torstaina, elokuuta 14, 2008

Samin kilot karisevat

**
Minulla on monta erittäin kiinnostavaa asiakasta - ystävää
. Yksi näistä on vantaalainen Sami Uusitalo. Hänestä on toimittaja Ulla Saikkonen tehnyt hienon jutun Kotilääkäri -lehteen. Valokuvaaja Susa Junnola otti meistä kivan kuvan. Sami on kuvassa vasemmalla ja minä oikealla. Me syömme savulohisalaattia ja juttelemme ravitsemuksesta. Siksi meillä on niin hauskaa. Ravitsemus on nimittäin tosi hauska asia.

Samilla on tuttu tarina kerrottavana. Hän on yrittänyt pudottaa painoaan monilla eri menetelmillä. Vähärasvaisella ja virallisterveellisellä ruokavaliolla se ei onnistunut. Paino nousi 90 kilosta 117 kiloon. Vähän yli vuosi sitten hän teki täyskäännöksen elämässään. Erään lehtijutun innostamana hän ryhtyi vähentämään hiilihydraattien määrää ravinnossa.

Sami jätti pois perunan, pastan ja riisin sekä rajoitti leivän syöntiä. Poistettavien ruoka-aineiden listalle pääsivät myös tutut myslit, murot, vehnäjauhot, sokeri ja mehut. Näin ruokavalio keveni 1500 kilokalorin verran. Tilalle hän otti hedelmiä, kasviksia, kalaa, lihaa, kananmunia ja ennen kaikkea voita.

Sami on laihtunut ja keventyminen on jatkunut. Muuttuneen ruokavalion etuna Sami pitää laihdutusvaikutuksen lisäksi parantunutta nälänhallintaa. Nälkä ei ole ollut missään vaiheessa.

Lue Samin koko tarina tuoreimmasta Kotilääkäri -lehdestä (8: 22-23, 2008)! Ehkä sinäkin innostut kokeilemaan?

16 kommenttia:

  1. Siinäpä se ongelma onkin, kun se auttaa niin moneen muuhunkin asiaan, kuin liikalihavuuteen...

    Businessmaailmassa tyytyväinen ihminen on kehityksen jarru:-)

    VastaaPoista
  2. Yksi juttu näissä aina pääsee unohtumaan. Kokonaisuuden kannalta kalori on hyvin pitkälle saman arvoinen tuli se sitten mistä hyvänsä makroravinteesta. Hiilihydraattitietoinen dieetti vaatii aivan samanlaista järjen käyttämistä kuin mikä hyvänsä muukin ruokavalio. On todella helppoa syödä ylen herkullista lihaa, kalaa, kananmunia, voita, maitoa ja ennenkaikkea niitä makeita hedelmiä. Ei se pottujen poisjättäminen tosiaankaan tee autuaaksi.

    Välillä tuntuu että tämä hommaa menee hieman yli. On olemassa jo aika paljon vahvaa näyttöä että diabeetikoille ja joillekin muille erityisryhmille hiilarit ovat pahansuopia, mutta tyypilliselle ihmiselle on aivan sama mistä se energia tulee. Jos on tapana syödä liikaa ja liikkua liian vähän, lihoaa riippumatta dieetistä.

    VastaaPoista
  3. Olen todella ylpeä Samista. Hänen kanssaan on mukava viedä terveysprojektia eteenpäin. Jalat ovat meillä molemmilla tukevasti maassa. Välttämättä en viisi vuotta sitten olisi uskonut voivani näin näkyvästi hehkuttaa eläinrasvan puolesta. Ajat ovat muuttumassa vähitellen myös täällä Suomessa.

    Luonnonrasvoja nauttimalla voi todellakin hoitaa terveyttään ja siinä sivussa laihtua. Yksittäisilmiöstä ei todellakaan ole kyse, sillä Samin lisäksi tunnen useita muita jotka hoitavat terveyttään luonnonrasvoja runsaasti nauttien. Näin he uhmaavat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia ja Pohjois-Karjala-projektin henkeä.

    Nämä Samin kokemat riemun hetket olisi hyvä varmistaa laadukkaissa tutkimuksissa. Milloin näemme suomalaistutkijoilta rehellisiä tutkimuksia eläinrasvojen hyödyllisyydestä? Milloin biokemistit, biologit ja lääkärit sankoin joukoin kömpivät ulos kaapeistaan ja kertovat ravintorasvoista totuuden? Onko aika kypsä arvioida älyttömän rasvakammon vaikutuksia kansanterveyteemme? Olemmeko viimeisten 40 vuoden aikana kuunnelleet liian kiltisti niitä asiantuntijoita jotka jostain syystä ovat nähneet parhaaksi demonisoida suomalaisten rasvankäyttöä?

    Kertokaa ihmeessä lisää kokemuksianne ravintorasvojen lisääntyneestä käytöstänne. Saatan tarvita kertomuksianne lähitulevaisuudessa kun tapaan ravitsemuksen huippuammattilaisia. Henkilökohtainen menestystarinasi on arvokas todiste, kunnes saamme vakuuttavaa tutkimusnäyttöä eläinrasvojen hyödyllisyydestä. Menestystarinoita (ja epäonnistuneita kokeiluja!) voi lähettää minulle (christer.sundqvist@ravintokirja.fi). Käsittelen kaikkia vastauksia luottamuksellisesti. Mikäli tunnet pakottavaa tarvetta kertoa tarinasi suoraan blogissani, sekin käy päinsä.

    VastaaPoista
  4. Arvon jt:

    Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että ei ole juurikaan laihtumisen kannalta merkityksellistä mistä energia tulee, vaan energian kokonaismäärä verrattuna kulutukseen ratkaisee laihtuuko vai lihooko.

    Keskeisin pointti hiilareiden rajoituksessa onkin se, että nälkä pysyy poissa vaikka sisään tungettu energiamäärä pienenee.

    Kuka tahansa pystyy parilla yksinkertaisella laskuesimerkillä vakuuttumaan hiilareiden rajoituksen armottomasta tehosta painonhallinnassa.

    Ota esim. kananmuna. Siinä on keitettynä 85 kCal. Popsi kaksi kananmunaa ja saat 170 kCal. Vaihtoehtoisesti juo 2 dl rasvatonta maitoa ja syö n. 30 g. mysliä. Siinä on niin ikään 170 kCal. Mitä arvelet kummalla aterialla nälkä pysyy pitempään poissa ?

    Tein muutaman yksinkertaisen vertailun viime vuoden kesäkuussa finelin sivuilla ja vakuutuin viidessä minuutissa, että lihomiseni johtui liian suuresta hiilihydraattien määrästä.

    Poron sisäfilettä 200 g sisältää saman verran energiaa kuin 4-5 perunaa. Mitä arvelet kummasta lähtee nälkä ja milloin pitää uudelleen tarpoa ruokapöytään ?

    "Välillä tuntuu että tämä hommaa menee hieman yli."

    Se mikä on mennyt karmaisevalla tavalla yli on tämä "vähän rasvaa" uskonto. Käsiin räjähtänyt lihavuus on tämän rikoksen seuraus. Pääsyyllinen Suomessa on Pekka Puska.

    "Jos on tapana syödä liikaa ja liikkua liian vähän, lihoaa riippumatta dieetistä."

    Ei, vaan jos syö liikaa hiilihydraatteja lihoo, vaikka treenaisi kuin huippu-urheilija.

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon Sami. Itse olen vasta aloittanut tuon hiilareitten rajoittamisen, enkä ole aivan fanaattinen kaikissa suhteissa. Olen kuitenkin karsinut lisuketärkkelyksen pois lautaselta ja korvannut sen sekasalaatilla, ja tuloksia odottelen.

    jt mainitsi tuossa energiataseen: tottakai, energiaa tulee ja energiaa menee, eikä ruokavaliolla yksistään muutosta tehdä. Tosin olen Samin kanssa samaa mieltä, että nälänhallinta on tärkeämpää energiatasapainon kannalta, sillä mitä useammin sitä energiaa tankkaa, sitä enemmän sitä tulee sisuksiin, eikö vain.

    Ystäväni, joka on ravitsemuspuolella, kertoi juuri että tällä hetkellä suurin ravitsemuksellinen uhkatekijä on lisääntynyt napostelukulttuuri ja välipalat. Tämä tukee nälänhallinnan tarpeellisuutta jos mikä.

    Mielenkiintoinen juttu oli kuitenkin Finfoodin uutisissa (http://www.finfood.fi/otsikot/E9F8369A880C94EBC22574A50038CA67), jossa kerrottiin että

    "Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA ehdottaa, että EU-maiden tulevat ravitsemussuositukset liitettäisiin yleisiin terveysohjeistuksiin kuten suosituksiin päivittäisestä liikunnasta."

    Ollaanko viimeinkin näkemässä jonkinlaista valoa tunnelin päässä tässäkin asiassa?

    VastaaPoista
  6. Jorma, JT ja Sami Uusitalo: Valoa saattaa todellakin olla näkyvissä tunnelin päässä. Median suhtautuminen ravintorasvojen raportointiin on jo nyt muuttunut. Tutkimustyötä rasvojen parissa tekevien kannattaa toimittajille lähettää juttuvinkkejä. Rasvasta kirjoitetaan myönteiseen sävyyn yhä useammin. On korkea aika päästää rasvat pannasta Suomessakin!

    Olen ylpeä siitä, että olen saanut oppia tuntemaan Sami Uusitalon!

    VastaaPoista
  7. Jorma:

    "Ystäväni, joka on ravitsemuspuolella, kertoi juuri että tällä hetkellä suurin ravitsemuksellinen uhkatekijä on lisääntynyt napostelukulttuuri ja välipalat. Tämä tukee nälänhallinnan tarpeellisuutta jos mikä."

    Tämä "napostelukulttuuri" johtuu nimenomaan siitä, että rasvojen imuroinnista johtuen nälkä ei kuuna päivänä tyydyty.

    Minä söin aamulla nakkijuusto munakasta, Pari luumua ja tomaatin. Söin aamiaisen n. kello
    6:30 ja nyt kello on 10:10 eikä minulla ole lainkaan nälkä. Eipä ole napostelukulttuurista tietoakaan. Jos olisin syönyt Pekka Puskan suosittelemaa sämpylää, rasvatonta maitoa ja mysliä minulla olisi huutava nälkä.

    Ravitsemusterapeutit kieltävät lihavia lapsia syömästä rasvaa ja he lihovat. Heillä on alituisesti nälkä ja voivat muutoinkin huonosti. Kuinka paljon lasten täytyy kärsiä ennenkuin tämä karmaiseva moka terveysviranomaisten taholta myönnetään ?

    En minäkään pidä mitenkään ehdotonta linjaa. Tänäänkin olen juonut teetä ja lisännyt joka kerta sokeripalasen joukkoon. Jos asiakas tarjoaa leipää ja keksejä, en kieltäydy. Turha ehdottomuus pois.

    Itse en tunne yhtäkään, joka ei olisi onnistunut pudottamaan painoaan rajoittamalla hiilareita ja lisäämällä rasvan osuutta. Jotkut ovat lopettaneet ja se johtuu mielestäni siitä, että he ovat olleet liian ehdottomia linjassaan.

    VastaaPoista
  8. Heh, mulla pääsi loppumaan leipäjuusto, mutta onneksi oli tuorejuustoa vielä: paistoin sitä oikeassa voissa, ripaus kanelia pannuun ja hui, kun oli hyvää:-)

    VastaaPoista
  9. Olen samaa mieltä että rasvaa ei pidä kammoksua, mutta ei nälänhallinta pelaa kaikilla ihan niin helposti että poistaa vain perunat ja leivät pöydästä. Edelleen pitää katsoa ettei tule syötyä liikaa, halusin vain ottaa tämän esiin.

    VastaaPoista
  10. Nälkä lähtee rasvaisella ja proteiinipitoisella ruoalla niin helposti, että ylensyönnin vaaraa ei ihan heti tule.

    VastaaPoista
  11. Nykyisin on melkein syyllinen olo, kun mussuttaa hiilareita. Silti mielestäni nälkä pysyy näilläkin loitolla, kunhan syö säännöllisesti. Läskit taas lähtevät kun välttää olutta ja pitsaa sekä liikkuu runsaasti. Näin siis meillä.

    VastaaPoista
  12. Niin, otin myös pellavansiemenöljyä; lusikallinen aamuin illoin estää ummetukset ym - mitä ihmettä se on, vaikka on niin pahaa????

    Mut muistatteko nukkua kunnollista unta tarpeeksi? Se vaikuttaa hyvin paljon oloon ja univelka nostaa tulehdusarvojakin - nehän voidaan mitata!

    VastaaPoista
  13. Yksi asia minua vhh:ssä ja monessa muussa asiassa ärsyttää. Minunkin tuttavapiirissäni on nyt muutama hyvin hiilihydraattitietoinen. Kyllä minäkin asiasta tiedän, mutta myöskin pidän pastasta, perunasta ym. enkä hetkeäkään suunnittele niistä luopumista enkä edes vähentämistä. Syön toki paljon muutakin.

    Mutta miksi, oi miksi, ne valon elämäänsä tästä saaneet kuvittelevat, että kaikkien elämä paranee näin ja että kaikkien pitää elää kuten he? Miksi työkaveri on tuomassa minulle ihan keittokirjaa, jonka avulla opin elämään kuin hän, vaikka olen vain kohteliaasti kuunnellut hänen tarinoitaan tästä aiheesta.
    En minäkään tuputa muille omia juttujani elämäntavaksi, ja oletan etteivät muutkaan tee sitä minulle.

    Pidän oikeutenani ärtyä siitä, kun ovelle tulee joku opastamaan uskon asioissa tai kaverini näkevät punaista (eivätkä pysty sitä pitämään omana tietonaan) kun syön lounaalla pastaa tai perunaa. Ja kamalaa, eväänä toisinaan vaalea leipä!

    Niin, en ole erityisen ylipainoinen ja esim. kolesterolit, triglyt sun muut ovat oikein erinomaisella tasolla.

    terkuin mäyräkoira

    VastaaPoista
  14. Anonyymille:


    "Mutta miksi, oi miksi, ne valon elämäänsä tästä saaneet kuvittelevat, että kaikkien elämä paranee näin ja että kaikkien pitää elää kuten he?"

    Ainakaan minulla ei ole pienintäkään valtaa tehdä päätöksiä kenenkään toisen ruokavalion suhteen. Haluan vain kertoa mahdollisuudesta, joka auttoi minua. Olen varma, että maassamme on ainakin miljoona ihmistä, jotka voivat hyötyä hiilihydraattien rajoittamisesta ja proteiinien sekä rasvojen lisäämisestä. Myös sinä säästät veromarkkojasi jos ylipainoa ja kakkostyypin diabetesta saadaan edes hieman vähennettyä.

    Meitä on ravitsemusviranomaisten taholta ohjattu syömään vähän rasvaa ja tämä linja näkyy karmaisevalla tavalla jokaisessa työpaikka- päiväkoti- koulu yms. ruokailussa. Myös meillä "valon elämäänsä löytäneillä" tulisi olla oikeus syödä terveelliseksi katsomallamme tavalla julkisessa ruokailussa. Sen vuoksi asiaa on tuotava julki.

    Toisaalta kertotaulu on armottoman universaali ja mysli vs. kananmuna vertaukseni pätee kenen tahansa ruokalautasella.

    "Miksi työkaveri on tuomassa minulle ihan keittokirjaa, jonka avulla opin elämään kuin hän, vaikka olen vain kohteliaasti kuunnellut hänen tarinoitaan tästä aiheesta."

    En pysty vastaamaan työkaverisi puolesta. Voit varmaankin asiallisesti kieltäytyä mikäli asia sinua häiritsee.

    "En minäkään tuputa muille omia juttujani elämäntavaksi, ja oletan etteivät muutkaan tee sitä minulle."

    Niinkuin tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te samoin heille. On tuo ennenkin marttyyrin suusta kuultu.

    "Pidän oikeutenani ärtyä siitä, kun ovelle tulee joku opastamaan uskon asioissa tai kaverini näkevät punaista (eivätkä pysty sitä pitämään omana tietonaan) kun syön lounaalla pastaa tai perunaa. Ja kamalaa, eväänä toisinaan vaalea leipä!"

    No voi, on sinulla kurja työsakki. Mullekin on akat joskus ruokapöydässä naureskelleet - koska lihan seassa ei ole ollut perunaa - mutta kyllä minä sen urheasti kestän.

    "Niin, en ole erityisen ylipainoinen ja esim. kolesterolit, triglyt sun muut ovat oikein erinomaisella tasolla."

    Kiva. Jos joskus tunnet, että ylipaino häiritsee, niin oletpa ainakin kuullut vaihtoehdosta, jonka avulla monet ovat saaneet apua ongelmaansa.

    "terkuin mäyräkoira"

    Juu, ne räksyttää aika hiljakseen nimimerkkien takaa.

    terkuin Sami Uusitalo

    VastaaPoista
  15. Taisi mennä tekstin pointti pahasti ohi. Sisälukutaito ja ehkä huumorintajukin ovat joskus kiva juttu.

    Minun ruokailuani on aina (aikuisiällä) ohjannut minä itse, ei viranomaiset. Näin aion toimia jatkossakin. En ole rasvaa tottunut pelkäämään, ja mainitsemiasi kananmunia olen syönyt silloinkin kun niiden piti kolesterolillaan liki tappaa varmasti jossain vaiheessa. Nämä siis esimerkkinä, ettei seuraavaksi väännetä tätäkin siihen muotoon että täällä vaan rasvaa ja eguja kiskotaan.
    Voin oikein hyvin, kuten myös puolisoni, joka hänkään ei ole laihdutuksen tarpeessa.

    Toin oman näkemykseni esille. Se riittäköön. Huomaan, että vain herttainen samaa mieltä olo sopii joissain paikoin ja sanaa on julistettava, haluaa kuulija sitä joka paikassa tai ei (ja jolla en viittaa tähän sivustoon - se on eri asia kuin mistä kirjoitin). Ja sana on toisilla ehdoton, tietyt pöperöt pannaan julistettakoon kokonaan.

    Terkuin mäykkis, joka maksaa muuten veronsa euroissa ja syö lounasta muuallakin kuin työpaikalla, eikä aio kenenkään kiusaksi pesiytyä tänne tämän enempää.

    VastaaPoista
  16. anonyymille:

    Minäkin maksan veroni euroissa. Nelkyttonnia viime vuonna, enkä panisi pahitteeksi, vaikka se vähän pienenisi. Tähän voisi päästä vaikka vaikuttamalla ravitsemussuosituksiin lihavuutta ja diabetestä vähentäen.

    Lukutaitoa voi opetella itse kukin. Enhän toki ole missään vaiheessa väittänyt ettei esim. kananmunat olisi sinulle kelvanneet. Toisaalta en myöskään väittänyt että viranomaiset tekisivät puolestasi päätökset vaikka ne jollain tasolla vaikuttavat kaikkien elämään.

    VastaaPoista