytyisivät omalta takapihalta ja jopa lähikaupasta? Lähdetään katsomaan.

VIHANNEKSET JA HEDELMÄT.

Terveys löytyy tuoreosastolta. Kaikki jo tietävät että vihanneksia ja hedelmiä “pitäisi” syödä, mutta kun ostaa luomulaatua ja syö kaiken mahdollisimman tuoreena, alkaa kasvis kummasti  myös maistumaan! Ja hyvä tehosekoitin on aloittelevan kotikokin paras ystävä. On todellista luksusta nauttia välipalana raikas tuorepirtelö, ja mikä sen hienompaa kuin hemmotella vieraita tarjoamalla aina jotain todella nopeaa, helppoa, maukasta ja piristävää.

Resepti on yksinkertainen: laita tehosekoittimeen luomuhedelmiä tai marjoja, hieman jotain vihreää, ja vettä. Sekoita täysteholla puolisen minuuttia, kunnes rakeisuus häviää ja pirtelöstä tulee todella pirtelömäistä. Halvalla blenderillä tämä ei onnistu, joten kannattaa sijoittaa keittiön tärkeimpään laitteeseen jopa useampi satanen.

Listaan tähän sellaisia ruokia, joista koen olevan hyötyä jopa ei-luomunakin - ravitsevia ja maukkaita. Tämän listan vihanneksissa on yleensä myös verrattain vähäiset myrkkyjäämät. Ja luomuvalikoimahan nousee kysymällä. Kauppiaan ahneus on asiakkaan voitto! ;)

Avokaado

Paljon hyviä rasvoja, sekä E-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Kypsä avocado on lievästi pehmeä, muttei löysä.

Valkosipuli

Oli ongelmana virus, bakteeri, home, sieni tai parasiitti, valkosipuli hoitaa homman. Osta luomua, vältä kiinalaista.

Sipulit, purjo

Paljon hyviä rikkiyhdisteitä, kuten valkosipulissakin. Voimakkaat aineosat vahvistavat kehoa ja suojaavat kaikelta mahdolliselta.

Inkivääri

Piristää mukavasti! Auttaa matkapahoinvointiin ja huimaukseen, sekä tulehduksiin. Suojaa tehokkaasti viruksilta ja jopa syövältä.

Bataatti

Parempi peruna! Ja paljon maukkaampi.

Shiitakesieni

Parantaa terveyttä kaikin puolin sisältämiensä lukuisten tehoaineiden avulla. Ainakin 6000-vuotinen historia yleislääkkeenä.

Fenkoli

Fenkolin monet ainutlaatuiset fytokemikaalit torjuvat mm. syöpää. Muista myös kotimaiset juurekset, kuten lanttu, nauris, punajuuri ja porkkana!

MARJAT. 

Kotimainen pakastemarja lienee laadukkainta mitä kaupasta saa - jalostamaton alkuperäislajike, kasvaa villissä luonnossa, sisältää huikeat määrät väriä, makua ja elinvoimaa!  Näitä kannattaa käyttää paljon ja useaa lajia – jos budjetti kestää niin antaa mennä vaikka useampikin pussi päivässä. Kaikissa marjoissa on runsaasti antioksidantteja, satoja terveyttä  edistäviä ja tauteja ehkäiseviä ainesosia, joita kannattaa saada mahdollisimman monipuolisesti - kaikkia värejä! Entä pakastaminen, onko niistä marjoista mihinkään enää pakastettuna? Pakastetaan sitä spermaakin, joten eiköhän se marjakin toimi vielä sulatettuna. Marjoja on mukava lisätä puuroon, mysliin, muroihin, luomujugurttiin... Kokeile marjojen kaveriksi myös luomuhunajaa,  kookoskermaa, avocadoa ja hampunsiemeniä. Teollisuuden käyttämästä nopeasta pakastusmenetelmästä johtuen kaupan marjat ovat jopa parempilaatuisia kuin itsepoimitut ja -pakastetut.

Mustaherukka

Edullinen supermarja - paljon C-vitamiinia ja antioksidantteja, hyvä mm. silmille.

Mustikka

Parasta silmille. Puolukasta ja mustikasta saa hyvän sekoituksen. 

Luomumarjasekoitus

Mansikkaa ja herukoita. Mansikat on tärkeä syödä luomuna välttääkseen isot torjunta-ainejäämät.

Karpalo

Vaimentaa ja ehkäisee erityisesti tulehduksia. Lähes mustikan tasoinen antioksidantti.

Tyrni

C- ja E-vitamiini, arvokkaita rasvahappoja.

Vadelma

Paljon ainutlaatuisia antioksidantteja, loistava syöpälääke. Kaikki muutkin marjat ihan maun mukaan - erityisesti luomu ja kotimainen.

VIHREÄT. 

Tähän kategoriaan kuuluu yrttejä ja kasvien lehtiä. Valitse luomua tai vähintään sellaisia missä lukee "viljelty ilman kemiallisia torjunta-aineita". Jäävuorisalaatti ei tähän listaan päässyt koska se on juuri sitä miltä maistuu – vettä ja torjunta-ainejäämiä. Paras tapa totutella näihin voimakkaisiin terveyspommeihin on jo kerran mainittu viherpirtelö. Sinne vaan salaatit blenderiin marjojen sekaan niin voin luvata että kilot karisevat ennennäkemätöntä vauhtia. Jos maistuu liian voimakkaalta niin lisää hedelmää sekaan - banaanipirtelöstä pitävät kaikki.

Salaatit: tammenlehti, romaine, lollorosso 

Yrtit: tilli, persilja, basilika, korianteri, ruohosipuli

Kaalit: Parsakaali, kukkakaali, punakaali, lehtikaali.

Selleri - kiva pureskella, hyvää hampaanpesua! Kannattaa pestä huolella jos ei löydy luomulaatuisena.

Pinaatti - kauheasti K-vitamiinia ja mukavasti muuta hyvää – aikamoinen voimaruoka. Muista pestä hyvin jos ei luomua.

ELÄINKUNTA. 

Paras lisuke lihalle on edellisen kategorian vihreät vihannekset, ja jossain määrin myös hedelmät, kuten ananas ja papaija jotka auttavat lihaa sulamaan. Suosittelen käyttämään reilusti voimakkaita mausteita sekä sipuleita, inkivääriä ja kaikenlaisia yrttejä mitä vaan käsiinsä löytää, sekä tuoreita sieniä kauden mukaan. Näin kaikki sulaa paremmin, saat hirmu annoksen luonnon omia lääkkeitä, ja raskaskin ateria jättää pirteän olon. Perinteiset tärkkelyslisukkeet, kuten  mauton vanha peruna ja kaikenlaiset vehnätuotteet, ovat ruoansulatusta ajatellen huonoin mahdollinen kumppani lihalle.

Luomuliha

Ero maussa ja koostumuksessa on huikea. Mitä ylemmäs mennään ravintoketjussa, sen tärkeämpää on luomu koska myrkyt rikastuvat aina niiden syöjään.

Pakasteet: Poro, hirvi, biisoni, strutsi, brassihärkä, uusseelannin lammas - kaikki mikä elää vapaana ja syö paljon tuoretta ruohoa & aluskasvillisuutta. Pakastelihat kannattaa ottaa jääkaappiin sulamaan vähintään vuorokautta ennen valmistusta. Hitaasti sulatettu liha maistuu jopa tuoreen veroiselta.

Muikku

Suomen terveellisin kala – paljon ravinteita, hyvä rasvakoostumus ja vähiten elohopeaa ym. raskasmetalleja. 

Äyriäiset, ravut

Väri tulee ainutlaatuisesta astaxantiinista, joka suojaa tulehduksilta ja toimii sisäisenä aurinkosuojana beetakaroteeniakin paremmin.

Luomumunat

Hyvää jopa raakana, varsinkin kesällä, kun kanat pääsevät ulkoilemaan. Loistavaa proteiinia halvalla!

MAUSTEET

Cayenne, jalapeno, piri piri

Parantaa kipuja & tulehdusta, lisää vastustuskykyä. Vähentää myös vatsahaavan riskiä toisin kuin moni pelkää.

Kurkuma, curry

Ruokakaupan paras tulehduslääke, suojaa myös aivoja. Mustapippurin kanssa teho nousee jopa 1000-kertaiseksi!

Mustapippuri, pippurisekoitus

Tehostaa ruoansulatusta ja vähentää siten ilmavaivoja. Auttaa kehoa myös hajottamaan rasvakudosta.

Dijon-sinappi

Loistokumppani lihalle. Osta oikeaa Dijon-sinappia, älä lisäaineilla kyllästettyä sokerilientä.

Luomu-soijakastike

Helposti hyvää makua, sekä hyödyllisiä bakteereja.

Oikea meri- tai vuorisuola

Terveellinen suola on värikästä, vähintäänkin harmaata. Puhdistettu, kuumakäsitelty natriumkloridi on myrkkyä.

Kaneli

Auttaa kehoa verensokerin säätelyssä. Parantaa insuliinin toimintaa ja suojaa monilta nykydieettien haitoilta.

MUUTA HYVÄÄ

Vaihda maitotuotteet luomuun - ei maksa paljoa, ja laadussa huikea ero.

Kotimainen hunaja. Ehdottomasti kotimainen, sillä ulkomaalaiset on pastöroitu, mitä Suomessa ei saa lain mukaan tehdäkään. Mielellään luomu, sillä mehiläinen kerää myrkyt laajalta alueelta, tiivistäen kaiken hunajaan.

Kookos. S-ryhmän Kara-kookoskerma on edullinen ja maistuu paremmalta kuin peltitölkkikookosmaidot. Tulet rakastumaan tähän! Worldfoods-luomukookosmaito on myös edullista ja hyvää.

John West -Sardiini oliiviöljyssä - Paras DNA:n rakennusaine, mitä kaupan hyllyltä löytyy – todellinen nuoruuden lähde!

100% luomuruisleipä - Suurin osa "ruisleivistä" onkin sisällöltään vehnäleipiä joissa ruista lähinnä nimen vuoksi.

Oliiviöljy tummassa pullossa

Hapankaali. Jopa luomuhapankaalia löytyy useimmista kaupoista.

Paljon tietoa tuumorinekroositekijän inhibiittoreista

**

Lääkäri Pekka J Nykänen Helsingin ympäristön reumatoimistosta on kerännyt tietoa tuumorinekroositekijän inhibiittoreista (TNF-inhibiittorit). Nämä lääkket ovat mullistaneet reumasairauksien hoidon. Lukekaa ja ihmetelkää tiedon määrää. Me olemme yhtä hulluja Nykäsen Pekka ja minä - me rakastamme tietoa ja jaamme sen auliisti toisille - ilmaiseksi.

Lähde: Pekka Nykäsen blogi, 28.1.2009

HDL ylös - niin vältät sydän- ja verisuonitaudit

*

Jari Ristiranta pohtii blogikirjoituksessaan kolesterolia ja sydäntauteja. Minä kirjoitan usein kolesterolista. Tarkoitus oli kirjoittaa myös tästä asiasta mitä Jari on selvittänyt. Jari ehti ensin ja hyvä näin. Lukekaa ja pohtikaa Jarin viestiä:

Yhdysvalloissa on tutkittu 541 sairaalassa noin 137 000 sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneen henkilön veren kolesteroliarvoja. 

Vain joka kolmannella potilaalla LDL-kolesteroli oli yli suomalaisen viitearvon 3 mmol/l. Vain yhdellä kymmenestä LDL-kolesteroli oli yli 4 mmol/l. HDL-kolesteroli oli LDL-kolesterolia parempi ennustaja. Noin 55 prosentilla potilaista HDL-kolesteroli oli alle suomalaisen viitearvon 1 mmol/l. Vain yhdellä kymmenestä HDL-kolesteroli oli yli 1,5 mmol/l. Noin 30 prosentilla potilaista sekä LDL- että HDL-kolesteroli olivat suomalaisten viitearvojen sisällä.

Tutkimus julkaistiin American Heart Journal -lehdessä. Lipid levels in patients hospitalized with coronary artery disease: An analysis of 136,905 hospitalizations in Get With The Guidelines

Tutkimustuloksesta voi tehdä ainakin kaksi erilaista johtopäätöstä. Lääketehtaat päättelevät, että LDL-viitearvoa tulisi laskea ja yhä useampien ihmisten tulisi ostaa kolesterolia alentavia lääkkeitä. Terveellä järjellä voidaan päätellä, että yksin LDL-kolesterolilla ei ole todennäköisesti juurikaan mitään tekemistä sydän- ja verisuonitautien kanssa. Korkea HDL-kolesteroli näyttäisi olevan suojaava tekijä.

HDL-kolesterolia voi nostaa laihduttamalla, liikkumalla ja lisäämällä rasvan sekä vähentämällä hiilihydraattien osuutta ruokavaliossa.

Keskimääräisellä yhdysvaltalaisella sydänpotilaalla on matalampi kokonaiskolesteroli, matalampi LDL-kolesteroli, matalampi HDL-kolesteroli ja korkeammat triglyseridit kuin keskimääräisellä Suomen kansalaisella.

Lähde: Jari Ristirannan blogi, 28.1.2009

Painonhallinta ja uudenvuoden lupaukset

**

Blogini lukijat ovat järkeviä! Sen olen huomannut monen monta kertaa.

Suurin osa teistä (52%) ei tee uudenvuoden lupauksia liittyen painonhallintaan. Tosin kun seuraa kuntosalien kävijämääriä (vuoden vaihteessa saleissa käy melkoinen kuhina!) ja lehtikirjoittelua, niin on pakko todeta, että painonhallinta on monella mielessä vuoden vaihtuessa. Luvataan vähän paremmin hoitaa kuntoa ja tarkkailla syömisiään.

Kunnon kohotus ja ylläpito sekä terveellinen ravitsemus ovat elämänhallintaan liittyviä valintoja, ei hetkittäisiä projekteja. Liikunta ei sinänsä ole niin kovin hyvä laihdutusmenetelmä, mutta ilman liikuntaa painonhallinta menee kovin hankalaksi. Kunto & Terveys -lehti julkaisee 30.1.2009 ilmestyvässä numerossa 1/09 hienon 33 -kohtaisen vinkkilistan parempaan elämään. 

Lisää tietoa Pohjois-Karjala-projektista

*

Kirjoitettu 19.1.2009, lisäys tehty 27.1.2009

Pohjois-Karjala -projektin kokemuksista ja pitkäaikaistuloksista on julkaistu uusi englanninkielinen kirja. Pekka Puska lähetti tämän kirjan minulle muutama päivä sitten. Olen junamatkani aikana (Turku-Rovaniemi-Turku) lukenut kirjaa suurella mielenkiinnolla. Julkaisen kirjasta tarkemman arvion lähipäivinä. 

Uuden kirjan esipuheessa WHO:n apulaispääjohtaja, tohtori Ala Alwan toteaa, että Pohjois-Karjala-projektista saatuja kokemuksia on viimeisen parin vuosikymmenen aikana käytetty erittäin laajasti kehitettäessä terveyspolitiikkoja ja yhteisötason terveysohjelmia monissa maissa. Vuonna 1995 julkaistiin vastaava kirja Pohjois-Karjala -projektin 20-vuotistuloksista ja kokemuksista. Kirjaa on käytetty kansainvälisesti taustatietona kroonisten tautien ehkäisyn koulutuksessa ja ehkäisyohjelmien suunnittelussa. Sen painos loppui jo muutama vuosi sitten ja kysyntä on ollut suurta.

Terveysprojektin mallia hyödynnetään parhaillaan Kiinassa, Chilessä, Iranissa ja Englannissa. Myös maailman terveysjärjestö WHO on käynnistämässä samansuuntaista toimintaa.

- Aiempaan kirjaan verrattuna suuri paino on nyt projektin valtakunnallisessa hyödyntämisessä, kansallisissa tuloksissa sekä projektin kansainvälisessä yhteistyössä, kuvaa projektin johtaja, THL:n pääjohtaja professori Pekka Puska.

Kirjan julkaisijana on uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Pohjois-Karjala-projekti-säätiön kanssa. Kirjan ovat toimittaneet Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti, Tiina Laatikainen ja Meri Paavola.

- Pohjois-Karjala -projektin mukana ja sen periaatteilla tapahtunut kansanterveyden muutos Suomessa on dramaattinen kansainvälinen demonstraatio kroonisten elintapasairauksien ehkäisyn mahdollisuudesta ja merkityksestä, toteaa professori Puska. 

- Onhan työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus pienentynyt noin 80 prosenttia, suomalaisten elämään on tullut lähes kymmenen lisävuotta sekä terveys ja toimintakyky ovat suuresti parantuneet.

Hyvä kehitys ei kuitenkaan jatku itsestään. Puskan mukaan tämän päivän haasteita ovat nuoremman väestön lihominen ja kunnon huononeminen. Hänen mukaansa Pohjois-Karjala -projektin periaatteilla voidaan edelleen saavuttaa hyviä tuloksia. 

Tuoreessa kirjassa on toistettu joukko aiempia lukuja projektin taustasta, perustamisvaiheen kokemuksista ja periaatteista. Suuri osa kirjan luvuista on kuitenkin uusia sekä kuvaa projektin pitkäaikaistuloksia ja kokemuksia.

Lähde: Ruokatieto (entinen Finfood), 19.1.2009

Tesso on syntynyt

**

Tesso on syntynyt. Pistettiin alulle huippumodernisti oikein fuusiolla. Perinteiset lapsensaantitavat on ehkä unohdettu. Paljastetaan nyt mistä on kyse: Tesso on sen lehden nimi, joka syntyi Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiossa, kun sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yleislehdet yhdistettiin. 

Olen lukenut tätä lehteä mielenkiinnolla. Pääkirjoituksessa pääjohtaja Pekka Puska muistuttaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on Suomen oloissa ja kansainvälisestikin vahva laitos, joka korkeatasoisella ja monipuolisella asiantuntemuksellaan voi eri tavoin suojella ja edistää suomalaisten hyvinvointia. Kansalaiset arvostavat terveyttä ja hyvinvointia huomattavan paljon. On tärkeää, että meillä on vahva kansallinen asiantuntijalaitos, jonka viesteihin kansalaiset voivat luottaa ja joka on monipuolisessa vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Luotatko sinä tähän asiantuntijalaitokseen?

Tesso -lehden tavoitteena on olla terveys- ja sosiaalialan keskeinen foorumi. Lehti käsittelee alan näkökulmasta ajankohtaisia terveys- ja sosiaalialan asioita ja tuo hallinnonalan tietoa ja näkemyksiä laajalle vaikuttaja- ja toimijajoukolle. Tsemppiä uudelle foorumille! Alku ei lupaa hyvää, sillä yhden jutun sisältö on kyllä aika vaikeaa käsittää muuta kuin Leipätiedotuksen mainospalaksi: Päiväkodissa ja koulussa syödään terveellisesti.

Rohkenen epäillä tuota Tesso -lehden juttua. Näin siinä väitetään:

Päiväkotien ja koulujen ruoka on ravitsemussuositusten mukaista ja terveellistä, selviää kahdesta tuoreesta tutkimuksesta. Puutteita sen sijaan on lasten vapaa-ajan ruuassa.

 

MARIA KURONEN

Monet pikkulapset ja yläkoululaiset syövät päivän terveellisimmän ateriansa päiväkodissa tai koulussa. Kotona ja ylipäätään vapaa-aikana he saavat liikaa tyydyttyneitä rasvoja, sokeria ja suolaa.

Alle kuusivuotiaiden ravitsemusta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että jo synnytyssairaalassa lisämaidon antaminen on yleistä. Suomalaislapset eivät saa pelkkää äidinmaitoa eivätkä äidinmaitoa osana muuta ravintoa niin pitkään, kuin kansainväliset suositukset edellyttäisivät. 

Yksivuotiaille lapsille annettiin varsin paljon teollisia lastenruokia. Lapsen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu heikkeni ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun hän siirtyi syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tutkimus suosittaakin, että koko perheen ruokavaliota pitäisi tarkistaa viimeistään tässä vaiheessa.

Pienet lapset söivät varsin vähän tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Myös kala-ateriat ja leipärasvat olivat harvinaisia. Sen sijaan vilja- ja maitovalmisteita sekä lihaa kului paljon.

 

Jo kaksivuotiaille liikaa sokeria

Kodin ulkopuolella hoidettujen lasten ruokavalio oli arkipäivisin monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotona hoidettujen lasten. Epäterveellisiksi miellettyjä elintarvikkeita käytettiin eniten viikonloppuisin.

Sokeri- ja suolapitoisia elintarvikkeita kulutettiin runsaasti kahdesta ikävuodesta lähtien. Leikki-ikäiset saivat sokeria lähinnä mehusta, sokeripitoisista maitovalmisteista, makeisista ja makeista leivonnaisista. Paljon sokeria saavien lasten ruokavalio sisälsi vähemmän vitamiineja ja kivennäisaineita ja oli siten ravitsemuksellisesti heikompi kuin muiden lasten.

Moni alle kouluikäinen sai liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja D-vitamiinia. Yli yksivuotiaille ei annettu säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita, vaikka se olisi tarpeen kaikissa ikävaiheissa. Myös E-vitamiinin ja raudan saanti oli suosituksiin nähden niukkaa.

Lasten ruokavalio oli terveellisin perheissä, joissa äiti oli keskimääräistä iäkkäämpi, vanhemmat olivat hyvin koulutettuja ja perhe pieni.

 

Nuoretkin syövät sitä, mitä eteensä saavat

Kansanterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa selvisi, että myös yläkouluikäisten nuorten ruokatottumuksia ohjaa vahvasti ympäristö.

Pelkkä valistus tai ruuanlaittotaitojen opetus ei muuta nuorten tottumuksia, sillä he syövät sitä, mitä helpoimmin saavat: Jos koulussa on juoma-automaatti, sitä käytetään. Jos taas tarjolla on terveellisiä välipaloja, nuoret syövät niitä.

Kouluruoka osoittautui tutkimuksessa tärkeäksi osaksi suomalaisnuorten ravitsemusta. 71 prosenttia nuorista ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin. Tytöistä noin neljännes ja pojista kolmannes kertoi syövänsä lounaan kaikki osat eli pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja maidon.

Koululounaasta saatiin noin 20 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun suositus on kolmannes. Koulussa syöty lounas on ravitsemukselliselta laadultaan myös nuorten päivän paras ateria.

Vain kolmannes nuorista ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää päivittäin. Sokeria nuorten ruokavaliossa oli liikaa ja kuitua liian vähän. Välipaloista saatiin noin 40 prosenttia päivän energiasta.

 

Joitakin muutoksia saatiin aikaan

Tutkimuksen koulut jaettiin kahteen osaan. Toisille tarjottiin monenlaisia innostavia työkaluja nuorten ravitsemuskasvatukseen, kun taas toisille ei tehty mitään erityistä. Ne toimivat verrokkeina.

Leipätiedotuksen järjestämän toiminnan tavoitteena oli vaikuttaa etenkin puutteisiin, joita nuorten ruokavaliossa oli. Sokerin osuus oppilaiden energiansaannista vähenikin niissä kouluissa, joihin toimia kohdistettiin. Hedelmiin oppilaita ei saatu innostumaan aiempaa enempää, mutta vertailukouluissa niitä syötiin tutkimuksen lopussa jopa vähemmän kuin aluksi.

Lähtötilanteessa useissa kouluissa oli vielä makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit. Toimenpidekouluista nämä pyydettiin poistamaan. Vaikka näin ei aina tehty, etenkin tytöt alkoivat juoda vettä janoon aiempaa useammin. Kotona yleisin janojuoma oli mehu, eikä tähän saatu muutosta.

 

Vastuu takaisin aikuisille

Koulussa ja kotona tavallinen arki tarjoaa joka päivä mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten terveystottumuksiin. Tutkimuksen pohjalta tehdyissä suosituksissa kehotetaan kouluja lopettamaan epäterveellisten välipalojen myynti ja mahdollistamaan terveellisten välipalojen tarjonta. Kouluruokailuun tarvitaan myös lisää rahaa, jotta voidaan lisätä etenkin täysjyväleipiä, kasviksia ja hedelmiä.

Tutkimuksen suositukset on esitetty tutkimusraportissa. Ideat nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen on koottu käsikirjaksi. Järkipalaa-teeseissä esitetään konkreettisia ehdotuksia ja monessa koulussa hyviksi todettuja käytäntöjä. 

Lähteet: Kyttälä, Pipsa ym.: Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B32/2008; Hoppu, Ulla ym. (toim.): Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B30/2008. Julkaisut osoitteessa www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut

Keso, Teija ym. (toim.): Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. 2008; www.jarkipalaa.fi. 

 

Näin tutkittiin 

Alle kuusivuotiaiden ruokavaliotietoja koottiin osana Kansanterveyslaitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen Dipp-hanketta, jossa tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä.

Varhaisvaiheen ruokintaa koskevat tiedot perustuvat 5 993 lapsen tietoihin. Pikkulasten ravitsemusta koskeva tieto taas perustuu 2 535 ruokapäiväkirjaan.

Yläkoululaisten ruokatottumuksia, kouluruokailua ja suunterveyttä tutkittiin osana Sitran Era-ohjelman Järkipalaa-hanketta. Mukana oli noin 700 oppilasta 12 yläkoulusta Tampereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Osa kouluista toimi verrokkeina, osassa innostettiin terveelliseen ruokailuun.

Oletko samaa mieltä kuin artikkelin kirjoittaja Maria Kuronen?

Keskustelua vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta 9.2.2009

*

Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta keskustellaan maanantaina 9.2.2009 klo 14-16 Suomen Akatemian juhlasalissa (os. Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen). Yleisteema on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Parainen. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY), ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto) ja FT Saska Tuomasjukka (TY). Tilaisuudessa kuullaan useita maallikkopuheenvuoroja.

Tilaisuuteen on tulossa runsaasti lehdistön ja television edustajia. Tila saattaa tulla ahtaaksi, joten olemme päättäneet varata tilaa vain mediaväelle. Ilmoittakaa ajoissa halustanne saapua tilaisuutta seuraamaan ja siitä kirjoittamaan/tehdä TV-lähetys. Ilmoittakaa mitä tiedotusvälinettä te edustatte.

Helmikuun alkupäivinä julkaistaan tilaisuuden johdosta lehdistötiedote ja mediaväen käytössä on 9.2.2009 kaikki tilaisuudessa jaossa oleva materiaali.

Tervetuloa mediaväki!

Varmistukset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi / 040-7529274 / Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen

Nettitohtorin ravitsemusvinkit

Anonyymin kommenttina löytyi tänään tällainen hieno lista:

1. Rajoita hiilihydraattien saanti kaikilla aterioilla 40 grammaan. Muista, että kaikki hiilihydraatit eivät ole tasavertaisia. Olennaista on niiden valitseminen hyvistä lähteistä. Kuiturikkaat, hitaasti sulavat hiilihydraatit, joita on vihanneksissa, hedelmissä ja kokojyvissä, eivät nosta verensokeriasi yhtä paljon kuin yksinkertaiset, nopeasti pilkkoutuvat, hiilihydraatit, joita on esimerkiksi vaaleassa leivässä, pastassa ja perunassa.

2. Nauti proteiinia joka aterialla, sillä se hidastaa verensokerin nousua ja tyydyttää näläntunnetta tehokkaasti. Riittävä proteiinin saanti minimoi myös lihaskudoksen menetystä laihdutettaessa. Hyviä proteiinilähteitä ovat kala, kana, liha, kananmunat, vähärasvaiset maitotuotteet ja palkokasvit. Seitsemää proteiinigrammaa kohden voit nauttia 15 grammaa hiilihydraatteja, muistaen kuitenkin säännön: 40 grammaa aterialla.

3. Vähennä tyydyttyneiden ja hydrattujen rasvojen, kuten voin, eläinrasvojen ja teollisesti muokattujen rasvojen, määrää, mutta nauti kohtuullisia määriä kasviperäisiä tyydyttymättömiä rasvoja ja öljyjä sekä pähkinöitä. Näin pysyt paremmin kylläisenä rajoittaessasi hiilihydraattien määrää. 

4. Älä poista ruokavaliostasi kokonaisia ruokaryhmiä, kuten leipiä tai jälkiruokia. Tavoitteena on oppia syömään viisaasti ja tekemään hyviä valintoja. Ei kieltää itseltäsi kaikkea hyvää. Opi myös tunnistamaan "väärät" ohjeet, kuten "älä syö porkkanoita". Kukaan ei syö tällaisia ruokia niin paljon, että niistä aiheutuisi painonnousua tai verensokeritasojen liiallista nousua. 

5. Vältä prosessoituja ruokia ja valmisruokia. Ne sisältävät usein epäedullista rasvaa, jota on teollisesti muokattu. Valmisruoat ovat usein hyvin energiapitoisia, mutta niiden ravintoarvo on huono.

6. Älä unohda annoskokoa. Vain koska jokin on vähähiilihydraattinen, ei tarkoita sitä, että voit syödä sitä rajattomasti. Kaloreita lasketaan edelleen.

7. Harrasta liikuntaa joka päivä. Se ei pelkästään pidä painoasi kurissa, vaan torjuu myös insuliiniresistenssiä eli tilaa, jossa insuliinin vaikutus heikkenee ja verensokeri nousee. 

8. Salli itsesi törsäillä välillä. Yritä kuitenkin nauttia myös proteiinia runsaan hiilihydraatin lisäksi tasoittaaksesi verensokerin nousua.

Lähde: WebMD

Cochrane-instituutti suosittelee hiilihydraattitietoisuutta diabeetikolle

**

Cochrane -instituutin tutkimuksiin luotetaan erittäin paljon. Näihin tutkimuksiin kootaan paras mahdollinen tieteellinen tutkimusnäyttö jostakin sairaudesta tai lääketieteellisestä ilmiöstä. Tuoreessa Cochrane -tutkimuksessa selviää, että diabeetikko (sekä 1- että 2-tyypin) saa tasaisemman verensokerin ruokavaliomuutoksilla kuin lääkkeillä.

Mikä on se ruokavaliomuutos, jolla saavutetaan lääkkeitä parempi hoitovaikutus? Cochrane -instituutin selvityksen mukaan hiilihydraattitietoisuus (GI -menetelmä, matala glykeeminen indeksi) on se ydinsanoma. Paras tapa hoitaa diabetes on rajoittaa nopeasti sokeristuvien, korkean glykeemisen indeksin omaavien hiilihydraattien nauttiminen. Diabeetikon kannattaa siis syödä suoraan sanoen vähähiilihydraattisesti. Lautaselta kannattaa jättää pois peruna, pasta ja riisi. Leipää ja hedelmiä syödään vain kohtuullisesti. 

Aiempia kirjoituksiani lukeneina muistanette terveyskeskuslääkäreiden, diabeteshoitajien, ravitsemusterapeuttien ym. ammattiharjoittajien kommentoineen kirjoituksiani hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta erittäin myönteiseen sävyyn. Niinhän se on, että aikaansa seuraava diabeteshoitaja uskaltaa sanoa näin: Diabetestyössä ei enää pitkään aikaan ole seurattu Diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus?  Rivien välistä voitte lukea sen tuskan kun diabeteshoitaja oivaltaa virheellisen hoitosuosituksen vievän potilastaan huonompaan kuntoon. En tiedä miten yleistä tällainen kapinointi Diabetesliiton suosituksia vastaan on. Minun täytyy myöntää, että joitakin diabeetikkoja Suomen diabetesliiton suositukset ihan aidosti auttavat varsinkin jos diabeetikossa herää voimakas into liikuntaan ja painonhallintaan. Mutta Diabetesliiton olisi myönnettävä, että diabetesta voi hoitaa myös muilla tavoilla vähintään yhtä hyvällä menestyksellä ja usein paljon paremmin. Diabetesliiton ohjeita voi täydentää ravintolisillä ("diabeteksen täydentävä hoito") tai käyttää vaihtoehtoisesti hiilihydraatteja rajoittavaa ruokavaliota ("diabeteksen vaihtoehtoinen hoito"). Lukekaa lisää tästä Kunto & Terveys-lehdestä 5/2008.

Toivon lääkärikunnan ja muun terveydenhoitoon keskittyvän henkilökunnan tutustuvan tähän uusimpaan Cochrane-instituutin tutkimukseen. Lukekaa vaikkapa ensiksi Svenska Dagbladetin toimittajan, Henrik Ennartin, selvitys asiasta (GI-kosten lika bra som diabetesmedicin, 21.1.2009). Lukekaa sen jälkeen mitä eläkkeellä oleva tohtori Timo Kuusela kirjoittaa hiilihydraattitietoisuudesta ja sen sovellutuksista.

Suomessa järjestetään Suomen Akatemiassa 9.2.2009 julkinen keskustelutilaisuus vähähiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta. Tilaisuudessa esiintyvät tiedemiehet, terveysalan asiantuntijat ja maallikkojäsenet ovat tilaisuuden juontajalle ja koordinoijalle (Mikael Fogelholm ja minä) määränpäivään mennessä jättäneet kirjallisessa muodossa varaamansa puheenvuoron tuossa tilaisuudessa. Kaikki ovat näin tehneet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Diabetesliiton asiantuntija. Ehkä tämä viive on johtunut siitä syystä, että Cochrane-instituutin tutkimuksiin ja muihinkin uusiin diabetestutkimuksiin halutaan tutustua rauhassa. 

En itse vielä löytänyt Cochrane -kirjastosta tätä toimittaja Ennartin kuvaukseen sopivaa tutkimusta. Se voi johtua siitä, että tutkimus ei vielä ole julkaistu. Toimittaja Henrik Ennartin blogikirjoituksesta selviää, että hän on saanut tutkimuksesta ennakkotietoja. Henrikin mainitsema Diana Thomas Sydneystä, Australiasta, on erittäin arvostettu diabetestutkija ja hän on yksi raportin pääkirjoittajista. Löysin mainitun Cochrane -yhteenvedon suunnitelman, mikäli se teitä kiinnostaa. Seurataan tilannetta! Lisäys: Olen saanut sähköpostiini ihan äsken tämän tutkimuksen kokotekstin. Voin lähettää sen halukkaille sieluille tarvittaessa.

Mitä mieltä olette diabeetikon ravitsemussuosituksista?

Miehet parempia kuin naiset torjumaan näläntunnetta

**

Miehet pystyivät torjumaan tietoisesti nälän tunteen paremmin kuin naiset, havaittiin amerikkalaistutkimuksessa. Tämä tarjoaa selitysmallin siihen miksi painonhallinta on vaikeampaa naisille kuin miehille.

Koehenkilöinä oli 23 nuorta, tervettä, normaalipainoista aikuista, jotka aluksi olivat 17 tuntia syömättä tullakseen "sopivan" nälkäisiksi. Sanoisinpa, että tuollaisen rääkin jälkeen nälkä on melko hurja! Näläntunteen esiinhoukuttelun jälkeen heitä pyydettiin ajattelemaan mieliruokaansa, jonka he olivat valinneet annetusta listasta koetta edeltäneenä päivänä. Suosikkiruokia olivat mm. pizzat ja hampurilaiset, jäätelö ja suklaakakut.

Koehenkilöiltä kysyttiin miten nälkäisiksi he itsensä tunsivat ja miten voimakkaasti he halusivat ruokaa. Mieliruuan ajatteleminen voimisti nälän tunnetta ja he tunsivat suoranaista ruuanhimoa verrattuna tilanteeseen ennen kehotusta. Näläntunne ja ruuanhimo kasvoivat yhtä paljon miehillä ja naisilla. Kokeen tässä vaiheessa koehenkilöiden aivoja kuvattiin PET-kuvauksella, jolla saadaan selville mitkä aivojen alueet ovat erityisen aktiivisia.

Mieliruuan ajatteleminen lisäsi aktiivisuutta merkitsevästi koko aivojen alueella, määrällisesti yhtä paljon miehillä ja naisilla. Aktivoituneet alueet olivat kuitenkin hieman erilaisia eri sukupuolilla. Naisilla aktiivisuus lisääntyi melko tasaisesti aivokuoren molemmilla puolilla sekä aivokuoren alla olevilla alueilla. Miehillä ylimääräinen aktiivisuus tarkentui kahdelle erilliselle alueelle, jotka olivat epäsymmetrisesti aivojen vasemmalla ja oikealla puolella.

Tämän jälkeen koehenkilöitä kehotettiin torjumaan nälkäänsä ajattelun voimalla. Tämä vähensi nälän tuntemusta molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä myös ruuanhimo väheni. Naisilla ruuanhimo ei vähentynyt samalla tavalla. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. PET-kuvissa näkyi myös, että naisten aivoissa aktiivisuus muuttui verrattuna tilanteeseen sitä ennen mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Miesten aivoissa aktiivisuus väheni tietoisen torjunnan tuloksena tilastollisesti merkitsevästi useilla alueilla, mm. oikeanpuoleisessa aivosaaressa (insula), vasemmassa mantelitumakkeessa ja vasemmassa hippokampuksessa. Ero naisten aivoihin oli tilastollisesti merkitsevä samoilla alueilla.

Tiedejuttu julkaistiin lehdessä Proceedings of National Academy of Sciences.

Lähde: Yle tiedeuutiset, 20.1.2009

Intiassa ollaan sydän syrjällään

**

Intian kuu
Intiassa kuukin on kuumempi
oo-hiio-hei
Kuin aurinko meillä vaan suurempi
oo-hiio-hei
Ja kerran se lakkini sytytti
oo-hiio-hei
Ja poltti se hiukset mun päästäni
oo-hiio-hei

:,: Hei juttele sinä vaan,
kyllä sinut tunnetaan
Ja vaikka sen valheeksi vannotkin
niin kyllä sua uskotaan :,:

Linnut siellä paistuivat lennossa
ja voi siellä myytiin pullossa
Ja jok'ikinen kala joka ongittiin
Oli keitettynä kun se nostettiin

Hei juttele...

Intiassa ankkuri nostettiin
ja Punaiseen Mereen se laskettiin
Ja sen minä voin vaikka vannoa,
että seilasimme puolukkahillossa.

Hei juttele...

Näin minä Niilin rannikot
näin krokotiilit ja faaraot
Siellä muumiot oli niinkuin ennenkin
ja lähettivät terveiset teillekin

Hei juttele...

Intian kuuta sykähdyttävämpi juttu liittyy äsken julkaistuun sydänterveyttä käsittelevään juttuun Nature Genetics -tiedelehdessä. Sen jutun mukaan sydänkuolemat ovat ihmiskunnan vihollinen numero yksi. Arviolta yhdellä prosentilla koko maailman väestöstä sydän pysähtelee ennen aikojaan vakavan perinnöllisen häiriön (mutaatio) takia. Muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa sydän siis pysähtelee. Intian väestöstä 4 prosentilla on todettu tämä vakava perinnöllinen häiriö.

Intiassa väkeä on pilvin pimein, joten ymmärrettävästi tämän häiriön poistamiseksi tehdään paljon tutkimustyötä ja lääkkeitä pyritään kehittämään. Häiriön aiheuttaa viallinen MYBPC3 -geeni, joka sydämessä osallistuu lihasmassan muodostumiseen. Vakavimmillaan häiriö aiheuttaa kardiomyopatiaksi kutsutun sairauden. Äkilliset sydänkuolemat ovat pelottavan yleisiä niillä joilla on tämä viallinen geeni.

Intiassa ollaan sydän syrjällään sen suhteen miten asiasta selvitään.

Lähde: News Medical Net, 20.1.2009

Muista juoda kahvia!

**

Suomalaistutkija Miia Kivipelto on kahvin suuri ystävä. Hän on yhdessä muiden tutkijoiden kanssa selvittänyt kahvinjuonnin saloja. Siemaillessani aamukahviani luen Dagens Nyheter -lehden verkkoversiosta miten 3-5 kuppia kahvia päivässä pitää Alzheimerin loitolla.

Kahvin virkistävät ominaisuudet tunnetaan jo laajasti, mutta toistaiseksi olemme tienneet aika vähän kahvinjuonnin pitkäaikaisvaikutuksista keskushermostossamme, sanoo Karoliinisen instituutin tutkija Miia Kivipelto. Tänään julkaistaan hänen tutkimusryhmänsä juttu Journal of Alzheimer's disease -lehdessä. Vai mikä lehti se nyt oli?

Muissa tutkimuksissa on todettu, että kahvi on hyödyllistä Parkinsonin tautia sairastavalle, se suojaa tyypin 2 diabetesta vastaan ja on sillä pieni rooli myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ei muuta kuin dementia tälle samalle listalle, tuumii Kivipelto.  Kahvissa on paljon antioksidantteja ja siinä on muitakin hermojärjestelmää suojaavia aineita. 

Tutkimuksessa on käytetty vuonna 1972 käynnistyneen Pohjois-Karjala-projektin lähdeaineistoa. Sehän on se projekti, jossa todettiin suomalaisten sydänterveyden parantuvan kohdistamalla huomio toteuttamiskelpoisiin elämäntapamuutoksiin. Pääjohtaja Pekka Puska (THL) kiersi maakuntaa valistaen kansaa syömään vähemmän rasvaa, liikkumaan enemmän, lopettamaan tupakointi ja syömään enemmän kaninruokaa. Tietoa kerättiin valtavasti projektin aikana ja nyt Kivipelto on selvittänyt kahvinjuonnin osuutta projektissa. 

Kivipelto on löytänyt selvän yhteyden kahvinjuonnin ja vähentyneen dementiariskin välillä. Dementia oli harvinaisempaa niillä, jotka olivat keski-iästä lähtien juoneet kahvia. Verrokkiryhmässä ei juotu kahvia lainkaan tai hyvin vähän. Dementiariski laski 70 prosenttia niillä, jotka joivat 3-5 kuppia kahvia päivässä.

Ähäkutti, kahvinjuonnin vaaroista nipottelijat, siinä teekuppinne edessä saatte nyt tiukkaa faktaa kahvinjuonnin hyödyllisyydestä. Odotellessamme sitä tutkimusta, joka kumoaa kahvin terveysvaikutukset, juokaamme kahvia puhtaalla omallatunnolla.

 

Poliiseja tarvittiin kouluruokailussa

*

Lapsille pitää kouluruokailu järjestää niin, että nälkä lähtee ja ruoka on ravitsevaa. Uusi Suomi -verkkolehti ja Ilta-Sanomat uutisoi tänään (14.1.2009) merkillisestä tapahtumasta:

Ylimääräisen kalapuikon ottamisesta puhkesi melkoinen show Vantaankosken yläasteella viime viikolla. Kriisi huipentui poliisin kutsumiseen paikalle. Asiasta kertovan Ilta-Sanomien mukaan tapahtumat lähtivät liikkeelle ruokalan jonosta viime torstaina noin kello 11 aikoihin. 13-vuotias koulupoika otti lautaselleen neljä kalapuikkoa. Se oli väärin, sillä normiannokseen olisi saanut ottaa vain kolme. Emäntä oli vaatinut poikaa pistämään yhden kalapuikon takaisin. Poika kieltäytyi. Paikalle sattunut opettaja nappasi poikaa olkapäästä kiinni, minkä seurauksena tämän tarjotin lensi lattialle. Poikaa vaadittiin siivoamaan jäljet, mutta tämä kieltäytyi. Tästä rangaistukseksi poikaa ei enää päästetty ruuanottoon. Tämän jälkeen poikaa vaadittiin kuraattorin pakeille. Tämä ei suostunut. Viimeisenä keinona koulu soitti paikalle poliisipartion.Vantaan poliisi sai ilmoituksen häiriötä aiheuttavasta koululaisesta. Oppilas istui luokassa muiden oppilaiden keskellä. Poliisin mukaan poika lopulta lähti. Poliisin saapuminen aiheutti koulussa yleisen hulinan. Osa oppilaista alkoi riehua ja heitellä paperiroskia käytäville. Kahakan yhteydessä ainakin yksi ikkuna rikkoontui. Vantaankosken yläaste ei suostunut kommentoimaan tapausta.

Ei tällaista oikein jaksa ymmärtää. Kalapuikossa on niin vähän ravintoarvoa, että niitä pitää koululaisen syödä varmaan tusinan verran perunoineen ja salaatinlehtineen. Minun mielestäni kalapuikoista pitäisi luopua kokonaan kouluruokailussa. Tilalle oikeaa, ravitsevaa, luonnollista ruokaa.

Olen pahoillani pojan ja koulun puolesta. Pojan puolesta sen takia, että nälkäinen poika tarvitsi ruokaa ja nyt tämä ruokailumahdollisuus evättiin häneltä kokonaan sinä päivänä. Koulun puolesta olen pahoillani sen takia kun kouluruoka on niin vaatimatonta nykyään. Kouluruoka ei pidä nälkää loitolla koska se on niin energiaköyhää, rasvatonta ja proteiiniköyhää. Välipaloilla ja roskaruoalla koululaiset sitten lihottavat itsensä koulupäivän jälkeen. Onko se oikein?

Katsotaan seuraava aito tämän päivän tilanne koululaisen ruokailusta:

Lapsi syö aamulla pienen kipollisen sokerilla huurrettuja maissihiutaleita ja juo puoli litraa kokista. Ennen koululounasta hänellä on kova nälkä, joten hän syö yhden suklaapatukan. Koululounaan hän syö mielellään, onhan Valtion ravitsemusneuvottelukunta ohjeistanut kouluruoan valmistajia (55 % hiilihydraatteja, 15 % proteiinia, 30 % rasvaa). Kotimatkalla koululaisella on nälkä ja hän poikkeaa pikaruokalaan. Hän syö ison hampurilaisen, ottaa isot ranskalaiset ja ison juoman (noin 1100 kcal, valtavasti hiilihydraatteja, niukasti rasvaa ja proteiineja). Ennen äidin kotiin tuloa koululainen mutustelee irtokarkkeja (pelkkää sokeria). Äidin valmistamaa ruokaa hän syö, koska äiti kehottaa häntä syömään hyvin kotona, muuten hän ei kasva. Illalla ennen nukkumaanmenoa koululainen syö sipsejä muutaman kourallisen ja juo kokista ison mukillisen.

Tällä menolla koululainen saa helposti yli 3000 kcal päivässä! Se on aivan liikaa energiaa. Koululainen lihoo näin valtavan energiamäärän takia. Kuitenkin hän syö hyvin niukasti rasvaa!

Kuvitellaan seuraava utopistinen tilanne koululaiselle:

Elämme vuotta 2057. Lapsella on taipumusta lihomiseen. Hänen avukseen on palkattu henkilökohtainen ravitsemusterapeutti (ns. Personal Nutritionist). Aamulla koululainen syö kaksi keitettyä kananmunaa ja juo lasillisen täysmaitoa. Koululaiselle tulee nälkä seuraavan kerran kun koululounasta tarjotaan. Hän syö pienen annoksen normaalia kouluruokaa + ravitsemusterapeutin hänelle erikseen valitsemia lisukkeita (kananmunia, rasvaista luonnonjogurttia, runsaasti vihanneksia ja voissa paistettuja muikkuja). Muiden koululaisten sännätessä koulupäivän päättymisen jälkeen paikalliseen hampurilaisbaariin nälkäänsä tyydyttämään, esimerkkitapauksemme koululainen ei ole nälkäinen. Hän menee kotiin. Siellä odottaa pieni kulhollinen pähkinöitä ja houkuttelevalla tavalla leikattuja täysrasvaisia juustopaloja sekä kaksi tomaattia. Ne ovat noita ravitsemusterapeutin kotkotuksia. Hyvää hän varmasti sillä tarkoittaa! Näillä hän pärjää mainiosti siihen asti kunnes hänen äitinsä on valmistanut hänelle maittavan päivällisen (30 % hiilihydraatteja, 20 % proteiinia ja 50 % rasvaa). Illalla ennen nukkumaanmenoa hän syö purkillisen luonnonjogurttia jos hänellä on nälkä. Yleensä hänellä ei ole.

Tällä menolla koululainen saa helposti alle 1700 kcal päivittäin. Normaalilla liikuntapanoksella hän pysyy normaalipainoisena.

Toteutuuko utopia joskus?

En ole lihonnut - lyhyistä yöunista huolimatta

**

Olen viime kuukausina jostain syystä herännyt hyvin aikaisin aamulla ja yöunet ovat jääneet lyhyiksi. Minuun ei toistaiseksi ole vaikuttanut Lääkäripäivillä todettu yhteys lyhyiden yöunien ja lihavuuden välillä. Painoni on pysynyt samana. Ehkä tarvitaan pitempi tarkastelujakso?Asiasta kirjoittaa Varpu Tavi STT:n uutisen pohjalta: 

Suomalaiset nukkuvat aiempaa vähemmän, ja samanaikaisesti lihavuus on yhä suurempi ongelma, totesi akatemiatutkija Timo Partonen torstaina päättyneillä Lääkäripäivillä. Suomalaistutkimuksen mukaan lyhytunisuus kasvattaa lihavuuden riskiä naisilla lähes kaksinkertaiseksi ja miehillä puolitoistakertaiseksi. Niukan yöunen jälkeen insuliinin vaikutus heikkenee, leptiinipitoisuus laskee ja greliinipitoisuus nousee. Nämä muutokset heikentävät sokerinsietoa, voimistavat nälän tunnetta ja kasvattavat ruokahalua. Etenkin sokeri-, hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoinen ruoka himottaa. - Jos riittämätön yöuni vauhdittaa lihomista, voisiko riittävällä yöunella välttää lihomista tai jopa laihtua? pohtii Partonen. Tätä mahdollisuutta tutkitaankin parhaillaan amerikkalaistutkimuksessa, jossa on mukana 450 alle kuuden tunnin unia vetelevää ylipainoista ihmistä. Puolet heistä sai apua, jotta yöuni venyisi puolellatoista tunnilla, ja loput jatkoivat entiseen malliin. Kolme vuotta sitten alkaneen tutkimuksen tuloksia joudutaan kuitenkin vielä odottamaan.

Suomen Akatemiassa vilkas alkuvuosi 2009

**

Ennakkotietoja Suomen Akatemian toiminnasta tammi-helmikuu 2009

SARA-projektin esittelytilaisuus keskiviikkona 7.1. klo 13-16 Suomen Akatemian juhlasalissa. Suomen Akatemian tietohallintoyksikkö järjestää uuden tutkimusrahoituksen ja sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimittamisesta kiinnostuneille yrityksille esittelytilaisuuden, jossa on tarkoitus antaa lisätietoa projektista. Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään 31.12.2008: projektipäällikkö Markku Niemi, p. 040 482 5519, markku.niemi(at)aka.fi.

Tieteen päivät 7.-11.1. Vuoden 2009 Tieteen päivien yleisteema on "Evoluutio" Charles Darwinin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Luvassa on laaja joukko evoluutioon liittyviä aiheita luonnontieteistä humanistiseen tutkimukseen. Lisätietoja: www.tieteenpaivat.fi.

Tiedekahvila torstaina 8.1. Tieteen päivillä Helsingin yliopistomuseon kahvila Arppeanumissa: akatemiaprofessori Johanna Mappes, "Arvoitus, jota Darwin ei osannut ratkaista". Lisätietoja: Tiedottaja Risto Alatarvas, p. (09) 7748 8345, risto.alatarvas(at)aka.fi.

Luento Evoluutiotutkimus - oivalluksia ja sovelluksia eläinkunnasta perjantaina 9.1. Tieteen päivillä Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Puheenjohtajana akatemiatutkija, dosentti Tomas Roslin Helsingin yliopistosta. Professori Craig Primmer (Turun yliopisto) alustaa aiheesta "Evoluutiotutkimuksen anti käytännön ongelmien tarkastelulle" ja tutkija Heikki Helanterä (Helsingin yliopisto) aiheesta "Mitä muurahaisten käyttäytymisen tutkimus kertoo evoluutiosta? " Lisätietoja: Tiedottaja Risto Alatarvas, p. (09) 7748 8345, risto.alatarvas(at)aka.fi.

Itämeren maiden ja EU:n yhteisen Itämeren tutkimusohjelman konferenssi 13.-15.1., Dipolin kongressikeskus, Espoo. Lehdistötilaisuus suomalaisten koordinoimista tutkimushankkeista tiistaina 13.1. klo 10.45-12.15. Lisätietoja konferenssista toimitusjohtaja Kaisa Kononen, BONUS EEIG, p. 040 581 1189, kaisa.kononen(at)bonuseeig.fi, www.bonusportal.org. Lehdistötilaisuudesta lisätietoja antaa tiedottaja Riitta Tirronen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Suomen Akatemian tiedeaamiainen hammaspaikoista tiistaina 27.1. Lisätietoja: Tiedottaja Leena Vähäkylä, p. (09) 7748 8327, leena.vahakyla(at)aka.fi. 

ERC-tilaisuus on 29.1. klo 13-16 Suomen Akatemian juhlasalissa. Tilaisuudessa puhuvat mm. pääjohtaja Markku Mattila, Euroopan tiedeneuvoston johtaja Jack Metthey ja suomalaiset ERC:n varttuneen tutkijan tutkimusrahoitusta saaneet professorit. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Pasi Sihvonen, p. (09) 7748 8434, pasi.sihvonen(at)aka.fi ja tiedottaja Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Julkinen keskustelu vähähiilihydraattisista ruokavalioista maanantaina 9.2. klo 14-16 Suomen Akatemian juhlasalissa (os. Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen). Yleisteema on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Parainen. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY) ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto). Lisätietoja: Mikael Fogelholm, p. (09) 7748 8328, mikael.fogelholm(at)aka.fi.

Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU-tutkimusohjelman seminaari 10.-11.2. Suomenlinnassa Pirunkirkossa. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Saila Karvinen, p. (09) 7748 8 ja projektisihteeri Hanna-Kaisa Kronström, p. (09) 7748 8334, hanna-kaisa.kronstrom(at)aka.fi. 

Huippuyksiköiden vaikuttavuusarvioinnin julkistaminen keskiviikkona 11.2. Katajanokan kasinolla. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Pasi Sihvonen, p. (09) 7748 8434, pasi.sihvonen(at)aka.fi ja tiedottaja Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Suomen Akatemia järjestää Darwin-juhlaseminaarin 12.2., jolloin Darwinin syntymästä on tasan 200 vuotta. Tilaisuudessa juhlitaan myös Origin of Species -teoksen julkaisemisen 150-vuotispäivää. Seminaarissa puhuvat mm. Hanna Kokko, Ilkka Hanski, Anna Rotkirch sekä Akatemian rahoittaman evoluutiobiologisen huippuyksikköohjelman tutkijoita Jyväskylän yliopistosta. Ilmoittautuminen: http://aka.etapahtuma.fi(koodi: DARWIN). Lisätietoja: Akatemian tapahtumakalenterissa www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/kalenteri/ ja Petteri Pietikainen, petteri.pietikainen(at)aka.fi. 

Tutkimusohjelmastrategian julkistaminen torstaina 26.2. klo 9.15-11 Suomen Akatemian juhlasalissa. Lisätietoja: Yksikön johtaja Ritva Dammert, p. (09) 7748 8237, ritva.dammert(at)aka.fi ja johdon erityisavustaja Sirpa Nuotio, p. (09) 7748 8262, sirpa.nuotio(at)aka.fi. Ilmoittatuminen: www.academyevents.fi (koodi: ohjelmat2009).

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 5.1.2009

Turun Weikot valinnut uuden koulutus- ja valmennuspäällikön

**

Urheiluseura Turun Weikot ry. on 1.1.2009 lähtien valinnut uudeksi koulutus- ja valmennuspäälliköksi FT Christer Sundqvistin. Hän jatkaa Jali Westergårdin viitoittamalla tiellä tarjoten seuralle laadukasta ja monipuolista koulutusta.

Westergård – Sundqvistin linja

Sundqvist luonnehtii linjaustaan Paasikivi – Kekkosen linjauksen mukaiseksi. Paasikiven tapaan Jali Westergård loi Turun Weikkoihin toimivan koulutus- ja valmennusjärjestelmän. Tätä järjestelmää Turun Weikkojen uusi ”Kekkonen” ei lähde romuttamaan. Päinvastoin, hän tekee kaikkensa, jotta hyvin aloitettu työ voisi jatkua ja tuo siihen uusia innostavia elementtejä.

Sundqvist on Kekkosen tapaan äärettömän tuottelias kirjoittaja ja rohkea puhuja. Hän on TV:stä tuttu esiintyjä, Trainer4you –kuntosaliyrityksen valtakunnallisesti arvostettu kouluttaja, Mercuri International yrityskouluttaja, ravintovalmentajakoulutuksen vastuuopettaja Lapin Urheiluopistossa, useiden terveys- ja liikuntalehtien tuottelias toimittaja sekä parantumaton urheiluhullu.

Palmuun hän ei ehkä kiipeä, mutta puhujapönttöön hän lupaa kiivetä ”teesejään” selostaen:

• eri urheilujaostojen yhteistyö on tärkeää
• yritysmaailmasta otetaan työmenetelmiä urheiluseuran toiminnan piristämiseksi
• urheilu voi olla hauskaa
• laadukasta koulutusta voidaan tuottaa paikallisesti
• kansainväliset kontaktit säilytetään ja jalostetaan niistä toimiva kokonaisuus.

Kun Sundqvist tulee eri urheilujaostojen toimintaa seuraamaan, hän toivoo näistä tapahtumista yhteisiä hetkiä, joissa ymmärretään koulutuksen merkitys. Yhdessä voimme toinen toisiamme tukien houkutella seuratoiminnan parhaimmat piirteet esille!

Älä epäröi ottaa yhteyttä koulutus- ja valmennuspäällikkö Christer Sundqvistiin.

Christer Sundqvist
Turun Weikot ry
koulutus- ja valmennuspäällikkö 1.1.2009 alkaen
christer.sundqvist (at) turunweikot.fi 
040-7529274

Jeesus kuoli

***

Maailman vanhin ihminen, portugalilainen Maria de Jesus kuoli perjantaina 2.1.2009 peräti 115 vuoden ikäisenä. De Jesus syntyi syyskuussa 1893 köyhällä Urquieran alueella Portugalin keskiosassa. Luku- ja kirjoitustaidoton De Jesus ei koskaan käynyt koulua, sillä tyttö alkoi työskennellä maataloustöissä jo 12-vuotiaana. Naimisiin mentyään hän muutti miehensä kanssa Corujon kaupunkiin ja sai kuusi lasta. De Jesusin tyttären Maria Madalenan mukaan hän ei koskaan sairastunut tai ottanut lääkkeitä.

Lähde: Aamulehti, 2.1.2009

Professoritason tarinaa hiilihydraateista

*

Anna -lehden ravitsemusasiantuntijana on sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri professori Leo Niskanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Hän on vastannut muutamaan lukijakysymykseen hiilihydraateista. Minun mielestäni hän on ihan hyvin vastannutkin kysymyksiin ja ottanut huomioon uusimpien ravitsemustutkimusten osoittamat seikat. Näitä eri lehdissä ilmestyviä lausuntoja pitää lukea sitä taustaa vastaan, että Suomessa on jo pitkään demonisoitu rasvoja ja ylistetty hiilihydraatteja yli kaiken. Tästä linjasta ihan vähänkin poikkeavista käsityksistä pitää olla ihan tyytyväinen. Se viestittää siitä, että ravitsemuskeskustelussamme on tapahtunut uudelleenarviointia. Väritin punaisella muutaman silmiinpistävän asian, joka erityisen paljon osoittaa asiantuntijoissamme esiintyvää kykyä itsenäiseen ajatteluun. Tottakai tässä on vielä paljon vanhaa konsensusta ja hapatusta jäljellä. Mutta pikkuhiljaa lähestytään minuakin kovasti kiinnostavia asetelmia.

Miten pahoja hiilihydraatit oikeasti ovat? Kannattaako laihduttajan välttää leipää, pastaa ja perunaa? Vai voiko välttely olla jopa haitallista?

Professori Leo Niskanen saa ensin ihmeteltäväkseen sen seikan, että hiilihydraattien hyödyistä ja haitoista kiistellään. Ovatko ne niin pahoja kuin väitetään? Niskasen mielestä on hyviä ja pahoja hiilihydraatteja, kuten rasvojakin. Hyviä ovat kokoviljatuotteet ja kasvikset, pahoja valkoinen vehnä ja sokeri.

Pitäisikö laihduttajan jättää hiilihydraatit lautaselle? Israelilaiset tekivät kohua herättäneen tutkimuksen, jossa hiilihydraatteja välttäneet laihtuivat eniten, tietää Niskanen. Tutkimusta selvitettäessä huomattiin, että heidänkin ruokavaliossaan oli hiilihydraatteja jopa neljäkymmentä prosenttia, eli aika lailla normaali määrä (Christerin huomautus: Vielä tähän mennessä normaalina hiilihydraattimääränä näissä virallisissa kannanotoissa on pidetty 55-65 prosenttia. Niskasen ehdottama hiilihydraattimäärä on ihan järkevä!). Kun hiilihydraatit jättää pois, ruokavalio käy yksipuolisemmaksi, eikä silloin yksinkertaisesti tule syöneeksi niin paljon kuin aikaisemmin.

Voiko tiukka hiilariton dieetti olla epäterveellinen? Niskasen mielestä hiilihydraattien välttäminen on suorastaan naurettavaa. Täysjyväviljat ovat mahdollistaneet ihmiskunnan kehityksen. Puhdistettuna vehnä ja sokerit ovat toinen juttu, ne ovat haitallisempia kuin aiemmin uskottiin. Jos ruokavaliosta jätetään pois hiilihydraatit, myös kasvikset, moni tärkeä suojaravintoaine jää saamatta. On ratkaisevaa, millä hiilihydraatit korvataan. Esimerkiksi eläinperäisestä proteiinista saa paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka on sydän- ja verisuoniterveyden kannalta epäedullista.

Pitäisikö meidän tunnistaa nopeat ja hitaat hiilihydraatit, eli kiinnittää kaupassa huomiota GI-merkintöihin? Professori Niskasen mielestä merkintöjä ei tarvitse erikseen etsiä eikä opetella. Riittää, kun erottaa valkoisen viljan kokojyvistä ja välttää sokereita. Hiilihydratin hitauteen tai nopeuteen eli siihen miten se imeytyy verensokeriin, vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi durumvehnästä valmistettu pasta on hidasta eli hyvää, kun se keitetään sopivasti al dente. Silloin jyvän sisällä oleva tärkkelys vapautuu hitaasti. Lötköksi keitetty pasta on nopeaa eli huonoa hiilihydraattia. Nopeat hiilihydraatit muun ruoan seassa eivät ole yhtä haitallisia kuin yksin syötynä. Kiinnittäisin huomion välipaloihin, ne ovat usein pelkkiä nopeita hiilihydraatteja.

Tulisiko laihduttajan olla tietoinen siitä, miten nopeita tai hitaita hiilarit ovat? Tämä on monimutkainen kuvio, tutkimustulokset ovat melko ristiriitaisia. Kun jättää sokerit ja valkeat vehnät pois, kilot toki vähenevät. Mutta jos ne korvaa yhtä paljon energiaa sisältävillä muilla hiilihydraateilla, tulos ei ole yhtä selvä. Mutta hyvät hiilihydraatit vaikuttavat terveyteen. Omassa tutkimuksessamme olemme huomanneet, että kun ruokavaliossa on paljon ruista, suotuisat vaikutukset näkyvät rasvakudostason geeneissä asti. Näin syövien aineenvaihdunta on tehokkaampi kuin nopeampia hiilihydraatteja käytävien, samoin elimistön insuliinin käyttö.

Mitä mieltä professori Niskanen on perunan terveellisyydestä? Pitäisikö perinteistä lautasmallia muuttaa? Peruna on kieltämättä ongelmallinen, sillä se kuuluu nopeisiin hiilihydraatteihin. Mielestäni lautasmallissa voisi olla yksilöllistä joustoa (Christer kommentoi: Juuri tästä asiasta minäkin olen viime vuosina puhunut luennoillani ja saanut paljon tukea ajatukselle). Todellisuudessa harvat syövät mallin mukaisesti, ja esimerkiksi liikkuvat ja kasvavat nuoret saattavat tarvita enemmän proteiineja ja kasvisrasvoja. Perunaa ei kuitenkaan kannata leimata yksistään huonoksi hiilihydraatiksi, sillä siinä on enemmän suojaravintoaineita kuin pastassa.

Miksi joskus on pakko saada äkkiä leipää tai pastaa? Miksi toisinaan tulee älytön makeanhimo? Kun ihminen on nälissään ja verensokeri alhaalla, hän aistii sen himona: energiaa on pakko saada äkkiä. Nopeimmin verensokeria nostavat hiilihydraatit. Toki on myös addiktiosyömistä ilman todellista energiantarvetta.

Onko nopeista hiilareista muuta haittaa kuin että ne lihottavat eivätkä pidä nälkää? Kyllä on, sanoo Niskanen. Hiilihydraattien ja sepelvaltimotautiriskin välillä on todettu yhteys. Lisäksi hiilihydraatit vähentävät elimistön hyvän HDL-kolesterolin määrää ja lisäävät sydäninfarktiriskiä. Kun nälkäinen ihminen syö annoksen nopeita hiilihydraatteja, verensokeri nousee nopeasti korkealle, mutta kahden ja puolen tunnin jälkeen se romahtaa alemmaksi kuin ennen hiilihydraattien nauttimista. Samaan aikaan elimistö alkaa erittää stressihormoneita, jotka suojaavat meitä liian matalalta verensokerilta. Kun verensokeri on hyvin alhaalla ja stressihormonit jylläävät, tulee taas tarve saada nopeasti energiaa, ja pian ollaan nopeiden hiilareiden kierteessä. Tämän toistuessa usein haima rasittuu. Se voi johtaa diabeteksen puhkeamiseen.

Jotkut väittävät, että hiilarit väsyttävät ja turvottavat. Ehkä leipä ja pasta eivät vain sovi kaikille? Niskanen vastaa: Todennäköisesti tällä takoitetaan aterian jälkeistä väsymystä. Väsyttää ja turvottaa, kun syödään vääräntyyppisiä hiilareita. Ja toki kuitupitoinen ruokavalio tottumattomalle tekee suolessa ilmaa. Se oi olla hankalaa tilanteissa, joissa ei ole päästöoikeuksia. Totuttelemalla elimistö yleensä asettuu.

Mitä mieltä olet väitteistä, joissa ihmisiä neuvotaan palaamaan luonnollisen voin ja kerman pariin ja välttämään kaikkia hiilihydraatteja? Ruokaan liittyvät uskomukset tulevat ja menevät. Ihmisiä tietysti kiinnostavat uudet tuulet, etenkin jos ne lupaavat pikaista laihtumista. Terveellisen ravitsemuksen suuret linjat eivät kuitenkaan ole pitkään aikaan muuttuneet, korkeintaan vähän tarkentuneet. Näyttää siltä, että niitä vastaan puhuvilla on takanaan omia kaupallisia viritelmiä eivätkä he itse ole tehneet aiheesta tutkimusta. Ravintofysiologian perusteetkin ovat hatarat – voi ja kerma ovat lopulta aika moderneja ihmiskunnan historiassa, eivätkä kovinkaan luonnollisia. Ymmärrän kyllä, että ihmiset kiinnostuvat näistä, sillä vanhat totuudet voivat tuntua tylsiltä.

Lähde: Anna-lehti, tammikuu 2009

Diabeetikko voi syödä vähemmän hiilihydraatteja

**

Noin vuosi sitten Amerikan diabetesliitto (ADA) uudisti diabeteksen hoitosuosituksensa. Ymmärtääkseni hoitosuositukset uudistuvat joka vuosi USA:ssa ja joka kolmantena vuotena Suomessa. Suomessa päätettiin vuonna 2008 jatkaa yksinomaan "virallisen" hoidon suosittelemista: hiilihydraatteja voivat diabeetikot syödä aivan yhtä paljon kuin terveetkin ja puutteellinen insuliinin omatuotanto korvataan lääkityksellä. Uusia hoitosuosituksia on Suomessa odotettavissa ehkä vasta vuonna 2011. Mikäli ei nähdä tarpeelliseksi kiirehtiä aikataulua! Minun mielestäni syytä olisi kiirehtiä hiilihydraattirajoituksen ottamista hoitokäytäntöön Suomessakin. Perustan tämän näkemykseni viimeaikaisten tutkimusten varaan, jossa on todettu hiilihydraattirajoituksen hyödyt sekä 1- että 2-tyypin diabeetikolle. Minulla on keskusteluyhteys Suomen diabetesliittoon ja aion ottaa tämän asian puheeksi tulevissa neuvotteluissa. Aion korostaa Amerikan diabetesliiton linjausta varsinkin uuden vuoden kynnyksellä ADA:lta tulleen yllättävän myönteisen viestin takia!

Vuonna 2009 ADA päätti jatkaa hiilihydraattitietoista linjaustaan! Myös vuonna 2009 amerikkalaiset diabeetikot voivat saada lääkärikunnalta ja muilta terveysalalla toimivilta ohjeistusta miten vähentää ruokavalionsa hiilihydraattimääriä. Yhdysvalloissa on oivallettu, että diabeetikon on terveyden kannalta edullista rajoittaa hiilihydraatteja ja näin luoda edellytykset menestykselliselle painonhallinnalle ja pysyville terveysarvoille. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että laihtuminen on helpompaa jos ruoan hiilihydraattimääriä rajoitetaan. Diabeetikolle on lisäksi edullista välttää verivirran liiallista sokeristumista. Tällä tavalla menetellen vältetään diabetekselle tyypilliset lisäsairaudet (mm. munuaistauti, alaraajojen verenkierto-ongelmat, silmäsairaudet), jotka johtuvat muiden seikkojen lisäksi liian korkeasta veren sokerimäärästä.

Esittelin viime vuoden puolella suomalaiseksi malliksi sellaista käytäntöä, että diabeetikko voisi halutessaan saada hoitoa sokeritautiinsa kolmen eri mallin mukaan, jotka olisivat oikein noudatettuina samanarvoisia ja johtaisivat diabeetikkoa kohti terveempää mahdollista elämää hankalan sairautensa kanssa. Nämä ehdottamani mallit olivat seuraavat:

1) diabeteksen "virallinen" hoito. Halutessaan diabeetikko voi jatkaa nykyistä hoitokäytäntöä missä hän syö aivan kuten muut terveet suomalaiset, eli varsin paljon hiilihydraatteja, niukasti proteiineja ja elää rasvoja vältellen. Runsaiden hiilihydraattien nauttimisen takia kohoava verensokeri hoidetaan tarvittaessa lääkkeillä. Tätä mallia soveltavat tällä hetkellä Suomessa puhtaimmillaan Suomen diabetesliitto sekä lukuisat muut terveysjärjestöt.

2) diabeteksen "täydentävä" hoito. Diabeetikko syö "selluloosalinjan" mukaisesti, eli välttää tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden nauttimista ja nauttii hiilihydraatit pääosin maanpäällisten vihannesten muodossa. Tähän liittyy sitten vielä tärkeä seikka: diabeetikko täydentää normaalia ruokavaliotaan ottamalla hänelle soveltuvia ravintolisiä. Paremman esimerkin puuttuessa, kerron tohtori Matti Tolosen suosittelemien ravintolisien sopivan tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Ehkä jatkossa olisi hyvä puhua esimerkiksi Diabetesliiton suosittelemista ravintolisistä, eikä niinkään Tolosen ravintolisistä.

3) diabeteksen "vaihtoehtoinen" hoito. Tässä hoitosuosituksessa syödään hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja. Potilas pyrkii aktiivisesti vähentämään diabeteslääkitystään ja hoitamaan sairauttaan pääosin ruokavalioon liittyvin toimenpitein. Tätä suuntausta edustaa Suomessa esimerkiksi lääkäri Antti Heikkilä. On vahinko, että Heikkilä on haaskannut energiaansa terveysviranomaistemme haukkumiseen. Hän käy yksinäistä sotaansa tuulimyllyjä vastaan hyväksi katsomillaan menetelmillään ja antaa omia näkemyksiään pönkittäviä lausuntoja, joita on yhä vaikeampi selväjärkisen ymmärtää. Mikäli Heikkilälle vain sopii, voisin hänen puolestaan käydä neuvotteluja esimerkiksi Diabetesliitossa ja uudessa tänään virallisesti aloittavassa  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Olenko minä nyt yht'äkkiä tullut suuruudenhulluksi? Mikä minä olen kertomaan miten diabeetikkoja pitäisi hoitaa? Mikä minä olen kritisoimaan ortopedi Heikkilää?

Minä voisin olla tähän tehtävään ihan sopiva henkilö. Olen neutraali akateemisen koulutuksen omaava henkilö. Olen erittäin tarmokkaasti perehtynyt diabeteksen hoitoon. Minulla on toimivat keskusteluyhteydet terveysviranomaisiimme, tunnen erittäin hyvin Matti Tolosen ja uskoisin Heikkilänkin järkiintymismahdollisuuksiin ja rakentaviin keskusteluyhteyksiin sinnekin päin. En ole julkisuudesta ja rahasta kiinnostunut. Toimin mieluusti taustavaikuttajana, jotta diabeetikko voisi Suomessa saada parasta mahdollista hoitoa, jossa nimenomaan huomioidaan diabetespotilaan yksilölliset tarpeet. Kaikille diabeetikoille ei taatusti sovi vaihtoehtoinen hoitomuoto, jotkut diabeetikot voivat hyötyä jos hypätään pois virallisesta hoidosta. Valitaan se potilaalle parhaiten sopiva hoitomuoto ja otetaan tarvittaessa käyttöön vielä neljäs tai viides hoitomuoto. Tärkeintä on luoda diabeetikolle parhaat mahdolliset edellytykset viettää loppuelämänsä mahdollisimman terveenä.

Ja muistakaa, diabeetikon paras "lääke" on laihtuminen.

Lähde: ADA 2009 Recommendations Reaffirm Acceptance of Low Carb Diet, DiabetesHealth, 29.12.2008

Vinkki: lue muita diabeteskirjoituksiani. Käy Helsingin Sanomien keskustelupalstalla sanomassa mielipiteesi.