Uusi alku terveydellesi

***

Eilen olin Seinäjoella luennoimassa terveydestä. Ihan huikaisevan hieno tilaisuus! Ääriään myöten täyttyneessä Seinäjokisalissa oli tunnelmaa! Yhtään ei yleisö protestoinut vaikka moneen kertaan kehotin syömään voita. Jos ei voita, niin häviää! Näin se on ja sen oivalsi yleisö Seinäjoella.

Nikun sekstetti (hyvän terveyden varsinainen lähettiläs Simo Nikula ja hänen orkesterinsa!) soitti komeasti ja viritti yleisön vastaanottavaiselle tuulelle. Simo oli tehnyt satumaista valmistelutyötä:

Monosen Satumaa
Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.
Missä kukat kauneimmin luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois.
Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan
vain aatoksein mi kauas entää sinne käydä saan.

Seniorin Satumaa
Eurojaan jos eläkkellä aikoo tuhlata,
viisasta ne itseensä on silloin uhrata.
Pyörät, tossut, tuulipuvut, kepit ihanat
on seniorin terveydelle parhaat hankinnat.

Oi jos sä vielä muistat kunnon lisäravinteet,
kuitujakin mutustelet, muistat juoda veet.
Niin nuorekkaalta alkaa silloin olos tuntumaan,
eikä krempat kaikenlaiset enää vaivaakaan.

Seinäjoen Satumaa
Jos sä joskus Seinäjoella satut kulkemaan,
siellä tangon, hyvän olon, pääset tuntemaan.
Nousee tunne sydämestä – täällä olla vois,
eikä sitten malttaisikaan koskaan muuttaa pois.

Oi kun sä tänne Seinäjoelle kerran pysähdyt
ja tangoon kuumaan, kesähuumaan, heti tykästyt,
niin onnen oman satumaan ja rauhan löytää saat,
näät kuinka meren tällä puolen onkin Satumaa.

Sundqvistin Satumaa
Seinäjoen Kampustaloon saapui kerran mies,
joka paljon ravinnosta, terveydestä ties.
Hän latoo pöytään totuudet ja hyvän huumorin,
saa miettimään nyt jokaisen, ”mä mistä alkaisin”.

Oi jos sä kaiken Christeriltä kuullun muistaisit
ja myöskin sitten kuulemasi mukaan toimisit,
niin terveen vatsan, hyvän kehon silloin löytäisit
ja Sundqvistiakin iltaisin sä varmaan kiittäisit.

Melkoinen tehopakkaus tuo Simo Nikula ja mukavaksi mieheksi osoittautui myös Jarmo Korhonen.

Rakkaat suomalaiset! Eiköhän aloiteta terveystalkoot? Otetaan uusi alku terveydellemme:

Syödään sitä ykkösruokaa:

- vihanneksia ja juureksia
- hedelmiä
- metsämarjoja
- lihaa
- kalaa
- ruisleipää
- kananmunia
- välillä sitä eksoottista superfoodiakin

Älä orjallisesti noudata valtion ravitsemusoppeja!
Rasvakammo on Suomessa aivan käsittämätön. Syynä on järjetön Pohjois-Karjala-projektin ihannointi.
Nopeasti sokeroituvista hiilihydraateista ei varoiteta riittävän tomerasti. Sokeri, peruna, pasta ja valkoiset vehnävalmisteet on syytä jättää mahdollisimman vähiin.
Hämmästellään kun joku hoitaa yleensä lääkkeillä kurissa pysyvää sairautta syömällä ruokaa ja ravintolisiä. Traaginen esimerkki on D-vitamiinisuosituksista käytävä keskustelu. Eikö terveysviranomaistemme työaikaa voisi hieman järkevämmin kuluttaa kuin D-vitamiinin terveystietoja vatvomalla edestakaisin, nostetaanko vaiko ei, ja kuinka paljon? Äskeiset kosmeettiset tarkennukset suosituksiin, eivät vieneet asiaa kovinkaan paljon eteenpäin. Ystäväni Mikael Fogelholm ihmettelee: "Jos D-vitamiinin saantisuositus ei muutu, olen ihmeissäni. Niin paljon tietoa alkaa olla kasassa D-vitamiinin hyödyistä ja sen saannin puutteista."
Valtion ravitsemusoppien noudattajat ja ammatilliset suosittelijat ovat koulutuksensa uhreja ja valtavan suuri työ odottaa jos tätä ajatusmaailmaa pitää muuttaa. Näin sanoo mm. lääkäri Timo Kuusela.
Onneksi merkkejä on laivan kääntymisestä!

Muistakaa hyvät suomalaiset liikkua, sillä liikunta on lääke! Ottakaa ylimääräisiä askeleita siellä kotona. Kun harjaatte hampaitanne, tehkää silloin samaan aikaan nilkkoja vahvistavia harjoituksia. Kävelkää varpailla ja välillä tömiskelkää kantapäillä astellen. Sellaista iloisen liikunnan uutta tulemista minä toivon tänne Suomeen.

Älkää päästäkö kiloja kertymään, sillä niistä vyötärölle kertyneistä rasvakiloista on vain haittaa terveydelle. Laihtuminen on mahdollista ja yksinkertaisimmillaan se toimii näin:

- Jos et harrasta runsaasti liikuntaa, vähennä silloin sokerin ja muiden hiilihydraattien saantia ruoasta
- Syö kolme kertaa päivässä (aamiainen, lounas ja päivällinen), eli jätä pois turhat välipalat
- Syö mieluusti proteiini- ja rasvapitoista ruokaa, sillä silloin pysyy nälkä loitolla
- Unohda kevyttuotteet! Niillä tulee raskaammaksi!

Tavataan taas! Toivottavasti elämäsi täyttyy satumaisen terveellisistä päivistä ja öistä.

Kunniallinen perääntymistie

**
Olen miettinyt yhtä asiaa enemmän kuin mitään muuta:

Miten voisimme mahdollistaa, että maamme johtavat terveysviranomaiset siirtyisivät kannattamaan vähähiilihydraattista ruokavaliota?

Onko yhtenä mahdollisuutena se, että saatamme häpeään terveysviranomaistemme terveyden alalla saavutetut meriitit? Lähtisimmekö etsimään roppakaupalla kummallisia lausuntoja kevyttuotteiden ihannoinnista, rotanmyrkyistä, joilla myös voi laihtua, aika lailla ylimitoitetusta Pohjois-Karjala -projektin ylistyksestä tai järkyttävän itsepintaisesti toteutetusta rasvakammosta?

Tämä on tietenkin yksi mahdollisuus. Mutta miltä kuulostaisi omalla kohdallasi, jos mahdollinen elämäntyösi tieteen ja terveyden saralla poljettaisiin lokaan? Paljastettaisiin kaikki se roina mitä suustasi on elämäsi aikana lähtenyt, mitä ihmeellisyyksiä kynäsi tai näppäimistösi on elämäsi aikana tuottanut? Kukaan meistä ei ole täydellinen.

Ehkä parempi tie olisi tämä:

Annetaan terveysviranomaisillemme kunniallinen perääntymistie.

Viimeaikaiset tutkimusnäytöt vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista ovat mykistäviä. Esimerkiksi arvostetun Harvardin yliopiston tutkijat pitävät sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja vaarallisempina kuin rasvoja. Ainoastaan sellainen ravitsemusneuvonta, joka kohdistuu hiilihydraatteihin voi pelastaa meidät "elintasosairauksien" (diabetes, SVT, lihavuus, metabolinen oireyhtymä) loputtomalta vyöryltä. Eräässä Itä-Suomen yliopistossa jaksetaan sinnikkäästi puolustaa vanhakantaisia käsityksiä, joista sankoin joukoin luovutaan eri puolilla maailmaa.

Eikö olisi parempi, että antaisimme terveysviranomaisillemme mahdollisuuden kunnialliseen perääntymiseen tässä käsityksessä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta? Tätä minun ylläpitämää, Suomen suosituinta terveysblogia (nöyrä kiitos!), luetaan ja kommentoidaan vilkkaasti. Eiköhän me anneta tässä tavallisten suomalaisten suosimassa terveysblogissa mahdollisuus terveysviranomaisillemme lausua rehellinen käsityksensä vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista/haitoista?

Lähetän avoimen kirjeen maamme johtaville terveysviranomaisille. Annan heille mahdollisuuden luopua kertaheitolla historiallisesta painolastista. Heiltä ei vaadita mitään meriselityksiä konsensuksesta, kompromisseista vuosien varrella, tietoja mahdollisista sponsoreiden suosimisista jne. Kysyn heiltä vain käsitystä vähähiilihydraattisen ruokavalion eduista/haitoista ja onko mitään estettä sille, että tätä ruokavaliota voitaisiin suositella noudatettavaksi lihavuusepidemiamme torjumisessa.

Odotamme malttamattomina vastausta terveysviranomaisiltamme. Etsimme kunniallista perääntymistietä terveysviranomaisillemme heidän käsityksessään vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Pöhköä on vastustaa esimerkiksi tällaista terveysnäyttöä:

Asiakaspalautteita (käytössä vähähiilihydraattinen ruokavalio)

Hyvä meno on päällä ja tämäkin ilosanoma leviää suvun keskuudessa kuin kulovalkea. Kaksi poikaani on jo aloittanut ja tuttavapiiri on kyselyasteella. Poikani appi on muuten laihduttanut tällä menetelmällä kolmessa kuukaudessa 15 kg. Mikään dieetti ei ole aikaisemmin purrut. Mikä parasta veren sokeriarvot ovat tulleet alas 7-8:sta 5,1:een.


Olen nyt ollut VHH:lla kaksi vuotta. Kaikkea on elämän aikana tullut kokeiltua, mutta tämä ylittää jo käsityskykyni. Syön paljon rasvaa ja proteiinia ja hiilihydraatit olen pitänyt tosi vähissä. Tuloksena on 20 kilon laihtuminen, kolesteroliarvojen parantuminen (lääkärini oikein kehui minua hyvistä tuloksista) ja diabeteslääkityksen olen lopettanut. Olen saanut intoa liikkua ja hoitaa terveyttäni. Olen kuin uusi ihminen!


Olen ollut jonkinlaisella VHH-dietillä viitisen kuukautta. Saldona -10 kg painon pudotus ilman liikuntaa ja nälkää. Vaimolla on sama tulos, jossa liikunnankin apua kohtuullisesti. Painomme putoaminen on nyt lähes pysähtynyt. Ruokamme on ollut parasta mitä olemme koskaan syöneet. Voi, voi ja voi - nam nam kasvisten kera. Rasvat ja proteiinit vievät nälän erittäin hyvin, jopa liiankin hyvin. Tarkoitus kun ei ole ollut varsinaisesti laihduttaa. Suosittelen kaikkia rasvakammoisiakin kokeilemaan.

Vuosi loppuu uutispläjäyksellä

**
Onnellista Uutta Vuotta 2011!


Tässä pieni sukellus viime päivien tiukkaan terveysuutistarjontaan. Tuntuu siltä kuin uutistoimistot olisivat tehneet kaikkensa pitääkseen meidät hyvässä vireessä vuoden 2010 lähestyessä loppuaan.

Tämä vuosi 2010 muistetaan siitä kun hiilihydraateista ja rasvoista väännettiin kättä oikein urakalla. Voin myynti lähti nousuun ja sokeria uskallettiin syyttää laajoista terveysongelmistamme. Keskustelu jatkunee vuonna 2011, ainakin jos se minusta riippuu...

Tohtori Matti Tolonen kommentoi terveysblogissani http://sundqvist.blogspot.com/2010/06/kirjoittajavieras-timo-strandberg.html 

Statiinien sivuvaikutukset taas esillä.

Statiinien käyttöön liittyy lihaskipuja ja -tauteja (myopatia, myalgiaa, myositis ja rhabdomyolysis eli sydänlihaksen rappeuma). Rhabdomyolysis on harvinainen komplikaatio, joka voi aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan, mikä voi olla kohtalokas. Tällaisissa tapauksissa tulisi harkita vaihtoehtoisia hoitokeinoja, kirjoittavat amerikkalaiset sydänlääkärit Kar ja Chockalingam (Department of Cardiology, Harry S Truman Memorial Veterans' Hospital; and Division of Cardiology, University of Missouri Hospital and Clinics, Columbia, MO). He käsittelevät kuvaavat potilaan, joka sai sydänlihaksen rappeuman kahdesta kolesterolilääkkeestä. Potilaalle kehittyi lisäksi munuaisten vajaatoiminta ja sydäninfarkti. Tällaista tapausta ei ole kuvattu ennen kirjallisuudessa. Rasvahäiriötä (kohonnutta kolesterolia ja triglyseridejä) voidaan hoitaa vaihtoehtoisilla tavoilla, niasiinilla (B3-vitamiini), omega-3-rasvahapoilla ja sappihappoja sitovilla lääkkeillä. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21192242

Itse lisäisin listaan vielä berberiinin, joka on tutkitusti yhtä tehokasta kuin statiinit, mutta ei aiheuta niille ominaisia sivuvaikutuksia.

***********************

Tämä tuntuu pahalta. Kiinassa väärennetään ja myrkytetään ruokaa:

Homehtunutta riisiä käsitellään mahdollisesti syöpää aiheuttavilla kemikaaleilla, maitoon sekoitetaan melamiinia, pilaantuneelle punaviinille keksitään käyttöä, sieniä valkaistaan, appelsiineja värjätään. Tuodaanko Suomeen? Onko millään enää mitään väliä?

***********************

Olet ehkä kuullut beta-karoteenin terveysvaikutuksista, mutta alfa-karoteeni on myöskin osoittautunut erittäin terveelliseksi. Sitä saa vihanneksista, keltaisista ja oranssinvärisistä kasviksista ja juureksista. Väriä elämään!


******************************


Terveellinen ruoka tuo terveyttä todetaan italialaistutkimuksessa. Terveellistä sydämelle on nauttia oliiviöljyä ja syödä paljon vihanneksia.


******************************


Auringonhattu-uutetta koskeva tutkimus osoittaa, ettei kyseinen luonnontuote auta paranemaan flunssasta tavallista nopeammin. Tutkimukseen osallistui yli 700 aikuista ja lasta. Sen mukaan auringonhattu-uute voi parhaimmillaan lyhentää viikon kestävää sairastamista puolella päivällä ja vähentää oireita lievästi. Vaikutukset saattoivat kuitenkin olla vain sattumaa.


*******************************


Päänuppi pysyy kirkkaampana Välimeren ruokavaliolla.


*******************************


Baskibiologi Aline Jelenkovic on väitöskirjassaan löytänyt varsin vahvaa tukea sille tiedolle, että perintötekijät ovat vastuussa lihavuudesta ja rasvan määrästä elimistössämme. Peli ei kuitenkaan ole menetetty. Elintapamuutoksilla pulleimmatkin vanhemmat voivat saada hoikempaa jälkikasvua.


*******************************


Meidän pitää tottua vanhuksiin.


********************************


Aamulehdessä keskustellaan Dukanin dieetistä (paljon proteiinia sisältävästä ruokavaliosta). Arvuutellaan tulisiko siitä dieetistä hitti vuonna 2011. En minä sitä tiedä, mutta dieetti kyllä toimii. Sen minä tiedän, kokeiltuani dieettiä hieman rasvaisemmassa muodossa kuin lääkäri Dukan neuvoo. 7 kiloa tippui ja poissa on pysynyt.

Onnen ja pitkän iän tunnusmerkit

**
Tie onneen ja kohti pitkää ikää kulkee rakkauden ja tasapainosien sosiaalisen elämän kautta.

Moni meistä tiedettä seuraavista tuntee professori George Eman Vaillantin työn ja merkityksen tieteelle. Moni tuntee myös ns. Grantin tutkimuksen Harvardin yliopistossa. Grantin tutkimuksessa selvitetään edelleen yli 70 vuoden kokemuksella aikuisten ihmisten kehitystä. Viimeiset 40 vuotta professori Vaillant on ollut tämän tutkimusprojektin johtajana.

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim juhlistaa joulunumerossaan rakkauden teemaa Vaillantin erinomaisella kirjoituksella (käännös on Ari Penttilän).

Grantin tutkimuksessa on uhrattu miljoonia dollareita ja kymmeniä vuosia aiheeseen mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Vastaus on tyrmäävän yksinkertainen:

”Onnellisuus on rakkautta. Piste.”

Professori Vaillant on kerta kerran jälkeen käynyt läpi laajaa materiaalia ja hän päätyy aina samaan johtopäätökseen: rakkaus voittaa kaiken. Jos haluat elää onnellisen elämän, silloin sinun pitää löytää rakkaus. Kun Vaillant oikein pinnisteli hän saattoi toki löytää onnellisuuden tavoittelijalle jo muitakin teitä kuin rakkauden tien.

Tutkimuksen mukaan hyvän ikääntymisen ennusmerkkeihin sisällytettiin 50-80 -vuotiailla:

- maksimaaliset ansiotulot yleensä 55-60 –vuotiaana
- mukana ”Kuka kukin on” –teoksessa
- suhteellinen menestys työssä, rakkaudessa ja harrastuksissa 50-65 –vuotiaana
- objektiivisesti hyvä fyysinen terveys 70 –vuotiaana
- fyysinen aktiivisuus 75 –vuotiaana
- subjektiivisesti ja objektiivisesti hyvä fyysinen ja henkinen terveys 80 –vuotiaana
- sosiaalinen tukiverkosto vaimon ja lasten lisäksi 50-75 –vuotiaana
- läheiset suhteet lapsiin 50-80 –vuotiaana
- hyvä avioliitto 50-80 –vuotiaana
- vähäinen psyykkinen kuormitus elinaikana (ei psykoterapiaa eikä psyykenlääkkeitä)

Erittäin vähän vaikutusta pitkään ikään oli:
- vanhempien sosiaaliryhmällä
- älykkyysosamäärällä
- miehisellä ruumiinrakenteella
- vitaalisuudella
- urheilullisuudella
- ystävällisyydellä
- pitkäikäisillä sukulaisilla
- alkoholismista suvussa
- masennuksesta suvussa
- kehitysongelmista lapsuudessa

Näistä yllämainituista muuttujista parhaiten korreloi pitkäikäisyyden kanssa vähäinen psyykkinen kuormitus elinaikana. Todella huonosti ennusti pitkää ikää varallisuus ja sosiaalinen tausta. Eikä elämää kannattanut murheeseen hukuttaa vaikka suvussa oli esiintynyt varhaista kuolleisuutta. Vasta kun geneettisistä tekijöistä yhdistettiin ne kaikkein eniten terveyttä nakertavat elementit (masennus, lyhytikäisyys ja alkoholismi) yhdeksi ainoaksi yhteiseksi tekijäksi, löytyi selkeä näyttö merkittävästi lyhyempää ikää ennustavasta riskitekijästä. Vaillant sanoo, että geenit ovat tärkeitä, mutta eivät niin tärkeitä kuin rakkaus.

Merkittävän hyvin ennusti pitkää ikää seuraavat kiintymyssuhteiden (rakkauden) laatuun liittyvät varhaiset muuttujat:
- lämmin lapsuus
- yleinen opiskeluvalmius
- empatia 20-35 vuoden iässä
- lämpimät ihmissuhteet 30-45 vuoden iässä

Erityisesti 1950 –luvulla sellaiset seikat kuin onnellisuus, rakkaus ja terveys torjuttiin ennusmerkkeinä pitkästä iästä. Tänään näitä seikkoja pidetään ensiarvoisen tärkeinä. Entisinä aikoina yhteiskuntatieteilijät ja lääkärit eivät juurikaan kiinnittäneet huomiota lämpimien ja läheisten suhteiden merkitykseen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Moni psykiatri uskoi, että ihmisen persoonallisuus on kytkettynä heidän ruumiinrakenteeseensa. Ja moni ehkä muistelee kauhulla natsien rotuhygieenisiä ajatuksia.

Vasta viimeisinä 50 vuotena on yhteiskuntatieteisiin nostettu näkyvästi esille rakkaus ja kestävät ihmissuhteet pitkän iän merkkinä. Vuoteen 1943 asti lääkärit elivät maailmassa, jossa ymmärrettiin esimerkiksi hankalaa kvanttimekaniikka ja osattiin hahmottaa miten televisioon syntyy kuva. Silti kukaan ei osannut hahmottaa rakenteellisesta ja synnynnäisestä empatian puutteesta johtuvaa häiriötä nimeltään Aspergerin oireyhtymä (löydettiin vasta vuonna 1944).

Professori Vaillant päättää kirjoituksensa sanoihin:
”Yli 70 vuotta kestäneen tutkimuksen perusteella rakkaus tuottaa rakkautta. Sen sijaan nuoruusiän älykkyys, sosiaaliryhmä, ruumiinrakenne ja ulospäin suuntautunut reippaus ennustavat myöhemmin iässä ilmenevää rakkautta, hyviä ihmissuhteita ja onnellista ikääntymistä paljon heikommin kuin rakkaus. Onni on siis rakkautta. Piste.”

Lähde: Duodecim 126: 2693-2699, 2010

Älä anna periksi

*
Minulla on ollut tosi kova kiire. On ollut pitkiä luentoreissuja, runokirjani viimeistelyä (on vihdoinkin painossa!), haastavia ravitsemusprojekteja urheilijoille ja uusien projektien käynnistymisiä. Moni tehtävä on jäänyt kesken kuten esimerkiksi tämä terveysblogini ylläpito. Minä en ole niin kauhean tehokas.

Periksi ei kuitenkaan anneta. Terveysblogi on minulle erittäin tärkeä ja todella mukava kun lukijat löytävät siitä toisaalta omaa ajatusmaailmaa tukevaa terveystietoa, toisaalta pinttyneitä käsityksiä ravistelevaa ideointia.

Keräsin omista ja toisten kirjoista sekä tietokokoelmista joitakin mieleenpainuvia elämänkohtaloita ja lausahduksia, joista voimme kaikki ammentaa voimaa sitten kun tuntuu siltä, että emme enää jaksaa vaikeuksiemme keskellä - elää. Kun tuntuu siltä, että haluaa antaa periksi.

Älä anna periksi!

"Yritikö? Epäonnistuitko? Ei se mitään. Yritä uudestaan. Epäonnistu taas. Epäonnistu vähemmän surkeasti tällä kertaa" Samuel Beckettin lausahdus vapaasti käännettynä.

Pääministeri Winston Churchill (1874-1965) kävi kuudennen koululuokan uudestaan. Hän ei ollut mikään erityisen hyvä oppilas, mutta herätti huomiota kyvyllään oppia pitkiä runoja ja lausua niitä ulkomuistista. Elämään mahtui kaikenlaista vastoinkäymistä. Häntä pidetään kuitenkin yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä henkilöistä, ja vuonna 2002 Churchill äänestettiin Great Britons -kilpailussa kaikkien aikojen suurimmaksi brittiläiseksi [Lähde: Wikipedia].

"Älä milloinkaan anna periksi, älä anna periksi, ei koskaan, koskaan, koskaan, koskaan - älä anna periksi suurissa eikä pienissä asioissa - älä anna periksi muulloin kuin jos sinun kunniaasi loukataan ja järkeäsi epäillään" Winston Churchillin sanat vapaasti käännettynä.

Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freudille (1856-1939) huudettiin hävyttömyyksiä kun hän ensimmäisen kerran esitteli ideansa tiedeyhteisölle. Hän päätti jatkaa valitsemallaan linjalla. Freudin vaikutus länsimaiseen ajatteluun on ollut valtavan suuri.

Monille vastavirtaan kulkeville tiedemiehille, joiden merkitystä ei aavisteta, annetaan tieteellisissä konferensseissa joskus kaikkein huonoimmat esiintymisajat. Joskus heille annetaan vihoviimeisimmät hetket kun lähes kaikki kuulijat ovat salista poistuneet.

Thomas Edisonin (1847-1931) opettajat sanoivat: "Tuo Edison on niin tyhmä, ettei hän opi mitään". Kuitenkin hän keksi sähkölampun ja oli aikansa tuotteliaimpia keksijöitä yleensäkin (1093 patenttia!) sekä General Electric -jättiläisyrityksen perustaja. Hänestä kerrotaan sellainen tarina, että hän olisi 1000 kertaa epäonnistunut sähkölampun kehittämisyrityksissään. Kun haastattelija kysyi, miltä tuntui epäonnistua 1000 kertaa, Edisonin kerrotaan vastanneen: "En epäonnistunut 1000 kertaa. Sähkölampun kehittelyyn sisältyi 1000 vaihetta."

Albert Einstein (1879-1955) oppi puhumaan vasta nelivuotiaana ja vanhemmat olivat huolissaan hänen älyllisestä kehityksestään. Opettajat pitivät häntä ikuisena haaveilijana, epäsosiaalisena ja hidasälyisenä oppilaana. On se ihme, että noinkin hidasälyistä kaveria pidetään mahdollisesti maailmankaikkeuden nerokkaimpana ihmisenä!

"Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus." Albert Einstein

Louis Pasteur (1822-1895) oli varsin huono oppilas koulussa ja erityisen huono hän oli kemiassa. Kuitenkin hän on merkinnyt kemialle ja bakteriologialle ehkä enemmän kuin kukaan muu tiedemies.

Autoalan yrittäjä Henry Ford (1863-1947) meni konkurssiin viisi kertaa elämänsä aikana ennen kuin hän onnistui.

Amerikkalainen tennispelaaja Stan Smith (1946- ) ei päässyt aikoinaan pallopojaksi tennisotteluihin kioska hän oli niin mahdottoman kömpelö. Tämä "kömpelö" urheilijan alku meni voittamaan Wimbledonin tenniskilpailun ja monta muuta tenniskisaa siinä ohessa.

Näyttelijä ja tanssija Fred Astairesta (1899-1987) sanottiin ensimmäisten esiintymisten jälkeen: "Ei osaa näytellä, ei osaa laulaa, pikkuisen kalju, osaa ehkä pikkuisen tanssia." Hän myönsi itsekin arvion oikeaksi. Se, että häntä kuitenkin pidettiin hyvänä näyttelijänä ja aivan loistavana tanssijana, johtui hänen mukaansa siitä, että hän teki virheistä oman tyylilajinsa.

Näyttelijä Charlie Chaplinia (1889-1977) ei aluksi päästetty lavalle koska hänen pantomiiminsa oli niin tylsää katsottavaa. Joka on nähnyt yhdenkin Chaplinin esityksen voi olla eri mieltä asiasta.

Laulaja Enrico Caruson (1873-1921) laulunopettaja piti Carusoa laulutaidottomana mitättömyytenä. Kuitenkin hänestä kehittyi aikoinaan maailman ehkä suosituin laulaja.

Ludwig van Beethoven (1770-1827) soitti soitonopettajan mukaan viulua hirvittävän huonosti ja enimmäkseen soitteli omia outoja kappaleitaan. Opettajan mielestä hän oli aivan toivottoman huono säveltäjä. Lopun tiedätkin: Hän on kirjoittanut lukuisia musiikin mestariteoksia ja viimeiset sinfoniat hän sävelsi täysin kuurona.

Kun sellonsoittaja Pablo Casals (1876-1973) täytti 95 vuotta eräs nuori toimittaja kysyi miksi hän vielä harjoittelee sellonsoittoa kuusi tuntia päivässä.  Casalsin kerrotaan vastanneen: "Koska olen aistivani itsessäni vielä pientä kehitystä."

Älä anna periksi!

Näin vältät syysflunssan

**
On taas se aika vuodesta, jolloin kaikenlainen pärskintä ja aivastelu tulevat tutuiksi meille. Flunssan voi välttää hyvällä vastustuskyvyllä eli immuniteetilla, joka suojaa elimistöä sairauksilta. Sain tänään hienon laatikon täynnä kivoja tuotteita Axellus -yritykseltä. Oli probiootteja, D-vitamiinia, antioksidantteja ja kalaöljykapseleita.

Asiantuntijalääkäri Eeva Kari kertoo, että hyvä yleiskunto ja käsihygienia auttavat pysymään terveenä, mutta vastustuskykyä voi tukea myös ravinnon kautta.

Maitohappobakteereilla, eli probiooteilla, pyritään vaikuttamaan mahalaukun ja suoliston kautta koko kehoon, sillä suuri osa vastustuskykyä ylläpitävästä järjestelmästämme sijaitsee juuri tällä alueella. Jos flunssa iskee ja joudut ottamaan antibioottikuurin, voi kuurin tueksi kokeilla maitohappobakteereita. Antibiootit tuhoavat elimistöstä niin hyviä kuin huonoja bakteereja, mutta maitohappobakteereista saa uusia hyviä bakteereja tilalle.

D-vitamiinia meidän pitää syödä. Kalan syöminen ja pillereiden otto pitää aloittaa juuri nyt, etteivät elimistön kalsidiolitasot laske liian alas. Viime aikoina on tullut esille yhä enemmän viitteitä siitä, että D-vitamiinilla on suuri rooli vastustuskyvyn tukemisessa. Eräässä tutkimuksessa ylähengitystieinfektioita oli enemmän henkilöillä, joiden veren seerumin D-vitamiinipitoisuus oli alhainen. Erityisesti astmaatikoilla ja keuhkoahtaumapotilailla D-vitamiinimäärän kasvattamisesta saattaa tutkimuksien mukaan olla etua. Tällä hetkellä 3−60-vuotiaille suositellaan D-vitaminimääräksi vaivaiset 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa ympärivuotisesti. Yli 60-vuotiaiden saantisuositusta nostettiin sentään 20 mikrogrammaan ympäri vuoden. Suomalaisten seerumin D-vitamiinipitoisuudet ovat yleensä kovin matalia ja tutkimustulokset puoltavat jopa noin 50 mikrogramman päivittäistä saantia. Auringosta kesän aikana saatu D-vitamiini riittää elimistössä 1,5–3 kuukaudeksi.

Antioksidanteilla, kuten C-, E- ja A-vitamiineilla, saattaa tutkimuksien mukaan olla merkitystä immuunijärjestelmän toiminnassa. C-vitamiinin puute mahdollisesti lisää infektioherkkyyttä. Joidenkin tutkimuksien mukaan C-vitamiini lyhentää flunssan kestoa. Erityisesti tupakoitsijat tarvitsevat C-vitamiinia enemmän kuin muut.

Hyvä käsihygienia kannattaa muistaa. Kädet kannattaa pestä aina vedellä ja saippualla. Ulkomailla ja flunssakaudella kannattaa pesun jälkeen desinfioida kädet, erityisesti ennen ruokailua. Kannattaa myös vältellä pärskijöitä, sillä flunssa tarttuu ilmasta pisaroiden mukana.

Hyvällä yleiskunnolla voidaan välttää syysflunssa. Jos yleiskunto on hyvä, on vastustuskykykin hyvä. Esimerkiksi vähäinen liikunta ja ylipaino laskevat vastustuskykyä ja saattavat pitää flunssakierteessä koko syksyn ja talven.

Lähde: Axellus -yrityksen tiedote, 26.8.2010

Muita samantyyppisiä kirjoituksia:

Mustaherukkaa kannattaa syödä sellaisenaan tai kuivattuna

D-vitamiinin saantisuosituksia kohotetaan sitten joskus

Punahattu saattaa sittenkin vähentää flunssariskiä

Pharmageddon

**
Kuopiolaiset tutkijat Markku Myllykangas ja Tomi-Pekka Tuomainen ovat kirjoittaneet kirjan medikalisaation moninaisista ilmenemismuodoista. Pharmageddon –kirjassa Myllykangas ja Tuomainen käyvät lähes kaiken terveyteen ja lääketieteeseen pesiytyneen humpuukin kimppuun ja taitaa siinä muutama vähemmän humpuukimainen tuote mennä vahingossa lapsiveden mukana ulos.

Minäkin luin tuon kirjan. Käsittämättömän huonolaatuisten kuvien lisäksi olisin kaivannut hieman suurempaa fonttikokoa. Kaikki julkaisevat nykyään pokkareita, mutta miniatyyrifontit pitäisi kieltää. Kirjassa on toki paljon ansiokasta. Siitä ansiokkaasta puolesta tässä pieni referaatti.

Sairausteollisuus tekee terveistä sairaita ja normaaleista poikkeavia. Terveiden ihmisten hoitaminen kiihtyy. Tähänkö me olemme menossa?

Turha medikalisaatio on merkittävimpiä tekijöitä jatkuvasti kasvavien terveysmenojen taustalla. Köyhille sairaille ei haluta tehdä parantavia lääkkeitä, vaan maksukykyisille, vaikkeivat he olisikaan sairaita. Tätä varten ennaltaehkäisevää hoitoa edellyttäviä raja-arvoja hilataan alaspäin kattamaan yhä suuremmat ihmisjoukot. Näin on käynyt esimerkiksi kolesteroliarvoille.

Lääkkeitä ei kehitellä enää ensisijaisesti tärkeimpiin ongelmiin, vaan sellaisiin sairauksiin ja pulmiin, jotka tuottavat suurimmat voitot. Esimerkiksi miesten erektiohäiriö on suurimmaksi osaksi lääketehtaiden keksintö, ja naisten vaihdevuodet on medikalisoitu, vaikka ne ovat aivan normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö.

Nuoruuden arvot siirretään vanhuuteenkin kuuluviksi. "Yhdyntäkeskeisyys ja vanhenemiseen kuuluvat, väistämättömät fysiologiset muutokset ovat avanneet mittavat taloudelliset tuotot niille, jotka ovat kehittäneet vanhoille miehille erektion aikaansaavan lääkkeen", kirjoittavat Myllykangas ja Tuomainen. Jopa ennenaikaisesta eli herkästä siemensyöksystä on tehty "sairaus", johon kaupitellaan lääkettä. Useimmat pikapanijat eivät kuulemma tiedä olevansa vakavasti "sairaita". Kannattaako hoitaa vaivaa, jota ei ole olemassakaan?

Kirja on ajatuksia herättävä ja hyvin kirjoitettu.

Muita kirja-arvosteluja:
Suomen kolme OlaviaOivallinen kirja Sirkka SantapukiltaHormonit ovat naiselle kuin kiikkulautaKarpin tapaanMikä ihmeen Nutrix?Kaikki kolesteroli ei ole vaarallista

Ihminen kokonaisuutena

**
Sain kutsun terveysluonnolle Turkuun. Kyseessä oli mieskolmikon ja miesjuontajan kolme tuntia kestävä luento nimeltään "Ihminen kokonaisuutena". Harvalukuinen yleisö sai kuulla hyvää puhetta ja antaumuksellista heittäytymistä terveystiedon monisäikeisen tajunnanvirran vietäväksi. Jos sattuvat tulemaan teidän paikkakunnallenne, suosittelen kuuntelemaan ja osallistumaan esitykseen. Luento on hyvä.

Tässä joitakin havaintojani:

Tilaisuuden juontaja Tuomas Lehtonen komensi ensin esiin kolmikon hiljaisimman kaverin, eli Samuli Perälän. Samulin osuus oli hyvin mielenkiintoinen. Verkkaiseen, kirjaimellisesti jopa pysäyttävään, tyyliinsä hän perehdytti yleisönsä monella eri tasolla ihmisen sisäiseen maailmaan. Luentosalissa oli välillä tosi hiljaista. Samulin kehotuksesta hengitettiin sisään ja ulos samalla toistaen sanoja SISÄÄN ja ULOS. No mitä pelleilyä tämä nyt sitten on olevinaan? sanoi ylikriittinen minäni heti, ja sai tietenkin nokilleen monen monta kertaa esityksen aikana.

Samuli Perälä pyysi kuuntelemaan luentoa avoimin mielin. Hän puhui hyvinvoinnista, onnellisuudesta, mielen tilasta ja rakkaudesta hyvin syvällä tasolla. Verkkainen esitystapa antoi riittävästi aikaa omille ajatuksille. Saimme miettiä omaa elämäämme ja mihin yhteyteen sijoittaisimme Samulilta saamamme opin.

Samuli käytti luentonsa eräänlaisena runkona kolmea ydinsanaa: Keho - Mieli ja Sydän. Nämä sanat hän antoi tulla julki ihanassa kiinalaisessa sanonnassa:

Kun kehoni ei ole häiriintynyt, niin lopputuloksena on terveys.
Kun mieleni ei ole häiriintynyt, niin lopputuloksena on viisaus.
Kun sydämeni ei ole häiriintynyt, niin lopputuloksena on rakkaus.

Häiriintymistä aiheuttavat tekijät Samuli kävi rauhalliseen tyyliinsä läpi varsin vaativan yleisönsä kanssa lähinnä keskustellen. Olisi ehkä kaivannut jotain luentomonistetta etukäteen (en tiedä onko sellaista?), sillä nyt oli hieman vaikea seurata ajatuksenkulun etenemistä, varsinkin jos vaipui omiin ajatuksiinsa liian pitkiksi hetkiksi.

Olen aina pitänyt detox -touhuja hölynpölynä ja pidän sitä jatkossakin hölynpölynä. Samulin mukaan huono ravinto kadottaa yhteyden kehoon ja siihen tarvitaan myrkyistä vapautumista detoxin avulla. Uskokoon ken haluaa. Tuomalla ravinneköyhän teollisuusruoan tilalle entistä ravinnerikkaampia ja puhtaampia ruokia, me saavutamme kehomme luonnollisen virkeän tilan.

Ihmiselle on luonnollista, että hän on viisas, pamautti Samuli ilmoille. Nöyrimmät kuulijat painoivat katseensa alas. Pohdittiin viisauden luonnetta. Todettiin, että viisaus on tehdä jotkut asiat vaistomaisesti oikein ja samalla välttää tekemästä joitakin asioita ihan väärin.

Negatiiviset ajatukset rappeuttavat kehoa. Samuli pyysi tarkistamaan ajatusmaailman näiltä osin jos päämääränä oli pysyä terveenä. Positiivinen tunnetila sai aikaan hyviä hormoniryöppyjä. Vähän aikaa saatettiin jopa olla eräänlaisessa Flow -tilassa. Tästä olotilasta ei kuitenkaan ollut lupa nauttia pitkään! Virkeää Flow -olotilaa edelsi ehkä laskuvaihe ja Flown jälkeen koitti taas alamäki.

Häkellyttävän tutun asian eteen meidät tuotiin kun Samuli väitti meidän saaneen aivan vääränlaiset käyttöohjeet lapsista saakka. Onnellisuus ei tule ulkoisista puitteista, vaan sisältäpäin meidän piti etsiä sitä onneamme. Tätä minäkin olen "saarnannut", joten oli mukava havaita samanmielisiä.

Mielen hälinä ja jatkuva emotionaalinen tukkoisuus estävät rakkauden ilmentymisen. Tämä on monen avioparin ongelma, joka etsii ratkaisuaan. Vapautuminen näistä tunnetukoksista löytyy ei-rakkaudesta luopumisesta. Julmaa, mutta niin totta! Moni on turruttanut rakkauden pitkässä parisuhteessa. Mielen tasolla eivät sydämet enää kommunikoi keskenään.

Samuli suositteli hälinän sijaan hiljaisuusharjoituksia. Jos ihminen ei halua olla hiljaa omien ajatustensa pommituksessa, silloin on hyvin vakava paikka edessä. Tavoittele aina sisäistä rauhaasi, sillä ainoa oikea vastustaja olet sinä itse, lopetteli Samuli.

Samulin jälkeen lavalle astui puhekone nimeltään Jukka Harju. Jukasta joko pitää tai sitten ei. Minä en pitänyt, mutta siedin kuitenkin tosi hyvin! Jukka aloitti sekavasti poimien joitakin ajatuksia Samulin luennosta. Mutta ei kestänyt kauan ennen kuin Jukka selvästi skarppasi ja sai kiinni punaisesta langasta.

Aito minä -henki komensi isännän lailla rengin asemaan jäänyttä mieltä, tunnetta ja kehoa. Tämä minä - me -ajatus kulki sitten Jukan mielestä syklisenä aaltona ihmiskunnan kehityshistorian läpi. Välillä oli äänessä enemmän renki, välillä isännän ääni kuului voimakkaammin. Jukan mielestä länsimaissa elämme nyt me -vaiheessa, eli kaikenlainen yhteisöllisyys ja huoli maapallon tulevaisuudesta on tärkeällä sijalla. Kiinalaiset ovat edelleen minä -vaiheessa ja tuhoavat minkä kerkiävät maapallomme niukkoja luonnonresursseja. Annetaan heidän se tehdä, sillä sykliä ei voi väkivalloin pysäyttää.

Äänekkäänä kommentoijana sain kehotuksen kehittää henkistä tasoani lukemalla Ken Wilberin kirjan "Kaiken lyhyt historia". Ehkä luen - ehkä en. Ihminen kokonaisuutena osion ehdottomasti sekavin osuus on tämä Jukka Harjun esitys. Hänen kannattaisi ehkä jalostaa sitä selkeämpään suuntaan, sillä ainakin jossain määrin kehon ja mielen yhteys jäi selkiintymättä ainakin minulle.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä lavalle astui aina iloisesti hymyilevä Jaakko Halmetoja. Jukka on se paikoin käsittämättömän vaikeaselkoinen kundi ja Samuli se hiljainen sanoja verkkaiseen pudotteleva. Jaakko on ihan eri planeetalta. Tämän sanataiturin käsittelyssä aukeaa monimutkaisinkin solmu. Esitys on helposti omaksuttava, täynnä faktaa ja mahdottoman mielenkiintoinen sukellus superruokien kiehtovaan maailmaan.

Monista foodeja kannattavista perushörhöistä poiketen Jaakko ei henkeen ja vereen puolusta ulkomailta rahdattuja superluokan elintarvikkeita, vaan kehuu estotta esimerkiksi kotimaista mustikkaa, Siinä vasta superien super, käykää poimimassa!

Ravinto vaikuttaa mieleemme. Puhtaampi keho - puhtaampi mieli. Ehdottoman tärkeää oli syödä puhdasta mieluusti luonnonmukaisesti tuotettua perusruokaa. Jaakko kertoi lukuisin esimerkein omista kokeiluistaan. Hän piti esimerkiksi ruoan alkuperäisyyttä puhtautta tärkeämpänä. Hän oli elämänsä aikana huomannut miten oikeassa ruoassa on eniten ravinteita ja tehtaan tuottamassa moskassa tietenkin kaikkein vähiten. Siirtymällä vähitellen moskasta eniten ravinteita sisältävään ruokaan, me voimme pysyä terveinä.

Jaakko korosti termiä LISÄÄMINEN. Kaikesta vanhasta ei tarvinnut luopua. Riitti kun lisäsi ruokaan mahdollisimman paljon terveyttä edistäviä ruokia.

Yleisön muodosti varsin terveystietoisesti elävä porukka, joten Jaakon välikyselyt jonkin ruoan tuttuudesta, oli hyvin paikallaan. Goji -marjat ohitettiin nopeasti, samoin maca ja raaka kaakao. Ehkä hieman enemmän viivyttiin Jaakon suosikin parissa, eli puhuttiin siitä Spirulinasta ja lopuksi vielä pakurikäävästä.

Jaakko jätti meille lopuksi vihjeitä hyvistä viherpirtelöistä. Kolmetuntinen päättyi ja porukka hajaantui. Jotkut jatkoille, muut ehkä koteihinsa pirtelöä valmistamaan. Voin sanoa, että hyvää oli!

Kehotan lukijakuntaani suhtautumaan tarpeellisella vakavuudella tämän kolmikon vierailuun paikkakunnallanne. Voitte tarkistaa ohjelmasivuilta missä päin miehet liikkuvat. Kuuntelemaan kannattaa mennä!

Muita ajatuksia luennoista:
Torstai on toivoa täynnä
Liikunnasta hauskasti ja rennosti
Luento: Aivot ja ravinto
Enemmän vihanneksia ja lihaa
 

Muistisairauksien Käypä hoito -suositukset uudistuivat

*
Suomen Lääkärilehti kertoo tuoreessa numerossaan, että muistisairauksien (dementia, Alzheimerin tauti jne.) hoitoja on täsmennetty ja uudistettu. Tänään (17.8.2010) on arvovaltainen joukko lääkäreitä koolla tiedotustilaisuudessa pohtimassa hoitosuositusten merkitystä. Lue tästä tuore muistisairauksien potilasversio. Lääkkeitä pitää syödä, hoitoketju ei saa katketa ja valmistautua pitää siihen, että tästä taudista ei sitten ole paluuta terveeseen elämään enää.

Voiko olla synkempää sairautta kuin Alzheimer? Tuoreessa muistissa on oman äitini poismeno tämän sairauden raunioittamana. Rakkaat omaiset saivat seurata miten äidin persoona muuttui ja loppuvaiheessa ei enää läheisiään tunnistanut. Loppujen lopuksi oli ehkä onni, että kuolema tuli varsin nopeasti ja otti pois uupuneen sairaan. Muistiliitto ry:n sivuilta haettiin lisäinfoa. Aika varovaista oli tiedonvälitys siihen aikaan. Miten lie nykyään? Liputetaanko jo avoimesti kalaöljyjen ja fosfoseriinin puolesta? Muistutetaanko riittävästä rasvan saannista?

Äiti sai todennäköisesti parasta mahdollista Käypää hoitoa. Henkilökunnan kanssa juttelimme ravinnon merkityksestä ja ravintolisistä. Rauhoittavia lääkkeitä ja statiineja hän sai viimeiseen asti, mutta meillä ei riittänyt tarmoa tapella sen puolesta, että hän saisi kunnon ruokaa syödäkseen, statiineista luovuttaisiin ja ravintolisiä kokeiltaisiin.

Meidän terveydenhoitokoneistomme on trimmattu sellaiseen kuntoon, että kaikki se mikä ei mainita Käypä hoito -suosituksissa on jotain epämääräistä, tutkimatonta, ei niin kauhean käypää hoitoa. Sallittakoon tässä kuitenkin näinkin herkässä asiassa kuin oman äidin kuolema, kritisoida nykyisiä hoitosuosituksia kovin jäykiksi. Mitä jos tuo kolesterolin hoito statiineilla nopeuttikin äidin terveydentilan lopullista luhistumista? Mitä jos sitä kolesterolia olisi nimenomaan tarvittu juuri noissa turmeltuneissa aivoissa? Oliko niin tavattoman vaikeaa ymmärtää, että kalaöljyjä ja fosfoseriiniä olisi voitu edes kokeilla? Edes muutaman kuukauden verran?

Ei ole mikään yllätys, että muistisairauksien uudistetuissa hoitosuosituksissa varoitetaan edelleen tomerasti korkeasta kolesterolista (äidillä oli iäkkäänä korkea kolesteroli), ylipainosta (äiti oli erittäin laiha!), vähäisestä liikunnasta (äiti oli erittäin tomera liikkuja!), alkoholin vaaroista (äiti oli raitis!) ja korkeasta verenpaineesta (äidillä oli muistaakseni matala verenpaine ja taipumusta huimaukseen).

Mutta miettikää te lääkärit, hoitajat, tämän pelottavan sairauden edessä voimattomina seisovat, edes hetken verran olisiko tämä uudistettu muistisairauksien Käypä hoito -suositus ihan päin mäntyä, eli väärässä? Voisiko olla niin, että statiinihoidot jouduttavat sairauden etenemistä, potilaan pitäisi syödä maistuvaa, rasvaista ruokaa ja hänelle pitäisi määrätä ravintolisiä.

Ette kuitenkaan usko tohtori Tolosta. Vaikka hän oikeassa olisikin. En edes yritä tarjota linkkiä hänen sivuilleen (uteliaat voivat kokeilla internetin hakupalveluja). Lukekaa sen sijaan amerikkalaisen terveysbloggaaja Jimmy Mooren kirjoitus siitä mitä tapahtui eräälle Alzheimer -potilaalle:

Can You Heal Alzheimer's With Diet And Supplements? Nita Scoggan Did!

Mooren tapauksessa potilas luopui sokeri-, tärkkelys- ja viljapitoisesta ruokavaliosta sekä otti ravintolisiä. Tehokkaaksi osoittautui fosfoseriini suurina annoksina. Kahden vuoden sisällä Alzheimer meni nurkan taakse häpeämään ja videohaastatteluissa esiintyy harvinaisen virkeä pariskunta.

Onko se nyt niin p***een mahdotonta sisällyttää Käypä hoito -suosituksiin edes pienen pientä mainintaa siitä, että täydentävää hoitoa on muukin kuin statiinipillereiden popsiminen? Anteeksi kun häiritsen!

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:
Luento: Aivot ja ravintoVaro ruskeita elintarvikkeita!Minkä vatsan ympärysmitassa voittaa, sen muistikapasiteetissa häviää

Ota 30 askelta!

**
Jaakko Halmetoja on tamperelainen ravintovalmentaja, luennoitsija, personal trainer, terveysinspiraattori ja suklaa-alkemisti, jonka intohimona on luonnonmukaisen ravitsemuksen ja elämäntavan yhdistäminen ympärillämme vallitseviin olosuhteisiin. Jaakko on luennoinut ja valmentanut hyvinvoinnista ja huippusuorituskyvystä kiinnostuneita ihmisiä yritys- ja urheilumaailmassa vuodesta 2008 lähtien.

Tutustuin hänen suunnittelemaansa sähköiseen online-ravintovalmennukseen: 30 askelta. Se käy käytännönläheisesti läpi kolmekymmentä suomalaisen ravinnon keskeistä aihealuetta. Tuote on suunniteltu sellaiseksi, että jokaiselle päivälle on yksi askel. Kukin askel on parin sivun pituinen, erittäin selkeä lukuelämys ja se on helppolukuinen raikkaine kuvituksineen. Askeleet on jaettu kolmeen kategoriaan: 1) korvaaminen, 2) kokeilu ja 3) käytäntö.

Halmetoja kertoo seikkaperäisesti, miten eri ruoka-aineet vaikuttavat kehomme toimintaan. Jos et vielä ole herännyt syömään lisä- ja säilöntäaineetonta puhdasta luomuruokaa, niin heräät viimeistään luettuasi tämän Halmetojan "30 askelta". Heräät muuttamaan ainakin jotakin osaa ruokavaliossasi.

Halmetoja on nähnyt todella paljon vaivaa ja käynyt läpi satoja tuotteita, tutkinut niiden ravintosisällöt ja valmistusmenetelmät, valiten niistä sinulle parhaimmat (= puhtaat ja ravintoainetiheimmät) tuotteet. Hän on ottanut huomioon myös ruuan pakkaustavan merkityksen sen säilymiseen, sekä mahdollisten pakkauksesta liukenevien ainesosien vaikutuksen terveyteen.

Halmetoja on etsinyt sinulle puhtaimmat ja parhaimmat tuotteet, ottaen huomioon myös köyhän opiskelijan budjetin. Vaikka luomuruoka maksaakin "tavallista" ruokaa enemmän, sinun ei siis tarvitse olla varakas syödäksesi huipputerveellisesti. Itse asiassa luomuruoka onkin sitä "tavallista" ruokaa ja teollisesti tuotettu ruoka "erikoista". Nykyäänhän nuo arvot menevät herkästi toisinpäin. Ennen vanhaan luomuruoka oli itsestäänselvällä tavalla sitä "tavallista" ruokaa.

"Muista, että ravinteiden puutos alkaa lopulta oireilla kehossamme väsymyksenä, ylipainona ja erilaisina sairauksina", valistaa Halmetoja. Siksi sinun tulisi syödä mahdollisimman ravinnetiheää ja puhdasta ruokaa. "30 askelta" –tuotteessa Halmetoja kertoo sinulle miten.

Sinun ei edes tarvitse itse pähkäillä kaupassa mikä tuote valita, sillä Halmetoja on tehnyt sen puolestasi reseptejä ja kauppalistaa myöten. Hän kertoo esimerkiksi, kuinka tehdä maukasta viherpirtelöä. Terveelliset viherpirtelöt avaavat sinulle aivan uuden, maukkaan maailman!

"Vihreät vihannekset alkalisoivat kehoamme (niiden palamistuote elimistössämme on emäksinen). Tämä on loistava asia kehossamme vallitsevan happoemästasapainon normalisoimiseksi, koska suurimmalla osalla meistä keho on jatkuvasti äärimmäisen happamassa tilassa. Kyseinen tasapaino on yksi merkittävimmistä kehomme lukuisista tasapainoista ja sen korjaantuminen saa aikaan usein läjän erilaisia terveyshyötyjä. Lisää energiaa, painon putoamista ja parempaa vastustuskykyä", kertoo Halmetoja. Kehon happamuus lisää sairastumisriskiä, ja tähän voit siis vaikuttaa ravinnolla.

Mielenkiintoisia ovat seuraavat tutkimustulokset Halmetojan sanoin: "Alkuperäiseen ja kuumentamattomaan ravintoon palatakseni. Vanha tapa on ollut syöttää sioille kuumennettuja perunoita raakojen perunoiden sijasta, koska on huomattu että siat lihovat näin huomattavasti helpommin. Tutkimuksissa on myös havaittu, että kuumennettua ruokaa syöneet hiiret saivat kaikki samat vaivat ja oireet, joita yhteiskuntamme enenevissä määrissä sairastaa (diabetes, osteoporoosi, syöpä...) Raakaa ravintoa syövä vertailuryhmä ei näitä oireita saanut. Kuumennettua ruokaa syöneen vertailuryhmän ravinnon vaihto raakaravintoon taas lopetti tautien oireet. Tiivistettynä: kuumentamattomien ja alkuperäisempien, tuoreiden ruoka-aineiden lisääminen omaan ruokavalioon lisää energiaa ja suorituskykyä."

Ymmärrätkö siis nyt, kuinka tärkeää oikeanlainen ravinto on terveydelle!

Elintapojen muutos on pitkäjänteinen prosessi. Sinun ei tarvitse heti tehdä kaikkia kolmeakymmentä askelta, vaan jo muutaman askeleen muutos ruokavaliossasi saa aikaan positiivisia vaikutuksia olotilassasi. "30 askelta" –ohjelman avulla ruokailutapojen muuttaminen on helppoa ja turvallista! Luet vain päivän askeleen ja teet tarvittavat muutokset. Ostat esimerkiksi voita margariinin tilalle. Lähde sinäkin 30 askeleen mittaiselle matkalle!

Tuotteen voi ostaa esimerkiksi nettikaupasta tai tiedustella suoraan Halmetojalta.

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksia:
Mikä ihmeen Nutrix?TerveysruokaaViisi minuuttia monivitamiinituotteistaKirjoittajavieras: Olli PostiViisi minuuttia gojista

Kirjoittajavieras: Janne Huovila

**
Kirjoittajavieraana terveysblogissani on nyt vuorossa elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila. Nauttikaa erittäin ajankohtaisesta aiheesta!

Sosiaalinen media terveystiedon välittäjänä

Menneisyydestä nykypäivään

Elämme tiedon välittämisen murrosaikaa. Numerot puhuvat paljon: Vuonna 2004 kaikista suomalaisista 45 % lainasi kirjastosta kirjoja, neljä vuotta myöhemmin 40 prosenttia. Vuonna 2004 internetin terveystiedon etsijöiden osuus kaikista suomalaisista aikuisista oli 40 %, vuonna 2008 jo 55 prosenttia.

Internetin merkitystä on antoisaa hahmottaa pidemmälläkin aikajänteellä. Kirjapainon syntyä pidetään historian ensimmäisenä, internetin kaltaisena, tiedon välittämisen suurena murroksena. Kirjapainon kehittymisen myötä syntyi lehdistö. Jos internet on lävistänyt lähes koko suomalaisen yhteiskunnan reilussa 15 vuodessa, niin lehdistön kasvupyrähdys kesti vuosikymmeniä ja vuosisatoja. Mutta yksi asia ei ole muuttunut: uusien joukkotiedotusvälineiden ympärille syntynyt moraalinen paniikki.

Seuraavat lainaukset Hemanukselta eivät ole alunperin tarkoitettu kuvaamaan keskustelua internetin terveystiedosta, vaan lehdistön synnyn alkuaikoja 1600-1800-luvulla. Autoritaarisen lehdistöteorian ”perustana oli käsitys ihmisen rajoitetuista henkisistä kyvyistä; yksilön on alistuttava kuuliaiseksi jäseneksi yhteiskuntaan, jota etevimmät ja moraalisesti parhaat johtavat. Nämä valioyksilöt kykenevät löytämään oikean tiedon elämän peruskysymyksiin”. Liberalistinen lehdistöteoria ”perustui täysin toisiin lähtökohtiin. Valistusfilosofian tapaan se lähti uskosta ihmisen kykyihin ja piti keskeisinä sitä, että yksilön asiana ei ole alistua yhteiskunnan kuuliaiseksi jäseneksi, vaan yhteiskunta on yksilöä varten… totuutta ei ole varjeltava vapaalta keskustelulta, vaan päinvastoin totuus löydetään vapaassa keskustelussa”.

Internet on siis uusi ilmiö, mutta sen ympärillä käytävä keskustelu vallasta määritellä ja tuottaa totuutta on osa historiallista jatkumoa.

Luettavasta netistä kirjoitettavaan nettiin

Internetin käyttötapojen kehityksessä on nähtävissä kaksi aaltoa. Ensimmäistä aaltoa voidaan kutsua luettavaksi internetiksi ja hakukonelähtöiseksi terveystiedon etsimiseksi. Yhdysvaltalaisten tutkimusten perusteella muutaman vuoden takaa internetin terveystiedon etsijöistä 70 % aloitti hakukoneella. Terveystietoa on ensisijaisesti luettu. Internetissä äänen kuuluviin saaminen vaati pitkään erityisosaamista ja resursseja, mutta teknologia, sovellukset ja kulttuuri ovat muuttuneet nopeasti. Toisessa aallossa keskiössä on kirjoitettava internet ja sosiaaliseen mediaan perustuva terveystiedon jakaminen. Tiedon lukijasta on tullut yhä useammin myös tiedon vertaistuottaja ja -jakaja.

Tuoreen Yhdysvaltalaisen kyselytutkimuksen perusteella 30-45-vuotiaista internetin terveystiedon etsijöistä 53 % piti netin terveyskeskusteluja luotettavana tiedonlähteenä. 19-29-vuotiaista samaa mieltä oli 40 %, 46-64-vuotiaista 37 % ja yli 64-vuotiaista 22 %. Toisessa Yhdysvaltalaistutkimuksessa kroonista tautia sairastavat käyttivät vähemmän internetiä kuin muut. Mutta kroonista tautia sairastavat olivat kaikkein sitoutuneimpia ja innostuneimpia löydettyään sosiaalisen median terveyspalveluihin.

Internetiä ja sosiaalista mediaa kuvataan usein postmoderneina ilmiöinä. Keskeistä on valtava määrä tietoa, joka on usein ristiriitaista ja josta ei synny yhtä "suurta tarinaa", vaan monia pieniä tarinoita. Tiedon murroksen lisäksi toinen merkittävä tekijä on yhteisöllisyyden murros. Sosiaalisen median avulla ihmiset verkostoituvat uudella tavalla, joka ei noudata perinteisten instituutioiden sosiaalisia lainalaisuuksia. Ihmiset saattavat kuulua useisiin verkostoihin, jotka ovat perinteisten instituutioiden ja kulttuuristen koodien näkökulmista ristiriidassa keskenään. Nuoret ovat kasvaneet kiinni ajasta ja paikasta riippumattomiin verkostoihin, jotka voivat olla todempia ja vaikuttavampia kuin perinteiset verkostot. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa on kirjoittanut, ettei milloinkaan sukupolvien välinen kuilu ole ollut niin suuri kuin nykyisessä ubiikkiyhteiskunnassa (lue: tietoyhteiskunnassa). Sukupolvien kuilu on haaste koko terveyden edistämisen monivivahteiselle kulttuurille. Tarvitsemme viisaita päätöksiä!


Mitä merkitystä tällä kaikella on?

Olen ollut lähes viisi vuotta sosiaalisen median aktiivinen toimija. Tutkin gradussani painonhallintaa ja painonhallinta-asiantuntijuutta internetissä. Tällä hetkellä pohdin erilaisten toimijoiden kanssa internetin, erityisesti sosiaalisen median, merkitystä terveyden edistämisessä. Ravitsemustieteen koulutuksen (ETM) saaneena seuraan erityisen tarkkaan ravitsemukseen liittyvää tiedon välitystä. Nostan nyt esiin kaksi erittäin jännitteistä teemaa:Ravitsemussuositukset sosiaalisen median aikakaudella ja Ravitsemusjournalismi sosiaalisen median aikakaudella. Ennen sitä kuitenkin sosiaalisen median kevyt määrittely.

Kun on kyse terveystiedon välittämisestä internetissä nykypäivänä, olisi tarkan määritelmän mukaan käytettävä käsitettä web 2.0 tai health 2.0 tai medicine 2.0. Käytän nyt käsitettä sosiaalinen media käsitteen web 2.0 synonyymina, koska "some" on iskostunut paremmin ihmisten mieliin. Keskeistä sosiaaliselle medialle on, että jokaisella on mahdollisuus olla osa tiedontuottamisen prosessia. Tämä on ominaista blogeille, keskustelupalstoille ja yhteisöpalveluille, kuten Facebook. Toinen voimakas sosiaalisen median trendi on personoitu tieto. Tiedon tilaamisen vallankumous on verrattavissa pankki- ja luottokorttien käyttöönottoon. Enää ei tarvitse hakea jatkuvasti tietoa (vrt. rahaa), vaan tieto tulee automaattiseksi osaksi arkipäivää, kunhan sitä osaa vain tilata. Personoidun tiedon tilaamiseen käytettäviä työkaluja ovat mm. RSS-syötteet, Twitter ja yhä suuremmassa määrin Facebook. Hyviä esimerkkejä personoidusta tiedosta ovat myös suositut ruoka- ja liikuntatottumusten laadusta palautetta antavat palvelut. Palautteen antajana voi olla sosioteknologinen sovellus tai ihminen.

Ravitsemussuositukset sosiaalisen median aikakaudella. Perinteisillä ravitsemussuosituksilla ja postmodernia aikaa henkivällä sosiaalisella medialla on vahva ideologinen ristiriita. Käytännössä tämä näkyy siinä, että sosiaalisessa mediassa ravitsemussuosituksia kritisoidaan vahvoin sanankääntein. Toisaalta ravitsemussuositusten laatijat puhuvat sosiaalisesta mediasta kuin parasiitista, joka tunkeutuu alueelle, jossa se tuhoaa jotain tärkeää.

Ravitsemussuositukset henkivät aikaa jolloin terveysinstituutioilla oli "yksinoikeus" tietoon, ja tämä yksinoikeus antoi legitimiteetin kertoa ihmisille, kuinka heidän pitäisi syödä. Tälle ajalle oli myös tyypillistä, että median julkiseen tilaan oli pääsy vain harvoilla. Vahvojen insitituutioiden - median ja terveydenhoitojärjestelmän - aikakaudella voitiin luoda "suuria tarinoita", kuten yhtenäisiä ravitsemussuosituksia, ilman nykyisen kaltaista sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa valtakunnallista, näkyvää vastarintaa.

Mutta mikä on ravitsemussuositusten tulevaisuus? Onko meidän unohdettava "suuri tarina"? Sukupolvi, joka on kiertänyt maailmaa fyysisesti ja virtuaalisesti, on huomannut, että terveellisesti voi syödä monella tavalla. Yhtenäiset ravitsemussuositukset heijastavat heille sellaista yhtenäiskulttuurin aikakautta, joka maistuu enemmän nostalgialta, kuin nykypäivän maailmanmenolta. Voi kuitenkin kysyä, eikö netin loputtomien pienten ravitsemustarinoiden keskellä tarve yhteen suureen tarinaan ole suurempi kuin koskaan? Tällöin suositusten on kuitenkin luovuttava historiansa taakasta, jossa vedotaan valtavaan tutkimusnäyttöön, mutta jossa tätä tutkimusnäyttöä ei ole kukaan valmis kirjoittamaan auki. Onneksi ainakin Harvardin yliopisto on ollut luomassa uutta kulttuuria.

Yhdysvalloissa ilmestyvät uudet väestötason ravitsemussuositukset tänä vuonna ja Pohjoismaissa vuonna 2012. Mikael Fogelholm on mm. tässä blogissa kertonut siitä, että Pohjoismaiset suositukset laaditaan uudella tavalla, jolloin taustalla on suositusta varten tehtävät tieteelliset katsaukset. Yhdysvaltalaisia suosituksia laadittaessa on pyritty noudattamaan läpinäkyvyyttä ja annettu ihmisille mahdollisuus kommentoida prosessin etenemistä. Lisätietoa http://www.cnpp.usda.gov/dietaryguidelines.htm

Ravitsemusjournalismi sosiaalisen median aikakaudella. Tällä hetkellä kellä tahansa on sellaiset tiedon seuraamisen välineet, joista 20 vuotta sitten eivät edes huippututkijat ja -journalistit voineet unelmoida. Tiedontuottaminen internetin julkiseen tilaan on muuttunut koko ajan helpommaksi. Tämä on ajanut perinteisen journalismin kriisiin. Kun nettiin on syntynyt uusia asiantuntevia tiedon tarjoajia, ovatko ihmiset enää valmiita maksamaan kalliista tiedontuottamisen tavoista?

Suomalaisissa mediataloissa ei tuoteta juurikaan syvällistä ravitsemusjournalismia. Olisi tärkeää, että ravitsemuksesta tuotettaisiin laadukasta tietoa journalistisin kriteerein: vallankäyttäjiä vahtien ja muutossignaaleja luodaten. Valitettavasti mediatalot eivät resurssejaan syvempään ravitsemusjournalismiin herkästi käytä. Toimittajan työstä on tullut - osittain internetin pikauutiskulttuurista johtuen - nopeaa uutisten tuottamista. Parempia ravitsemusjournalismin aikoja odotellessa voimme kääntää katseen ulkomaille: BBC, New York Times, Guardian, US News yms.

Sosiaalisessa mediassa bloggaa ja keskustelee iso joukko intohimoisesti ravitsemustieteeseen ja sosiaaliseen mediaan suhtautuvia asiantuntijoita. Myös perinteisillä asiantuntijaorganisaatioilla olisi sosiaalisen median kautta uusia mahdollisuuksia tiedon välittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Isojen perinteisten organisaatioiden toimintakulttuuri taipuu kuitenkin huonosti sosiaaliseen mediaan. Perinteisten organisaatioiden tietoa kontrolloiva toimintaideologia ja sosiaalisen median avoimeen keskeneräisyyteen perustuva ideologia ovat ristiriidassa toistensa kanssa.

Sosiaalisessa mediassa keskiössä on kunnioitus yksilön tarpeelle rakentaa omaa maailmankuvaa. Tämä periaate ajaa ylhäältä käsin annettujen ohjeiden ohi. Sosiaalisen median toimintakulttuuria on kunnioitettava, jos siellä aikoo vaikuttaa. Perinteiset asiantuntijaorganisaatiot eivät voi jäädä akvaarion ulkopuolelle ihmettelemään, vaan on uskallettava sukeltaa osaksi netin moniäänistä kulttuuria. Tällä hetkellä terveystiedon välittämisessä sosiaalisessa mediassa valtaa pitäävät pienet ketterät toimijat, jotka ovat valmiita pistämään omaa persoonaansa peliin julkisessa tilassa.

Tässä sarjassa on aiemmin ilmestynyt:

1. Dosentti Matti Tolonen, Ravitsemushoito ja ravintolisät valtaavat alaa koululääketieteessä
2. Opiskelija Olli Posti, Ravinnon laadun merkitys
3. Professori Pekka Puska, SUOMEN AJANKOHTAISIA TERVEYSONGELMIA
4. Dosentti Mikael Fogelholm, Hyvä kunto on terveellistä
5. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Missä ravitsemusterapeutit luuraa?
6. Professori Antti Mero, Proteiinin merkitys liikkujalle
7. Professori Kari Salminen, Maitorasvat ja SVT
8. Professori Timo Strandberg, Kolesteroli ja valtimotaudit

Fosfori ei lannoita luita

**

Fosfori lannoittaa peltoja ja parantaa viljan kasvua, mutta valitettavasti ravinnon suuri fosforikuorma ei tee hyvää luittemme kasvulle. Päinvastoin, liian innokas luitten lannoittaminen fosforilla, voi vakavasti haitata niiden kasvua.

Tämä ja paljon muuta selvisi perjantaina 28.5.2010 kun dosentti Christel Lamberg-Allardtin työryhmästä väitteli tohtoriksi Virpi Kemi. Sali oli ilahduttavan täynnä ja vastaväittelijä professori Antti Aro oli hyvällä tuulella.

Lectiossaan (puhe, jonka väittelijä pitää tilaisuuden alussa) Virpi Kemi muistutti siitä miten vähän fosfori kiinnostaa ravitsemustutkijoita ja miten paljon se kiinnostaa elintarviketeollisuutta.

Fosforista ei ole pulaa ravinnossa. Sitä on pikemminkin liikaa. Tällä hetkellä monilla suomalaisilla fosforin saantisuositukset (600 mg/vrk) ylittyvät 2-3 -kertaisesti. Tämä johtuu mm. siitä, että ns. prosessoidussa ruoassa (makkara, sulatejuusto, einekset, lihamarinadi) on runsaasti fosfaattisuoloja lisäaineina. Näitä saa aika surutta ruokiin lykätä säilyvyyttä, ruoan puskurointiominaisuuksia ja rakennetta parantamaan.

Fosfaattisuolojen E-koodiviidakko on pelottava: E338, E339, E340, E341, E343, E450, E451, E452, E541. Elintarviketeollisuus onnistui lobbaamaan EU-lainsäädännön puolelleen ja näin saatiin hyvin väljät säädökset miten paljon fosfaattisuoloja voi olla ruoassa. Suomessa ruoan fosforikuorma on tämän lepsuilun myötä lisääntynyt jopa kolminkertaisesti verrattuna aikaan ennen vuotta 1995.

Luun haurastumisen lisäksi, korkea fosforikuorma rasittaa munuaisten toimintaa, on yhteydessä kakkostyypin diabetekseen ja pelottavalla tavalla sen arvioidaan myös osaltaan vaikuttavan sydän- ja verisuonisairauksiin.

Fosfori estää kalsiumin imeytymistä ja D-vitamiinin aktivaatiota!

Ruoan fosforikuorman vähentäminen onnistuu helposti omaksumalla kasvisvoittoisen sekaruokailun, jossa mahdollisimman vähemmän käytetään valmiita ruokaratkaisuja. Takaisin hellan ääreen valmistamaan ruokaa perheelle puhtaista perusruoka-aineksista!

Väitöskirjaan oli tehty varsin selkeä yhteenveto johon voitte vielä lopuksi tutustua. Innokkaimmat lukevat tietenkin koko väitöskirjan. Suosittelen!

Fosfori ja kalsium ovat molemmat luun perusrakennusaineita, joita tarvitaan kestävän luuston muodostumiseen ja ylläpitoon läpi elämän. Riittävän kalsiumin saannin merkityksestä luuston hyvinvoinnille on vahvaa tutkimusnäyttöä, mutta fosforiin liittyviä tutkimuksia on tehty vain muutamia terveillä ihmisillä. Nämä aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että runsas fosforin saanti, etenkin yhdistettynä vähäiseen kalsiumin saantiin, olisi haitallista luustolle kohonneen lisäkilpirauhashormonipitoisuuden välityksellä terveillä henkilöillä. Samanaikaisesti, kun kalsiumin saanti ravinnosta monilla länsimaalaisilla jää liian vähäiseksi, saadaan fosforia ravinnosta 2-3-kertaisesti yli ravitsemussuositusten. Tässä väitöskirjassa tutkittiin, onko ravinnon fosforimäärällä ja -lähteillä vaikutusta kalsiumin ja luun aineenvaihduntaan. Lisäksi tutkittiin ruokavalion kalsiumin ja fosforin saantimäärien, ja -suhteiden vaikutusta kalsiumin ja luun
aineenvaihdunnan keskeisiin merkkiaineisiin. Väitöskirjassa keskityttiin tutkimaan terveitä suomalaisia 20–43-vuotiaita naisia.

Väitöskirjatyön ensimmäisessä kokeellisessa tutkimuksessa 20–28-vuotiailla naisilla (n=14) tutkittiin erisuuruisten fosforiannosten vaikutuksia. Lisäksi poikkileikkaustutkimusasetelmassa tutkittiin 31–43-vuotiaiden naisten (n=147) ruokavalioistaan saamien fosforimäärien yhteyttä kalsiumin ja luun aineenvaihduntaan sekä sitä, onko lisäainefosfaatin ja luontaisen fosforin välillä eroa. Väitöskirjatyön toisessa kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin voidaanko kalsiumin saantia lisäämällä vähentää runsaan ravinnon fosforin saannin aikaan saamia vaikutuksia 20–40-vuotiailla naisilla (n=12). Lisäksi tutkittiin ravinnon kalsium-fosforisuhteen yhteyttä kalsiumin ja luun aineenvaihduntaan poikkileikkaustutkimuksessa 31–43-vuotiailla naisilla (n=147).

Kokeelliset tutkimukset olivat kontrolloituja ajan ja ravinnon suhteen, ja tutkimuspäivien järjestys oli satunnaistettu. Jokainen tutkittava toimi itse itsensä kontrollina. Kokeellisten tutkimusten tutkimuspäivien aikana tutkittavilta kerättiin vuorokausivirtsanäytteet ja otettiin 5-6 verinäytettä tutkimuksesta riippuen jokaisen 24-h tutkimusvuorokauden aikana. Ensimmäisessä kokeellisessa tutkimuksessa tutkittavat saivat kolmena tutkimuspäivänä aterioiden yhteydessä fosforilisää, josta saatava fosforiannos (250 mg, 750 mg ja 1500 mg) vaihteli tutkimuspäivinä. Yksi tutkimuspäivä oli kontrollipäivä, jolloin fosforilisää ei nautittu, vaan aterioista saatava fosfori (495 mg/vrk) oli ainoa fosforinlähde. Tutkimuspäivän aterioista tutkittavat saivat kalsiumia 250 mg/vrk. Toisessa kokeellisessa tutkimuksessa tutkittavien ruokavaliosta saama fosforimäärä oli runsas (1850 mg/vrk) vastaten määrältään ensimmäisen kokeellisen tutkimuksen suurimman fosforiannoksen fosforin päiväsaantia. Tutkimuksessa tutkittavat saivat aterioiden yhteydessä kahtena tutkimuspäivänä kalsiumlisää, josta saatava kalsiumannos (600 mg ja 1200 mg) vaihteli. Kontrollipäivänä kalsiumlisää ei nautittu, jolloin ravinnosta saatava kalsium (480 mg/vrk) oli ainoa päivän kalsiumlähde. Poikkileikkaustutkimuksessa tutkittavat pitivät neljän vuorokauden ajan ruokapäiväkirjaa, ja tutkimuksen aikana heiltä kerättiin paastoverinäytteitä ja kolme kertaa vuorokausivirtsanäytteet. Ravintoaineiden saanti laskettiin ravintolaskentaohjelmalla ruokapäiväkirjanpitotiedoista. Sekä kokeellisissa että poikkileikkaustutkimuksissa kerätyistä näytteistä määritettiin keskeisten kalsium ja luun aineenvaihduntaa kuvaavien merkkiaineiden pitoisuudet.

Ensimmäisessä kokeellisessa tutkimuksessa ravinnon fosforimäärä annosvastemaisesti kohotti seerumin fosfaatti- (S-Pi) ja lisäkilpirauhashormonipitoisuutta (S-PTH). Lisäksi suurin fosforiannos (1500 mg/vrk) laski seerumin ionisoituneen kalsiumin (S-iCa) pitoisuutta ja vähensi luun muodostusta (S-BALP) ja lisäsi hajoamista (U-NTx) sekä vaikutti kaikkiin muihinkin merkkiaineisiin haitallisimmin kaikista tutkimuksessa käytetyistä fosforiannoksista. Toisessa kokeellisessa tutkimuksessa ravinnon fosforin saannin ollessa runsasta kalsiumin lisääminen ruokavalioon annosvastemaisesti laski SPTH pitoisuutta ja U-NTx eritystä sekä kohotti S-iCa pitoisuutta ja täten vaikutti edullisesti kalsiumin ja luun aineenvaihduntaan. Silti kalsiumannoksilla ei havaittu olevan vaikutusta luun muodostukseen, kun ravinnon fosforimäärä oli suuri, mikä viittaa siihen, että tutkimuksessa käytetyillä kalsiumannoksilla (1080 ja 1680 mg/vrk) ei pystytty vähentämään kaikkia runsaan fosforin saannin aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Liiallista kalsiumin saantia tulee kuitenkin välttää, sillä se voi aiheuttaa muita terveydellisiä ongelmia.

Poikkileikkaustutkimuksessa runsas ravinnon fosforin saanti oli yhteydessä kohonneisiin S-PTH ja matalampiin S-iCa pitoisuuksiin. Fosforilähteistä lisäainefosfaatteja sisältävän ruoan käyttö oli yhteydessä korkeampiin S-PTH pitoisuuksiin. Sen sijaan luontaisen fosforin lähteiden runsaampi kulutus oli yhteydessä matalampiin S-PTH pitoisuuksiin kuin vähäisempi kulutus. Poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin myös, että alhainen ravinnon kalsium-fosforisuhde ( 0.50, moolisuhde) oli yhteydessä samanaikaisesti kohonneisiin SPTH pitoisuuksiin ja runsaampaan virtsan kalsium eritykseen (U-Ca), mikä viittaa siihen, että alhainen ravinnon kalsium-fosforisuhde voi häiritä kalsiumaineenvaihduntaa ja lisätä luun hajoamista. Lisäksi, vaikka tutkittavien kalsiumin saanti oli riittävää tai runsasta, ei kukaan tutkittavista saavuttanut ruokavaliossaan suositeltavaa kalsium-fosforimoolisuhdetta 1. Tämä johtui tutkittavien 2-3-kertaa ravitsemussuositukset (600 mg/vrk) ylittävästä fosforin saannista.

Yhteenvetona tutkimuksista todetaan, että terveiden suomalaisnaisten runsas fosforin saanti näyttää olevan haitallista kalsiumin ja luun aineenvaihdunnalle, varsinkin, jos kalsiumin saanti ravinnosta on vähäistä. Runsaan fosforin saannin haitalliset vaikutukset havaittiin sekä kokeellisissa että poikkileikkaustutkimuksissa. Lisäksi kokeellisessa tutkimuksessa runsas fosforin saanti lisäsi luun hajoamista ja vähensi muodostusta, mikä on haitallista luuston hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä. Tämän väitöskirjatyön tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että lisäaineista peräisin oleva fosfori on haitallisempaa kuin elintarvikkeen luontaisesti sisältämä fosfori. Vaikka tämän väitöskirjatyön tutkimukset osoittivat, että ravinnon runsaan fosforin saannin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää, niin silti niitä ei voida kokonaan poistaa ruokavaliolla, joka sisältää riittävästi kalsiumia. Runsaan fosforin saannin vähentäminen näyttäisi olevan tämän väitöskirjatyön tulosten perusteella perustelua myös terveillä ihmisillä.

Muita väitöskirjoja, joita olen käsitellyt terveysblogissani:

C-vitamiini ei tykkää kuparistaOrgasmirasvan ylistystäNuorilla usein niska jumissaFibromyalgiaa sairastava menköön punttisaliinHera on urheilijalle ja potilaille sopivaa jätettä