maanantaina, toukokuuta 03, 2010

Nuku nuori neito

**
Ruotsissa on tutkittu
unenpuutteen yhteyttä liikalihavuuteen. Tutkimuksessa on arvioitu 400 naisen unenlahjoja. He olivat 20-70 -vuoden ikäisiä. Tutkimus julkaistiin nukkujien ammattilehdessä Sleep.

Naisten lihavuuden syitä on etsitty Uppsalan yliopistossa. Tutkimuksessa on selvinnyt, että syvän ja kevyen unen jaksojen nopea vaihtelu oli unenpuutteen lisäksi myös yhteydessä liikalihavuuteen.

Yhteys oli erityisen vahva nuorilla naisilla. Tutkijoiden mukaan nainen on nuori silloin kun hän on alle viisikymppinen. Niillä nuorilla naisilla, jotka nukkuivat öisin viisi tuntia tai vähemmän, oli keskimäärin yhdeksän senttimetriä suurempi vyötärönmitta kuin niillä, jotka nukkuivat vähintään kahdeksan tuntia.

Tutkijat etsivät ilmiölle selitystä muun muassa hormonituotannosta. Lyhyt uni voi aiheuttaa ylipainoon johtavia häiriöitä elimistön hormonituotannossa. Kortisolia pidetään suurimpana syyllisenä.

Vielä yksinkertaisempikin syy löytyi: Mitä vähemmän nukut, sitä enemmän sinulla on vuorokaudessa aikaa syödä!

Lähteet:
Lite sömn ger kvinnor bukfetma. Uppsala Nya Tidning, 2.5.2010
Theorell-Haglöw J, Berne C, Janson C, Sahlin C, Lindberg E. Associations between short sleep duration and central obesity in women. SLEEP 33 (5): 593-598, 2010.

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

sunnuntaina, toukokuuta 02, 2010

Fibromyalgia ja masennus uudessa valossa

**
Arviolta 100 000–200 000 suomalaista
potee fibromyalgiaa ja 300 000 syö masennuslääkkeitä. Valtaosa heistä on naisia.

Fibromyalgia ilmenee monenlaisina epämääräisinä lihas- ja niveloireina sekä väsymyksenä, päänsärkynä, unihäiriöinä ja masentuneisuutena. Eri puolilla vartaloa ja raajoja esiintyy paikkaa vaihtavia kipuja ja kosketusarkuutta. Kivut voivat olla niin voimakkaita, että potilas on niiden vuoksi työkyvytön. Joskus taas kivut ovat lieviä.

Vaivat alkavat usein flunssan tai muun infektion jälkeen. Tila muistuttaa kroonista väsymysoireyhtymää ja masennusta. Tavanomaisissa laboratoriokokeissa ei löydy mitään poikkeavaa. Tästä syystä lääkärit ovat suhtautuneet epäileväisesti potilaiden valituksiin ja oireisiin. Palaamme masennukseen hieman tuonnempana.

Espanjassa Sevillan yliopistossa toimiva tohtori Mario D. Corderon työryhmä on tutkinut fibromyalgian biologiaa ja todennut potilaiden veressä tavallista enemmän rasvojen hapettumisesta (härskiintymisestä) syntyneitä tuotteita. Samanaikaisesti potilailla myllertää nitrosatiivinen stressi. Tämän stressireaktion aikana reaktiivisia typpiyhdisteitä ilmestyy siinä määrin paljon, että elimistömme ei niitä ehdi käsitellä.

Näiden biologisten häiriöiden hoitoon tarvitaan tuhti annos ubikinonia (koentsyymi Q10) ja muita antioksidantteja. Ne antavat energiaa, josta potilailla on puutetta, sanoo tohtori Corderon työryhmä (PDF-tiedosto).

Fibromyalgia näkyy aivokuvissa

Ranskalaisen tohtori Eric Guedjin työryhmä Marseillesin yliopistoklinikassa (Cente Hospitalo Universitaire de la Timone) vahvistaa suomalaisen anestesiologian apulaisprofessori Pekka Pöntisen jo vuosia sitten esittämän käsityksen, että fibromyalgiassa valitsee poikkeava verenvirtaus aivoissa. Se voi olla syynä potilaan oireisiin.

Guedjin työryhmä kuvaa potilaiden aivoja fotoniemissiolaitteella (SPECT). Potilaan laskimoon ruiskutetaan vähäinen määrä radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu aivosoluihin ja osoittaa mahdollisia muutoksia veren virtauksessa. Tutkijat skannasivat 20 fibromyalgiaa potevan ja 10 terveen verrokin aivot.

"Havaitsimme, että fibromyalgiapotilaiden aivojen toiminnat poikkeavat muiden ihmisten vastaavista", Guedj sanoo Reutersin uutistoimiston haastattelussa.

"Nämä muutokset näkyvät aivoalueilla, jotka käsittelevät kivun aistimista. Muutokset korreloivat oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät ahdistukseen eivätkä masennukseen", Guejd kertoo.

"Fibromyalgia tulisi määritellä tiettyjen aivoalueiden toiminnalliseksi häiriöksi", Guedj ehdottaa. Hänen haastattelunsa voi lukea MedScapesta.

Myös egyptiläiset tutkijat ovat osoittaneet aivojen kuvantamislaitteella, että potilaiden aivoissa on toimintahäiriöitä, jotka selittävät taudin oireita. Potilaiden aivotursot (Hippokampus) erittävät liian vähän N-asetyyli-aspartaatti (NAA) -nimistä aminohappoa.

Tutkijat kuvasivat protonimagneettiresonanssilaitteella (1H-MRS) 15 naispuolisen fibromyalgiapotilaan ja 10 samanikäisen terveen naisen aivotursot. Potilaat eivät olleet saaneet mitään lääkettä, joka olisi voinut vaikuttaa tulokseen. Mittaus antoi tulokseksi NAA:n, koliinin ja kreatiinin pitoisuudet ja niiden suhteet aivotursoissa. Niitä korreloitiin potilaiden kognitiivisiin suorituksiin, masennusoireisiin ja unihäiriöihin.

Kaikilla "fibroilla" esiintyi häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa ja 35,5 prosentilla oli masennusoireita ja 60 prosentilla unihäiriöitä. Potilaiden oikean ja vasemman aivoturson NAA-pitoisuudet olivat pienemmät kuin verrokeilla. Koliinin pitoisuus sitä vastoin oli suurempi. Kreatiinin pitoisuuksissa ja koliini/kreatiini-suhteissa ei ilmennyt eroja ryhmien kesken.

"Koska aivotursoilla on keskeinen rooli kognitiivisten toimintojen, unen ja kiputuntemusten säätelyssä, esitämme, että aivotursojen aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla osallisina tämän huonosti tunnetun oireyhtymän ilmentymisessä", kirjoittavat tutkijat.

Fibromyalgia ja masennus ovat biologisia tulehdustiloja

Corderon työryhmä viittaa belgialaisen neuropsykiatrian professori Michael Maesin tutkimuksiin masennuksen ja kroonisen väsymysoireyhtymän biologisesta luonteesta. Maes esitti ensimmäisenä, että masennus on luonteeltaan krooninen tulehdustila, joka ilmenee tulehdyssytokiinien lisääntymisenä potilaan veressä, aivoissa ja muissa kudoksissa. Maes on eniten viitattuja biologisesti orientoituneita psykiatreja maailmassa.

Maesin mukaan vakavassa masennuksessa vallitsee vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi (antioksidanttien puutos) ja krooninen hiljainen hermoston tulehdus (inflammaatio). Hänen työryhmänsä tutki 54 vakavasti masentunutta potilasta, keski-iältään 43,5 +/-11.1 vuotta. Verrokkeina oli 37 samanikäistä tervettä henkilöä.

Kaikilta potilailta mitattiin kahta hapetusstressin osoitinta: seerumin hapettuneita rasvoja (lipidiperoksideja) ja hapettuneen LDL-kolesterolin (oxLDL) vasta-aineita. oxLDL on myrkyllistä, mistä syystä elimistö valmistaa vasta-aineita sitä kohtaan ja pyrkii tällä tavalla eroon haitallisesta aineesta.

Masennuksen voimakkuutta arvioitiin erityisen Hamilton Depression Rating Scalen avulla. Masennuksen liittyviä psykosomaattisia oireita arvioitiin The Fibromyalgia and Chronic Fatigue Syndrome Rating Scalen avulla.

Masentuneilla potilailla oli merkitsevästi suuremmat peroksidien ja oxLDL:n pitoisuudet seerumissaan kuin verrokeilla. Nämä kaksi markkeria (peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet) eivät korreloineet keskenään, mutta kumpikin osoitti erikseen masennuksen voimakkuutta. oxLDL-vasta-aineiden pitoisuus korreloi kahteen fibromyalgia- ja väsymysoireyhtymien muuttujaan, nimittäin vatsaoireisiin ja päänsärkyyn. Nitrosatiivinen stressi on myös lisääntynyt masentuneilla ja kroonisesti väsyneillä ihmisillä terveisiin verrattuna.

Johtopäätös oli, että vakavassa masennuksessa vallitsee kiihtynyt hapetus- ja nitrosatiivinen stressi sekä rasvojen härskiintyminen (lipidiperoksidaatio). Lisääntyneet peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet ovat myös sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, mikä selittää sen, että masentuneet ihmiset sairastuvat herkästi sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sydänpotilaat masentuvat.

Mielialalääkkeet eivät korjaa näitä biokemiallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan antioksidantteja ja anti-inflammatorisia aineita.

D-vitamiinin puute – laiminlyöty fakta

Fibromyalgia- ja masennuspotilailla on usein myös D-vitamiinin puutetta, mikä usein diagnosoidaan virheellisesti masennukseksi. D-vitamiinia saa auringonvalosta, jolloin immuunijärjestelmän virheet korjaantuvat ja mielialakin kohenee. D-vitamiinia saa myös solariumista tai purkista.

Turvallinen D-vitamiinin päiväannos aikuiselle jatkuvassa käytössä on 100 mikrogrammaa (µg), vaikka viranomaissuositus on vain 7,5 µg.

Karnosiinikin on avuksi. Sen sopiva päiväannos on yksilöllinen, 125–1200 mg/vrk. Magnesium, 350–700 mg/vrk, rauhoittaa hermoja ja parantaa univalmiutta. Teho lisääntyy vielä foolihapolla ja B6- ja B12-vitamiineilla.

Myös kalaöljy, etenkin etyyliesteröity EPA, "antaa lisää virtaa". Itsehoidon voi aloittaa 2 grammalla päivässä ja annosta voi vähentää noin kuukauden kuluttua, jolloin nähdään mikä annos on riittävä. Vaikutuksen täyteen ilmenemiseen voi kulua 3–6 kuukautta.

Liikuntaa ja muita hoitovaihtoehtoja

Moni "fibro" saa apua akupunktiosta, magneetti-, ultraääni-, sähkö-, laser- ja valohoidoista. Muitakin täydentäviä hoitoja voi kokeilla. Säännöllinen kuntoliikunta voi auttaa. Valitettavasti se ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille; osalla oireet voivat pahentua.

Liikunta on hyvä aloittaa vähitellen kuormitusta lisäämällä, ettei siitä tule ylimääräistä stressiä. Hyväkään hoito ei paranna yleensä fibromyalgiaa kokonaan, vaan oireet voivat jatkua vuosia tai vuosikymmeniä. Myös masennus uusiutuu usein toipumisen jälkeen, mutta liikunta ja ravintolisät voivat ehkäistä sitä.


Lue lisää ravintolisistä:

RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)

perjantaina, huhtikuuta 30, 2010

Kotimaisissa marjoissa kasvupotentiaalia


**
Pakkasmarja Oy:n Marja Plus –tuotteet soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan tai niitä voidaan käyttää puuron, luonnonjogurtin, rahkan, murojen, lettujen, jäätelön tai paahtoleivän kanssa. [kuvan otti Teppo Johansson]

Terveelliset tuotteet ovat voimakas trendi. Pakkasmarja Oy pyrkii kehittämään tuotteitaan kuluttajan tarpeisiin sopiviksi, jotta marjojen kulutus lisääntyisi ja niiden terveysvaikutukset tulisi hyödynnettyä.

Toimitusjohtaja Tapio Rautiainen kertoo Pakkasmarja Oy:n panostavan tuotekehitykseen, jonka tarkoituksena on saada marjoista helppokäyttöisiä ja samalla säilyttää niiden terveelliset ominaisuudet.

"Emme pilaa marjojen terveysominaisuuksia keittämisellä ja lisäaineilla. Emme myöskään lisää niihin runsaasti sokereita. Johtoajatuksenamme on myydä täyttä marjaa, joka on kypsynyt Suomen valkoisissa öissä", sanoo Rautiainen.

Pakkasmarjan tuotekehitys on saanut asiantuntijoilta jatkuvaa kiitosta. Kaksi yrityksen tuotetta - Hillomarjat ja MarjaPuree – on jo aiemmin valittu Vuoden Tähtituotteeksi ja meneillään olevassa Vuoden 2010 –kilpailussa on Marja Plus –tuoteperhe finaalissa.

Pakastemarjojen laadun kannalta on ratkaisevaa pakastuksen nopeus.

"Saamme lähiviljelmien tuoreet marjat nopeasti pikapakastukseen ja marjojen loppulämpötila on –40 C-astetta. Näin marjat ovat pakasteessa irtonaisina ja säilyttävät rakenteensa paremmin sulatuksen jälkeenkin," Rautiainen selostaa.

Juuri tähän terveellistä ruokaa korostavaan aikakauteen missä nyt eletään, Pakkasmarja valmistaa tuotteitaan. Pakkasmarja toivoo, että kauppa osaltaan antaa reippaasti tilaa terveelliselle ruualle. Marjapakasteiden laaja valikoima ansaitsee näkyvyyttä, sillä marjoissa on todellista kasvupotentiaalia.

Niin puutarhamarjoissa kuin metsiemme luonnonmarjoissa on erityisen runsaasti terveyttä edistäviä ominaisuuksia kuten flavonoideja ja arvokkaita siemenöljyjä. Esimerkiksi puolukka, mustaherukka ja tyrni eivät kuitenkaan kovakuorisina ja happoisina marjoina ole olleet kovin käyttökelpoisia ilman tuntuvaa sokerilisäystä.

"Olemme onnistuneet tekemään MarjaPure- ja nyt Marja Plus –tuoteperheissä näistäkin marjoista erittäin helppokäyttöisiä ja maukkaita tuotteita ilman, että niihin lisätään paljoa sokeria. Siemenöljytkin on saatu käyttökelpoisiksi", kertoo Tapio Rautiainen ja paljastaa lisätyn sokerin osuuden olevan vain 12 prosenttia, kun yleisesti marjahilloissa sokeria on enemmän kuin marjaa.

Ruusunmarja sisältää marjoista eniten C-vitamiinia. Sitä on nyt saatavissa kautta Suomen. Myös luomuviljeltyjä pakastemarjoja kuten mansikkaa, marjasekoitusta sekä mustaherukkaa on tarjolla.

Vuoden Tähtituote –kilpailun voittajat sekä vähittäiskauppa- että suurkeittiösarjassa julkistetaan toukokuun 4. päivänä Elintarvikepäivät 2010 yhteydessä. Palkinnot ojentaa ministeri Jyrki Katainen.

Lisää kirjoituksia marjoista:

torstaina, huhtikuuta 29, 2010

Sami iski numerot pöytään

**
Tätä 18.4.2010 ilmestynyttä Sami Uusitalon kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti. 29.4.2010 mennessä on jo kirjoitettu 87 terävää ja haastavaa kommenttia. Käy sinäkin kommentoimassa Samin ajatusta siitä, että hiilihydraatteja rajoittamalla ruoan ravintoainesisältö nousee. Haasteen saanut Paula Hakala ei ole käynyt kommentoimassa kirjoituksia - vielä ainakaan.

Miksi vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (VHH) laihtuu
ja saa paremmin suojaravinteita? kysyy ystäväni myynti-insinööri Sami Uusitalo.

Sami Uusitalo perehtyi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kesäkuussa 2007. Kuten monet muutkin asiat, hän aloitti aiheeseen tutustumisen itselleen sopivimmalla tavalla, eli iskemällä numerot pöytään ja laskemalla auki sen mitä laskettavissa oli.

"Vertailin runsashiilihydraattisia aterioita sellaisiin joiden energia koostui lähes yksinomaan proteiinista ja rasvasta", Sami sanoi, jatkaen:

"Ilmaisin itseäni viime syksyn Kunto & Terveys -lehden haastattelussa hieman epäselvästi. En suinkaan lihavana ollessani syönyt kolmea 'kulhollista' mysliä ja juonut litraa maitoa päivässä. Tarkoitukseni oli tuoda esiin mitä olin tuolloin kesäkuussa 2007 laskenut", Sami selostaa.

Tuon edellä mainitun ateriakokonaisuuden saa todellakin kolmelle lautaselle ja muutamaan juomalasiin, jonka lapsikin pystyisi päivän kuluessa syömään. Noin 200 g mysliä ja litra rasvatonta maitoa sisältää 1 000 kcal. Samaan energiamäärään joutuisi syömään 12 keitettyä kananmunaa tai lähes 1,5 kg katkarapuja. Mielestäni on päivänselvää, että lihavalle tulisi suositella kananmunia ja katkarapuja eikä suinkaan ruokapyramidin pohjalla olevaa viljaa.

Professori Matti Uusitupa sanoi: "Eihän kukaan syö tuollaista määrää lihaa."

"Eipä niin, Matti, ja siksi VHH:lla laihtuu, kun erittäin todennäköisesti jää energiavajeeseen jos aiempi ruokavalio on sisältänyt runsaasti tärkkelyspitoisia ruokia", Sami kertoo.

Tämä havainto oli Samille todellinen järkytys. Hän saattoi vain ihmetellä miksi kukaan ei ollut tätä hänelle kertonut? Hän oli kovin hämillään. Toisaalta, hän oli iloinen, koska hän tiesi pystyvänsä laihtumaan ilman, että hänen tarvitsisi lainkaan "laihduttaa" ja kärvistellä tuskaisessa näläntunteessa.

"Jättäisin vain perunan, riisin, pastan, leivän ja muita viljatuotteita vähemmälle ja korvaisin em. ruokia vihanneksilla, vähätärkkelyksisillä juureksilla, kananmunilla, lihalla, kalalla jne.", Sami luetteli.

Aivan välittömästi Samille nousi kuitenkin pieni pelon poikanen. Aiheuttaisiko raju ruokavaliomuutos mahdollisesti vajetta vitamiinien, hiven- ja kivennäisaineiden saantiin? Hän piti sitä mitä ilmeisimpänä. Olihan peruna ja ruisleipä asiantuntijoiden mukaan "terveellistä". Ja nyt ne siis puuttuivat ruokavaliosta.

"Aloitin perehtymiseni ruokavaliomuutoksen vaikutuksista suojaravinteiden saantiin niinikään iskemällä numerot pöytään. Otin Finelin tilastot silloisen KTL:n sivuilta auki", Sami muistelee.

Sami totesi saaneensa VHH:lla hyvin A-vitamiinia. Hän sai B-vitamiinit parhaista lähteistä, eli yleensä lihasta, siemenistä ja sienistä. Saanti oli turvattu VHH:lla. Seuraavaksi hän kävi läpi kaikki Finelin tunnistamat suojaravinteet ja päätyi seuraaviin havaintoihin:

  1. Kun listaa suojaravinnetiheimmät ruoka-aineet massayksikköä kohden on parhaimpien joukossa aina paljon vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kuuluvia ruoka-aineita
  2. Pois jätettävät peruna, riisi, pasta, leipä jne. lähes poikkeuksetta loistavat poissaolollaan em. listojen kärkipäässä
  3. Vertailin summittaisesti runsastärkkelyksisten ja VHH-ruokien suojaravinteiden määrää niiden sisältämään energianmäärään. Esimerkiksi leipää pidetään yleisesti hyvänä kuidun lähteenä, mutta vihanneksissa on tyypillisesti 1-3 kertaa enemmän kuitua samaa energiamäärää kohden
  4. Ruoka-aineet, joissa on paljon useita suojaravinteita ovat useimmiten sopivia VHH-ruokavalioon, kuten esimerkiksi pähkinät, siemenet ja kananmuna.

"Näinpä VHH:lla saa samaan energiamäärään vääjäämättä enemmän suojaravinteita kuin viranomaisten tuputtamalla runsaan tärkkelyksen linjalla", Sami paljastaa.

Sami on yrittänyt tuoda havaintojaan esiin ideoimillaan "lautasmallikisoilla". Ilmeisen hidasoppisina ja vakaumukselleen uskollisina väittävät useat asiantuntijat vieläkin, että VHH:lla jää vaille tärkeitä suojaravinteita. Näin väittävät esimerkiksi:

"Paula on Atkinssiä soimaavilla sivuillaan antanut esimerkin ateriakokonaisuudesta, joka täyttää oikeaoppisen laihduttamisen kriteerit. Olen tehnyt energiamäärältään samansuuruisen tavanomaisia ja edullisia ruoka-aineita sisältävän vähähiilihydraattisen ateriakokonaisuuden", Sami sanoo.

"Kuinka ollakaan, Paula häviää minun aterialleni jokaisen suojaravinteen kohdalla! Voisitko auttaa Paulaa pääsemään ikävästä kiipelistä? Kuinka Paulan aterioita tulisi korjata, jotta Paulan ohjeita noudattavalle ei jäisi vajetta suojaravinteista?" Sami kysyy.

Aamupala:

Sami:
Persilja 7 g
Paprika keltainen 60 g
Kananmuna 60 g
Mineraalisuola 2 g
Vesijohtovesi 250 g

Energiaa 102,2 kcal

Paula:
Kaurapuuro veteen 200 g
Mustikka metsä 90 g
Mansikka 100 g
Kevytmaito 1,5% rasvaa 70 g

Energiaa 194 kcal


Lounas:

Sami:

Auringonkukansiemen 15 g
Muikku järvi savustettu 160 g
Ruusukaali 250 g
Sinihomejuusto rasvaa 27-30 g/100g, 30 g
Basilika 2 g
Herkkusieni 30 g
Vesijohtovesi 500 g

Kasvikset höyrystetään ja päälle sinihomejuustoa.

Energiaa 439,2 kcal

Paula:

Kirjolohifilee uunissa paistettu 60 g
Peruna keitetty kuorineen 190 g
Herne-maissi-paprikakasvispakaste 90 g

Energiaa 346,5 kcal


Välipala:

Sami:

Manteli 20 g
Cashewpähkinä 10 g
vesijohtovesi 250 g

Energiaa 177,2 kcal


Paula:

Pulla keskirasvainen veteen 40 g
Kahvijuoma 150 g

Energiaa 116,9 kcal


Päivällinen:

Sami:
Siankinkku silavoineen 30 g
Maksapasteija 15 g
Papupata 190 g
Voi (silmä papupataan) 10 g
Persilja 7 g
Vesijohtovesi 500 g

Energiaa: 422,2 kcal

Paula:

Kasvissosekeitto, herne-porkkana-maissi, kasviskerma 200 g
Ruisleipä perinteinen, vesi 40 g
Margariini 40% keiju kevyt 15 % 15 g
Herne-maissi-paprikakasvispakaste 128 g

Energiaa: 357,2 kcal


Iltapala:

Sami:

Kermajäätelö 20 g
Vehnäalkio 5 g
Maitorahka 0,5% rasvaa 40 g
Kaakaojauhe (sokeroimaton) 10 g
Kivennäisvesi 200 g

Energiaa 110,1 kcal


Paula:

Jogurtti maustamaton, rasvaton 180 g
Appelsiini kuorittu 100 g
Margariini 60% 13 g
Ruisleipä perinteinen, vesi 30 g

Energiaa 235,6 kcal

Berberiini ja tyypin 2 diabetes

**
Tätä 22.3.2010 ilmestynyttä kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti. Pyytäisin jättämään henkilöihin kohdistuvan kritiikin kokonaan pois kommenteista.

Dosentti Matti Tolonen jatkaa
suosittujen ravintolisäkirjoitustensa tuottamista tässä terveysblogissa. Tällä kertaa tulee tärkeää tietoa tyypin 2 diabeetikoille ja opimme aivan uuden termin: metabolomiikka (vaihtoehtoisesti metabonomiikka).

Berberiini on useista kasveista (mm. Berberis vulgaris, Berberis aristata, turmeric-puu) saatava alkaloidi, jota on käytetty kauko-idässä ja Amerikan intiaanien keskuudessa kansanlääkinnässä pari tuhatta vuotta pääasiassa infektioiden ja ripulin hoitoon.

Kiinalaiset lääkärit totesivat 1980-luvulla yllättäen, että berberiinihoitoa saavien diabeetikkojen verensokeri aleni. Diabetestutkijat kiinnostuivat asiasta muuallakin, ja lisätutkimukset ovat vahvistaneet kiinalaislääkäreiden havainnot sekä selvittäneet berberiinin vaikutusmekanismeja sokeriaineenvaihdunnan häiriöissä.

Tutkimusten mukaan berberiini lisää insuliiniherkkyyttä, alentaa kohonnutta verensokeria, sokerihemoglobiinia (HbA1c) ja rasvoja (kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit ja apo B). Berberiini alentaa suurentunutta verensokeripitoisuutta yhtä tehokkaasti kuin diabeteksen peruslääke metformiini. Vaikutusmekanismikin on osittain samanlainen, AMPK:n aktivointi.

Berberiini sopii erinomaisesti täydentämään diabeetikoille määrättyjä lääkkeitä (metformiini, tiatsolidinit, sulfonyyliureat, insuliinit, statiinit, ym.). Berberiini tehostaa näiden lääkkeiden vaikutusta, jolloin diabeteslääkkeiden tarve vähenee ja sivuvaikutusten riski pienenee. Berberiinin vaikuttava päiväannos on 1–1,5 grammaa vuorokaudessa. Berberiiniä saa luontaistuotekaupoista ympäri maan.

Ja nyt tuon uuden, vierasperäisen termin kimppuun! Berberiinin vaikutustapoja tutkitaan nimittäin nyt myös uudella menetelmällä, josta käytetään nimitystä metabolomiikka (tai metabonomiikka). Uuden tutkimuksen mukaan berberiini vähentää merkitsevästi elimistön vapaita rasvahappoja. Tulokset selittävät uudella tavalla kuinka berberiinistä voi olla hyötyä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.

Metabolomiikka tarjoaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden tutkia kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten metaboliittien (aineenvaihdunnan tuotteiden) rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistön soluissa, kudoksissa, veressä ja eritteissä. 1H NMR-metabolomiikan ja genetiikan vuoropuhelun tutkiminen tuottaa suuren määrän uutta tietoa, joka auttaa ymmärtämään nykyistä paremmin tautiprosessien syntyä ja etenemistä.

Kiinan Akatemia tutkii berberiinin vaikutuksia tyypin 2 diabeetikkojen elimistössä metabolomiikan keinoin. Testeihin osallistui 60 diabeetikkoa, joita tutkittiin ennen kuin osa heistä alkoi ottaa berberiiniä ja osa lumetta. Kokeet toistettiin vaikutusjakson jälkeen.

Kävi ilmeiseksi, että berberiini vähensi seerumin vapaiden rasvahappojen pitoisuuksia: peräti kolmentoista vapaan rasvahapon pitoisuus väheni merkitsevästi.

Vapaat rasvahapot ovat myrkkyä haiman insuliinia erittäville beetasoluille. Vapaiden rasvahappojen ylimäärä heikentää sokerin aineenvaihduntaa aiheuttaen insuliiniresistenssiä perifeerisissä kudoksissa.

"Nämä tulokset osoittavat, että berberiinillä voi olla ratkaiseva merkitys tyypin 2 diabeteksen hoidossa, koska se [berberiini] vähentää vapaiden rasvahappojen pitoisuuksia veressä. Laajat metabolomiset mittaukset voivat olla hyvin hyödyllisiä tutkittaessa perinteisten kiinalaisten lääkkeiden vaikutusmekanismeja", päättelevät tutkijat.

Lähde: Gu Y, Zhang Y, Shi X, et al. Effect of traditional Chinese medicine berberine on type 2 diabetes based on comprehensive metabonomics. Talanta. 2010 May 15;81(3):766-772. Epub 2010 Jan 18.

Lisää luettavaa ravintolisistä:

tiistaina, huhtikuuta 27, 2010

Terveysaiheet unissamme

#
Olen erään asiakkaani kanssa
käynyt kiehtovaa keskustelua unien merkityksestä terveydelle. Asiakkaani näkee vilkkaita unia ja hän on miettinyt voiko unia tulkita kirjaimellisesti. En tiedä aiheesta juuri mitään, mutta lupasin ottaa selvää asiasta.

Asiakkaani mielestä havaintoni olivat niin kiinnostavia, että niistä voisi olla hyötyä muillekin unistaan kiinnostuneille. Näetkö sinä unia, jotka liittyvät terveyteen?

Kaikki näkevät unia, mutta moni ei ehkä muista näkemiään unia niin hyvin, että ne olisivat mielessä vielä herätessä. Moni meistä kokee unet kuitenkin niin eläväisinä tapahtumina, että ne muistaa tosi hyvin yksityiskohtineen kaikkineen. Kaikkia unia ei muista, ehkä siksi kun niitä ei halua muistaa. Mieli pyrkii pyyhkimään pois ikävät asiat. Unien näkemistä pidetään tärkeänä tunne-elämämme tasapainoiselle kehitykselle.

Jos unien muistaminen jostain syytä estyy, moni kokee sen elämää köyhdyttäväksi. Ilman unien apua on vaikea saada kiinni tunteista, joita ne käyttävät materiaalinaan.

Tutkimusten mukaan 14,5 prosenttia meistä tuntee tarvetta jakaa unikokemuksensa muiden luotettaviksi katsomiensa ihmisten kanssa. Naiset jakavat unikokemuksiaan useammin kuin miehet. Sellainenkin havainto on tehty, että kaupunkilaiset mieluummin jakavat unikokemuksiaan kuin maaseudulla asuvat.

Ulkoiset tekijät kuten esim. päivän aikana koetut tapahtumat, alkoholin käyttö ja unen aikainen tuoksumaailma, voivat vaikuttaa siihen mitä unia näemme.

Unien kautta purkautuvat päivän mittaan koetut tunteet ja jännitystilat. Unistaan kertominen voi lujittaa ystävyyttä ja se voi myös olla helpottava kokemus, varsinkin jos unissa on nähnyt esimerkiksi K18 –sisältöä. Unestaan kertominen voi olla osatekijänä kun toiveet toteutuvat elämässäsi.

Uneen satunnaisesti tulleet elementit ovat unien tulkitsijoille tuttuja symboleita. Muurahainen voi viestiä ahkeruudesta, mutta yhtä hyvin se voi olla symboli kirvelevästä tuskasta. Ahtaan paikan läpi kulkeminen voi olla merkkinä jonkin seikan vaativuudesta elämässä. Talon rakentaminen voi olla tulevaisuuden rakentamisen symboli.

Unielämäänsä voi vilkastuttaa kiinnostumalla niin omasta kuin muidenkin mielenmaailmasta, ihmisistä yleensä ja inhimillisyydestä. Unien avulla voi oppia ymmärtämään paremmin itseään. Voi harjoitella muistamaan uniaan kertomalla niitä itselleen ja muillekin. Voi vaikka kuulostella, minkälainen tunnetila niissä vallitsee.

Omien unien tulkitsemisessa tärkeää on luovuus ja vapaus – tiukan älyllisyyden saa silloin unohtaa, sanoo Leena Klockars Hyvä Terveys –lehden haastattelussa.

Unet voivat myös auttaa tulevan hahmottamissa, vaikka eivät sinänsä ennustakaan tulevaa. Unet kuitenkin voivat kertoa siitä, mitä ihminen ajattelee. Ja se mitä ihminen ajattelee, voi ennustaa sitä, mitä hän tulee tekemään.

Laadin pienen luettelon unimaailmaamme hiipivistä terveysaiheista sitä mukaa kuin niitä löysin kirjallisuudesta. Luettelo ei ole mitenkään täydellinen. Tässä kuitenkin jotain unimaailmastamme ja miten unia on opittu tulkitsemaan.

Lähteinä olen käyttänyt joitakin tieteellisiä tutkimuksia, mutta älkää antako tämän raportin liiaksi häiritä unianne. Siitä huolimatta, että tutkimusmenetelmät ovat parantuneet, käsittäen nykyään jopa aivojen kuvantamismenetelmiä, unien tulkinta on edelleenkin hyvin epävarmalla pohjalla.

Ahdistava uni
Omassa elämässämme kokemamme ahdistus purkautuu usein unien kautta. Jo väistynyt huolenaihe saattaa tulla pintaan uudestaan unessa. Unen aikana ratkaistaan päivän aikana olleita ongelmia.

Amputaatio
Unessa nähty amputaatio voi olla merkkinä siitä, että elämässä on tapahtumassa jokin pysyvä muutos. Jotakin jää pois elämästä, ehkä jokin sellainen asia jota ei enää tarvita, mutta jossa itsepintaisesti roikutaan edelleenkin kiinni. Kielteisimmillään uneen tullut näky amputaatiosta voi olla merkki siitä, että on menettämäisillään tai jo menettänyt jonkin taidon tai voimavaran, jota symboloi tuo poisleikattu raaja.

Banaani
Banaani liitetään unessa usein seksuaalisuuteen kuten esim. tylsä sanonta osoittaa: ”Onko taskussasi banaani vai oletko vain muuten iloinen nähdessäsi minut?” Banaani voi myös viestittää apinamaisesta käytöksestä ja tarpeesta ryhdistäytyä.

Hammaslääkäri
Unessa hammaslääkäri viestittää ahdistuksesta, pelosta ja kivusta.

Hautajaiset
On aika yleistä nähdä unta omista hautajaisistaan. Se voi olla merkkinä siitä, että omassa elämässä on jokin päätepiste. Jokin vaihe elämässä on kuollut, jotain uutta on syntymässä. Halu nähdä jonkun toiset hautajaiset voi olla merkkinä siitä, että haluaa olla mahdollisimman vähän tekemisissä jonkun kanssa.

Hedelmät
Hedelmillä on hyvin monipuolinen merkitys unissamme, kuten esimerkiksi hedelmälliset ajatukset ja hedelmällinen yhteistyö. Myös ajatus kielletyistä hedelmistä voi viedä syvälle symboliikkaan. Appelsiinia pidetään fyysisen terveyden merkkinä.

Hunaja
Makea hunaja on aivan kuin katsoisi suoraan makeaa menestystä.

Hylkääminen, heitteillejättö ja luopuminen
Unen kautta koettu vahva tunne hylkäämisestä voi olla merkki siitä, että elämässä pitäisi tehdä jokin ratkaiseva ehkä vaikeakin terveyttä koskeva päätös.

Kaali
Kaalin tuoreudesta riippuu onko unessa näkyvä vihannes hyvänä vai pahana enteenä. Mätänemistilassa oleva kaali on tietenkin huono ennusmerkki ja pahimmillaan kertoo lähestyvästä masennuksesta. Raikas tuore kaali viestittää puhtautta ja terveyttä.

Kahvi
Kahvia säännöllisesti juoville kahvi viestittää unimaailmassa jokapäiväistä sosiaalista elämää tai jotakin jota kaipaamme elämässämme. Herääminen kahvintuoksuun on muistutus jostakin merkittävästä asiasta.

Kahvila
Jos unessa käyt kahvilassa syömässä ja juomassa, voi se olla merkki siitä, että sinulle on syntymässä ideoita, joita pitää sulattaa. Liian runsaat ruoka-annokset kahvilassa voivat olla osoituksena kyllästymisestä johonkin läheiseen ihmissuhteeseen.

Kakku
Unessa vietetyt kakkukestit ovat joskus merkkinä siitä, että sinulla on syytä juhlia jotakin saavutusta.

Keho
Hyväkuntoisen tai -näköisen kehon näkeminen unessa voi olla merkki hyvästä terveydestä. Koska omaan kehoon liittyy usein hyvin vahvoja tuntemuksia, oman kehomme näkeminen voi olla merkki oman identiteetin löytämisestä. Alastoman ruumiin näkeminen voi olla merkki siitä, että meistä on paljastumassa jokin asia.

Kuolema
Kuolemista koskettavat unet eivät välttämättä ole merkkinä lähestyvästä suruviestistä, vaikka kuolemanahdistus voi olla ihan toden tuntuista. Jotkut näkevät itsensä kuolleina unessa ja mikäli tilanteessa ei ole mitään erityisen surullista, kuolema symboloi jonkun asian jättämistä, luopumista. Eloton ruumis voi olla merkkinä elämästä, jossa ei mitään oikein tapahdu.

Lehmä
Lehmien näkyminen unissa voi olla merkkinä ravinnon puutteesta. Heiniä rauhassa syövä lehmä taas viestittää rauhasta, ilosta ja vauraudesta.

Leipä
Kun leipä hiipii uniin asti, ei välttämättä ole kyse näläntunteesta, vaan asiantuntijoiden mukaan voi olla kyse taloudellisesta ravinnosta (”ihminen ei elä pelkällä leivällä”).

Lihavuus
Unessa lihavuus voi merkitä paljon muutakin kuin ylipainoa. Se voi esimerkiksi olla merkki vauraudesta. Lihava henkilö voi myös viestittää alitajunnan kautta esimerkiksi suurista haaveista.

Luut
Luut ovat unessa usein kuoleman merkkinä, mutta luut voivat myös symboloida alennustilaa tai riistoa.

Lääkkeet
Kun unessa näkee lääkkeitä se voi olla merkkinä jonkun sairauden tai olotilan parantamisen tarpeesta.

Lääkäri
Kuten olettaa saattaa, lääkärit symboloivat terveyttä ja terveyden kaipuuta. Terveydenkaipuu voi olla sekä fyysistä että henkistä. Lääkäri viestittää myös auktoriteetista. Lääkärin ohjeeseen uskotaan. Vaihtoehtoisiin ratkaisuihin perehtyneelle valtavirran lääkäri voi edustaa vanhanaikaisuutta, vanhaa tietoa.

Maito
Maito on usein sisäisen rauhan merkki. Maito on myös rakkauden ja huolenpidon merkkinä aivan kuten äidin syöttäessä lastaan.

Maksa
Jos näkee unta maksasta se voi olla merkki terveydestä. Ehkä tarvitsemme muutoksen ravitsemukseen tai vahingoitamme maksaamme esim. alkoholilla tai lääkkeillä.

Nukutus
Nukutuksesta nähty uni voi olla jälkinäyttöä jostakin leikkauksesta, mutta se voi yhtä hyvin viestiä halusta lievittää jonkun ikävän tilanteen aiheuttamaa tuskaa.

Omena
Kun näemme unta omenista, sen oletetaan viestittävän vauraudesta ja menestyksellisen työn hedelmistä. Jos unessa näkyy mätiä omenia tai puoliksi syötyjä omenia, se voi olla merkkinä toteutumattomasta haaveesta tai haitallisesta tapahtumasta.

Onnettomuus
Unessa nähty onnettomuus saattaa olla merkkinä meille terveyden horjumisesta tai enneuni omasta tai läheisen kuolemasta.

Porkkana
Porkkana on hyvän terveyden symboli. Porkkana on hyvää näkökyvylle ja uneksija näkee usein porkkanoita. Porkkana on myös merkkinä tuotteliaisuudesta ja tarkkuudesta (Tarkkana kuin porkkana).

Raskausunet
Tunnetaan tapauksia, joissa nainen on nähnyt unta raskaudesta suunnilleen niihin aikoihin kuin raskaus alkaa. Tällaiset havainnot ovat kuitenkin aika epävarmalla pohjalla eikä niitä näe vakavasti otettavissa tieteellisissä tutkimuksissa. Raskausunet ovat retrospektiivisiä luonteeltaan. Sama epävarmuus lepää sellaisten unien yllä, jossa nainen näkee keskenmenosta kertovia enneunia. Unista saatetaan kertoa vasta kun asia oikeasti tapahtuu tai unesta jätetään kertomatta jos uni ei toteudukaan. Mielenkiintoista on rakennusteeman esiintyminen raskaana olevan naisen unissa. Tämän oletetaan ilmentävän kohdun rakennusprosessia. Ensimmäisinä raskauskuukausina nähdään monesti unta pienistä eläimistä. Muistuttavathan pienet eläimet kohdussa kasvavasta uudesta ihmisyksilöstä. Raskauden puolivälissä nainen näkee usein unia missä hän on epämiellyttävän näköinen tai esiintyy epämiellyttävässä tilanteessa. Vasta raskauden loppuvaiheessa uniin hiipii lapsista kertovia aiheita. Valitettavan usein unissa näkyy näinä aikoina ryöstäjiä, tunkeilijoita ja maanjäristyksiä. Tämän selitetään kertovan naisen epävarmuudesta synnytyksen suhteen ja vanhemmuuden aiheuttamista huolista. Koko raskauden aikana unissa näkyy usein virtaavaa vettä ja kukoistavia puutarhoja, kuvastaen sikiöveden ympäröivää kasvavaa sikiötä ja etenevää raskautta. Naisen kokemat hormonaaliset muutokset raskauden aikana näkyvät vaihtelevan vilkkaina unina.

Ruoka
Ruoka voi tietenkin kertoa näläntunteesta ja näläntunteen tyydyttämisestä. Ruoalla voi olla symbolinenkin merkitys, esimerkiksi viestittäen ajatusten sulattamisesta.

Sairaus
Kun unissa näkyy sairastelua se voi olla merkkinä siitä, että pitäisi olla tarkempi terveyden suhteen. Joskus nähdään unessa jokin tietty ruumiinosaa, johon oma sairastelu saattaa yhdistyä.

Side
Siteessä oleva raaja voi unessa kertoa fyysisestä tai tunteellisesta vammasta tai tunteesta, että asianomaista on loukattu.

Silmät
Silmillä on unessa hyvin laaja merkitys ja tätä voi olla vaikea tulkita. Silmiin yhdistetään viisaus, tieto, oivallus, näköalattomuus, jumaluus jne. Silmät voi sulkea, katseet voivat tappaa ja silmä voi olla täynnä pahuutta.

Sokeus
Unessa sokeudella harvoin on tekemistä fyysisen sokeuden kanssa. Unitutkijat hakevat syvällisempiä merkityksiä kuten esim. tietoisuuden puute tai jonkun tärkeän asian huomiotta jättäminen.

Suklaa
Useimmille meistä suklaa merkitsee palkitsemista. Suklaan syönti tai sen näkeminen voi siis olla merkkinä siitä, että etsit tilaisuutta saada palkkio mahdollisesta aherruksesta. Olet suklaahetken arvoinen! Suklaasta voi myös kieltäytyä, jolloin se voi olla merkkinä siitä, että pitäisi jostakin asiasta pidättäytyä.

Sydän
Sydän on tietenkin rakkauden, rohkeuden ja tunteiden symboli, mutta sydän viestittää myös elinvoimasta. Jonkun henkilön teko voi olla sydämetön ja hiipiä uneen monella eri tavoin.

Syöpä
Kun näkee unta syövästä se ei välttämättä tarkoita, että olisi kyseessä tämä pelätty sairaus kolkuttelisi ovella. Syövän muodossa nähty uni usein on merkkinä siitä, että elämässä on jokin toivoton tilanne (fyysinen tai psyykkinen). Tämä tilanne on syönyt voimavaroja ehkä jo pitkään.

Tuhka
Tuhka kertoo menetetystä haaveesta. Tuhka voi myös ennustaa läheisen kuolemaa tai avioeroa. Voi myös olla merkkinä uudesta mahdollisuudesta.

Veri
Verellä on unessa hyvinkin voimakas symbolinen merkitys ja tähän voi liittyä monia ihmisen päivittäisiä kokemuksia. Verellä on vahva vertauskuvan (metaforan) merkitys, esim. kuukautisveri voi kuvastaa hedelmällisyyttä, voi vuotaa kuiviin (eli menettää voimansa), kädet voivat tahraantua vereen. Veri on merkkinä elinvoimasta ja elämän hengestä. Unessa näkee joskus verisiä tappeluita, jotka voi yhdistää voimakkaisiin tunnepitoisiin ratkaisuihin elämässä.

Vesi, vedessä kylpeminen
Näemme usein vettä unissamme. Kun ihminen näkee unta siitä, että hän on nousemassa ylös vedestä, sen sanotaan osoittavan uuden idean syntymisestä. Myös ilmeinen ajatus lapsen syntymästä voi esiintyä raskaan olevan naisen ajatuksissa. Puhtaassa vedessä kylpeminen kertoo terveydestä. Sen sijaan likainen vesi viestittää sairaudesta. Unessa nähty omaa kotia koskeva tulvavahinko ennustaa henkilön omaa poismenoa. Kauhistuttavat hukkumista kuvaavat unet voivat olla merkkinä siitä, että henkilön olisi syytä selvittää elämässään tapahtuneita kontrolloituja ja kontrolloimattomia tapahtumia.

Joitakin lähteitä:
Helasti Pirjo. Unet – miten tulkita. Hyvä Terveys –lehti, 2010
Hobson JA, Pace-Schott EF, Stickgold R, Kahn D. To dream or not to dream? Relevant data from new neuroimaging and electrophysiological studies. Curr Opin Neurobiol 8 (2): 239-244, 2008
Lewis JR, Oliver ED. The dream encyclopedia, 2nd ed. ISBN 978-1-57859-216-6, Visible Ink Press, USA, 2009
Schredl M, Schawinski JA. Frequency of dream sharing: the effects of gender and personality. Am J Psychol 123 (1): 93-101, 2010
Schredl M. Recall frequency of positive and negative dreams in a representative German sample. Percept Mot Skills 108 (3): 677-680, 2009
Schredl M. Sharing dreams: sex and other sociodemographic variables. Percept Mot Skills 109 (1): 235-238, 2009
Schredl M, Atanasova D, Hörmann K, Maurer JT, Hummel T, Stuck BA. Information processing during sleep: the effect of olfactory stimuli on dream content and dream emotions. J Sleep Res 18 (3): 285-290, 2009
Wadensten B. Older people's experiences of dream coaching. J Holist Nurs 27 (4): 266-275, 2009

Muita kirjoituksiani terveydestä:

maanantaina, huhtikuuta 26, 2010

Diabetesliitto tiedottaa D-vitamiinista

**
Diabetesliiton keskustelukanavalla
(Kohtauspaikka, 26.4.2010) on nähty aiheelliseksi kertoa kaikille keskustelijoille Diabetesliiton kanta D-vitamiiniin ja diabeteksen ilmaantuvuuteen. Tietolähteenä on Suomen suosituin terveysblogi ja siinä käyty keskustelu.

Hei keskustelijat

Useissa keskusteluissa on viime aikoina puhuttu D-vitamiinisuosituksista ja joissakin myös niiden yhteydestä diabeteksen ilmaantuvuuteen. Tässä koottuna nykykäsityksemme aiheesta. Teksti on alunperin vastaus meille suoraan tulleeseen kysymykseen.

Diabetesliiton tiedotus

Diabetesliitossa ei ole otettu virallista kantaa D-vitamiiniin liittyen, mutta alla on tietoa tilanteesta.

Tutkimustulokset D-vitamiinin mahdollisesta merkityksestä tyypin 1 diabeteksen synnyssä eivät ole johdonmukaisia tällä hetkellä. Näyttää siltä että raskaudenaikaisella äidin D-vitamiinin saannilla ei ole merkitystä lapsen riskiin. Vahvinta näyttöä on imeväisaikaisen lapsen D-vitamiinilisän suojavaikutuksesta. Toisaalta DIPP-tutkimuksessa D-vitamiinipitoisuudet seerumissa eivät lapsilla eronneet esi-diabeetikkojen ja muiden välillä.

D-vitamiinin antaminen Suomessa aloitettiin joskus 1940-luvulla, aluksi annettiin varsin suuria annoksia lihakseen. Sitten suun kautta ja annoksia pienennettiin sen suuntaisesti kuin Christer Sundqvist esittää: http://sundqvist.blogspot.com/2010/03/lasten-diabetes-ja-d-vitamiini.html

Huomionarvoista on, että aikana jolloin ei lainkaan annettu D-vitamiinilisää, taudin ilmaantuvuus ja esiintyvyys olivat matalat.

Suomalaisten D-vitamiinin saanti on tällä hetkellä suositeltua matalampaa, siitä huolimatta että v. 2003 D-vitamiinia alettiin lisätä nestemäisiin maitovalmisteisiin ja D-vitamiinilisäystä ravintorasvoihin kasvatettiin. Myös lasten D-vitamiinin saannit alittavat suositukset jo kahden vuoden iästä lähtien. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä D-vitamiinityöryhmä on juuri jättämässä mietintöään. Siinä ehdotetaan elintarvikkeiden D-vitamiinilisäyksiä kasvatettaviksi. Käytännön suositusta D-vitamiinilisien käytöstä muokataan parhaillaan.

Eli yksi asia on se, että suomalaisten D-vitamiinin saanti on tällä hetkellä voimassa oleviin suosituksiin nähden matalaa. Toinen asia on se, että suosituksia tullaan mahdollisesti nostamaan. Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uuditsetaan parhaillaan, ja D-vitamiinia varten on perustettu oma työryhmä. Työskentely on juuri alkanut ja suositukset valmistuvat kahden vuoden päästä.

Tuskin mikään yksi asia selittää tyypin 1 diabeteksen lisääntymistä.

D-vitamiini voi olla yksi vaikuttava tekijä, mutta siitä tarvitaan lisää tutkimustuloksia.

Lisää kirjoituksia D-vitamiinista:

lauantaina, huhtikuuta 24, 2010

Lahjakas ja hankala jalkapalloilija on melkoinen haaste


**
"Lahjakas ja hankala jalkapalloilija
on melkoinen haaste", sanoi jalkapallovalmentaja Mika Laurikainen Turun Weikkojen valmentajakerhon tapaamisessa tänään 24.4.2010

Saimme kuulla hienon luennon ja osallistua mukavaan keskusteluun yksilökeskeisempään suuntaan etenevässä joukkuelajissa nimeltään jalkapallo.

Helppo sanoa, että jalkapallosta pitäisi tehdä yksilökeskeisempää, mutta miten vaikeaa se on toteuttaa käytännössä? Saimme tietää, että se on tosi vaikeaa, mutta ei täysin mahdotonta.

Yksilökeskeisempi jalkapallo alkaa pelaajakehityksen mallin luomisella, jossa pelaajaa kehitetään henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kautta. Luodaan jalkapalloilijalle henkilökohtainen pelaajaura. Tämä on aivan välttämätöntä, sillä erilainen jalkapallon pelaaja tuo valmentajalle valtavan haasteen valmentaa erilaista ihmistä vaikka maailman huipulle.

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia huomioi jalkapalloilijan erityisosaamisen tason kaikessa laajuudessaan. Hyvä valmentaja vahvistaa pelaajan erityisominaisuuksia, peluuttaa häntä parhaimmalla mahdollisella paikalla siellä pelikentällä. Hän antaa aina mahdollisimman kovan haasteen erityistaidot omaavalle pelaajalle.

Yksilöt pitää huomioida pelaajavalinnoissa niin, että jokainen saa pelata oman vaatimustasonsa mukaisesti. Jokaiselle pelajalle luodaan joku haaste. Sellainen haaste, että pelaaja voi kehittyä.

Kiehtovinta ja haastavinta on erittäin lahjakkaan pelaajan tunnistaminen ja tukeminen. Pelaajaominaisuuksien tunnistamiseen kuuluu jännä seikka: Ei me voida hylätä joku pelaaja vain sen takia, että hän on lahjakkuutensa lisäksi hankala! Vai voimmeko?

Ensin kommunikaatio kuntoon pelaajan ja valmentajan välille, sitten taktiset kuviot kehiin. Monen jalkapalloilijan ura pilataan ennen kuin se edes kunnolla ehtii alkaa.

Kaikki pelaa –systeemi sai Mikan tuomion. Kaikkiin peleihin kuuluu mennä voittamaan junnuista lähtien! Ratkaisu löytyy siitä kun tehdään joukkueen kokoonpano sellaiseksi, että sillä voi voittaa vaikka kaikki pelaavat.

Minäkin esitin illassa yhden kysymyksen:

Suomalaisilla on kaksi ylivoimaisen hallitsevaa ominaisuutta: kiima ja kateellisuus. Oletetaan, että joukkueessa on yksi tai pari tähteä. Miten pärjätä sen kateellisuuden kanssa, jota muu joukkue tuntee noita tähtiä kohtaan, joille voiton takaamiseksi taataan näkyvämpi rooli?

Valmentaja Mika Laurikainen osoitti suuruutensa myöntämällä, että tuollainen asetelma on ehkä kaikkein haasteellisin tehtävä valmentajalle.

Muita urheilukirjoituksiani voit lukea tästä:

perjantaina, huhtikuuta 23, 2010

Terveellinen ravitsemus tarkasteltuna sd-LDL-kolesterolin kautta

**
Minkälainen on terveellinen ruokavalio tai ravitsemus?

Asiaa voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tässä tarkastelemme sitä sydän- ja verisuonitautien ja aivan erityisesti sd-LDL-kolesterolin kannalta. sd-LDL (small-density LDL) tarkoittaa pieniä tiheitä LDL-kolesterolin hiukkasia. Moni saattaa yllättyä havaitessaan tästä kirjoituksesta, että nykyiset ravitsemussuositukset ovat omiaan lisäämään ja hapettamaan sekä sokeristamaan tiettyjä haitallisia veren rasvoja, sd-LDL-kolesterolia ja triglyseridejä. Ne myötävaikuttavat sydän- ja verisuonitautien syntyyn ja pahenemiseen.

Monen suomalaisenkin veressä sd-LDL:n määrä on suurentunut, mutta valitettavasti lääkärit eivät niitä tutkituta verikokeiden yhteydessä. Tosiasiassa, monella ihmisellä jopa 70–90 prosenttia LDL-kolesterolista voi olla sd-LDL:n muodossa. Eniten sitä on diabeetikoilla sekä henkilöillä, joiden triglyseridit ja apolipoproteiinit ovat koholla ja joilla on metabolinen oireyhtymä. Siksi nämä ihmiset ovat erityisen alttiita sairastumaan sydän- ja verisuonitauteihin.

Sydän- ja verisuonitautien alkusyynähän voivat olla mikrobi-infektiot, mutta hapettunut ja sokeristunut sd-LDL ja triglyseridit myötävaikuttavat taudin kulkuun.

Pienet tiheät sd-LDL-hiukkaset:

  • pysyvät verenkierrossa kauemmin kuin suuret LDL-hiukkaset
  • takertuvat herkästi valtimon seinämää paksuntavan paakun komponentiksi
  • kulkeutuvat ateroomapaakun sisään
  • pujahtavat tulehdusvalkosoluihin, jotka puolestaan muuttuvat vaahtosoluiksi, jotka synnyttävät ja täyttävät valtimopaakkua
  • hapettuvat (oksidoituvat) herkästi
  • sokeristuvat herkästi (8 kertaa herkemmin kuin suuret LDL-hiukkaset).
Kolesterolin (lipoproteiinien) hapettuminen ja sokeristuminen kuvattiin 1980-luvulla. Nyt tiedetään, että runsas "nopeiden", suuren glykemiakuorman hiilihydraattien syönti suurentaa veren sokeripitoisuutta ja lisää sd-LDL:n muodostusta, eritoten diabeetikoilla, mutta myös muilla ihmisillä. Suurentunut veren sokeripitoisuus puolestaan hapettaa ja sokeristaa sd-LDL:ää, jolloin siitä tulee toffeenkaltaista mönjää, jota takertuu verisuonten seinämiin. Silloin paakun muodostus kiihtyy ja paakusta tulee instabiili eli herkästi repeävä. Paakun repeäminen on syynä noin 70 prosentissa sydän- ja aivoinfarkteista. Lisäksi sd-LDL:n hapettuminen ja sokeristuminen tuottavat myrkyllisiä vapaita radikaaleja, jotka aiheuttavat hapetusstressiä. Se lisää monien kroonisten sairauksien riskiä ja jouduttaa vanhenemismuutoksia.

Sokeristunut kolesteroli on siitä ongelmallista, ettei fysiologinen LDL-reseptori kykene puhdistamaan sitä kuten tavallista LDL:ää. Nämä havainnot selittävät sitä, ettei naisen sydän siedä suuren glykemiankuorman ruokavaliota, kuten EPICOR-tutkimus vastikään osoitti. Sen tähden sd-LDL-kolesterolin tuotantoa ja hapettumista ja sokeristumista tulee ehkäistä.

Virallisissa ravitsemusohjeissa – joita antavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sydänliitto ja Diabetesliitto ym. – kehotetaan välttämään rasvaa ja syömään runsaasti hiilihydraatteja. Tämän neuvon noudattaminen on omiaan lisäämään sd-LDL:n ja triglyseridien määrää ja hapettumista ja sokeristumista. Ihminen vain ei sitä tiedä, koska sitä ei tutkita terveydenhuollossa.

Miten meidän sitten tulisi syödä, jota välttäisimme verensokerin ja sd-LDL:n lisääntymistä veressä?

Avainsana on vähähiilihydraattinen eli VHH-ruokavalio. Aterianjälkeisen verensokerin pitoisuus paljastaa yksinkertaisesti onko ruoka ollut terveellistä vai ei (tässä artikkelissa tarkoitetussa mielessä). Verensokeri tulisi mitata mieluiten 45–60 minuuttia aterian jälkeen, eikä vasta 2 tunnin kuluttua, kuten yleensä neuvotaan.

Lopuksi hyvät uutiset: berberiini ja etyyliesteröity eikosapentaeenihappo (E-EPA) parantavat insuliiniherkkyyttä, mikä pitää kurissa verensokeria. Japanilaisen tutkimuksen mukaan E-EPA ehkäisee samalla sd-LDL:n ja triglyseridien muodostusta maksassa. Näin ollen E-EPA ja berberiini ehkäisevät niitä terveyshaittoja, joita suuri glykemiakuorma aiheuttaa. Ensisijaista on tietenkin ruokatapojen korjaaminen, mutta sitä voi tukea nauttimalla berberiiniä ja E-EPAa ruoan lisänä.

Lähteet:
Amerikkalaisen kardiologin William Davisin The Heart Scan Blog sekä alla olevat artikkelit.
Younis N, Charlton-Menys V, Sharma R, et al. Glycation of LDL in non-diabetic people: Small dense LDL is preferentially glycated both in vivo and in vitro. Atherosclerosis. 2009;202(1):162-8.
Satoh N, Shimatsu AS, Kotani, K et al. Purified Eicosapentaenoic Acid Reduces Small Dense LDL, Remnant Lipoprotein Particles, and C-reactive Protein in Metabolic Syndrome. Diabetes Care 2007;30: 144-146

Lue lisää ravintolisistä: