Kuntoilijan pieni ravinto-opas

Lapin urheiluopistosta on taas valmistunut uusia ravintovalmentajia. Päätösseminaarissa opiskelijat esittelivät vuoden aikana ammentamansa tietouden lopputyön muodossa. Ja hurjan hienoja töitä olikin esillä! Esittelen kaikki valmistuneet lopputyöt blogini lukijoille lähipäivien aikana.

Personal Trainingin uranuurtajana ja lukuisten kuntosaliohjaajien kouluttajana kunnostautunut Riku Aalto oli yhdessä ampumahiihtäjä ja valmentaja Lasse Seppäsen kanssa päättänyt julkaista lopputyön ihan kirjan muodossa. Seminaarissa näki päivänvalon parivaljakon mainio ravinto-opas.

Kirja osuu juuri sopivaan markkinarakoon: Harva jaksaa kahlata tiilikivimäisiä alan opuksia läpi ja lyhyestä esitteestä ei tule muuta kuin tyhjä olo. Tähän välimaastoon asettuu "Kuntoilijan pieni ravinto-opas". Tiiviissä muodossa on kaikki se tieto, jota tarvitset parantaaksesi hyvinvointiasi ravitsemuksen avulla.

Olen todella ylpeä siitä, että olen yhdessä FT Jaakko Mursun (Kuopion Yliopisto) kanssa saanut ohjata ja opettaa tätä verratonta parivaljakkoa. Kirjaa saa lähiaikoina kuntosaleilta ympäri maan ja ottamalla yhteyttä Rikuun tai Lasseen voi tiedustella voisiko kirjan tiimoilta olla muuta mukavaa kerrottavaa. Houkuttelen teitä varaamaan pojilta luentoaika ja kirjaesittely, sillä tästä kirjasta tulee hittituote!

Kuntoilijan pieni ravinto-opas kattaa käytännönläheisesti olennaisimmat tiedot ravitsemuksesta, terveydestä ja liikunnasta, ja suosittelenkin sitä lämpimästi tueksi ravintotottumusten muutokseen. FT, ravitsemustutkija Jaakko Mursu

Olen lukenut kuntoilijan pienen ravinto-oppaan. Siitä riittää suurta iloa moneksi lukukerraksi. Voin suositella opasta kaikille kunnostaan ja terveydestään kiinnostuneille henkilöille! FT, ravintovalmentaja Christer Sundqvist

Otteita kirjan sisällöstä:
Ravinto – energian ja elämän lähde (Terveellinen ravitsemus vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin, ehkäisee riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, moniin suolistosairauksiin, osteoporoosiin sekä pitää vartalon linjakkaana ja painon kurissa. Oikein ajoitettu ja fiksusti annosteltu ravinto ehkäisee harjoittelun aikaansaamaa ”tuhoa” elimistössä ja käynnistää palautumisen sekä kudosten korjausprosessit. Säännöllisellä aterioinnilla verensokeri- ja ravinnepitoisuudet pysyvät kehossa tasaisina, jolloin virtaa ja keskittymiskykyä riittää päivän askareisiin.)
Terveellisen ravitsemuksen kulmakiviä (Terveellinen ravinto on monipuolista ja maittavaa. Sen määrä on kohtuullinen ja oikein annosteltu suhteessa kulutukseen. Pienet herkuttelut ja yksittäiset ruoka-aineet eivät kokonaisuutta pilaa, jos perusta on vankalla pohjalla. Tällöin pieni herkuttelu ravitsevan lounaan jälkipalana ei murskaa tavoitettasi terveestä ja sopusuhtaisesta kehosta!)
Energiaravintoaineet – polttoainetta moniin tarpeisiin (Ravinnosta saadaan energiaa hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan sekä alkoholin muodossa. Edellisistä hiilihydraatit ja rasvat ovat pääasiallisia energianlähteitä, proteiinit ovat lähinnä rakennusaineita ja alkoholi runsasenerginen, mutta täysin tarpeeton energianluovuttaja.)
Hiilihydraatit (Viljavalmisteiden lisäksi hiilihydraatteja kannattaa nauttia runsaasti kasvisten, hedelmien ja marjojen muodossa. Nykyinen suositus onkin tankata kyseisen ruoka-aineryhmän tuotteita noin 400 grammaa päivässä.)
Glykeeminen indeksi (Nopeasti verensokeripitoisuutta nostavia elintarvikkeita ovat muun muassa sokeri, vaalea leipä, valkaistu riisi, peruna sekä maissi, rusinat ja hunaja. Matalan GI:n tuotteita ovat taas täysjyväviljatuotteet, tumma riisi, kasvikset, hedelmät, marjat (pääsääntöisesti) sekä pavut ja linssit.)
Pohdintaa vähähiilihydraattisista ruokavalioista (Hiilihydraatit ovat ihmisen tärkein energianlähde varsinkin kovatehoisessa liikunnassa. Jos hiilihydraatteja saadaan liian vähän, laskee vireys- ja suoritustaso selvästi ja samalla vähenee myös aktiivisuus ja liikunnan ilo. Myös palautuminen liikuntaharjoituksista kärsii ja henkilö on alttiimpi sairastumisille, rasitusvammoille ja henkiselle väsymiselle.)
Ravintokuitu (Kuitupitoisissa tuotteissa on sekin hyvä puoli, että niissä on runsaasti pureskeltavaa, jolloin leuat ja hampaat joutuvat töihin, syljeneritys lisääntyy, hampaat voivat paremmin ja vatsa täyttyy nopeammin sekä kestävämmin seurauksin.)
Proteiinit eli valkuaisaineet (Proteiineja saadaan hyvässä muodossa etenkin kananmunasta, vähärasvaisista maitotaloustuotteista sekä lihasta, kalasta ja kanasta.)
Proteiinit ja liikunta (Proteiinintarvetta lisäävät ennen kaikkea kova fyysinen harjoittelu, niukka energian- ja hiilihydraattien saanti sekä lihasmassan hankintatavoite.)
Rasvat (Kun kohtuullinen annos rasvaa saadaan kasviöljyistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja siemenistä, on rasvansaannilla ainoastaan positiivisia vaikutuksia rasvan palamiseen.)
Ravintorasvat ja liikunta (Liikunta ei juurikaan lisää rasvan tarvetta. Ruokavalion kokonaisenergiasta noin 25–35 E% tulisi saada rasvoista. Energiankulutuksen lisääntyessä tarvitaan siis enemmän myös rasvaenergiaa, mutta suhde muihin energiaravintoaineisiin pysyy samana.)
Suojaravintoaineet edistävät terveyttä (Suojaravintoaineita ei tarvitse saada ravinnosta suositusten mukaista annosta päivittäin vaikka saantisuositukset ilmoitetaankin vuorokautta kohden. Silti suositeltavinta olisi syödä säännöllisesti ja terveellisesti, jolloin samalla turvataan riittävä suojaravintoaineiden saanti ilman ravintolisien käyttöä.)
Suola (Liiallinen suolan saanti ei ole terveellistä. Myös liian vähäinen suolan saanti voi olla jopa hengenvaarallista.)
Neste (Liikkuvan ihmisen päivittäinen veden tarve lisääntyy hikoilun myötä. Menetämme nestettä pääasiassa hikoilemalla, hengittämällä sekä virtsaamalla. Erittäin runsas hikoilu lisää elimistön nesteen tarvetta jopa usealla litralla päivän aikana.)
Mitä hyötyä on paremmasta ravitsemuksesta? (Terveellinen ruokavalio ennaltaehkäisee useita sydän- ja verenkiertoelimistön sekä aineenvaihdunnan sairauksia, syöpää, osteoporoosia ja lukuisia muita sairauksia. Terveellinen ruokavalio pitää kilot kurissa, kehon kiinteänä sekä ihon, hiukset, hampaat ja limakalvot hyvässä kunnossa. Sen lisäksi hyvällä ravitsemuksella on kuntoa ja kehoa rakentava sekä rasituksesta palauttava vaikutus.)
Ravitsemus kuntoon pienin muutoksin (Alku on hankalaa. Ruoka ei ilmaannu itsestään jääkaappiin ja uuden rytmin opettelu ja eväiden veistely vaatii viitseliäisyyttä, mutta parin viikon päästä kaikki sujuu jo rutiinilla. Olet silloin ylittänyt suurimmat esteet ja matkasi voi jatkua jo vauhdilla kohti päämäärääsi.)
Fiksumpana ostoksilla (Älä mene kauppaan nälkäisenä. Jos edellisestä ateriasta on ehtinyt vierähtää tovi, niin nauti pieni välipala ennen lähtöä)
Elintarvikeopin lyhyt oppimäärä (Pakkausmerkinnöistä käy ilmi valmisteen sisältämän energiamäärän lisäksi myös tuotteen säilyvyyteen ja valmistukseen liittyvää informaatiota.)
Kuinka omaa energiansaantiaan voi arvioida? (Auto kuluttaa vähän polttoainetta tyhjäkäynnillä, enemmän rauhallisessa ajossa ja paljon kovaa kaahattaessa. Samoin ihminen kuluttaa vain vähän levossa ja lineaarisesti sitä enemmän mitä kovempaa on rasitus.)
Ruokapäiväkirja paljastaa totuuden (Ruokapäiväkirjan pitäminen on kohtuullisen työläs, mutta antoisa toimenpide ravintovalmennuksessa.)
Opi analysoimaan ravitsemustasi – ruokapäiväkirjan purkaminen (Ruokapäiväkirjasta saa paljon tietoa irti ilman ravitsemustieteilijän tai -terapeutin koulutustakin. Jo pelkällä silmäisyllä näkee tiettyjen perusasioiden, kuten ruokailurytmin sekä aterioiden keskinäisen tasapainon toisiinsa nähden.)
Tehon vaikutus energiankulutukseen ja rasvanpolttoon (Kovatehoisessa kestävyysliikunnassa energiankulutus voi hyväkuntoisella olla jopa 15–20 kertaista lepotilaan verrattuna.)
Energiankulutusta arvioivat mittarit (Kaikkien energiankulutusta arvioivien mittareiden antama lukema on suuntaa antava, eikä missään tapauksessa absoluuttisen tarkka lukema. Epätarkimpia ovat mittarit, jotka eivät huomioi yksilöllisiä eroja energiankulutuksessa.)
Tulosten hallinta onnistuu vain elämäntapamuutoksella (Ruokavaliomuutoksen, kuten muidenkin elämäntapamuutosten kohdalla, prosessi etenee vaiheittain seuraavan muutosprosessimallin mukaisesti. Se mistä itse lähdet liikkeelle ja kuinka kauan viivyt kullakin pysäkillä on täysin yksilöllistä. Myös se, pääsetkö koskaan portaikon yläpäähän riippuu oikeastaan vain itsestäsi. Tukijoukot ovat toki tarpeen, siksi mekin olemme tukenasi ja apunasi! Onnea valitsemallasi tiellä!)
Iloitse liikunnasta ja hyvästä ruoasta (Ruoka ja syöminen ovat iloisia asioita. Valtaosa meistä kokee syömisen kuuluvan omalle mukavuusalueelleen. Hyvä tuoksu, maku, seura ja kaunis kattaus ovat luksusta arkeen kuin juhlaankin.)
Ravintolisät – kenelle, mitä ja miksi? (Mitä nämä pussukat ja tonkat sisältävät? Ovatko ne avain kiinteään kehoon, vauhdikkaaseen painonpudottamiseen ja pullisteleviin lihaksiin? Mikä on ravintolisien ja erikoisruokavalmisteiden ero? Ja kenelle kyseisistä tuotteista on hyötyä – ja missä tilanteissa?)


Yhteydenotot:
Riku Aalto Oulu, +358 (0) 50 3494 099, riku.aalto@trainer4you.fi
Lasse Seppänen Oulu, +358 (0) 44 349 6682, lasse.seppanen@trainer4you.fi

Tärkkelyspitoisten ruokien nauttiminen nostaa diabetesriskiä

*
Eilen (26.11.2007) uutistoimisto Reuters tiedotti asiasta, joka koskettaa lähes puolta miljoonaa diabetesriskissä olevaa tai diabetekseen jo sairastunutta suomalaista: Tärkkelyspitoisten ruokien nauttiminen nostaa tyypin 2 diabetesriskiä.

Kyseessä on kaksi uutta hyvin laajaa ja pitkäkestoista tutkimusta Archives of Internal Medicine -lääkärilehdessä. Artikkeleissa käsitellään hiilihydraattien ja niiden aiheuttaman sokerikuorman vaikutusta kakkostyypin diabeteksen riskiin. Riisin, perunan ja leipäviljan suhteen kannattaa siis olla maltillinen ja nauttia näitä ruoka-aineita vain kohtuullisesti varsinkin jos on riski, että sairastuu kakkostyypin diabetekseen. Diabeteksen Käypä Hoito -suosituksiin kuuluva voimakas tärkkelyspitoisten kasvien tuputtaminen on jo kauan ihmetyttänyt minua. Olisiko korkea aika käydä aitoa keskustelua hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta terveyden perustana?

Jari Ristiranta on myös lukenut tutkimuksia ja kommentoi niitä näin: Ensimmäisessä tutkimuksessa seurattiin 59 000 tummaihoista yhdysvaltalaista naista kahdeksan vuoden ajan. Ravinnon glykeeminen indeksi eli hiilihydraattien imeytymisnopeus oli yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin. Viljakuidun saanti puolestaan oli yhteydessä pienempään riskiin. Molemmat yhteydet korostuivat normaalipainoisilla naisilla. Toisessa tutkimuksessa seurattiin 64 227 keski-ikäistä kiinalaisnaista lähes 5 vuoden ajan. Ravinnon hiilihydraattien määrä oli yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin. Erityisesti riisillä havaittiin vahvempi yhteys: Eniten riisiä syöneellä neljänneksellä oli lähes kaksinkertainen diabetesriski vähiten riisiä syöneisiin verrattuna. Tämä saattaa olla hieman yllättävää, sillä kiinalaiset ovat käyttäneet riisiä pitkään ja heidän luulisi olevan siihen parhaiten sopeutuneita. Myös glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma (sokerikuorma) olivat yhteydessä kasvaneeseen riskiin.

Alkuperäislähteet:

Archives of Internal Medicine Vol 167 No. 21, November 26, 2007

1. Glycemic Index, Glycemic Load, and Cereal Fiber Intake and Risk of Type 2 Diabetes in US Black Women
2. Prospective Study of Dietary Carbohydrates, Glycemic Index, Glycemic Load, and Incidence of Type 2 Diabetes Mellitus in Middle-aged Chinese Women

Muut kirjoittavat asiasta:
Starches raise diabetes risk in blacks and Chinese. Reuters Health, 26.11.2007
Starches raise diabetes risk in blacks and Chinese. Scientific American, 26.11.2007
Hiilihydraatit ja riisi kasvattavat diabetesriskiä Kiinassakin. Ravitsemus ja Terveys, 27.11.2007

Beetakaroteeni ei ehkä sittenkään tapa

*
Muistan ilolla ne mukavat keskustelut tohtori Matti Tolosen kanssa beetakaroteenista. Siinä pistettiin porukalla halvalla taannoista surullisen kuuluisaa SETTI-tutkimusta, jota maailmallakin pidetään suomalaisen tutkimuksen pohjanoteerauksena. Siinähän pyrittiin osoittamaan, että tupakoivat olivat kahta kauheammassa riskissä kuolla keuhkosyöpään jos popsivat beetakaroteenia. Tämän legendaarisen suomalaisen limbotutkimuksen (Kansanterveyslaitos!!) jälkeen on moneen kertaan osoitettu, että beetakaroteenista on pikemminkin hyötyä kuin haittaa tupakoitsijalle ja muillekin.

Äskettäin ilmestynyt beetakaroteenitutkimus osoittaa, että vuosikymmeniä jatkuva beetakaroteenilisien syöminen voi mahdollisesti ehkäistä muistin ja muiden mielentoimintojen heikentymistä.

Virkistäkää muistianne lukemalla tohtori Tolosen havaintoja SETTI-tutkimuksesta.

Syökää porkkanoita!

Lähde: Francine Grodstein, Jae H. Kang, Robert J. Glynn, Nancy R. Cook, J. Michael Gaziano. A Randomized Trial of Beta Carotene Supplementation and Cognitive Function in Men. Arch Intern Med 167 (20): 2184-2190, 2007

Yksin ei ole kovin kaksista olla

**
Lääketieteen lisensiaatti Kaisla Joutsenniemen väitöskirjatyön mukaan yksin elävillä naisilla ja miehillä on eniten terveysongelmia. Avioliitto on hyvä asia kun tarkastellaan kuolleisuutta, koettua terveyttä, mielenterveyttä ja epäterveellistä alkoholinkäyttöä.

Kansanterveyslaitoksella tehdyssä väitöstutkimuksessa käytetyt kuolleisuusanalyysit perustuivat vuoden 1995 lopun suomalaisiin väestönlaskenta-aineistoihin, joihin liitettiin kuolemansyyrekisterin tiedot vuosilta 1996–2000. Sairastavuusanalyysit perustuivat kahteen 20 vuoden välein toteutettuun vertailukelpoiseen poikkileikkaustutkimukseen (Terveys 2000 -tutkimus, Mini-Suomi-terveystutkimus 1978-80). Molemmat tutkimukset edustivat Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä.

Yksin asuvilla on tutkimuksen mukaan enemmän alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja kuin avioliitossa elävillä. Yksinäiset henkilöt myös kuolevat todennäköisemmin alkoholista johtuviin syihin kuin avioliitossa elävät.

"Jos avioliiton ulkopuolella asuvien määrä kasvaa edelleen ja heidän terveytensä kohenee myös tulevaisuudessa hitaammin kuin avioliitossa elävien terveys, ei-avioliitossa eläviin ryhmiin liittyvät kansanterveydelliset haasteet kasvavat", arvioi Joutsenniemi.

Tilanne on huolestuttava, sillä yhä pienempi osuus suomalaisista elää tänä päivänä avioliitossa.

Lähteet: Kansanterveyslaitoksen tiedote, 23.11.2007 ja YLE Terveys, 23.11.2007

Kohtuullisesta suklaansyönnistä saattaa olla hyötyä

**
Suklaata on teollisessa mittakaavassa valmistettu jo 1800-luvulta lähtien. Maitosuklaa keksittiin Sveitsissä vuonna 1875 ja Sveitsi onkin suklaantuotannon suurmaita. Sveitsissä myös tutkitaan suklaan terveysvaikutuksia. Täytyyhän suklaateollisuuden saada lisää niitä myyntiargumentteja ja niin näitä suklaatutkimuksia auliisti tuetaan.

Sveitsiläinen tutkijaryhmä on äskettäin selvittänyt tumman suklaan terveyshyötyjä. Sydänterveyttä koskevan tieteellisen kirjallisuuden johtavassa julkaisussa, Circulation, on tässä kuussa ilmestynyt kiinnostavaa tietoa.

Kaksi tuntia tumman suklaan (40 g ja 70-prosenttista) nauttimisen jälkeen havaittiin koehenkilöissä vähemmän hapetusstressiä, verihiutaleiden kokkaroitumista ja sepelvaltimoiden laajentumista. Tutkijat uskovat tumman suklaan hyödyn löytyvän sen sisältämistä flavonoideista (antioksidantteja). Tummaksi värjättyä flavonoiditonta suklaata nauttineissa ei havaittu näitä terveysvaikutuksia.

Jos ei millään pärjää ilman makeisia, niin voisin varovasti suositella mahdollisimman tummaa suklaata.

Olen aiemminkin kirjoittanut suklaasta:

Suklaamunaus iltapäivälehdessä
Katekiini on suklaan salaisuus
Tumma suklaa - onko siitä hyötyä?
Oletko riippuvainen suklaasta?

Lähde: Flammer AJ, Hermann F, Sudano I, Spieker L, Hermann M, Cooper KA, Serafini M,
Lüscher TF, Ruschitzka F, Noll G, Corti R. Dark chocolate improves coronary vasomotion and reduces platelet reactivity. Circulation 116 (21): 2376-2382, 2007

Kysykää suomalaisten terveydestä

*
Kansanterveyslaitos on tänään (21.11.2007) julkistanut kansallisen FINRISKI -2007 -terveystutkimuksen tulokset. Tässä ensin lyhyt yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja sitten muutama provosoiva kysymys:

Suomi syö terveellisemmin, mutta lihoo yhä. Suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 2002 ollut jälleen laskussa ja ihmiset syövät aiempaa terveellisemmin. Edellisten viiden vuoden 1997–2002 aikainen pysähdys kolesterolitasojen laskussa on taittunut. Tiedot käyvät ilmi vastavalmistuneesta kansallisesta FINRISKI 2007 – terveystutkimuksesta. Kansanterveyslaitos toistaa FINRISKI-tutkimuksen viiden vuoden välein. Tammi-maaliskuussa tänä vuonna tehtyyn tutkimukseen osallistui 6000 suomalaista viidellä alueella eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa perehdyttiin ihmisten veriarvoihin, elintapoihin ja ravintotottumuksiin. Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus laski kaikilla tutkimusalueilla keskimäärin 4,9 prosenttia. Kaikkien alueiden yhteinen kolesterolin keskiarvo vuonna 2002 oli 5,51 mmol/l ja nyt 5,24 mmol/l. Kolesterolin lasku on suurimmaksi osaksi kansalaisten parantuneen ruokavalion ansiota. Koulutusryhmien väliset erot ovat pieniä ja ne ovat jopa pienentyneet, erityisesti miehillä.
Suomen kansa painaa paljon. Suomalaiset lihovat edelleen. Painonnousu on jatkunut vuosikymmeniä tasaisesti. Viimeisten viiden vuoden aikana miesten paino on noussut 500 ja naisten 900 grammaa. Koulutusryhmien erot ovat ennallaan ja parhaiten koulutetuilla on pienin painoindeksi. Nuorten aikuisten – sekä naisten että miesten – painoindeksi nousee kaikkein selvimmin. Suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia. Lihavia molemmista on jo 20 prosenttia (painoindeksi yli 30). Miehet ovat FINRISKI:n tulosten mukaan vähentäneet edelleen tupakointiaan ja myös naisten tupakointi on laskusuunnassa. Parhaiten koulutetut tupakoivat vähiten.
Verenpaineen lasku on pysähtynyt. Suomalaisten verenpaine laski vuosikymmeniä vuodesta 1972. Viimeisin FINRISKI 2002–2007 kertoo verenpaineen laskun pysähtyneen. Syynä lienee väestön lisääntynyt alkoholinkäyttö ja lihominen. Korkeasti koulutettujen verenpaine on matalampi kuin vähemmän kouluja käyneiden eikä erossa ole suuria muutoksia aikaisempaan.
Rasvan laatu paranee yhä ja suolan saanti vähenee. Kaksituhatta FINRISKI-tutkimuksen osallistunutta osallistui myös FINRAVINTO-tutkimukseen. Siinä tutkittiin ihmisten ravintotottumuksia ja tulosten mukaan sekä miehet että naiset saavat ravinnostaan vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja enemmän tyydyttymättömiä rasvoja kuin aiemmin. Tämä selittää veren kolesterolitason laskua. Ihmiset saavat ravinnostaan myös yhä vähemmän suolaa.
Kansallisia terveystutkimuksia jo 35 vuotta. Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisten alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo 35 vuotta vuodesta 1972. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein ja ensimmäiset niistä toteutettiin Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Tarkoitus oli tuolloin arvioida Pohjois-Karjala Projektia. Vuosien saatossa tutkimus laajeni ja ensimmäinen FINRISKI – tutkimus tehtiin 1992, jolloin mukana oli jo kattava otos koko Suomen väestöstä. Keskeisten riskitekijöiden seuranta väestötasolla on terveyspolitiikan kannalta tärkeää, koska muutokset erityisesti väestön veren kolesterolitasossa, verenpaineessa, ylipainossa, tupakoinnissa ja alkoholin kulutuksessa näkyvät nopeasti väestön sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

Sitten muutama provosoiva kysymys, joka ehkä houkuttelee teitä miettimään:

• Kansallisia terveystutkimuksia on nyt toteutettu 35 vuotta ja tuloksena on kansan lihominen. Herää kysymys: Eikö tuossa ajassa jo olisi pitänyt niinkin helppo ongelma kuin lihavuus nujertaa? Voiko kyse olla siitä, että virallisia ravitsemussuosituksia ei noudateta tai onko kyse siitä, että nämä suositukset eivät toimi?
  
• Miten voidaan väittää, että kasvirasvojen syönti ja eläinrasvojen demonisointi olisi kansanterveytemme onneksi? Eikö parempi taktiikka olisi ottaa hattu nöyrästi käteen ja kysyä kansalta voisiko ristiriitaisen tutkimusnäytön seasta löytyä jotakin toteuttamiskelpoista näiden rasvojen osalta?
• Valmiit totuudet (kaikesta ristiriitaisuudesta huolimatta!) tappavat kansan kiinnostuksen Kansanterveyslaitoksen valistukseen. Olisikohan se niin, että ristiriitaiset tutkimukset eivät niinkään sekoita kansalaisten ravitsemuskuvioita, vaan se, että joku instanssi Suomessa pystyy olemaan niin vuorenvarma jostakin ravitsemukseen liittyvästä asiasta? Kaikkitietäviä tärkeilijöitä on tapana halveksia. Sen sijaan avoimin mielin ja kyselevällä asenteella liikkeellä olevia kunnioitetaan.
  
• Onko käynyt mielessä, että aito keskusteluyhteys ja avoin pohdinta voisi tuoda taas takaisin kansan luottamuksen Kansanterveyslaitokseen? Emmehän halua, että kansa kokonaan menettää luottamuksensa Kansanterveyslaitokseen?
  
• Mitä jos se keittiön pöydältä puuttuva voirasia ja eläinrasvojen demonisointi onkin se ongelman ydin? Syödään niin maan mahdottoman kevyttä ruokaa, että sillä ei nälkä lähde ja täytetään sitten nälän jättämä aukko napostelulla? Napostelukulttuurin pönkittämisessä Kansanterveyslaitos on liiankin näkyvästi ollut mukana. Sen sijaan aidon kotona valmistettavan ruoan eteen voisi tehdä paljon enemmän työtä. Eikö niin?
  
• Miten paljon markkinavoimat vaikuttavat tulosten tulkintaan? Voiko Kansanterveyslaitos sanoa olevansa markkinavoimista riippumaton organisaatio?
• En näe tuossa yhteenvedossa mitään mainintaa liikunnasta. Eiköhän liikkumattomuutemme ole se suurin syy lihomiseen? Ei kai sentään jonkin yksittäisen ruoka-aineen kohtuullinen nauttiminen voi olla syypäänä lihomiseen?
  
• Mitä ajetaan takaa tuon mitättömän pienen kolesterolitason laskun maininnalla? Onko se maininta tuossa vain sen takia, että luotaisiin mielikuva siitä, että yhä useampien suomalaisten pitäisi ennakoivasti ryhtyä popsimaan kolesterolilääkkeitä kun ravitsemusta muuttamalla ei päästä tuon parempaan tulokseen? Onko tarvetta alentaa kolesterolia?
• Miten Kansanterveyslaitos voi olla niin vuorenvarma, että sen suosittelema ruoka on terveellisempää kuin jokin muu ruoka? Onko näyttö tästä niin vahva?
  

Kysyvä ei tieltä eksy sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Kun Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta kysyy, saa vuorenvarmoja vastauksia, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että ne vastaukset ovat monesti minua vieneet vielä suurempaan epätietoisuuteen. Ehkä olen niin tyhmä, että en ymmärrä vastauksia?

Ymmärrättekö te?

Juuri näin!

**
Kun lukee Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikön Pirjo Toikkasen kirjoitusta juureksista, tulee hyvälle tuulelle. Juuri näin pitää juureksista kertoa!

Tässä muutama makupala:

• Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi.
  
• Juureksia on alettu nauttia juhlahetkinä hienoina terriineinä ja timbaaleina, piiraina ja gratiineina. Mutta vain pienissä piireissä, koska juuresten kulutusluvut ovat yhä vaatimattomia, jopa laskusuunnassa.
• Juuresten vähäinen käyttö ihmetyttää, koska juurekset ovat edullisia, maistuvat herkullisilta, ovat ravintoarvoltaan erinomaisia ja niitä on hyvin saatavilla.
• Juures ansaitsee tulla maistetuksi myös omana itsenään, juuri sille sopivalla tavalla valmistettuna ja maustettuna.
  
• Punajuuri kuuluu jouluun jo värinsä puolesta, mutta myös nauriista, selleristä ja mustajuuresta saa upeita ruokia. Piparjuuri piristää kirpeydellään.
• Soseutetut juurekset eli juurespyreet on helppo maustaa ja rikastaa kiinnostaviksi: esimerkiksi porkkanalle rakuunaa ja appelsiinia, punajuurelle omenaa ja timjamia. Kaikki juurekset pitävät pähkinä-, seesami- tai muusta laadukkaasta öljytilkasta ja jouluisista piparkakkumausteista: kanelista, neilikasta ja kardemummasta, muskotista, tähtianiksesta ja inkivääristä.
• Juuressoseet muuntuvat keitoiksi, kun niitä jatkaa kana- tai kasvisliemellä.
  
• Sosekeitot voi tehdä käden käänteessä juuressoseista, joita saa pakattuina tuoretuotteina, sous vide -tuotteina ja pakasteina. Soseutettua porkkanaa ja lanttua on kaupoissa, myös imellettyä perunasoseainesta kausituotteena ennen joulua. Näiden lisäksi on kehitetty punajuuri-perunasose sekä porkkanasta, palsternakasta, lantusta ja selleristä tehty juuressose helpottamaan juuresruokien valmistusta.
• Uunipaahdetuista juureksista joko sekoituksina tai erikseen kypsennettyinä pitävät kaikki. Valmistus on helppoa: Pyöräytä juureslohkot öljytilkassa, mausta suolalla, pippurilla ja hunajalla. Lisää yrtin oksia ja pirskota joukkoon balsamicoa, jos haluat. Paahda uunissa kypsiksi.
• Juurekset voit hankkia työn helpottamiseksi valmiiksi paloiteltuina. Hyvä juureshöystö syntyy ratatouillen tapaan käyttäen juuresten hauduttamiseen vähän viiniä ja runsaasti tomaatteja ja välimerellisiä mausteita.
• Pannulla haudutetut juurekset maistuvat makeilta. Juureskuutiot lisätään esikeitettyinä pannulle ja karamellisoidaan mausteiden ja sokerin kanssa herkullisiksi. Pakastetut juureskuutiot sopivat tähän tarkoitukseen hyvin.
• Etikkapunajuuret sopivat vastapainoksi pehmeänmakuisille jouluruoille. Tölkitettyjä punajuuria saa kuutioituina, suikaleina ja lohkoina tuttujen viipaleiden ja kokonaisten etikkapunajuurien lisäksi. Valmiiksi kuutioidut punajuuret helpottavat rosollin valmistusta.
  

Juuresten kulutus oli Suomessa henkeä kohti vuonna 2006 yhteensä 10,6 kg, josta:

• porkkanaa 8,4 kg
• lanttua 1,1 kg
• punajuurta 550 g
• bataattia 170 g
• naurista 100 g
• palsternakkaa 80 g
• selleriä 40 g
• retiisiä 40 g
• muita juureksia yht. 150 g
  

Vuoteen 2005 verrattuna juuresten kokonaiskulutus/hlö on vähentynyt 1,5 kg.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry:n uutiskirje, 19.11.2007

100 000. käynti!

*
Käsittämättömät 100 000 käyntiä tuli täyteen tässä varsin uudessa ravinto- ja terveysaiheisessa blogissa. Juhlistan tuota hetkeä lähettämällä suuren lahjan henkilöllisyytensä ja IP-osoitteensa varmistavalle kävijälle Salon seudulta. Ilmoita osoite minne voin yllätykseni lähettää!

Suomen lapset vaarassa kun kunnat säästävät

*
Säästökeinot:

• Suositusten mukainen määrä koululääkäreitä on harvinainen näky
• Lasten hyvinvointiin ei panosteta

Nykytilanne:

• Kouluterveydenhuolto maksaa Stakesin arvioiden mukaan nykyisin 40 miljoonaa euroa. Suosituksiin pääsemiseksi tarvittaisiin 40-60 miljoonaa lisää.

Selityksiä:

• Lääkäripula
• Koululääkäreiden huono palkka
• Kuntatalouden rappiotila
• Kunnat eivät ylipäänsä halua päästä kouluterveydenhuollon suosituksiin

Seuraukset:

• Jokelassa ammuskeltu - lukuisia kuolonuhreja
• Lasten hammasterveys on romahtanut
• Lapset sairastelevat ja voivat pahoin
• Lasten huostaanotot ovat lisääntyneet
• Lastenpsykiatrille on kilometrien pituinen jono

Toimenpiteet:

• Kunnat pakotetaan lailla turvaamaan asianmukainen kouluterveydenhoito
• Valtio varaa tämän asian toteuttamiseksi riittävästi rahaa kunnille
• Rakennetaan muutama golfkenttä, uimahalli ja viihdekeskus vähemmän
• Vaihdetaan hallitus (Katainen ja Vanhanen ovat jo saaneet tarpeeksi tuhoa aikaiseksi)

Poliittista satiiria tuutin täydeltä

#
Meidän valitsemamme kansanedustajat ovat koko maanantain ja pitkälle tiistain puolelle käyttäneet aikaa keskusteluun potilasturvalaista. Täysistunto lopetettiin tiistaina 13. päivänä marraskuuta kello 2.16. aamuyöstä. Ei tässä uskoisi näitä ihmisiä täysjärkisiksi millään. Mahdollisesti moni suomalainen kokee itsensä monin verroin älykkäämmäksi kuin korkeaa palkkaa nostava kansanedustaja. Ehkä heidän palkkansa on näin korkea sen takia, että se häpeä oman mielipiteen lausumisesta jollakin tavalla kompensoituisi. Onkohan se sellaista häpeällisen työn lisää? Tässä joitakin makupaloja:

Kimmo Sasi /kok (esittelypuheenvuoro): Mutta kuten sanottu, kynnys sille, että voidaan määrätä muita kuin työtaistelun osapuolia tällaisiin tehtäviin, on korkea. Siitä syystä perustuslakivaliokunta lähteekin lausunnossaan siitä, että tällaiseen potilasturvatyöhön määrätään ensisijaisesti työtaistelun vuoksi irtisanoutuneita henkilöitä. Jos määrätään muita henkilöitä kuin työtaisteluun osallistuvia henkilöitä, silloin pitää pyrkiä hankkimaan asianomaiselta henkilöltä suostumus eli suostumuksen perusteella määrätään henkilöitä tekemään työtä. (Ed. Gustafsson: Mutta myös ilman suostumusta, kertokaa sekin!)... Ihan vielä kaksi esimerkkiä: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kansalaisilla on velvollisuus palvella palokunnassa. Se kuuluu velvollisuuksiin, se ei ole pakkotyötä. Myöskin on toinen tapaus, jossa esimerkiksi lääkäri määrättiin hoitamaan virkaa Pohjois-Norjassa pakolla ja katsottiin, että tämäkin oli mahdollista, ja sitä ei pidetty pakkotyönä. (Ed. Tiusanen: Kadunmies teholle hoitamaan!)

Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Eivät suomalaisen yhteiskunnan ongelmat ole koskaan ennen ratkenneet pakon kautta eivätkä ne ratkea tässäkään tapauksessa. Tämä lakiesitys, joka on puhdasoppinen pakkotyölaki, koskee yksipuolisesti nyt pelkästään työntekijöitä, ei tässä ole edes ajateltu toista osapuolta tuoda tähän kiistaan mukaan. Se on kummallinen lähestymistapa. Mikäli tämä energia ja innovatiivisuus ja tahtotila olisi käytetty oikeasti ratkaisun hakemiseen, niin uskon, että ratkaisu olisi jo huomattavan paljon lähempänä. Ei tällaista lainsäädäntöä voi missään nimessä hyväksyä. Me tulemme olemaan tätä lainsäädäntöä vastaan; me olemme valmiita hakemaan ratkaisua ja käyttämään sitä omaa osaamistamme ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen, mutta kyllä silloin tarvitaan lisää rahaa. Tämä ongelma ei ratkea ilman sitä.

Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Politiikassa aika ajoin tulee eteen vaikeita kysymyksiä, ja nyt meillä on edessämme erittäin vaikea kysymys. Näyttää siltä, että me olemme jakaantumassa kahtia: Toiset joutuvat vastaamaan siitä, että suomalaisten potilasturvallisuus taataan näissäkin oloissa. (Välihuutoja vasemmistoliitosta ja sos.dem. ryhmästä) Toiset tahtovat sotkea yhteen kaksi asiaa. Te yritätte koplata, antaa vääriä signaaleja ja sen kuvan, että me muka häiritsemme sovittelua. Sovittelu on toinen asia, tämä asia on toinen asia. Me olemme valmiit uhraamaan tämän, mutta myös annamme täyden tuen sovittelulle (Eduskunnasta: Rahaa!) ja toivomme, että sovittelussa päästään eteenpäin. Näitä kahta asiaa ei saa koplata keskenään.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun laki ja oikeudentunto on ulkoistettu ihmisten sydämistä paperille, sisältä ulos, niin tässä sitä ollaan, ja tämä on tapahtunut laajasti. Nyt on äärimmäisen suuri ahdistus kansakunnassa. Työpaikoilla ollaan jakautuneita, potilaat ovat huolissaan, ihmiset ovat huolissaan siitä, riittääkö meillä terveydenhuoltohenkilökuntaa jatkossa, ja me täällä lakiteknisesti kikkailemme. Kirjaviisaita on kyllä kuultu, mutta se ei ole ymmärrystä lisännyt. Ainoa, mitä tässä vielä on pelastettavissa ja pitää pelastaa, on riittävä valtion rahoitusratkaisu, joka on hallituksen ja eduskunnan käsissä. Se on ainoa tapa, millä tämä ratkeaa, ennemmin tai myöhemmin.

Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä lakihan on hoitajia kohtaan erittäin loukkaava ja rikkoo myös tätä suomalaista neuvottelukulttuuria. Tämä laki ei tule kuulkaa, hyvät ystävät, takaamaan potilasturvallisuutta, vaan se tulee johtamaan hyvin dramaattisiin seurauksiin. Porvarihallitus on mielestäni erityisen lyhyessä ajassa onnistunut sotkemaan maan asiat. Olisin odottanut edes jonkunlaista nöyryyttä hoitajien oikeutettuja vaatimuksia kohtaan. Tämä asia on edelleen ratkaistavissa rahalla. Entisenä rehtorina uskaltaisin sanoa näin, että antaisin hallitukselle työmarkkina-asioitten hoidosta arvosanan improbatur eli hylätty. (Ed. Häkämies: Mikä!) - Kauniiden vaalilupausten sijaan porvarihallitus paljastaa todelliset karvansa. Se on asettunut selkeästi työnantajien puolelle ja sekaantuu neuvotteluihin siten, että sopimusratkaisu tulee yhä vaikeammaksi. Hyvät kokoomuslaiset erityisesti, tehkää nyt lähipäivinä jotain, jotta me saamme tämän sovintoratkaisun aikaiseksi. Te olette tämän sopan synnyttäneet. Tehkää sen ratkaisemiseksi jotain.

Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheenvuoro): Pääministeri Vanhanen puhui eilen metsäpalosta. Valitettavasti palon sytyttäjä ministeri Katainen ei ole paikalla eikä ole myöskään tämän VPK:n palopäällikkö pääministeri Vanhanen, mutta on siellä muita vastaajia, ja kysyn teiltä ihan yksinkertaisen kysymyksen: Eikö se, joka tekee tietoisesti vahinkoa, ole velvollinen korvaamaan aiheuttamansa tuhot?

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Koko lauantain Yleisradio kertoi, että 60 prosenttia suomalaisista hyväksyy Tehyn työtaistelutoimenpiteet, mutta hallitus ajaa potilasturvalakia. Tämä vastakkainasettelu on täysin virheellinen. Minä hyväksyn Tehyn työtaistelutoimenpiteet ja toivon, että niiden seurauksena he saavat reilut, tuntuvat palkankorotukset.

Mutta ei tämä hyväksyntä sitä voi tarkoittaa, että hyväksyisin sen, että keskoslapset tai syöpäpotilaat tai auto-onnettomuuden uhrit sen takia kuolevat tai vammautuvat, että on olemassa työtaistelutilanne. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä laki on jouduttu säätämään sen vuoksi, että, toisin kuin aina ennen, työmarkkinoilla ei ole voitu vapaaehtoisesti sopia suojelutyöstä, jolla hengen ja vammautumisen uhka olisi voitu ennalta rajata työtaistelun seurausten ulkopuolelle. Tämä laki ei ratkaise sopua. Vain sopu voi ratkaista tämän asian. Sitä me kaikki täällä toivomme ja toivomme, että tätä lakia ei jouduta koskaan soveltamaan.

Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Totuttuun tapaan ed. Zyskowicz taas sotkee asioita ja yrittää puolustaa hallitusta, mutta muuten tämä hallituksen käyttäytyminen on kyllä aika kummallista, että sopan pääkeittäjillä valtiovarainministeri Kataisella ja pääministeri Vanhasella on ilmeisesti pakottava tarve olla jossain muualla tähän aikaan, kun keskustellaan tästä laista, niin että varmaan tarvittaisiin jonkin sortin pakkovelvollisuus istua omien asioidensa käsittelyn ajan siellä ministeriaitiossa.

Sinikka Hurskainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että hallitus ei kuuntele kansaa. Täytyy sanoa, että minäkin olen melko pitkään täällä eduskunnassa ollut, ja ei ole koskaan niin yksimielisiä viestejä kansalaisilta tullut kuin tässä asiassa on tullut, eli viesti on se, että ei missään tapauksessa pakkolakia. Niitä on varmaan teille muillekin tullut myös monia satoja, niin kuin itselleni. Kokoomuksen ja keskustan eli hallituspuolueiden mielestä (Ed. Gustafsson: Ja vihreiden!) - ja vihreiden - kansa on tässä täysin väärässä. Tässä vaiheessa hallituksen pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja kutsua osapuolia yhteiseen pöytään ja yrittää etsiä ratkaisua. Asiat ja rahanjako pitäisi tässä vaiheessa laittaa tärkeysjärjestykseen. Rahaa tulisi lisätä kuntien valtionosuuksiin eli terveydenhuollon puolelle niin, että tähän asiaan saataisiin ratkaisu.

Minna Sirnö /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän lain myötä Pilatuksen tavoin kätensä pesevä sinivihreä hallitus hyppäsi hetkessä tasa-arvotuposta naisten oikeuksia polkevaan ja työreformistiseen pakkotyölakiin, jolla ei edes ministeri Risikon jälleen täällä toistamien sanojen mukaan pelasteta ihmishenkiä eikä edes taata sitä henkilökuntaa niihin yksiköihin, joista hallitus on tämän lain yhteydessä puhunut.

Maria Guzenina-Richardson /sd (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Kun kuuntelee hallituspuolueiden edustajien puheita, niin täytyy sanoa, että täällä vallitsee jonkin näköinen arvoamnesia. Tämä työtaistelu on nimittäin nyt jo tullut kalliiksi. Tämän aamun tietojen mukaan esimerkiksi Uudellamaalla on maksanut jo yli miljoonan, kun on suunniteltu, miten pieniä lapsia lähdetään kuljettamaan ulkomaille lentokoneilla hoitoon. Kaikki tämä voitaisiin välttää sillä, että hallitus, jonka käsissä tämä viime kädessä on, toimisi nyt oikea-aikaisesti eikä enää pitkittäisi tätä ongelmaa. Pienten lasten vanhemmat kantavat huolta lastensa tulevaisuudesta. Vanhusten omaiset kantavat huolta. Meillä on kriisi käsissä. Arvoamnesiasta kertoo myös se, että pääministeri Vanhanen ja ministeri Katainen eivät ole täällä paikalla tätä kriisiä ratkomassa, vaan ilmeisesti jossain (Puhemies koputtaa) ulkomailla viimeisten tietojen mukaan.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vanhanen vertasi tätä työtä metsäpalon sammuttamiseen. Silloin vaalikeväänä joku heitteli tikkuja sinne metsään, ja nyt tässä on se kytö tosi roihuna. Tämä laki tarkoittaa sitä, jotta tässä nyt heitetään bensaa ja tehdään pahempaa jälkeä vielä, ei sammuteta. Siinä mielessä ihmetyttää, koska kokoomuksella on tässä avaimet käsissä.

Tommy Tabermann /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! On outoa kuunnella, kuinka niitä hoitajia ja meitä, jotka vastustamme tätä lakia, syyllistetään ikään kuin meillä olisi verta käsissämme. Kyllä se kylmä käsi, joka nyppää sen keskoskaapin johdon irti seinästä, kuuluu hallitukselle, ei hoitajille, ei meille. Käsistähän tässä muutenkin on kysymys. Monta kuukautta on puhuttu siitä, että niitä käsiä kaivataan koko ajan lisää, niitä on liian vähän siellä. Miksi näitä käsiä ei kunnioiteta, miksi niiden ei anneta rauhassa hoivata, hoitaa, varjella elämän lepattavaa liekkiä? Se on outoa. Me lähetämme täältä viestin Suomen tällä hetkellä hämmentyneelle nuorisolle. Lähetämmekö sellaisen viestin, että ole itsekäs, ole kova, vai lähetämmekö sellaisen viestin, että välitä, rakasta?

Itse asiassa me emme äänestä vain tästä laista. Me äänestämme siitä, minkälaisen Suomen me haluamme, haluammeko me kyynärpäiden Suomen (Puhemies koputtaa) vai haluammeko me olkapäiden ja sylien Suomen.

Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Mieto on paikalla. (Ed. Mieto: On paikalla!) - Hienoa! - Esimerkki viestijoukkueeseen, 4xkymppihiihtoon: Jos sinne pakotetaan kaksi hiihtäjää, niin tiedän, että laatu ei ole varmaan hyvää.

Mutta en pyytänyt puheenvuoroani tämän takia, vaan ed. Kallis oli palauttamassa keskustelun olennaisille juurille. Hoitajat ovat oikeasti pettyneitä tasa-arvoerän suuruuteen, 30-40 euroa per hoitaja. Nyt, kun olen ollut koko ajan salissa ja kuunnellut erityisesti kokoomuksen kansanedustajien puheita, niin en käytä erityistä lähdekritiikkiä, mutta minun on pakko todeta, että nämä puheenvuorot ovat olleet haluttomia, siellä on ollut kyvyttömyyttä, näköalattomuutta, passiivisuutta, on puuttunut tahtotila tehdä tälle asialle jotakin. (Ed. Heinäluoma: Toivoa tarvittaisiin!) - Niin, toivoa ainakin tarvittaisiin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) - Ja missä on tavallaan itsekritiikki? Me olemme tässä lähinnä hallituksen kyvyttömyyden johdosta. Ratkaisua toivotaan. Vielä vetoomus teille: Tehkää nyt jotakin!

Peruspalveluministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutamiin kysymyksiin vastauksia.

Elikkä lääninhallituksen resursseja täällä peräänkuulutettiin, ja on todella lääninhallitusten edustajien kanssa arvioitu, että tähän kyetään, ja tässähän toki tehdään siellä alueilla yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.

Täällä kysyttiin myös sitä, millä keinoin varmistetaan henkilöstön saatavuus kaiken kaikkiaan. Olen vuodesta 81 ollut alalla. Olen tehnyt aiheesta myös väitöskirjan siitä, mitkä asiat ovat niitä tärkeitä asioita. Ja voin sen kertoa nyt kyllä vielä tässä kertaalleen.

Yksi vaikuttava tekijä on palkkaus. Toinen on se, että poistetaan perusteettomat pätkätyöt. Kolmas on se, että vaikutetaan työolosuhteisiin, eli osaamisen parempi hyödyntäminen ja muun muassa työnjakomallit. Me jokainen täällä salissa oleva ja kaikki puolueet tiedämme, että tämä ongelma on tullut pitkällä juoksulla ja se on nyt tässä tilanteessa. Minä olen itse henkilökohtaisesti hyvin surullinen siitä, että tähän on jouduttu menemään, mutta se, minkä nyt katson omaksi tehtäväkseni, on potilasturvallisuus. Täällä se on tulkittu jääräpäisyydeksi. Minä olen mielelläni jääräpää.

Pääministeri Matti Vanhanen (saapuu paikalle keskellä yötä): Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosehdotukset hallituksen esitykseen vaikuttavat hyvin harkituilta ja perustelluilta eivätkä itse tämän lain varsinaista tavoitetta ole muuttamassa. Meillähän on tässä sopimusyhteiskunnassa ollut hyvin vakiintunut, pitkäaikainen käytäntö siitä, että osapuolet aina työtaistelun yhteydessä sopivat niistä rajoista, niin sanotusta suojelutyöstä, ja tämä on ollut hyvä käytäntö meillä. Se ollut olennainen osa sitä järjestelmää, jolla työntekijät ja työnantajat ovat käyneet kiistojaan lävitse. Voidaan vain kysyä, mihin me siirtyisimme, jos tästä periaatteesta ryhdyttäisiin luopumaan.

Tämän lain kohdalla, niin kuin täällä on moneen kertaan tultu sanoneeksi, itse asiassa nyt vähän poikkeuksellisella tavalla pyritään turvaamaan, uskoisin, aika lailla samantyyppiset rajat suojelutyölle kuin ne rajat olisivat, jos olisi tavanomaiseen tapaan niistä osapuolten kesken sovittu. En ole huomannut tässä asiantuntijakäsittelyssä enkä myöskään tässä keskustelussa, että nämä lain kautta tulevat rajat poikkeaisivat siitä, mitä olisi tehty, mikäli noudatettaisiin normaalia työmarkkinakäytäntöä. Siinä suhteessa en pidä tätä lakia dramaattisena. Se ei ole varsinkaan hallituksen asettumista työnantajan puolelle, niin kuin ed. Viitanen täällä keskustelussa esitti, vaan lainsäätäjä tällä lailla haluaa asettua yksinomaan, voisi sanoa, työtaistelun sivullisten puolelle, turvataan se, mikä on turvattavissa.

Mutta tämä laki ei ratkaise itse kiistaa. Sekin on moneen kertaan sanottu. Ratkaisu itse kiistaan pitää hakea sovittelulautakunnassa. Sovittelulautakunta on se elin, jossa se ratkaisu haetaan. Ei ole enää muuta elintä. Valtakunnansovittelijan voisi sanoa sovittelutyö ohitettiin ja siirryttiin hänen esityksestään suoraan tähän loppuvaiheeseen, sovittelulautakuntaan, ja siellä se työ on tehtävä.

Silloin, kun tätä hallituksen esitystä annettiin eduskunnalle, edellytin osapuolilta, että heidän pitää myös kertoa ulos julkisuuteen, mikä on se reaalinen neuvottelutilanne, ja se kerrottiin. Itse asiassa se heidän kuvauksensa osoitti sen, että oikeastaan minkäänlaista todellista liikkumista neuvotteluissa kummaltakaan puolelta ei ollut tapahtunut, ja on selvää, että ellei tätä liikkumista tapahdu, on tavattoman vaikea saada sovintoa. Mutta tämä on hallituksen vetoomus ollut nyt sovittelulautakunnalle, että sen pitää sovinto saada aikaan ja tällä viikolla.

Merja Kyllönen /vas: Arvoisa puhemies! Nyt eestä naiset, hoitajat pois alta, apuun syöksyy kierteellä valtiovalta / Homman heti handuun nappaa, viimeisenkin sovinnon hengen mennessänsä tappaa / Puheissansa elinehto, tuonen virta vaiko keskoskehto / Apu löytyy pakkolailla, poliitikot heiluu järkeä vailla / Nyt eletään lupausten lunastuksen aikaa tai kohta alkaa ruoskat raikaa / Uuden ajan työväenpuolue, jonka korvat ei kansaa kuule / kokoomus à la höpö höpö, milloin loppuu teidän keulivasta mopostanne à la löpö löpö.

Orjatyövoiman käytöstä Suomessa vuonna 2007

#
Lehti kirjoittaa:

Eduskunnan perustuslakivaliokunta asettaisi jyrkät ehdot orjatyövoiman käytölle Suomessa. Valiokunta linjasi kokouksessaan tänään, että orjatyötä voidaan käyttää ainoastaan, jos se on ainoa keino peittää hallituksen karkeat epäonnistumiset. Eilen valiokunta totesi, että laki orjatyöstä voidaan säätää tarvittaessa hallituksen toiveiden mukaisesti normaalina lakina, eikä se edellytä muutoksia perustuslakiin.

YK:n määritelmän mukaan orja on kuka tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitti omana linjauksenaan tänä aamuna, että orja on hyvän näköinen, kunhan sen valkoisen työpuvun helma on riittävän lyhyt. Katainen kuitenkin korosti, että lakineuvotteluissa täytyy ottaa huomioon kaikki osapuolet:

Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan. Toinen Mooseksen kirja, 21:20 21″ summasi Katainen hallituksen lähitulevaisuuden suunnitelmia vielä valomerkin aikaan.

Helsingin Sanomat on tänään haastatellut Jyrki Kataista. Saatteko mitään selvää hänen vastauksistaan? Minä en ainakaan.

Seuraa tärkeä tiedotus blogini lukijoille

**
Hoitoalan työtaistelua ei saa päästää alkamaan! Toimittaja Kirsi Myllyniemi pyytää levittämään tätä vetoomusta mahdollisimman laajasti.

Potilasturvalaki on zeroälylaki

###
Lääkäri Armi Paini sanoo oivallisesti:

Hallituksen esitys uudeksi potilasturvalaiksi on kammottava esimerkki siitä, mihin runsas zero-juomien nauttiminen johtaa. Ehdotan kansalaisten turvaksi zeroturvalakia, joka suojaa meitä kansalaisia zeroälypoliitikoilta.

Hyvin sanottu!

Selitys: Potilasturvalailla halutaan suojella ihmisten henki ja terveys siinä tapauksessa, että hoitajien irtisanoutumiset toteutuvat. Terveydenhuollon ammattihenkilö voidaan lääninhallituksen esityksestä määrätä viikoksi kerrallaan työhön. Pakolla.

Täältä löytyy lisää ihmeteltävää. Joitakin poimintoja:

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tilanne on vakava, ja sovittelun pitäisi olla päällä yötä päivää. Minä ihmettelen, mitä varten se sovittelulautakunta ei kokoonnu, ole jatkuvasti koolla ja neuvottele niin kauan, että valkoinen sauhu hormista nousee. Näin se tehdään silloin, kun on isoista asioista kysymys... Ja sanon vielä ministeri Risikolle: Puhutte oikeudesta elämään. Palaan tähän varsinaisessa puheenvuorossani, missä vedetään rajaus oikeudesta elämään. Haluan sitä Suomen hallitukselta kysyä. Äidinkö kohdusta asti? Silloin voisin olla mukana.

Pääministeri Matti Vanhanen (vastauspuheenvuoro): Hallituksen toive on, niin kuin eilen sanoin, että tämä voidaan vetää takaisin, ja se tehdään heti, jos sopimus on syntynyt. Mutta jos sopimusta ei synny, yhteiskunnalla, terveysviranomaisilla pitää olla välineet, joilla vältetään ihmishenkien menetystä. Tästä on yksinkertaisesti kysymys.

Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Eikö olisi ollut parempi antaa heidän neuvotella rauhassa ja tarjota sitä lisärahaa, jota siellä kassakaapissa on, eikä ollenkaan panna tätä sopimusta sinne kassakaappiin, vaan rahat ulos sieltä, jotta saadaan koko terveydenhuoltoon sitä rahaa? Kyse ei ole pelkästään hoitajien palkoista vaan koko terveydenhuollon tulevaisuudesta. Ihmettelen tätä ministereiden vastuutonta käyttäytymistä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro): Haluan vielä tuoda esille sen, että ymmärrän oikein hyvin sen, että tämä laki ei ratkaise tätä kiistaa, (Ed. Tiusanen: Eikä potilasturvallisuutta!) mutta tällä me pystymme varmistamaan potilasturvallisuutta. Täysin potilasturvallisuutta ei varmisteta edes tällä lailla, ja sehän tässä on hyvin huolestuttavaa. Sitten haluan vielä yhtenä kysymyksenä kysyä, miten ihmeessä rajavartijoille voidaan tehdä laki kesällä 2005, vastaavanlainen, mutta ei terveydenhuollossa. (Välihuutoja) - Älkää yrittäkö putsata itseänne tästä nyt pois, höpö höpö!

Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheenvuoro): Hallitus on ratkaisijan paikalla tässä kiistassa, sillä ilman lisää rahaa tästä kiistasta ei ratkaisua synny. Tässä onkin tullut se kuva tästä keskustelusta, että sekä kokoomuksen että vihreiden osalta hallituksen puolella on halua ratkaisuun mutta te, pääministeri, änkyröitte edelleen ja jyrötätte paikallanne liikahtamatta yhtään. Mistä tämmöinen ajattelu kumpuaa? Tuleeko se siitä ajatusmaailmasta, että piikojen pitää puurtaa pienellä palkalla ja olla nöyriä? Ettekö te näe, että jos hoitajien palkkoja ei nyt ruveta nostamaan, tämä maa ajautuu täydelliseen umpikujaan hoitajapulan vuoksi? Eikö ole tämä tieto teille tullut perille, vai mistä tämä änkyröinti johtuu?

Antti Vuolanne /sd (vastauspuheenvuoro): Te laitatte vastakkain potilasturvallisuuden ja rahat, joita te nyt pihtaatte mutta jotka te vaaleissa lupasitte. Te salassa kyllä osaatte valmistaa sairaanhoitajien sortolait mutta olette valmiit myymään nyt kaikki lupauksenne ja sananne. Te pakotatte pakkotyöhön matalapalkkaiset naiset alipalkalla. Tämä kaikki heikentää sovun rakentamista.

Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuoro): Tässä on keskusteltu siitä, miksi tämä laki laaditaan. Se laaditaan sen takia, että julkisella vallalla on perustuslain mukaan ehdoton oikeus suojella ihmisen tärkeintä perusoikeutta, oikeutta elämään. Jos kerta ei ole muuta mahdollisuutta, niin tämä laki on siksi laadittava.

Liisa Jaakonsaari /sd (vastauspuheenvuoro): Tässä koko ajan unohtuu pääasia, että tämä on kahden herran ratkaistavissa, valtiovarainministeri Kataisen ja pääministeri Vanhasen. Se on niin yksinkertaista, se on erittäin yksinkertaista. Nyt on vaan mielenkiintoinen poliittinen kysymys, miksi näin ei tapahdu, koska uskon todella, että ministeri Kataisella on suuri halu ratkaista se. Onko kysymys siitä, että tässä on porvarillisten puolueitten tämmöinen kukkulan kuningas -taistelu näin vakavalla asialla? Mutta se, minkä haluan ministeri Risikon vastattavaksi: Te olette Etelä-Pohjanmaalta, ja siellähän sanotaan, että totuuren saa aina sanoa, ja te sanoitte edellisessä keskustelussa totuuren sanomalla meille, että älkää yrittäkö pyristellä tästä irti. Te sanoitte meille näin, että älkää yrittäkö pyristellä tästä irti, eli te teette meistäkin tässä osapuolen. Ministeri Risikko, mitä tällä oikein tarkoitatte? Nimittäin hallitus on nyt vastuussa potilasturvallisuudesta.

Jne...

Norman Mailer (1923-2007)

***
Merkittävä amerikkalainen kirjailija Norman Mailer on tänään menehtynyt munuaisten vajaatoimintaan. Yksityiskokoelmassani (englanninkielinen) on useita kirjailija Mailerin kuolemattomia lausahduksia:

A little bit of rape is good for a man's soul.

A political convention is after all not a meeting of a corporation's board of directors; it is a fiesta, a carnival, a pig-rooting, horse-snorting, band-playing, voice-screaming medieval get-together of greed, practical lust, compromised idealism, career-advancement, meeting, feud, vendetta, conciliation, of rabble-rousers, fist fights (as it used to be), embraces, drunks (again as it used to be) and collective rivers of animal sweat.

Alimony is the curse of the writing class.

New York is one of the capitals of the world and Los Angeles is a constellation of plastic, San Francisco is a lady, Boston has become Urban Renewal, Philadelphia and Baltimore and Washington wink like dull diamonds in the smog of Eastern Megalopolis, and New Orleans is unremarkable past the French Quarter. Detroit is a one-trade town, Pittsburgh has lost its golden triangle, St. Louis has become the golden arch of the corporation, and nights in Kansas City close early. The oil depletion allowance makes Houston and Dallas naught but checkerboards for this sort of game. But Chicago is a great American city. Perhaps it is the last of the great American cities.

Once a newspaper touches a story, the facts are lost forever, even to the protagonists.

The natural role of twentieth-century man is anxiety.

The ultimate tendency of liberalism is vegetarianism.

There are four stages to marriage. First there's the affair, then there's the marriage, then children, and finally the fourth stage, without which you cannot know a woman, the divorce.

There is probably no heterosexual alive who is not preoccupied with his latent homosexuality.

Ultimately a hero is a man who would argue with Gods, and so awakens devils to contest his vision.

With the pride of an artist, you must blow against the walls of every power that exists, the small trumpet of your defiance.

Women think of being a man as a gift. It is a duty. Even making love can be a duty. A man has always got to get it up, and love isn't always enough.

Tietoa ravitsemuksesta

*
Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat hyvän terveyden olennaisia edellytyksiä. Myös Euroopan unioni (EU) haluaa kantaa kortensa kekoon ravitsemuksesta tiedottamisessa. Itse asiassa, ravitsemus ja liikunta ovat EU:n kansanterveyspolitiikan painopistealueita.

Löysin useita mielenkiintoisia tiedon ammennuspaikkoja kielitaitoisille:

• Ravitsemus ja liikunta (Nutrition and Physical Activity). Täällä voi mm. tutustua EU:n terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa edistäviin aloitteisiin. Täältä löytyy esimerkiksi Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva
  eurooppalainen strategia (PDF, suomenkielinen). Mietintämyssyyn: Osana hedelmien ja vihannesten yhteisen markkinajärjestelyn uudistusta komissio esimerkiksi edistää lasten hedelmien ja vihannesten kulutusta ehdotuksellaan, joka mahdollistaisi ylituotannon jakelun oppilaitoksiin ja lasten leirikeskuksiin... Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia valmiselintarvikkeiden koostumuksesta ja siitä, miten koostumuksen muokkauksella saataisiin ruokavalio terveellisemmäksi. Elintarviketeollisuus on jo toteuttanut merkittäviä toimia, mutta ne eivät aina ole olleet yhtenäisiä eri tuotteiden osalta ja eri jäsenvaltioissa...
  
• Maatalouden ja elintarvikealan tulevaisuus Euroopassa (The future of agriculture and food in Europe). Esimerkiksi From farm to fork (PDF, englanninkielinen) on lukemisen arvoinen teos.
• Hedelmien kulutus ja saatavuus (Consumption/availability of fruit). Tilastotietoja hedelmien kulutuksesta on kiva käydä läpi vaikka Suomen tilannetta ei olekaan mukana. Kreikassa syödään tämän tutkimuksen mukaan eniten hedelmiä ja vähiten Irlannissa, Puolassa ja Brittein saarilla.
• Vihannesten kulutus ja saatavuus (Consumption/availability of vegetables). Tilastotietoja vihannesten kulutuksesta. Kreikassa syödään kaksi kertaa enemmän vihanneksia kuin Norjassa. Suomen tietoja ei ole.
• Ylipaino (Overweight). Ylipainoon liittyvää tilastotietoa, selittäviä tekstejä, linkkejä ja lähdeviitteitä. Ylipaino on hurjasti lisääntynyt Euroopassa.
• HOPE - verkosto esittelee suuren joukon Eurooppalaisia ravitsemus- ja terveyshankkeita.
  

Surullista

Jokelan koulun ammuskelu vetää hiljaiseksi.

Painavaa asiaa painonhallinnasta

**
Toimittaja Elina Latvala on haastatellut maamme eturivin lihavuus- ja ravitsemusasiantuntijoita vieraillessaan Kuntien eläkevakuutuksen painonhallintaseminaarissa. Tuloksena on painavaa asiaa painonhallinnasta.

Jojoileva laihdutus on tuttu juttu monille painoaan tarkkaileville. Juuri kun teiniaikaiset farkut alkavat mahtua jalkaan, painoa alkaa taas kertyä kuin itsestään. Lyhytaikaiset tutkimukset vääristävätkin monesti mielikuvaa laihdutusohjelmien tehosta. Niinpä Duodecimin professori Pertti Mustajoki loihtii ilmoille tämän: Puolen vuoden tutkimustuloksia ei kannattaisi julkaista lainkaan. Hänen mukaansa laihdutus loppuu usein noin puolen vuoden kohdalla, ja kiloja alkaa taas kertyä. HUS:n Lihavuustutkimusyksikön professori Aila Rissasen mukaan keskimäärin viiden vuoden kohdalla paino on sama, mikä laihdutukseen ryhdyttäessä.

Erilaisia painonhallintadieettejä vertailtaessa esiin nousee yleisimmin hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen optimaalisin suhde. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen johtaja Mikael Fogelholm sanoo näin kiistellystä Atkinsin dieetistä: Minusta ei ole mitään mahdollisuuksia kieltää sitä, etteikö Atkinsin dieetti olisi tehokkain laihdutuskeino silloin, jos aikaa on 3 - 6 kuukautta.

Tämä tieto leviää takuulla ilouutisena esimerkiksi karppifoorumille. Hiukan maltillisempaan foorumiin nimeltään Hiilaritietoiset, se myös leviää pohdittavaksi. Itse asiassa, siellä on jo käynnistynyt rehellinen keskustelu Atkinsin dieetistä. Käy sinäkin sanomassa oma mielipiteesi!

Atkinsin dieetissä on hyvin tiukka ruokavaliorajoitus, sillä tässä jutussa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan kolmasosa elintarvikkeista jää käytännössä pois. Atkinsin dieettiä noudattavilla painon on kuitenkin havaittu palaavan nopeiten takaisin. Jos Atkinsin dieettiä noudattaa noin vuoden, sitä ei Fogelholmin mukaan vielä voida sanoa epäterveelliseksi mahdollista päänsäryn ja ummetuksen aiheuttamaa haittaa lukuunottamatta. Fogelholm ei kuitenkaan suosittelisi Atkinsia kenellekään, sillä yli vuoden noudattamisesta aiheutuvia seurauksia ei tiedetä.

Matalan glykeemisen indeksin (GI) tarkkailukaan ei sovi ainoaksi laihdutusohjeeksi. Fogelholm ei suosittele sitä ainoana laihdutusohjeena. Esimerkiksi omenalla ja pizzalla on nimittäin suunnilleen sama GI-arvo samoin kuin ruisnäkkärillä ja Mars-patukalla. Glykeeminen kuorma sentään ottaa huomioon sen, kuinka paljon ruoka sisältää hiilihydraattia.

Sitten paljastuu varsinainen jymypaukku: Olen oikeastaan vähitellen lämpiämässä Willettin dieetin suuntaan, Fogelholm paljastaa.

Mitä tämä tarkoittaa? Joo, yllätys yllätys, se tarkoittaa sitä, että pyhä peruna voisi väistyä ruokapyramidin perustalta ja sen paikan valtaisi muut vähemmän tärkkelyspitoiset kasvikset. Täysjyväviljalla on edelleen tärkeä asema, mutta vaalean viljan saantia tulisi rajoittaa nykyistä tiukemmin. Öljyillä taas on Willettin ohjeissa vielä tärkeämpi asema kuin nykyisin suositellaan. Jos kasvisten määrää nostetaan ruokavaliossa, tämä voi kompensoida lisääntyneen öljynkäytön aiheuttaman energialisän, Fogelholm pohtii.

Liikunnallakin on laihdutettaessa tärkeä roolinsa. Vaikka itse laihtuminen pelkän liikunnan avulla on kovan työn takana, liikunnan terveysvaikutus on jopa parempi kuin ruokavalion vaikutus. Liikunta vähentää erityisesti haitallista vyötärörasvaa.

Rahallisen kannustuksen ei ole sen sijaan havaittu auttavan laihtumisessa, ei myöskään puolison tai ystävän osallistumisen samaan painonhallintaryhmään.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 7.11.2007

Svenska dagen

*
Svenska dagen till ära tänkte jag låta er läsa översättningen jag nyss gjorde av en artikel i Kaleva -tidningen 2.11.2007 (Sundqvist: Ravitsemussuosituksia pitää päivittää).

Kommentarer på svenska välkomnas!

De nationella näringsrekommendationerna bör ses över

Vi har i det finska diskussionsforumet ”Hiilaritietoiset” (Kolhydratmedvetna) fört en diskussion över de nationella näringsrekommendationerna (NNR). Vi önskar se revideringar av rekommendationerna och även inverka på tidsandan.
Nuförtiden är tidsandan sådan, att man i de officiella kostrekommendationerna i alltför hög grad lägger tonvikt på utnyttjandet av sädesprodukter och nedskärning av feta produkter. Det här leder till det att de viktiga grönsakerna blir undangömda i någon vrå.
Den största olägenheten med vår mat är inte det att maten är för fet, utan att den innehåller för mycket kolhydrater. Det har visat sig att råden att äta läckert söta produkter med måtta, klingar för döva öron.
Det kommer att ta lång tid innan kostråden ändras. Följande milstolpe är de nya Nordiska näringsrekommendationer (år 2008) och därpå följande nationella rekommendationer (2009).

Enligt vår mening är det svårt att komma till förnuftet så länge som den rådande livsmedelspolitiken utövas. Det moderna samhället tycks helt vara beroende av brödsäd. Hela jordbrukspolitiken är i huvudsak inriktad på att producera åt ”mellanhänder och förädlare förträffliga och lukrativa handelsprodukter”, dvs. billig stärkelse, förmånligt sojamjöl och facila växtoljor. Något som får den lokala bonden att i lust och möda ta suspekta risker. I värsta fall nedklassas bonden till en ringaktad utnyttjare av alla typer av understöd och en producent av de ”farliga” djurfetterna.
Man får inte glömma den nationalekonomiska aspekten: stärkelse är billig mat. Om vi önskar ändra underlaget för vår kost, bör de lägsta pensionerna rejält höjas och det finns risk för att maten på anstalterna blir för dyr att framställa.
Särskilt här i Finland (och enligt vår uppskattning även i Sverige) lider hela debatten kring livsmedelspolitiken av en rädsla hos myndigheterna att tappa sin ställning som absoluta auktoriteter. Trovärdigheten för den ovanifrån styrda näringsupplysningen försvagas betydligt om man förlorar sin auktoritet. Det är omöjligt att genomföra några reformer så länge det inte bereds en hedersam möjlighet för etablissemanget att bibehålla sin värdighet.

Ett sätt att låta myndigheterna vidmakthålla sin värdighet vore att utarbeta olika typer av tallriksmodeller, med vars hjälp människorna kunde fylla sitt dagliga energibehov. Härvid skulle det vara möjligt att bibehålla den gamla tallriksmodellen, men även erbjuda tallrikar med mindre andel kolhydrater. Våra individuella behov skulle på så sätt bättre gynnas. Näringsrekommendationerna har utarbetats med tanke på friska, vuxna människor och med tanke på matförsörjningen i anstalter. Till exempel på ålderdomshem lever man till punkt och pricka enligt rekommendationerna. Detta har lett till undernärda åldringar och sjuka när maten är så energifattig och det råder brist på proteiner.
Ett mera försonligt sätt att angripa problematiken kring kostrekommendationerna vore att finjustera råden med tanke på andelen transfetter och kolhydrater. Det borde vara möjligt att plocka fram tallriksmodeller för befolkningsgrupper med särskilda behov eller åt intresserade skapa alternativa näringsmodeller. Tallriksmodellen skulle då styras av den individuella ämnesomsättningen, hungerkänslan och hälsotillståndet.
Nya rön inom näringsvetenskaperna har banat väg för dessa tankegångar och denna kunskap besitter NNR redan i skrivande stund! Det är bara att ta fram korten ur bakfickan.
Vi saknar all den uppmuntran som näringsrekommendationerna i bästa fall kan ge upphov till. Nu slösar man energi på utpekandet av felaktigheter. Den kolhydratmedvetna näringsmodellen vill inspirera oss att göra klokare val vid tallriken.
Kanske man borde använda mera morot än fettdrypande pisksnärtar i debatten om vår mat?

Christer Sundqvist (filosofie doktor i biologi) och gruppen Hiilaritietoiset.net

Aforismeja

Väsään tällä hetkellä uutta Ravitsemuksen uutiskirjettä. Tuli vähän veltto olo. Löysin satunnaisesti surffaillen arkisia aforismeja. Ainakin nuo Matti Nykäsen kuolemattomat lausahdukset pitäisi kääntää englanniksi ja sisällyttää vaikkapa minun privaattikokoelmaani.

Elämä on ihmisen parasta aikaa. Matti Nykänen
Se on ihan fifty-sixty miten käy. Matti Nykänen
Rakkaus on kuin lankakerä - se alkaa ja loppuu. Matti Nykänen
Huominen on aina tulevaisuutta. Matti Nykänen
Sauvakävelin siellä järvellä ja opin avantouinnin. Matti Nykänen
Meikäläinen on nykyään avioliittoneuvoja. Jos menee hyvin niin meikäläinen paikalle. Se on seittemän sekuntia ja kaikki on päin persettä. Matti Nykänen
Sovitaanko että sinä oot vahtimestari ja minä oon maailmanmestari? Matti Nykänen
Kivitettiinhän Jeesustakin aikanaan, mutta nyt mies on maailman maineessa. Matti Nykänen
Jos minulta on ennen lähtenyt mopo käsistä niin nyt lähti kyllä sanoisinko että formula. Matti Nykänen
Niin kauan kuin on pessimismiä on toivoa.
Missä äidit oppivat kaikki ne asiat joista he varoittavat tyttäriään?
Alat pikku hiljaa oppia ja asiat menevät huonommiksi entistä hitaammin.
Voi on kova juttu.
Tieto tuo tuskaa ja kuitu luo paskaa.
Odottavan aika on yleensä alle tunti.
Ken leikistä suuttuu, se ottakoon diapamin.
Avainrengas on kätevä pikku härveli, jonka ansiosta voit hukata kaikki avaimesi kerralla.
Hölkkää, niin kuolet terveempänä.
Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsevat kaaoksen.
Ihmiset ovat kuin viinit, huonot muuttuvat vanhoina happamiksi, hyvät tulevat vanhetessaan yhä paremmiksi.
Ihmisillä, jotka väittävät, etteivät anna pikkuasioiden häiritä itseään, ei ole koskaan ollut hyttysiä makuuhuoneessaan.
Kukaan ei ole hyödytön. Aina voi olla edes huonona esimerkkinä.
Naiset pitävät hiljaisista miehistä, he luulevat heidän kuuntelevan.
Te ette tiedä mitään, minä vielä vähemmän.
Elämän isot ilot ovat pieniä tekoja.
Asioilla on tapana järjestyä.
On vaikea tehdä mitään idioottivarmaksi, koska idiootit ovat niin nerokkaita.
Nyt aion ottaa vähän rennommin, olen huolissani vain päivän kerrallaan.
Siitä huolimatta, että eläminen on niin kallista, se on edelleen hyvin suosittua.
Se joka kadottaa järkensä on yleensä viimeinen, kuka sitä kaipaa.
Epäilen, siksi saatan olla.

Napit vastakkain!

*
Tullessani kotiin urheiluhallista kuului Yleisradion ykköskanavalla tuttujen klassisten sävelien sijaan kahden henkilökohtaisestikin tutun ystävän väittely. Dosentti Mikael Fogelholm ja lääkäri Antti Heikkilä puhuivat suunsa puhtaaksi ravitsemussuosituksista.

Sain kuulla kaksi näkemystä terveellisestä ravinnosta. Löysin äsken internetistä ohjelman kuvauksen:

Keskiviikkona 31.10. klo 17.30-18.00. Kasviöljyä vai voita? Kokojyväleipää vai ei leipää ollenkaan? Mitä syödä, että terveinä pysyisimme? Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm on ollut mukana laatimassa pohjoismaisia ruokavaliosuosituksia. Lääkäri Antti Heikkilä puolestaan neuvoo potilaitaan syömään aivan toisin kuin mitä virallisissa suosituksissa sanotaan. Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.


Ohjelmaa voi vielä jonkin aikaa kuulla YLE:n areenassa. Ohjelmaa kommentoidaan vilkkaasti.

Viralliset suositukset edustavat tieteellisen tutkimuksen käsitystä terveellisestä ruokavaliosta. Tätä asiaa Fogelholm korosti ja tyypilliseen tapaansa puhui lämpimästi tutkitun tiedon tärkeydestä laadittaessa laajoja koko väestölle tarkoitettuja suosituksia. Heikkilä yhtä tyypilliseen sävyynsä antoi palaa täysillä ja säälimättä tasoitti tietä hiilihydraattiköyhälle ruokavaliolle. Hän pärjäsi ohjelmassa oikein hyvin. Kansantajuinen ja letkeä tyyli sopi hyvin vastapainoksi Fogelholmin tiukan tuntuiseen asialinjaan.

Tämän vaatimattoman blogini lukijoille on tullut tutuksi, että olen jossakin näiden kahden leirin välissä. Väistelen niitä Heikkilän rasvaisimpia pommeja ja iloitsen tielleni osuvista täysjyvätuotteista. Perjantaina 2.11.2007 julkaistaan Kaleva -lehdessä minun selvitykseni vallitsevasta ravitsemuskeskustelusta. Se perustuu Hiilaritietoiset -foorumissa käytyyn vilkkaaseen keskusteluun. Tässä etukäteen luettavissa pian painoon menevä juttumme:

Miksi viralliset ravitsemussuositukset pysyvät samoina vuodesta toiseen?

Olemme Hiilaritietoiset -foorumissa keskustelleet Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuosituksista. Meidän mielestämme suosituksiin ja ilmapiiriin kaivataan muutoksia.

Tällä hetkellä ilmapiiri on sellainen, että ohjeistuksessa painotetaan liiaksi viljatuotteiden käyttöä ja rasvan vähentämistä, minkä vuoksi tärkeä kasvisten syömisen edistäminen jää taka-alalle. Ravitsemuksemme suurimmat epäkohdat eivät liity rasvoihin, vaan hiilihydraatteihin, joiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi nykyiset ohjeistukset, kuten kohtuudella herkuttelu, ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Muutokset tulevat viemään aikaa, se on selvää. Seuraava rajapyykki ohitetaan vasta vuonna 2009, jolloin saamme uudet kansalliset ravitsemussuositukset.

Mielestämme järkiintymisen esteenä on noudatettu elintarvikepolitiikka. Nyky-yhteiskunta on viljasta riippuvainen. Koko maailman maataloustuotanto on pääosin ohjautunut tuottamaan ”välikäsille ja jalostajille hyvää ja tuottoisaa kauppatavaraa”, siis halpaa tärkkelystä, halpaa soijaa ja halpoja kasviöljyjä, josta viljelijöille jää vain kyseenalainen työn ilo ja riskin kanto — kaupanpäällisinä halveksittu asema tukiaiselätteinä tai ”vaarallisen” eläinrasvan tuottajina.

Kyseessä on myös kansantalousnäkökulma: tärkkelys on halvinta ruokaa. Mikäli ruokavalion perustaa muutettaisiin, alimpia eläkkeitä ja tukia olisi korotettava tuntuvasti ja laitosruokailu joutuisi vaikeuksiin.

Elintarvikepolitiikan lisäksi suomalaista ravintokeskustelua leimaa tällä hetkellä auktoriteetin menettämisen pelko. Suomalainen ylhäältä ohjattu ravitsemusneuvonta heikentyy huomattavasti jos se menettää auktoriteettiasemansa. Muutos ei onnistu ennen kuin asioista päättäville tahoille löytyy kunniallinen mahdollisuus säilyttää kasvonsa.

Kunniallinen tapa muuttaa ravitsemussuosituksia olisi suosia useita erilaisia lautasmallivaihtoehtoja, joilla voisi täyttää päivän energiasaannin. Tällöin voitaisiin säilyttää vanhakin lautasmalli, mutta tehdä myös myönnytyksiä hiilihydraattirajoitteisempaan suuntaan. Ihmisille olisi tarjolla yksilöllisempiä vaihtoehtoja.

Lievempi keino olisi säilyttää nykyiset ravitsemussuositukset hienosäätäen niitä pikkuhiljaa (transrasvojen sekä hiilihydraattien laadun ja määrän osalta ). Laajalle väestöpohjalle VRN voisi suunnitella vakiosuositusten rinnalle erityisryhmille tai muuten halukkaille vaihtoehtoisia ruokavaliomalleja. Lautasmalliin vaikuttaisi myös yksilöllinen aineenvaihdunta ja nälänhallinnan säätely sekä terveydentila.

Näiden vaihtoehtoisten lautasmallien mukaantulo on täysin perusteltua uusien tutkimustietojen vuoksi. Ja nämä tiedot VRN:llä on jo takataskussaan!

Nykyisissä kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei ole tarpeeksi kannustavaa asennetta. Virheiden osoittaminen eri ruokavalioissa on pikemminkin lannistavaa, kun taas hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon kuuluva kannustava asenne motivoi tekemään asiat paremmin.

Ruokavaliosuosituksissa pitäisi ehkä käyttää ”porkkanaa” enemmän kuin ”rasvaraippaa”!



Filosofian tohtori Christer Sundqvist ja Hiilaritietoiset -foorumin keskustelijat

Juoksemalla voidaan ehkä pitää diabetes loitolla

**
Nyt tulee hyviä uutisia säännöllisesti juoksua harrastaville! Säännöllinen juoksuharrastus on hyvä tapa pienentää diabeteksen vaaraa etenkin, jos juoksumatkojaan jaksaa vuosien vieriessä pidentää. Juokseminen todennäköisesti estää liikakilojen kertymistä ja liikunnalla on muitakin suotuisia vaikutuksia, jotka voivat selittää yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset.

Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siihen osallistui 26 000 juoksemista harrastavaa miestä. Kahdeksan vuoden seurannan aikana yli 8 kilometriä viikoittain juoksevilla 35-44 -vuotiailla miehillä todettiin diabetesta 95 prosenttia vähemmän kuin samanikäisillä, mutta alle 8 kilometrin viikkosuorituksen tekevillä. Yli 8 kilometriä viikoittain juokseville 45-54 -vuotiaille diabetesta ilmaantui 92 prosenttia vähemmän, 55-64 -vuotiaille 87 prosenttia vähemmän ja 65-75 -vuotiaille 46 prosenttia vähemmän kuin samanikäisille, mutta vähemmän juokseville. Näin suuria lukuja todettiin lähinnä miehillä, jotka pidensivät viikoittaisia lenkkejään keskimäärin 18 kilometrillä seurannan kuluessa, mutta myös vähäisempi liikunta liittyi diabetesriskin pienenemiseen. Joidenkin tutkimusten perusteella diabeteksen vaaraa saattaa pienentää jo parin tunnin viikoittainen kävelylenkki.

Tämä äärettömän tärkeä tutkimustieto välitetään vaatimattoman blogini lukijoille poikkeuksellisesti osittain Uutispalvelu Duodecimin sanoin. Minulla ei ole tapana suoraan kopioida sieltä uutisia. Olkoon tämä huippu-uutinen poikkeuksena. Ylös - ulos - lenkille!

Tiedelähde: Diabetes Care 30: 2838-2842, 2007

Arkiruoan valmistumista voi helpottaa

**
Etenkin arkena ihmiset ovat kiireisiä, mutta keinoja ajan säästämiseen keittiössä on monia. Ainakin osan ruoasta voi koostaa valmisruoasta ja puolivalmisteista. Kun ruoanlaitossa säästyy aikaa, jää perheelle ja rentoutumiseen enemmän aikaa.

Kunnolliset ja toimivat keittiötyövälineet sekä laadukkaat perusraaka-aineet ovat ensimmäinen askel onnistuneeseen arkikokkaukseen. Joka kodin kuiva-ainekaapissa on hyvä löytyä erilaisia riisejä, jyviä, perusmausteita sekä jauhoja. Jääkaapissa puolestaan pitäisi aina olla kasviksia, munia, maitotaloustuotteita, juustoa, ruokakermaa ja voita.

- Jos ajatellaan puhtaasti ruokaa, niin kauppojen puolivalmisteita kannattaa hyödyntää, kuten vaikkapa pestyjä ja valmiiksi revittyjä salaatin lehtiä tai suikaloituja lihoja, miettii Suomen kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen.

- Esimerkiksi eineshyllyn valmiiksi kypsennetystä ja leikatusta broilerista voi tehdä vaikkapa viillokkia, Hämäläinen jatkaa. Pihvin tai kalan rinnalle taas sopivat hyvin vaikkapa kasvispateet tai röstit ja vihersalaatti, jolloin ateria on valmis miltei pihvien paistoajassa eli muutamassa minuutissa.

Arkiruoan ei tarvitse olla juhlavasti esillä, mutta esillepanolla saa usein ihmeitä aikaan. Kauniit astiat, ruokavälineet ja esimerkiksi servietit tuovat piristystä ja lämpöä perheen yhteiselle aterialle arkenakin.

Valmisruoan lämmitystapa vaikuttaa joidenkin ruokien kohdalla paitsi makuun myös ulkonäköön. Mikro lämmittää ruoan sisältä ulospäin, kun taas uunissa ruoka lämpenee päinvastaisella tavalla. Pahimmassa tapauksessa mikrolämmitys voi pilata ruoan täysin.

- Kun esimerkiksi valmiin kalan lämmittää mikrossa, siitä haihtuu yleensä kaikki neste pois. Kalan lämmitykselle suosittelenkin uunilämmitystä, kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen ohjeistaa.

Harvalla on aikaa valmistaa ruokaa perheelleen omassa keittiössä päivittäin tuntikaupalla. Valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttäminen ei ole nykyisin mikään synti (tosin kovasti siinä kärsii ruokien ravintopitoisuus). Valmisruokakin voi olla maistuvaa, terveellistä ja hyvännäköistä. Ne toimivat mainiona aterian osana. Valmisruokia parantamalla ja soveltamalla nopeutuu ruoan tekeminen myös huomattavasti.

- Esimerkiksi valmiita kastikepohjia voi hieman parannella itse lisäämällä niihin vaikkapa mausteita, viiniä, alkoholia, kermaa tai voita. Valmiiksi pakattuihin salaatinlehtisekoituksiin on myös helppo kotona lisätä mielensä mukaan vihanneksia, juustoja tai katkarapuja, Hämäläinen neuvoo.

Esimerkiksi kuopiolainen ruokatalo Kasvisgalleria valmistaa valmiita, arkea helpottavia ruokia. Ruokatalon valikoimiin kuuluu muun muassa punajuuri-, peruna- ja kasvisröstejä, jotka toimivat mainioina arkiaterian osina esimerkiksi liha tai kalaruoan rinnalla.

-Jos perunaröstin valmistaa alusta asti itse, niin siihen menee helposti aikaa tunti. Kun se on mahdollisuus korvata valmiilla tuotteella, niin kyllähän se ruoan valmistusta huomattavasti nopeuttaa, toteaa Hämäläinen.

Sinkkukin voi kokata arkena hyvin ruokaa reilumman määrän kerralla, silti niin, ettei ruokaa tarvitse syödä viikkoa yhtä soittoa. Ruoan voi jakaa esimerkiksi annosrasioihin ja pakastaa. Tarvittavia raaka-ainemääriä on hyvä myös miettiä jo ostoksia tehdessä.

- Jos kaupassa on palvelutiski, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sinkun ei tarvitse ostaa 700 gramman jauhelihapakkausta, vaan hän voi ostaa vain 200 grammaa palvelutiskiltä, Hämäläinen neuvoo.

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 30.10.2007

Luomuruoka on terveellisempää

**
Luomuruoka on terveellisempää ja ravintopitoisempaa kuin tavallisella tehotuotannolla aikaansaatu sapuska. Tähän päädytään EU:n rahoittamassa nelivuotisessa tutkimuksessa (2004-2008).

Esimerkiksi luomuhedelmät, -vihannekset ja -maito sisältää jopa 40 prosenttia enemmän syöpää torjuvia ja sydämelle terveellisiä antioksidantteja kuin mitä on tavallisin menetelmin tuotetuissa vastaavissa elintarvikkeissa. Luomumaito julistettiin varsinaiseksi terveyden eliksiiriksi, sillä siinä on peräti 60 prosenttia enemmän antioksidantteja ja terveellisiä rasvahappoja kuin tavallisessa maidossa. Näin väittää professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta. Luomumaitoa ei homogenisoida.

Hienoa kun yhteisille rahoillemme löytyy tällaista tutkimuskäyttöä! Innostukaamme näistä alustavista tutkimustuloksista siinä määrin, että valitsemme mahdollisimman usein luomutuotteita kaupassa. Luomutuotteet löytyvät kaupoista yleensä yli 10 metrin päässä kassasta ja alahyllyiltä. Ottakaa mukaan kauppaan 10 metrin mittanauha ja polvisuojukset!

Lukekaa lisää englanniksi tutkimusprojektin kotisivuilta: QualityLowInputFood

Lähde: Medical News Today, 29.10.2007

Onnettomat tunarit ovat taas iskeneet - nyt Tukholmaan!

*
Tukholmalla on isoja murheita koko läänin tasolla. Kehitteillä ollut iso potilastietojärjestelmä on julistettu fiaskoksi. Budjetti on ylitetty 8-kertaisesti ja tietojärjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi. Jo neljä vuotta sitten epäiltiin hankkeen mielekkyyttä.

Taustalla löytyy tuttuja tunareita: WM-data, HP, Tietoenator, Teleca ja Telia.

Suomessa vastaavat järjestelmät ovat sen verran epäluotettavia, että ne ovat uhka potilasturvallisuudelle. Kestämättömän sekavaan tilanteeseen kyllästynyt lääkäri Armi Paini on loihtinut ilmoille näitä järjestelmiä varten hyvän harjoitusohjelman:

Toimintaperiaate on yksinkertainen. Työpäivän alkaessa työntekijä laittaa jalkaansa viiden kilon rautasaappaat ja työntää perseeseensä nastan (lääkäri kaksi nastaa). Päivän aikana ammattihenkilö miettii anoppia sekä kirjoittaa kaikki tekstit nurinpäin.

Onkohan se harjoitusohjelma Tukholmassakin käytössä?

Lähde: IDG.se, 29.10.2007

Naisen sydän voi hyvin terveellisellä ruoalla

**
Ruotsin Karoliinisessa instituutissa on käyty läpi 25 000 ruotsalaisen naisen ruokapäiväkirjat. Tutkimus alkoi vuonna 1997. Suururakan päätyttyä tutkijat ovat yhtä mieltä tästä:

Jos nainen halua huolehtia sydämensä ja verisuoniensa kunnosta, hänen pitää perusterveelliseen ravinnon (kokojyvätuotteita, kalaa ja papuja) lisäksi syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä harrastaa liikuntaa.

Tuo oli iloinen uutinen. Tässä saimme yksinkertaisen määritelmän terveellisestä ruoasta. Rasvoista ei puhuta juurikaan mitään - pääpaino on vihanneksilla ja hedelmillä. Kalan rasvat ovat tietenkin hyödyllisiä. Papujen terveellisyyttä ei voi kiistää. Olisivatpa kala, vihannekset ja hedelmät edullisia elintarvikkeita! Varmaan niitä kaikki silloin nauttisi riittävästi.

Lähde: Medical News Today, 29.10.2007

Eräs toimittaja ei pidä voista

##
Toimittaja Ilkka Malmberg ei pidä voista ja tekee tämän asian hyvin selväksi Helsingin Sanomien tuoreessa kuukausiliitteessä. Ilkikurisen hauskasti (?) toimittaja Malmberg antaa rasvaisten juttujensa ja ahdinkonsa voita kohtaan purkautua koko Suomen kansalle. Paikoin teksti on mahdottoman loukkaavaa:

• Olen aina inhonnut voita. Nykyisin siinä ei ole mitään kuohuttavaa, mutta 1960-luvulla oli.
• Sodasta ja pula-ajasta selvinneet suomalaiset lihoivat niinä vuosina nopeasti. Koko kansa oikein kiilsi voista.
• Sukulaisten mielestä voin puute oli syynä kalpeuteen, huonoon ryhtiin ja yleiseen hintelyyteen. Ja voi sitä vahingonilon määrää, kun sitten sain yhdeksänvuotiaana silmälasit. Sokea siitä tulee.
• Kiinalaiset ja japanilaiset eivät yleensä pidä voista. Japanilaisten mielestä me länsimaalaiset haisemme voilta, meistä uhkuu eläinrasvan haju.
• Suomea ei olisi voitu asuttaa ilman lehmää... Lehmä oli ihme. Sen hämmästyttävä mahajärjestelmä muutti heinän kaloreiksi ja valkuaisaineeksi. Lehmä oli täynnä maitoa ja paskaa. Jälkimmäinen sai viljan kasvamaan ja lämmitti läävän höyryillään. Maitoa saatiin vain puoli vuotta, mutta sitä saattoi säilyttää piimänä ja varsinkin voina. Ja voita saattoi myydä, voi oli rahaa.
• Voi oli Suomen rasvaista kultaa.
• Tietämättäni olin siis lapsena osunut arkaan paikkaan, kun olisin lähes yhtä mieluusti levittänyt leivän päälle räkää [kuin voita].
• Voi oli yhtä poliittista kuin rasvaistakin, ja moni poliitikko liukastui siihen.
• Kekkonen kulki Moskovassa kauppaamassa voita.
• Politiikassa voi ja tykit ovat vanha pari. Kansakunta ei voi saada molempia. Natsien propagandaministeri Joseph Goebbels sanoi, ettei Saksa kaivannut voita vaan tykkejä. Sellainen vaatimus oli helppo esittää, sillä Hitler ei syönyt voita.
• Kohta voi oli tappaja. Vuonna 1971 alkoi tohtori Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, jossa osoitettiin voinsyönnin vaarallisuus: se oli yksi suurimmista sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden syistä.
• Jossain piilotajunnassaan suomalaiset unelmoivat kaivautumisesta pehmeän, rasvaisen ja liukkaan voin sisään, turvaan. Siellä voisi kiertyä kerälle ja imeä peukaloa.

Aika paksua tekstiä! Paikka paikoin aivan uskomatonta kärjistystä ja provokaatiota. Erään ystäväni mielestä teksti oli kipeää. Lukekaa lisää lehdestä. Onko tämä rasvavuodatus tilaustyö? Keneltä? Miksi? Olen tilastoista huomannut, että voin kulutus on aavistuksen verran noussut. Onko tämä margariinirintaman vastaisku, jolla taas saadaan terveellisen voin kulutuskäyrä laskuun?

Tasapuolisuuden nimissä voitaisiin odottaa Kuukausiliitteessä vastaavaa ilakointia margariinista. Siitä iljettävän keinotekoisesta voinkorvikkeesta, joka minun suussani maistuu pahalta. Olen aina inhonnut margariinia ja varsinkin sen valmistusprosessia missä arvokas kasvirasva tuhotaan lopullisesti. Taitaa olla turha toivo. Margariini on terveysviranomaistemme erityissuojeluksessa.

Julkkisten sairaudet

*
Iltapäivälehdet koti- ja ulkomailla tekevät näyttäviä lööppejä julkkisten sairauksista. Juice Leskisellä oli sokeritauti, Nykäsen Matilla on ehkä ADHD, Linda Lampenius on kamppaillut bulimiaa vastaan, Lola on ollut selkäleikkauksessa, Riki Sorsan lauluäänen vei syöpä, Vesa-Matti Loirin kunto rapistuu vähitellen ja Ophrah Winfrey on avannut suunsa ja kertonut kilpirauhasongelmistaan. On draamaa, ripittäytymistä, häpeää, eläytymistä ja elämän arvoja on vaakalaudalla.

Vapaaehtoisesti ja vastenmielisesti omaiset ja ystävät tuovat valaistusta näihin ongelmiin ja sitä on sitten euron hintaan tarjolla koko kansalle. Eikö enää saa edes sairastaa rauhassa?

Onko tästä mitään hyötyä? Auttaako se esimerkiksi kilpirauhaspotilasta, että mediamoguli Oprah Winfrey kertoo kilpirauhasensa toimivan välillä liian laiskasti ja välillä liian vilkkaasti?

Kommentoikaa!