keskiviikkona, helmikuuta 03, 2010

Paina tämä kaaliisi!

***
Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä ilahdutti taas kirjeellä. Paina kaaliisi, että kaalia kannattaa syödä! sanoo Christer Sundqvist. Onnistuakseen rahoituskuvioissaan Kotimaiset Kasvikset ry joutuu ylistämään nykyistä lautasmallia. Semmoista se on nyky-Suomessa. Otetaan kuitenkin talteen Pirjon valistusviesti sellaisenaan näistä kaaleista. Perunan tarpeellisuudesta lautasmallissa, voidaan olla eri mieltä. Kas näin, kirjoittaa Pirjo Toikkanen kaaleista:

Vuoden vihannes -titteliä kantavista keräkaaleista poimitaan nyt käyttöön talvikaalit. Viljelijät ovat korjanneet kaalit talteen syys- ja lokakuussa, ja niitä riittänee lähes varhaiskaalisatoon saakka. Varastoidut valko- ja punakaalit ovat kookkaita ja rakenteeltaan tiiviitä, mutta raikkaita ja rapeita. Makeahkosta talvikaalista syntyy maukasta ja ravitsevaa ruokaa.

Talvikaalit sopivat haudutettaviksi uunissa, padassa, kattilassa tai vokkipannulla. Kaalikeitto ja lammaskaali täydentyvät porkkanasta ja kypsyvät liedellä. Uunin lämmöllä saadaan herkullista kaalilaatikkoa ja kaalipiirakkaa. Joskus osan tuorekaalista voi korvata hapankaalilla, ja punakaali sopii aivan samoihin ruokiin kuin valkokaalikin. Kaali valmistuu kätevästi myös säilyväksi salaatiksi.

Kaalista löydät runsaasti taustatietoa osoitteesta www.kasvikset.fi etusivulta kohdasta Vuoden vihannes. Vuoden vihannes -paketista löytyvät myös ruokaohjeet, ruoka- ja tuotekuvat.

Lautasmalli käyttöön
Lautasmalli opastaa helposti ymmärrettävällä tavalla syömään hyvin. Moni täyttää lautasensa kodin ulkopuolella itsepalvelulinjaston äärellä. Silloin on hyvä mahdollisuus totutella kokoamaan ateria niin, että täyttää lautasesta puolet joko kypsennetyillä tai tuoreilla kasviksilla.
Ruokaostoksilla lautasmalli ohjaa pysähtymään kaupan hedelmä- ja vihannesosastolla ja poimimaan kasviksia arviolta sellainen määrä, että ostoskärryn tai korin sisällöstä kertyy kasviksia puolet koko ruokaostosten määrästä. Ennen ruoanlaittoa näkee työpöydälle kootuista aterian aineksista, onko kasviksia riittävä määrä suhteessa muihin aineksiin.

Monesti kasvikset sisältyvät pääosin itse ruokaan, esimerkiksi keitossa tai salaatissa. Useimpiin tuttuihin ruokaohjeisiin kannattaakin lisätä jo maun takia kasvisosuutta, ja vähentää vastaavasti jotain muuta. Samalla ruoka muuttuu värikkääksi ja houkuttavaksi.

Talvisesongin kasvisvalinnat
Talvikauden kasviksiin kuuluvat juurekset, sipulit, pavut ja herneet, kaalit ja perunat. Väriä ja vaihtelua saadaan salaateista, tomaateista, kurkusta ja mausteyrteistä. Tuoreutta tulee myös viljellyistä sienistä, iduista ja versoista.

Valitse juureksia vaihdellen: porkkanaa, punajuurta, juuriselleriä, palsternakkaa ja lanttua. Yhdistele ruokiin erilaisia sipuleita: kelta- ja punasipulia, purjoa ja valkosipulia. Suikaloi patoihin ja keittoihin valkokaalia ja punakaalia.

Kaupan hedelmätarjonnan lisäksi kannattaa muistaa pakastetut marjat, ja käyttää vaihdellen niin kotipakastimeen kuin kaupan pakastealtaaseenkin tallennettua kesää.
Talvi on täyteläisten patojen, lämmittävien keittojen ja hitaasti haudutettavien uuniruokien aikaa.

Blinien seuraan kuuluvat kauniisti hienonnetut kelta- tai punasipulit raakoina. Jos maku on kovin voimakas, voi sipulikuutiot huuhtoa siivilässä kylmässä, juoksevassa vedessä.

Mitä lautasmalli tarkoittaa?
Täytä puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus lautasesta on noin neljännes. Perunan sijaan voit syödä riisiä, pastaa tai muita viljavalmisteita. Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Sen voit korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla. Valitse ruokajuomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää, jonka päällä on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit jättää syötäväksi myös välipalana. (Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta; kappale on suora lainaus)

Lähde: Pirjo Toikkanen. Talvikaalit valloittavat. Kotimaiset Kasvikset ry.

Muita samantyyppisiä kirjoituksia:
Tämän kirjoitti kello 4 kommenttia:
Avainsanat: ,

maanantaina, helmikuuta 01, 2010

Paha peruna?


*
Kunto & terveys -lehti 1/2010 on saatavilla laaja-pohjaista ihmettelyänne varten. Päätoimittaja Kalle Kotiranta (KK) haastatteli minua (CS) perunan johdosta. Kommentoi peruna-asiaa joko lehden toimitukseen tai tässä blogissa. Tässä osa haastattelusta:

Paljon puhetta Perunasta

KK: Christer, tarvitaanko perunaa lautasella?

CS: Hyvä kysymys! Suoraan kysymykseen saat kaikki ravinto-opilliset ja elintarvikepoliittiset kiemurat suoriksi oikaisevan vastauksen, joka saattaa aluksi hätkähdyttää: Perunaa ei tarvita lautasella.

KK: Peruna sisältää kuulemma paljon vitamiineja ja hivenaineita, onko näin?

CS: Näin ei ole. Peruna on juureksistamme kaikkein vaatimattomin, sillä siinä on niin vähän vitamiineja ja hivenaineita.

KK: Tuhoaako keittäminen viimeisetkin perunan hivenaineet?

CS: Keittäminen tuhoaa aina ruoka-aineiden vitamiineja, mutta kyllä hivenaineetkin saavat kyytiä. Peruna ei ole mikään poikkeus. Perunat pitäisi aina keittää kuorineen. Muuten vähäiset hivenaineet liukenevat liiaksi keitinveteen.

KK: Mitä hyvää ja huonoa perunassa on?

CS: Ensin hyvät asiat. Perunassa on hyvää sen sisältämä energiamäärä. Paljon liikkeellä olevat iloitsevat siitä kun he perunan sisältämän nopeasti imeytyvän tärkkelyksen avulla voivat tyydyttää energiantarpeensa. Peruna on myös tuoreena varsin hyvänmakuinen, joten tähän inkojen lahjaan maailmalle, ei hevin kyllästy. Peruna on varsin edullista ruokaa. Huonoa perunassa on ehdottomasti sen huono ravintoarvo, joka liikkuvallekin muodostuu ongelmaksi. Peruna nimittäin vie tilaa lautasella arvokkaammilta ruoka-aineilta. Kovin vähän liikkuvan pitäisi luopua perunasta tai ainakin vähentää sen syöntiä, sillä peruna saattaa herkästi lihottaa. Ruokakulttuurissamme on ikävä kyllä tapahtunut muutos yhä jalostetumpien elintarvikkeiden suuntaan ja peruna istuu tähän kehitykseen mahdottoman huonosti. Perunasta tehdyt sipsit ja lastut terveystietoisen on syytä jättää tosi vähälle.

KK: Jos perunasta pitää, kai sitä sentään voi syödä?

CS: Liikunnallisesta elämäntavasta kiinnostuneille ja tiukoille vegaaneille peruna voi sopia. Sohvaperunoiden kannattaa olla varuillaan.

KK: Entäpä uudet perunat kesällä?

CS: Kuka voi vastustaa uusia perunoita ja silliä?

KK: Onko peruna vitsaus laihduttajalle?

CS: Mielestäni ravitsemusterapeuttien ja laihdutuksen parissa työskentelevien asiantuntijoiden olisi syytä tiedostaa, että peruna ei todellakaan ole laihduttajan ruokaa. Peruna ei ole ”kevyttä”.

KK: Jos lautaselle ei kaivata perunaa, mitäs sitten lisukkeeksi?

CS: Perunan jättämän kolon lautasella voi mieluusti täyttää muilla laadukkailla juureksilla, jotka ovat jääneet perunan varjoon. Punajuuri, lanttu ja nauris tuo lautaselle monipuolista vaihtelua. Lisäksi on syytä syödä runsaasti vihanneksia, palkokasveja ja pahitteeksi ei olisi vaikka painoaan hallitseva suosiolla jättäisi perunan jättämän kolon kokonaan täyttämättä. Sen sijaan hän voi pihvin ja kalan annoskokoa pikkuisen suurentaa.

Lähde: Kalle Kotiranta. Paljon puhetta perunasta. Kunto & terveys 1: 60-61, 2010

Muita samantyyppisiä juttuja:
Tämän kirjoitti kello 89 kommenttia:
Avainsanat:

sunnuntai, tammikuuta 31, 2010

Uusi vuosi - uudet kujeet!


**
Uusi vuosi tuo mukanaan uudet kujeet. Vuoden vaihtuessa moni suomalainen arvioi mennyttä vuotta ja suuntaa katseensa tulevaisuuteen. On se aika vuodesta, kun pohdimme mitä uudistuksia haluamme elämäämme ja mitä aiomme tehdä niiden toteuttamiseksi.

Äsken päättyneessä kyselyssäni kiinnittyy huomio siihen, että 32 prosenttia blogini lukijoista ei tee minkäänlaisia uuden vuoden lupauksia. Eniten luvataan ruokailla terveellisemmin (35%), mitä voidaan pitää erittäin järkevänä lupauksena. Teen taas kaikkeni, jotta terveysblogissani olisi esillä terveellisen ruoan perusaineksia: vihanneksia, juureksia, hedelmiä, metsämarjoja, lihaa, kananmunia, ruisleipää ja ripaus eksotiikkaa.

Ilahduttavan moni (30%) aikoo nauttia enemmän elämästä. Se on hieno asia! Elämä on liian lyhyt uhrattavaksi synkkyyden alttarille. Tee sinä niin kuin 29 prosenttia lukijoista: Liiku enemmän! Säännöllisellä liikunnalla saavutetaan enemmän terveyshyötyjä kuin millään muulla toiminnalla. Joka ei halua liikkua, hankkikoot lääkäriltään liikkumattomuustodistuksen.

Elämäniloa tuo sivistyksen hankkiminen. Peräti 22 prosenttia teistä haluaa lukea ja muutenkin sivistää itseään enemmän kuin viime vuonna. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että hankit itsellesi laadukasta luettavaa vaikkapa Suomen urheiluliitolta. Yhtä moni teistä aikoo laihduttaa. Sekin onnistuu nyt paremmin kun sitä ennen lukee tuon SUL:n kirjan.

Kiva kun se pylväs ei jäänyt ihan tyhjäksi, jossa kysyttiin intoa lukea tätä vaatimatonta terveysblogiani. Joka kymmenes teistä haluaa lukea enemmän tätä Suomen suosituinta terveysblogia.

Tässä joitakin muita kyselyjäni:
Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:
Avainsanat:

torstaina, tammikuuta 28, 2010

Juoksua paljain jaloin on tutkittu

**
Summary in English
Harvard university professor Daniel Lieberman is out with his study in Nature on barefoot running. Watch this video! Cynthia Osterman put together a nice story about this in Reuter's Health. Runners who wear shoes tend to hit the ground with their heels first, whereas barefoot runners put the balls of the feet down first.
"People who don't wear shoes when they run have an astonishingly different strike," Lieberman said in a statement.
"By landing on the middle or front of the foot, barefoot runners have almost no impact collision, much less than most shod runners generate when they heel-strike," Lieberman added.
"Most people today think barefoot running is dangerous and hurts, but actually you can run barefoot on the world's hardest surfaces without the slightest discomfort and pain. All you need is a few calluses to avoid roughing up the skin of the foot."
Lieberman and his colleagues at Harvard, the University of Glasgow, and Kenya's Moi University studied runners who had always run barefoot, those who had always worn shoes and runners who had abandoned shoes. Barefoot runners had a springier step overall, and used their calf and foot muscles more efficiently, they found.
People used to running in shoes should not start barefoot trotting right away, Lieberman cautioned. "If you've been a heel-striker all your life, you have to transition slowly to build strength in your calf and foot muscles," he said. But he noted that evolution is on his side.
"Humans have engaged in endurance running for millions of years, but the modern running shoe was not invented until the 1970s," Lieberman said.


Harvardin yliopiston tutkija ja professori Daniel Lieberman on julkaissut liikuntafysiologian alaan kuuluvan tutkimuksen arvovaltaisessa Nature -lehdessä.

Hän on tutkinut mm. kenialaisten paljain jaloin juoksua ja amerikkalaisten tossunkuluttajien juoksutekniikkaa. Päähavaintona oli, että paljain jaloin juoksu aiheutti vähemmän jalkavammoja. Kun juostiin paljain jaloin, askellus oli päkiävoittoista ja jalassa olevat luonnolliset vaimennusominaisuudet otettiin paremmin käyttöön. Kun sen sijaan verhosi jalkansa huippumoderniin juoksukenkään, askellus muuttui kantapäävoittoiseksi. Katso tästä havainnollinen videoesitys.

Kehityshistoriamme aamuna olemme kävelleet ja juosseet paljain jaloin. Vasta kehityshistoriamme viimeisillä sadasosasekunneilla, eli noin 40-50 vuotta olemme toteuttaneet liikuntaviettimme sitä varten suunnitelluilla erikoisvalmisteisilla tossuilla. Kansainvälinen juoksukenkäbisnes on suurta. He eivät ehkä halua sinun siirtyvän juoksemaan paljain jaloin?

Juoksutossuilla köpöttely tuottaa voimakkaan kantapääiskun kertoja kilometrillä. Siksi juoksukengissä on pohjassa ja kantapään alla iskua vaimentavaa materiaalia. Kiistelyä on aiheuttanut se miten paljon niistä on hyötyä. Juoksutossujen kehittäjät ja valmistajat uskovat tietysti omiin tuotteisiinsa. Paljain jaloin juoksevien jalkapohja osuu maahan joko päkiän kohdalla tai jalan keskikohdalla. Ihmisen jalassa on voimakas kaari, joka toimii jousen tavoin ja paljain jaloin juokseva hyödyntää tätä. Painopiste siirtyy jalan kaaren avulla kosketuskohdasta ensin hiukan taaksepäin ja sitten takaisin eteenpäin kun jalka lähtee irtoamaan maasta. Kantapää edellä maahan tuleva ei jalan kaarta pysty hyödyntämään.

Paljasjaloin juokseminen vaatii enemmän sekä pohjelihaksilta että jalkapöydän lihaksilta kuin kantapää edellä maahan törmäävien, kengillä juoksevien juoksutyyli. Samalla akillesjänteen voima pystytään hyödyntämään paremmin.

Nykyihmisen varhaisella esivanhemmalla, Australopithecus afarensiksella, joka eli noin kolme miljoonaa vuotta sitten, jalan kaari oli paljon laakeampi kuin nykyihmisellä. Australopithecus pystyi kävelemään pitkiä matkoja kahdella jalallaan ja ottamaan lyhyitä juoksypyrähdyksiä, mutta pitkän matkan kestävyysjuoksija hän ei ollut. Noin 2 miljoonaa vuotta sitten eläneillä hominiineilla jalkaterän muoto muuttui kaarevammaksi ja pitkän matkan juoksuun sopivaksi. Se on epäilemättä parantanut kykyä metsästää savannilla.

Harkitse juoksua paljain jaloin - kesällä ulkona ja talvisin liikuntahallissa. Juokse luonnon omilla "kengillä".

Tervetuloa testaamaan paljasjalkajuoksua ja päkiävoittoista treeniä jo monta vuotta pyörineessä juoksukoulussani Turussa! Seuraava kerta on Harry Lankisen vetämänä 1.2.2010 Kupittaan urheiluhallissa klo 19.00-20.30.

Lähde: The best running shoe may be nature's own: study. Reuter's Health, 27.1.2010.
Asiaa käsittelee myös: YLE Tiedeuutiset, 27.1.2020


Muita juoksujuttujani voit lukea tästä:

Tukisukista lisää vauhtia juoksuun?

Tämän kirjoitti kello 5 kommenttia:
Avainsanat: ,

tiistaina, tammikuuta 26, 2010

Kevytmyrkyt eivät enää mene kaupaksi

**
Eilen Eläkeliiton Turun osaston luennolla sain kuuntelijat hymyilemään hyvin yksinkertaisella tavalla. Kerroin siitä miten kevyttuotteet ovat menettämässä suosiotaan. Rasvainen maito ja voi kelpaa yhä paremmin suomalaisille, kertoo mm. Kauppalehti. Iäkkäät kuulijani innostuivat ajatuksesta, että vanhat kunnon ruoan valmistusmenetelmät ja suomalainen perinneruoka tulevat taas kunniaan:
Jos haluat kuulla Suomen räväkintä, kerettiläisintä ja rasakkaimpaa ravitsemusvalistusta, silloin tiedät osoitteen:

Christer Sundqvist
Parainen
christer.sundqvist@ravintokirja.fi
040-7529274

Tässä vielä otteita Kauppalehden jutusta:

Maitomarkkinoilta kuuluu kummia. Pitkään suosiossa olleiden vähärasvaisten maitotuotteiden menekki on kääntymässä laskuun. Tulosaluejohtaja Ari Siljander Valiolta kertoo, että suomalaiset kuluttajat haluavat aitoja maitomakuja rasvattomien tuotteiden sijasta. Hänen mukaansa normaalirasvaisten tuoteryhmien kasvanut suosio näkyy jo selvästi Ruotsissa.

– Siellä kevyttuotteiden määrä kauppojen hyllyillä vähenee jatkuvasti. Suomi näyttää seuraavan samaa suuntaa, hän uumoilee.

Esimerkiksi voita ja kermaa käytetään nyt enemmän kuin muutama vuosi sitten. Niitä käytetään ruokaan vähemmän kuin vastaavia kevyttuotteita. Normaalirasvaisen kerman ja voin käyttöä perustellaan kunnon vanhanajan maun tunteella.

Siljanderin mukaan kuluttajat hakevat ruoan valmistukseen yksinkertaisuutta ja luonnonläheisyyttä. Myös luomumaitotuotteiden suosio on pitänyt pintansa taloustilanteesta huolimatta.

Vähärasvaisia maitotuotteita on useasti arvosteltu niiden mauttomuudesta. Kevyttuotteet ovat olleet hyllyillä parhailla paikoilla ikään kuin tyrkyllä. Kaupan vastaus laajaan tuotevalikoimaan on ollut, että ne pitävät esillä niitä tuotteita, joita kuluttajat haluavat.

Ja otteita Kauppalehden keskustelusta:

Missä Puska. Äkkiä nyt varoittemaan rasvojen vaaroista : - ) Perunaa ja hiilaria vaan napaan, että ihmiset saavat insuliinit taivaisiin...
Maito maitona ja voi voina. Nyt alkavat ihmiset vihdoin ymmärtämään miksi isoäidin kolestroli ei piikannut ja aikuisiän diabetesta oli niin vähän vielä 30 vuotta sitten. Kevytmyrkyt joutavat romukoppaan..
Just vastikään joku väläytteli voin kieltämistä... huuhaa hommaa sanon mä. Kyllä luonnolliset maut kuten voi ja kerma ovat varmasti terveellisempiä kuin teolliset p****t. Semmoiset vie varmasti hautaan aikaisin!
Ihmetyttää vaan kun ei mistään saa kunnollista tutkimus tietoa rasvoista, hiilareista, lisäaineista jne. Aina joku epäilyttävä taho on rahoittanut tutkimuksen ja lopputuloksen luotettavuutta voi vain arvuutella. Omalla järjellä tässä holhous yhteiskunnassa pitää tulla toimeen...

Muuta luettavaa aiheesta:
Tämän kirjoitti kello 17 kommenttia:
Avainsanat: , , ,

perjantaina, tammikuuta 22, 2010

Todellista superfoodia!

***
English summary
A considerable amount of readers from the USA, Sweden, Spain and Germany drop in on my healthblog. Most of you might not be familiar with the Finnish language. To make your disappointment smaller, I have decided to toggle down a short summary in English, in particular if the news I am delivering might deserve international attention.
A healthy diet is based on unprocessed foodstuff of both animal and plant origin. There is ample evidence for health effects when you consider including a plant-based diet a matter of choice. Plants protect against chronic oxidative stress-related diseases. This is due to the fact that dietary plants contain variable chemical families and especially large amounts of antioxidants. It has been hypothesized that plant antioxidants may contribute to the beneficial health effects of dietary plants.
Several prominent scientists (Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff) have developed a comprehensive food database consisting of the total antioxidant content of typical foods. The database includes dietary items such as berries, fruits, traditional medicine plants, herbs and spices and dietary supplements. The database is intended for use in a wide range of nutritional research, from in vitro and cell and animal studies, to clinical trials and nutritional epidemiological studies. Antioxidant contents of the samples were analyzed using a modified version of the FRAP assay. The results demonstrate that there are several thousand-fold differences in antioxidant content of foods. Spices, herbs and supplements include the most antioxidant rich products in this study. Some berries, fruits, nuts, chocolate and vegetables show exceptionally high antioxidant values. The database is of utmost importance and once the work is published, it will be widely recognized as a useful reference to healthy foodstuff and it will be an essential research tool to further elucidate the potential health effects of phytochemical antioxidants in diet.

Olen tänään saanut sähköpostiini jättitutkimuksen. Laajaa yhteistyötä tehden nimekkäistä tutkijoista koostuva asiantuntijajoukko on luonut edellytykset ruoka-aineiden vertailuun sen mukaan miten paljon ne sisältävät terveyttä ylläpitäviä antioksidantteja. Tiedot on tarkoitus koota erityiseen tietokantaan.

On jo pitkään ollut tiedossa, että kasvisvoittoinen sekaruoka on ihmiselle kaikkein parasta. Erityisesti marjoissa, hedelmissä, mausteissa, pähkinöissä ja vihanneksissa on runsaasti antioksidantteja ja muita kasviksille tyypillisiä ainesosia. On otaksuttu, että antioksidanteista löytyy paljon terveyshyötyjä.

Kovasti urakoiden asiantuntijat ovat aivan pian virallisesti julkaisemassa jättimäisen urakkansa parhaita paloja. Tutkijat elättelevät toiveita siitä, että heidän havaintojaan voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa missä etsitään kasvisten terveysvaikutuksia. Minä olen saanut ottaa osaa heidän tutkimukseensa hieman etuajassa ja voin vakuuttaa, että todella mielenkiintoiselta vaikuttaa. Tässä joitakin poimintoja kaikkein eniten antioksidantteja sisältävistä ruoka-aineista, joita minä luonnehtisin todellisiksi superfoodeiksi! Ruoka-aineille on erityisellä menetelmällä (modified version of the FRAP assay) laskettu kokonaisantioksidanttimäärä.

Parhainta mahdollista superfoodia

Ruoka-aine ____________ Antioksidanttimäärä (mmol/100 g)

Neilikka, jauhettu ______________ 277.3
Amla (intialainen karviaismarja), kuivattu _____ 261.5
Mintunlehdet, kuivattu __________ 116.4
Jamaikan pippuri (Allspice), kuivattu jauhe ________ 100.4
Ruusunmarja, kuivattu ________ 78.1
Kaneli, kuivattu jauhe ___________ 77.0
Oregano, kuivattu jauhe __________ 63.2
Timjami, kuivattu jauhe __________ 56.3
Mustikka, kuivattu ____________ 48.3
Afrikkalaisen baobab puun kuivatut lehdet ____ 48.1
Rosmariini, kuivattu jauhe _________ 44.8
Sahrami, kuivattu jauhe __________ 44.5
Salvia, kuivattu jauhe ____________ 44.3
Rakuunayrtti, kuivattu jauhe _______ 43.8
Laakerinlehti, kuivattu __________ 27.8
Zereshk (minulle tuntematon punainen marja) ____ 27.3
Muskotti, kuivattu jauhe _________ 26.4
Saksanpähkinä _______________ 21.9
Inkivääri, kuivattu _____________ 20.3
Tilli, kuivattu _______________ 20.2
Basilika, kuivattu ____________ 19.9
Espresso kahvi _______________ 14.2
Pekanpähkinä kuorineen ________ 8.5
Auringonkukansiemenet ________ 6.4
Omena, kuivattu ______________ 3.8
Maa-artisokka _______________ 3.5
Mustikkahillo ______________ 3.5
Luumut, kuivatut ____________ 3.2
Punaviini ___________________ 2.5

Huomio kiinnittyy siihen, että mausteissa on runsaasti antioksidantteja. Hedelmämehut pärjäsivät vertailussa yllättävän huonosti. Luonnollisesti metsä- ja muissa villimarjoissa on runsaasti antioksidantteja.

Lähde: Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff. The total antioxidant content of more than 3100 foods, beverages, spices, herbs and supplements used worldwide. Nutrition Journal 2010, 9:3 doi:10.1186/1475-2891-9-3 (provisional PDF)

Muita kirjoituksiani antioksidanteista:
Tämän kirjoitti kello 9 kommenttia:
Avainsanat: , , , ,

torstaina, tammikuuta 21, 2010

Pysäytä lapsilihavuuden pandemia!

**
Summary in English
The swine flu pandemics did not catch up. But there is a serious pandemic going on right now: obesity of children. First Lady Michelle Obama recently launched a campaign against childhood obesity. She spoke to the mayors of USA and the speech has been well received all over the USA.
Childhood obesity has reached pandemic proportions. Now is the time for radical decisions. Children need proteins, fat and good quality carbohydrates. Cut the soda consumption, serve healthy food for children and keep those fitness programs coming! It is time to act now!

Vaikuttaa siltä kuin sikainfluenssan pandemiajulistuksessa on aikanaan hätiköity. H1N1 -virus ei ole aiheuttanut (ainakaan vielä) mitään suurta epidemiaa maailmanlaajuisesti. Sen sijaan vakavampi maailmanlaajuinen epidemia on jyllännyt jo jonkin aikaa: Lasten lihavuus.

Yhdysvaltojen presidentin puoliso Michelle Obama on puhunut USA:n pormestareille. Lasten lihavuutta käsittelevässä puheesaan hän kannusti tekemään ratkaisuja, jotka auttavat perheitä ja yhteisöjä tarjoamaan lihaville lapsille terveellisiä vaihtoehtoja (Obama Foodorama, 20.1.2010).

Michelle Obaman aktiivinen rooli herättää asiantuntijoissa toivekkuutta (USA Today, 20.1.2010). Teidän oma terveystoimittajanne, Sundqvist, julistaisi mieluusti lapsilihavuuden pandemian, jos hänellä olisi valta tehdä näin. Kaikki voitava on tehtävä, jotta nyt varttuva sukupolvi saisi mahdollisimman hyvät edellytykset elämälleen. Tämä edellyttäisi mm. voimakkaita toimia niitä elintarvikevalmistajia kohtaan, jotka taalojen ja eurojen kiilto silmissä valmistavat lihottavia ruoka-aineita lapsille. On myös tehtävä ennakkoluulottomia ratkaisuja: useimmat lapset hyötyisivät painonhallinnassaan liikunnallisen elämänratkaisun lisäksi vähemmän sokerisesta elämästä. Kasvava lapsi tarvitsee runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä hyvälaatuisia hiilihydraatteja.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi vuonna 2009, että hän saattaisi tukea makeiden virvoitusjuomien verotusta. Virvoitusjuomat ovat liikalihavuuden merkittävä osatekijä. Obama viittaa tutkimustietoon liikalihavuudesta: "Siitä ei ole epäilystäkään, etteivätkö lapsemme juo aivan liikaa limonadeja." Hän arveli kuitenkin, että virvoitusjuomaveroesitys saisi vastaansa juomanvalmistajien lisäksi ne kongressiedustajat, joiden kotiosavaltioissa tuotetaan sokeria tai makeutusaineena käytettävää maissisiirappia. Ajatukset limsaverosta suututtivat virvoitusjuomien valmistajia. "En ole koskaan nähnyt sellaisen järjestelmän toimivan, jossa valtio kertoo mitä syödä ja juoda", ärähti Coca-Colan pääjohtaja Muhtar Kent ja jatkoi lapsellisesti: "Jos se toimisi, niin Neuvostoliitto olisi yhä pystyssä."

Oma rohkea yritykseni panna mm. lapsilihavuus aisoihin ilmestyy kirjan muodossa 15.2.2010. Silloin ilmestyy "Sietämätön leveys". Tätä kirjaa saa sitten aikanaan kirjakaupoista. Kierrän ahkerasti Suomessa luennoilla, joilla on kaksi pääteemaa: Lihavuus ja Aivojen ravinto. Tehkää tilaus niin minä teen teille edullisen luentotarjouksen.

Pysäytä lapsilihavuuden pandemia!


Muita kirjoituksiani lihavuudesta:
Tämän kirjoitti kello 21 kommenttia:
Avainsanat:

maanantaina, tammikuuta 18, 2010

Miljoonaluokan haaste: Suomalaisten lihavuus

*
Kansanterveyspäivät tulivat ja menivät 15.1.2010 ilman suurempaa huomiota.
Suomessa lihavuus (ja siihen liittyvät muut sairaudet) on merkittävä ja kallis kansanterveysongelma. Työikäisestä väestöstä noin 20 prosenttia on lihavia ja jopa 60 prosenttia liikapainoisia. Erityisen huolestuttavaa on nuoren aikuisväestön lihominen. Lisääntyvä lihavuus ja diabetes aiheuttaa miljoonaluokan haasteita.

Lasten ja nuorten lihominen on johtanut siihen, että yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Painoindeksin nousu jo 3─11 vuoden iässä lisää huomattavasti riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen nuorella aikuisiällä. Nykyisin Suomessa jo noin 300 nuorta aikuista sairastuu vuosittain.

Tämä johtaa väistämättä kysymyksiin: Miten tällaiseen tilanteeseen on jouduttu? Miksi yhä useampi nuori on lihava? Onko ravitsemussuosituksissa jokin perustavaa laatua oleva virhe?

Diabetes puhkeaa kun perintötekijät ja epäedulliset ympäristötekijät sekä yksilötekijät kohtaavat. Suomessa on katastrofaalisen paljon diabeetikkoja. Meillä on jo noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä ja diabeteksen ennustetaan jatkuvasti lisääntyvän.

Tämä johtaa väistämättä ilkeisiin kysymyksiin: Miten tilanne on päästetty näin pahaksi? Tehdäänkö varmasti kaikki voitava diabeteskatastrofin lieventämiseksi? Onko muuta tarjolla kuin Diabetesliiton ohjeistusta?

Lihavuus- ja diabetesepidemian voittaminen on suuri haaste ja siinä on Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen mukaan edettävä näin: "Lihavuuden ehkäisy ja torjunta väestön liikuntaa edistämällä sekä varsinkin nuorten ruoka- ja juomatottumuksia kehittämällä on kansanterveyden keskeisiä haasteita. Se vaatii todellisia vaikuttavia toimenpiteitä niin kodeissa ja kouluissa kuin valtiovallan ja elinkeinoelämän piirissä", toteaa pääjohtaja Pekka Puska.

Tämä johtaa väistämättä ilkeään kysymykseen: Miten kauan aiotaan jääräpäisesti jatkaa huonoksi koetun mallin soveltamista suomalaisiin?

Lihavuuden hoito toteutuu tällä hetkellä huonosti. Lihavuuden hoidossa resursseja kohdennetaan nykyisin paljon leikkaushoitoon, mutta sillä kyetään auttamaan vain hyvin pientä osaa lihavista. Lihavuuden ehkäisyyn ja perushoitoon pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota ja suunnata taloudellista tukea varhaisiin toimenpiteisiin. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja säästää terveydenhuollon kustannuksia. Leikkaus soveltuu kuitenkin vain hyvin pienelle osalle lihavista, mutta on käypä vaihtoehto silloin, kun muut lihavuuden hallintakeinot ovat jääneet tehottomiksi.

Tämä johtaa väistämättä ihmettelyyn: En ole kuullut vielä sellaisesta toimintastrategiasta, että ennen ohjausta vaaralliseen leikkaushoitoon, lihava potilas vielä kokeilisi hiilihydraattitietoista ruokavaliota lääkärin ohjauksessa. Ymmärtääkseni laihdutustulokset hiilihydraatteja rajoittamalla ovat olleet rohkaisevia.

Järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset Kansanterveyspäivät kokosi Helsingissä yhteen lähes 600 terveydenhuollossa ja terveyden edistämistyössä toimivaa ammattilaista kuulemaan ja keskustelemaan keskeisistä kansanterveydellisistä haasteista. Päivän aikana puhuttiin muun muassa lihavuuden, diabeteksen ja valtimotautien ehkäisystä ja hoidosta sekä siitä, kuinka ja millaisiin elintapamuutoksiin potilaita voidaan ohjeistaa ja motivoida näiden sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.


Muita kirjoituksiani samasta aiheesta:
Tämän kirjoitti kello 8 kommenttia:
Avainsanat: ,

perjantaina, tammikuuta 15, 2010

Hazardihommia terveysruoasta

#
Otan nyt suunnattoman riskin. Suoranaisen hazardin pistän kehiin. Minua tullaan tästä kirjoituksesta haukkumaan, ihailemaan tai vain hiljaa ihmettelemään. Kaikki riippuu siitä mihin ihmiskategoriaan sinä kuulut. Minua haukkuvat todennäköisesti ne jotka eivät ymmärrä kirjoitukseni sarkastista sävyä. Jos salmiakkipastillista joidenkin pasmat menevät sekaisin, niin mitähän tästä sitten seuraa? Ihailua saatan saada terveystietoisilta ihmisiltä, jotka ovat jo aikoja sitten heittänyt menemään kaikki uuden teknologian ruokaviritelmät ja siirtyneet ammentamaan terveyttä puhtaasta ja luonnollisesta ruoasta. Hiljaa minua ihmettelevät laajat kansanjoukot: Antaa pojan yrittää, lopettaa se sitten joskus!

Minä väitän, että nuori väittelijä Terhi Pohjanheimo on ihan pihalla, puhuu ja kirjoittaa roskaa, jonka toimittaja sitten vääristää käsittämättömäksi sekasotkuksi. En tiedä millaisessa maailmassa väittelijä Pohjanheimo elää kun hän tällaisia väitteitä esittää:

Valmistajat voisivat vaikuttaa kansanterveyteen räätälöimällä paremmin kohderyhmilleen maistuvia terveystuotteita.

Väite on harkitsematon. Jos vastaväittelijä on sopivasti valittu, niin hän ylistää väittelijää tästä seikasta. Mutta, kuule nyt Pohjanheimo, elintarvikkeiden valmistajia kiinnostaa tuotteessa pääosin sen tuotteen menekki. Jos tuote ei myy, se otetaan pois tuotannosta. Jos tuote häviää kaupan hyllyltä ostoskoriin nopeasti, sitä valmistetaan lisää. Terveyttä elintarvikevalmistaja edistää yleensä pakon edessä. Niin kauan hän työntää osoittain kovetettuja teollisia kasvirasvojaan (epäterveellistä) tuotteeseen, kunnes ne lailla kielletään. Pakon edessä margariiniteollisuus suostui muuttamaan margariinin tuotantoaan niin, että transrasvoja ei enää muodostu. Mitä enemmän elintarvikkeiden valmistajia päästetään peukaloimaan (räätälöimään) luonnon omia antimia, sitä epäterveellisemmäksi tuote menee. Saattaa kyllä myydä paremmin, mutta kansanterveyteen vaikutus on tuhoisa.

Terveellinen ruokavalio on hyvin kuluttajien tiedossa, ja yleisesti he myös tietävät, kuinka omia ruokavalintojaan pitäisi muuttaa siihen pääsemiseksi. Terveellisyys myös mainitaan mielellään tärkeimpien asioiden joukkoon omia ruokavalintoja perusteltaessa.

Kun juttelee oikeiden ihmisten kanssa, kun jalkautuu ruokavalintoja tekevien ihmisten pariin saa kuulla: "En tiedä mikä on terveellistä ruokaa. Yhtenä vuotena kananmunat ovat myrkkyä, toisena vuonna niitä oikein kehotetaan syömään. Ruoasta annettu tieto on valtavan ristiriitaista." Terveellinen ruoka ei minun mielestäni ole kuluttajien tiedossa. Terveellisen ruokavalion voi saavuttaa niin monella eri tavalla, mutta varsin harvoin ihan miten tahansa ruokavalintoja tehden. Toivottavasti väittelijä pohtii tätä seikkaa työssään.

Kansanterveydellisestikin on tärkeää, että elintarviketeollisuus onnistuisi räätälöimään ravitsemuksellisesti suositeltavampien tuotteiden aistittavia ominaisuuksia vastaamaan paremmin kohderyhmän mieltymyksiä. Myöskään mainonnan voimaa ei voi aliarvioida.

Tämä kohta viimeistään osoittaa miten väärin joku voi ymmärtää elintarviketeollisuuden roolin terveyden edistäjänä. Jos mainosten voimalla myytäisiin ruokaa, niin pelkkää puolivalmistetta ja mikroaaltouunitekeleitä kaupan hyllyillä olisi. Meillä olisi kilometrien pituiset rivistöt ravitsemuksellisesti ala-arvoista vatsan täytettä joka ikisessä kaupassa. Hankalista, helposti pilaantuvista säilöntäaineettomista ja puhtaista ruuista elintarviketeollisuus haluaisi päästä eroon logistiikkaa pilaamasta. Terveystietoiset ja valistuneet ihmiset ovat liejubroilereiden ja hyvin säilyvien valmisruokien tilalle vaatimalla vaatineet tuoreutta ja laatua. Kaupan markkinointiosaston ulkopuolelle suuntautuvan kauppakierroksen myötä voi kuluttaja löytää terveellistäkin ostettavaa ruokakaupasta. Turhan vaikeaksi homma on vain tehty. Jos mainitaan erikseen, että ruokaan on lisätty D-vitamiinia (tai jotain muita suojaravintoaineita), pitäisi mahdollisesti kysyä kuka sen D-vitamiinin on ensin ottanut pois? Jos ilmoitetaan sisältävän probiootteja niin äskettäin Kunto & terveys -lehden lukenut ehkä muistaa tuon vierasperäisen sanan, mutta suurin osa väestöstä on vain tyytyväinen kun joku ruoan valmistaja on heistä oikein kiinnostunut.

Väittelijä Pohjanheimolle toivotan antoisaa elämää ja nyt kun tuo väitöskirja on valmis, niin voit tehdä ihan oikeaa tutkimustyötä. Ei vain sellaista joka miellyttää elintarvikkeiden valmistajia. Älä harmistu, muutoksen tielle on mahdollista siirtyä vaikka heti!


Muita hazardijuttujani voit lukea tästä:
Tämän kirjoitti kello 17 kommenttia:
Avainsanat: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)