**
Terveystieteiden maisteri Jaakko Mursu väittelee tohtoriksi 1.6.2007 Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa. Häntä on onnistanut, sillä hän on saanut tutkia erästä perin mielekästä asiaa: Ravinnon flavonoidien merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa.
Mitä ravitsemusterapeutti Mursu on saanut selville?
Kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta. Erityisesti marjat, hedelmät, suklaa, tee, kahvi ja punaviini, sisältävät runsaasti flavonoideja, joiden on esitetty suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia ja vaikutuksia joihinkin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten aivohalvauksiin on tutkittu vain vähän. Kuopiolaistutkimuksen mukaan kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan keski-ikäisiä miehiä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta.
Tutkimusaineiston muodosti Kuopion yliopistossa keskimäärin 16 vuotta seurattu, 2 600 miestä kattava Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT). Flavonoidien runsas saanti suojaa ateroskleroosilta ja aivohalvauksilta! Tutkimuksessa havaittiin ruoan runsaan flavonoidipitoisuuden suojaavan tutkittavia sekä kaulavaltimoiden paksuuntumiselta että aivohalvauksilta. Kahvin, suklaan ja petun terveysvaikutuksia selvitelleissä kliinisissä kokeissa ei kuitenkaan saatu vahvistusta teorialle, jonka mukaan flavonoidien suojavaikukset selittyisivät antioksidanttiominaisuuksien välityksellä, vaan vaikutusmekanismi jäi edelleen epäselväksi. Tumman suklaan havaittiin kuitenkin nostavan veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta.
Jo kohtuullisesta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä on hyötyä. Tutkimukseen osallistuvien miesten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oli noin 300 grammaa päivässä, eli aika paljon jäätiin siitä suositeltavasta puolen kilon määrästä päivässä. Näyttääkin siltä että jo kohtuullisella kasvikunnan tuotteiden käytöllä voi vaikuttaa omaan sydänterveyteensä.
Lähde: Kuopion yliopiston viestintä, 30.5.2007
keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007
Jännä juttu!
*
Akia jnänään aisaan trmsöäin äsekn tloula ntesisä. Eärs siuvtso vittäi, että 50% imshiitsä psytyy lkeuaman tmääknin tksietn. Vikaka keraiijmt oavt tssää iahn skiseain, räititä kun snaan eesämmininn ja vmiiieenn kjiiran oavt okiien. Muut kerijiamt savaat olla msisä tnhaasa jrjkstyssseeää. Tmää tiiomi aaivn hiyvn eeganlllninkinelä, mtuta soknulmsseieeä on niin pjloan ptmpeiiä sojana kiun elnnngian kliseesä, että se mneee veiskaakammi. Tsoin ssmeiuloaat tiavaatt olla niin pjolan fkmpsiuia kiun enllnnnkiieaisegt, että tuo ojeaasin jukmaaa siyäly mmnttuttoamauua.
Lähde: Funny Potato, 2007
Aika jännään asiaan törmäsin äsken tuolla netissä. Eräs sivusto väitti, että 50% ihmisistä pystyy lukemaan tämänkin tekstin. Vaikka kirjaimet ovat tässä ihan sekaisin, riittää kun sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein. Muut kirjaimet saavat olla missä tahansa järjestyksessä. Tämä toimii aivan hyvin englanninkielellä, mutta suomenkielessä on niin paljon pitempiä sanoja kuin englannin kielessä, että se menee vaikeammaksi. Tosin suomalaiset taitavat olla niin paljon fiksumpia kuin englanninkieliset, että tuo osaajien jakauma säilyy muuttumattomana.
Akia jnänään aisaan trmsöäin äsekn tloula ntesisä. Eärs siuvtso vittäi, että 50% imshiitsä psytyy lkeuaman tmääknin tksietn. Vikaka keraiijmt oavt tssää iahn skiseain, räititä kun snaan eesämmininn ja vmiiieenn kjiiran oavt okiien. Muut kerijiamt savaat olla msisä tnhaasa jrjkstyssseeää. Tmää tiiomi aaivn hiyvn eeganlllninkinelä, mtuta soknulmsseieeä on niin pjloan ptmpeiiä sojana kiun elnnngian kliseesä, että se mneee veiskaakammi. Tsoin ssmeiuloaat tiavaatt olla niin pjolan fkmpsiuia kiun enllnnnkiieaisegt, että tuo ojeaasin jukmaaa siyäly mmnttuttoamauua.
Lähde: Funny Potato, 2007
Aika jännään asiaan törmäsin äsken tuolla netissä. Eräs sivusto väitti, että 50% ihmisistä pystyy lukemaan tämänkin tekstin. Vaikka kirjaimet ovat tässä ihan sekaisin, riittää kun sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein. Muut kirjaimet saavat olla missä tahansa järjestyksessä. Tämä toimii aivan hyvin englanninkielellä, mutta suomenkielessä on niin paljon pitempiä sanoja kuin englannin kielessä, että se menee vaikeammaksi. Tosin suomalaiset taitavat olla niin paljon fiksumpia kuin englanninkieliset, että tuo osaajien jakauma säilyy muuttumattomana.
Kiinalaista elintarvikepolitiikkaa
**
Kiinasta kuuluu kummia. Rajuin ottein pyritään siellä viranomaisten toimesta osoittamaan tärkeille kauppakumppaneille (USA, Japani, Etelä Korea, Saksa, Australia), että maa kykenee hoitamaan ruokaturvallisuusongelmansa. Viime viikolla nimittäin sekä EU:n että Yhdysvaltain viranomaiset esittivät huolensa Kiinasta tulevien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaativat muutoksia. Kiinasta peräisin olevia myrkyllisiä elintarvikkeita on päätynyt muun muassa Yhdysvalloissa eläintenruokaan. Kiinan naapurimaat ovat myös tiukentaneet kiinalaisruokien valvontaa. Jopa Kiinaan kuuluva autonominen Hongkong on asettanut väliaikaisia tuontikieltoja muun muassa kananmunille, joiden keltuaisten uskottiin olevan värjättyjä myrkyllisellä väriaineella. Myös kalatuotteet Kiinasta Hongkongiin on kielletty myrkyllisten kemikaaliepäilyjen vuoksi. Japanissa Kiinasta tulevat elintarvikkeet ovat erityistarkkailussa. Australiassa puolestaan löydettiin myrkyllistä kiinalaista hammastahnaa. Lisäksi kaikki naapurimaat ovat varuillaan lintuinfluenssan vuoksi, mikä ei ole vielä täysin kontrollissa.
Tiistaina (29.5.2007) Kiinan viranomaiset langettivat kuolemantuomion valtion ruoka- ja lääkehallinnon entiselle johtajalle Zeng Xiaoyulle lahjusten ottamisesta. Virasto päätti myös ottaa käyttöönsä mustat listat elintarvikeyritysten valvontaa tehostamaan. Kiinan valtion tietotoimisto kertoi, että kolmanneksella maan 450 000 elintarvikeyrityksestä ei ollut tarvittavia toimilupia ja 60 prosenttia yrityksistä ei noudattanut turvallisuusmääräyksiä.
Lähde: Finfoodin Uutiskirje, 30.5.2007
Kiinasta kuuluu kummia. Rajuin ottein pyritään siellä viranomaisten toimesta osoittamaan tärkeille kauppakumppaneille (USA, Japani, Etelä Korea, Saksa, Australia), että maa kykenee hoitamaan ruokaturvallisuusongelmansa. Viime viikolla nimittäin sekä EU:n että Yhdysvaltain viranomaiset esittivät huolensa Kiinasta tulevien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaativat muutoksia. Kiinasta peräisin olevia myrkyllisiä elintarvikkeita on päätynyt muun muassa Yhdysvalloissa eläintenruokaan. Kiinan naapurimaat ovat myös tiukentaneet kiinalaisruokien valvontaa. Jopa Kiinaan kuuluva autonominen Hongkong on asettanut väliaikaisia tuontikieltoja muun muassa kananmunille, joiden keltuaisten uskottiin olevan värjättyjä myrkyllisellä väriaineella. Myös kalatuotteet Kiinasta Hongkongiin on kielletty myrkyllisten kemikaaliepäilyjen vuoksi. Japanissa Kiinasta tulevat elintarvikkeet ovat erityistarkkailussa. Australiassa puolestaan löydettiin myrkyllistä kiinalaista hammastahnaa. Lisäksi kaikki naapurimaat ovat varuillaan lintuinfluenssan vuoksi, mikä ei ole vielä täysin kontrollissa.
Tiistaina (29.5.2007) Kiinan viranomaiset langettivat kuolemantuomion valtion ruoka- ja lääkehallinnon entiselle johtajalle Zeng Xiaoyulle lahjusten ottamisesta. Virasto päätti myös ottaa käyttöönsä mustat listat elintarvikeyritysten valvontaa tehostamaan. Kiinan valtion tietotoimisto kertoi, että kolmanneksella maan 450 000 elintarvikeyrityksestä ei ollut tarvittavia toimilupia ja 60 prosenttia yrityksistä ei noudattanut turvallisuusmääräyksiä.
Lähde: Finfoodin Uutiskirje, 30.5.2007
Avainsanat:
elintarviketeollisuus,
ruoka
tiistaina, toukokuuta 29, 2007
Astmamaratoonarit liikkeellä
Suomalainen astmaatikkoryhmä jatkaa sinnikästä harjoitteluaan kohti New Yorkin maratonia. Henkeä ahdistaa, yskittää ja väsyttää. Kevät ja kesä eivät useimmille astmaatikoille ole vuoden parasta aikaa. Siitepölyt pahentavat monien astmaatikkojen oireita, ja lääkitystä on usein tehostettava.
Suomessa on noin 300 000 astmaatikkoa ja heistä yli puolet on allergisia siitepölylle. Hankalimpia oireita aiheuttavat leppä maalis-huhtikuussa, koivu huhtikuusta juhannukseen ja heinät keskikesällä. "Siitepöly lisää ja voimistaa astman oireita: hengitys ahdistaa tai vinkuu, liman eritys lisääntyy, yskittää ja väsyttää. Päälle tulevat vielä allergiset oireet, kuten silmien kutina ja nenän vuotaminen", kertoo ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin urheilulääkäriasemalta.
Lenkkipolulle tai pyöräilemään lähteminen ei siitepölyaikaan välttämättä houkuttele astmaatikkoa, vaikka kunnon ylläpito astmaatikolle onkin tärkeää. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lääkityksestä huolehtiminen, jolloin normaali elämä ulkoiluineen onnistuu myös siitepölyaikana. "Astmalääkityksen pitää olla kunnossa ja sitä voi lisätä ennakoivasti jo pari viikkoa ennen kuin pahin siitepölykausi tulee ja jatkaa koko kesän ajan. Jos allergiaan on määrätty erillisiä lääkkeitä, myös ne kannattaa hakea valmiiksi ja aloittaa käyttö heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua", Tikkanen neuvoo. "Mutta jos on oikein allerginen, voimakasta liikuntaa kannattaa välttää pahimpina siitepölyaikoina. Sisäliikuntakaan ei välttämättä tarjoa ratkaisua, sillä siitepölyä kulkeutuu kaikkialle", Tikkanen toteaa.
Suomalaista kymmenen hengen astmaatikkoryhmää siitepölyt eivät pysäytä. Porukka on helmikuusta asti harjoitellut säännöllisesti ja tavoitteena on juosta New Yorkin maraton marraskuussa. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole aiemmin juossut maratonia.
Helsinkiläisen Markku Variksen, 30, astma todettiin 13-vuotiaana. Lisäksi hänellä on omien sanojensa mukaan ”pahemman luokan siitepölyallergia”: oireita aiheuttavat niin leppä, koivu, heinät kuin pujokin. Näiden kukinnat kattavat lähes puolet vuodesta. "Nenä vuotaa ja silmät kutisevat. Jos en käytä lääkitystä, nenä vuotaa kuin hana", Varis kuvailee. "Nuorempana ei tehnyt juuri mieli lähteä ulos siitepölyaikaan. Vanhemmiten sitä on viisastunut ja osaa tehdä olostaan miellyttävämmän. Tänä keväänä olen kiinnittänyt lääkitykseen erityistä huomiota, jotta juoksuharrastus ei häiriintyisi", Varis toteaa.
Siitepölyn vuoksi Varis on kaksinkertaistanut päivittäisen astmalääkityksensä annoksen. Hyvänä lisäapuna ovat allergialääkkeet. Ja juoksu on sujunut. Maratonharjoittelua on takana kolme kuukautta ja se alkaa tuottaa tulosta. "Juoksusta tuli mukavampaa, kun tajusin, että pitää juosta tarpeeksi hiljaa. Silloin jaksaa pitkätkin lenkit. Kunto on kolmessa kuukaudessa parantunut huomattavasti ja fiilis on tosi hyvä. Vaihtelua harjoitteluun saan pelaamalla rullalätkää", jääkiekkoa talvisin harrastava Varis kertoo.
Astmamaratonin järjestävät yhteistyössä AstraZeneca, Helsingin urheilulääkäriasema, Suomen Urheiluopisto ja Suunto. Ylilääkäri Heikki Tikkanen arvioi osallistujien mahdollisuudet hyviksi. "Astmaatikon hankalinta aikaa ovat pakkaset ja siitepölyt, joten marraskuu on hyvä aika maratonille. Astmasta ei New Yorkissa maaliin pääsemisen pitäisi jäädä kiinni", Tikkanen sanoo.
Lisää astmamaratonista: www.maratonille.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 21.5.2007
Suomessa on noin 300 000 astmaatikkoa ja heistä yli puolet on allergisia siitepölylle. Hankalimpia oireita aiheuttavat leppä maalis-huhtikuussa, koivu huhtikuusta juhannukseen ja heinät keskikesällä. "Siitepöly lisää ja voimistaa astman oireita: hengitys ahdistaa tai vinkuu, liman eritys lisääntyy, yskittää ja väsyttää. Päälle tulevat vielä allergiset oireet, kuten silmien kutina ja nenän vuotaminen", kertoo ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin urheilulääkäriasemalta.
Lenkkipolulle tai pyöräilemään lähteminen ei siitepölyaikaan välttämättä houkuttele astmaatikkoa, vaikka kunnon ylläpito astmaatikolle onkin tärkeää. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lääkityksestä huolehtiminen, jolloin normaali elämä ulkoiluineen onnistuu myös siitepölyaikana. "Astmalääkityksen pitää olla kunnossa ja sitä voi lisätä ennakoivasti jo pari viikkoa ennen kuin pahin siitepölykausi tulee ja jatkaa koko kesän ajan. Jos allergiaan on määrätty erillisiä lääkkeitä, myös ne kannattaa hakea valmiiksi ja aloittaa käyttö heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua", Tikkanen neuvoo. "Mutta jos on oikein allerginen, voimakasta liikuntaa kannattaa välttää pahimpina siitepölyaikoina. Sisäliikuntakaan ei välttämättä tarjoa ratkaisua, sillä siitepölyä kulkeutuu kaikkialle", Tikkanen toteaa.
Suomalaista kymmenen hengen astmaatikkoryhmää siitepölyt eivät pysäytä. Porukka on helmikuusta asti harjoitellut säännöllisesti ja tavoitteena on juosta New Yorkin maraton marraskuussa. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole aiemmin juossut maratonia.
Helsinkiläisen Markku Variksen, 30, astma todettiin 13-vuotiaana. Lisäksi hänellä on omien sanojensa mukaan ”pahemman luokan siitepölyallergia”: oireita aiheuttavat niin leppä, koivu, heinät kuin pujokin. Näiden kukinnat kattavat lähes puolet vuodesta. "Nenä vuotaa ja silmät kutisevat. Jos en käytä lääkitystä, nenä vuotaa kuin hana", Varis kuvailee. "Nuorempana ei tehnyt juuri mieli lähteä ulos siitepölyaikaan. Vanhemmiten sitä on viisastunut ja osaa tehdä olostaan miellyttävämmän. Tänä keväänä olen kiinnittänyt lääkitykseen erityistä huomiota, jotta juoksuharrastus ei häiriintyisi", Varis toteaa.
Siitepölyn vuoksi Varis on kaksinkertaistanut päivittäisen astmalääkityksensä annoksen. Hyvänä lisäapuna ovat allergialääkkeet. Ja juoksu on sujunut. Maratonharjoittelua on takana kolme kuukautta ja se alkaa tuottaa tulosta. "Juoksusta tuli mukavampaa, kun tajusin, että pitää juosta tarpeeksi hiljaa. Silloin jaksaa pitkätkin lenkit. Kunto on kolmessa kuukaudessa parantunut huomattavasti ja fiilis on tosi hyvä. Vaihtelua harjoitteluun saan pelaamalla rullalätkää", jääkiekkoa talvisin harrastava Varis kertoo.
Astmamaratonin järjestävät yhteistyössä AstraZeneca, Helsingin urheilulääkäriasema, Suomen Urheiluopisto ja Suunto. Ylilääkäri Heikki Tikkanen arvioi osallistujien mahdollisuudet hyviksi. "Astmaatikon hankalinta aikaa ovat pakkaset ja siitepölyt, joten marraskuu on hyvä aika maratonille. Astmasta ei New Yorkissa maaliin pääsemisen pitäisi jäädä kiinni", Tikkanen sanoo.
Lisää astmamaratonista: www.maratonille.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 21.5.2007
maanantaina, toukokuuta 28, 2007
Uutta kotimaista perunaa saa jo nyt
Nyt niitä herkutteluhetkiä on jo tarjolla, eli ensimmäiset kotimaiset varhaisperunat avomaalta tulevat markkinoille tällä viikolla. Uusi sato tulee markkinoille selvästi aiemmin kuin viime vuonna. Maatalouden tutkimuskeskuksen Varsinais-Suomen varhaisperunatoimikunnan ja PerunaSuomi ry:n istutuskartoituksen mukaan varhaisempi sato johtuu pääasiassa viime vuotta aikaisemmasta istutusajankohdasta.
Alussa perunalla herkuttelu voinokareen ja rasvaisen sillin kera tulee turhan kalliiksi vähäisen tarjonnan puskiessa kilohintoja taivaisiin. Kuluttajien ruokapöytiin on suomalaista varhaisperunaa riittävästi saatavilla kesäkuun alusta lähtien. Varhaisperunan nostomäärät kasvavat voimakkaasti kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Tämän hetkisen tiedon mukaan täydet nostomäärät saavutetaan noin kaksi viikkoa ennen juhannusta.
Kesäkuun alkupuoliskolla avomaan varhaisperuna on kasvatettu sekä harson että muovin alla. Pelkästään harson alla kasvatettu peruna tulee kauppoihin kesäkuun puolenvälin jälkeen. Ilman katetta kasvatettu peruna saadaan kauppoihin heinäkuun alussa.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 25.5.2007
Alussa perunalla herkuttelu voinokareen ja rasvaisen sillin kera tulee turhan kalliiksi vähäisen tarjonnan puskiessa kilohintoja taivaisiin. Kuluttajien ruokapöytiin on suomalaista varhaisperunaa riittävästi saatavilla kesäkuun alusta lähtien. Varhaisperunan nostomäärät kasvavat voimakkaasti kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Tämän hetkisen tiedon mukaan täydet nostomäärät saavutetaan noin kaksi viikkoa ennen juhannusta.
Kesäkuun alkupuoliskolla avomaan varhaisperuna on kasvatettu sekä harson että muovin alla. Pelkästään harson alla kasvatettu peruna tulee kauppoihin kesäkuun puolenvälin jälkeen. Ilman katetta kasvatettu peruna saadaan kauppoihin heinäkuun alussa.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 25.5.2007
Yöttömän yön haaste
**
Suomen kesän yöttömät yöt haastavat uni- ja valverytmimme. Sisäinen kellomme voi mennä sekaisin, kun se ei enää tiedä, mitä aikataulua sen tulisi noudattaa. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on selvinnyt, että säännöllisen uni- ja valverytmin säilyttämiseksi ihmisen täytyykin mahdollisesti tuoda pimeä itse valon keskelle.
Sisäinen kello on osa hermojärjestelmäämme. Se säätelee meidän jokaisen päivärytmiä, jotta saamme tarvittavan määrän unta. Suomessa valon vaihtelut eri vuodenaikoina ovat erittäin suuret ja se rasittaa sisäistä kelloamme. Herkkäunisimpien nukkumista kesän valoisina öinä on mahdollisesti helpotettava pimennysverhoilla. Ihminen ei pärjää ilman unta. Kahdeksan tunnin yöuni on sopiva kun taas puolet lyhyempi uni voi olla terveydelle haitallista.
Valon lisääntyminen keväällä ja kesällä vaikuttaa ihmisiin eri tavoilla. Erään mielenterveysyhdistyksen puheenjohtajana ja tukihenkilönä olen voinut todeta miten toisilla vointi kohenee, kun taas toisilla se aiheuttaa masennusta tai jopa ajautumista itsemurhan partaalle. Akatemiatutkija Timo Partonen (Kansanterveyslaitos) on tutkinut tätä valon lisääntymisestä johtuvaa masennusta ja saanut selville mm. seuraavaa:
Ihmiset ovat usein joko aamun- tai illanvirkkuja. Aamuvirkut ovat henkilöitä, jotka havahtuvat luontaisesti aikaisin aamulla hereille. Lisäksi aamuvirkuilla on taipumus kokea notkahdus vireystilassa tavallisesti puolen päivän aikaan. Akatemiatutkija Partosen mukaan lounaan nauttiminen pahentaa aamuvirkkujen vireystilan laskemista. Aamuvirkut hyötyisivät selvästi päivätorkuista eli siestan ajasta, jos sitä Suomessa noudatettaisiin. Aamuvirkut virkistyvät kuitenkin iltapäiväksi ja menevät aikaisin illalla nukkumaan, sanoo Partonen. Iltavirkut puolestaan heräävät tavallisesti vasta aamupäivän aikana ja virkistyvät pikkuhiljaa. Iltavirkut kokevat olonsa virkeäksi normaalisti vasta loppuiltapäivästä tai alkuillasta, mikä samalla lykkää heidän nukahtamisen vasta yli puolen yön. Pimennysverhot ovat tarpeen kesällä ainakin niille herkkäunisille, jotka eivät osaa nukahtaa valoisassa ja kärsivät unettomuudesta sen vuoksi, vinkkaa Partonen.
Yövuoro voi särkeä luontaisen rytmimme herkästi. Yövuoroa tekevät ihmiset kokevat yleensä väsymystä ja valittavat unettomuutta. Partosen mukaan uni- ja valverytmin sekoittumisella voi olla terveyteen myös muita haittavaikutuksia, jotka ilmenevät vasta pitemmän ajan kuluessa. Yövuorojen tekeminen näyttää rasittavan sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Yövuorojen tekeminen voi aiheuttaa myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi yövuorot saattavat altistaa ylipainolle ja sitä kautta myös aikuisiän diabetekselle, selvittää Partonen.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 28.5.2007
Suomen kesän yöttömät yöt haastavat uni- ja valverytmimme. Sisäinen kellomme voi mennä sekaisin, kun se ei enää tiedä, mitä aikataulua sen tulisi noudattaa. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on selvinnyt, että säännöllisen uni- ja valverytmin säilyttämiseksi ihmisen täytyykin mahdollisesti tuoda pimeä itse valon keskelle.
Sisäinen kello on osa hermojärjestelmäämme. Se säätelee meidän jokaisen päivärytmiä, jotta saamme tarvittavan määrän unta. Suomessa valon vaihtelut eri vuodenaikoina ovat erittäin suuret ja se rasittaa sisäistä kelloamme. Herkkäunisimpien nukkumista kesän valoisina öinä on mahdollisesti helpotettava pimennysverhoilla. Ihminen ei pärjää ilman unta. Kahdeksan tunnin yöuni on sopiva kun taas puolet lyhyempi uni voi olla terveydelle haitallista.
Valon lisääntyminen keväällä ja kesällä vaikuttaa ihmisiin eri tavoilla. Erään mielenterveysyhdistyksen puheenjohtajana ja tukihenkilönä olen voinut todeta miten toisilla vointi kohenee, kun taas toisilla se aiheuttaa masennusta tai jopa ajautumista itsemurhan partaalle. Akatemiatutkija Timo Partonen (Kansanterveyslaitos) on tutkinut tätä valon lisääntymisestä johtuvaa masennusta ja saanut selville mm. seuraavaa:
- Vertailemme itseämme toisiin. Kun muilla näyttää menevän paremmin ja itsellä masennus jatkuu, niin mieliala saattaa entisestään huonontua. Ristiriita voi olla liian suuri kestettäväksi ja purkautua itsemurhan kautta.
- Aktiivisuus kasvaa, mutta mieliala ei kuitenkaan kohennu. Kesäinen valo lisää ihmisen liikunnallista aktiivisuutta ja vireyttä sekä tekee heistä sosiaalisempia. Jos mieli on kuitenkin samaan aikaan maassa ja mieliala ei kohennu yhtä nopeasti kuin muu aktiivisuus kasvaa, voi tilanne purkautua vakavana ahdistuksena.
Ihmiset ovat usein joko aamun- tai illanvirkkuja. Aamuvirkut ovat henkilöitä, jotka havahtuvat luontaisesti aikaisin aamulla hereille. Lisäksi aamuvirkuilla on taipumus kokea notkahdus vireystilassa tavallisesti puolen päivän aikaan. Akatemiatutkija Partosen mukaan lounaan nauttiminen pahentaa aamuvirkkujen vireystilan laskemista. Aamuvirkut hyötyisivät selvästi päivätorkuista eli siestan ajasta, jos sitä Suomessa noudatettaisiin. Aamuvirkut virkistyvät kuitenkin iltapäiväksi ja menevät aikaisin illalla nukkumaan, sanoo Partonen. Iltavirkut puolestaan heräävät tavallisesti vasta aamupäivän aikana ja virkistyvät pikkuhiljaa. Iltavirkut kokevat olonsa virkeäksi normaalisti vasta loppuiltapäivästä tai alkuillasta, mikä samalla lykkää heidän nukahtamisen vasta yli puolen yön. Pimennysverhot ovat tarpeen kesällä ainakin niille herkkäunisille, jotka eivät osaa nukahtaa valoisassa ja kärsivät unettomuudesta sen vuoksi, vinkkaa Partonen.
Yövuoro voi särkeä luontaisen rytmimme herkästi. Yövuoroa tekevät ihmiset kokevat yleensä väsymystä ja valittavat unettomuutta. Partosen mukaan uni- ja valverytmin sekoittumisella voi olla terveyteen myös muita haittavaikutuksia, jotka ilmenevät vasta pitemmän ajan kuluessa. Yövuorojen tekeminen näyttää rasittavan sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Yövuorojen tekeminen voi aiheuttaa myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi yövuorot saattavat altistaa ylipainolle ja sitä kautta myös aikuisiän diabetekselle, selvittää Partonen.
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 28.5.2007
perjantaina, toukokuuta 25, 2007
Joko teidän kirjastostanne saa lainata askelmittareita?
***
Lidingö on tunnettu liikuntamyönteisyydestään. Siellä järjestetään mm. tunnettu Lidingöloppet -maastojuoksutapahtuma. Nyt tämä ruotsalainen kaupunki on keksinyt oivan keinon innostaa (laiskoja) kaupunkilaisiaan liikkumaan:
Saako teidän kirjastostanne askelmittareita, kävelysauvoja, suksia, rullaluistimia, kuntopyöriä ym. lainaksi?
Lähde: Lidingö stad, nyheter, 16.5.2007
Lidingö on tunnettu liikuntamyönteisyydestään. Siellä järjestetään mm. tunnettu Lidingöloppet -maastojuoksutapahtuma. Nyt tämä ruotsalainen kaupunki on keksinyt oivan keinon innostaa (laiskoja) kaupunkilaisiaan liikkumaan:
Lidingön kirjasto lainaa askelmittareita!
Laina-aika on 14 päivää.
Laina-aika on 14 päivää.
Saako teidän kirjastostanne askelmittareita, kävelysauvoja, suksia, rullaluistimia, kuntopyöriä ym. lainaksi?
Lähde: Lidingö stad, nyheter, 16.5.2007
torstaina, toukokuuta 24, 2007
Kaupunkilainen on laiska!
*
Uskomus kaupunkilaisten laiskuudesta saa nyt yllättävää tukea Max Planck -instituutin tutkimuksesta, jonka mukaan kaupungeissa asuvat mustarastaat eivät enää vaivaudu muuttamaan maalaisserkkujensa tavoin etelään. Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että kaupunkilaiselämään tottunut lintupopulaatio on alkanut eriytyä alkuperäisestä populaatiosta.
Muuttolinnut käyvät lähdön lähestyessä hyvin levottomiksi, ja koska tällä "muuttorauhattomuudella" on perinnöllinen pohja, erot käyttäytymisessä paljastavat lintujen alkaneen kehittyä eri suuntaan. Metsässä asuvat rastaat muuttuivat syksyllä odotetusti levottomiksi, kun taas "cityrastaat" eivät osoittaneet mainittavia muuttohaluja. Etenkään koiraat eivät siipiään edes väräyttäneet. Ne kuulemma jäivät vain lämmittelemään asuntojen hukkalämmössä ja ajoivat viereen pyrkineet naaraat huitsin nevadaan.
Tutkimuksen julkaisi Ecology -lehti ja juttua käsitellään lisää Science -lehden verkkosivuilla.
Lähde: Tiede -lehti, 24.5.2007
Uskomus kaupunkilaisten laiskuudesta saa nyt yllättävää tukea Max Planck -instituutin tutkimuksesta, jonka mukaan kaupungeissa asuvat mustarastaat eivät enää vaivaudu muuttamaan maalaisserkkujensa tavoin etelään. Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että kaupunkilaiselämään tottunut lintupopulaatio on alkanut eriytyä alkuperäisestä populaatiosta.
Muuttolinnut käyvät lähdön lähestyessä hyvin levottomiksi, ja koska tällä "muuttorauhattomuudella" on perinnöllinen pohja, erot käyttäytymisessä paljastavat lintujen alkaneen kehittyä eri suuntaan. Metsässä asuvat rastaat muuttuivat syksyllä odotetusti levottomiksi, kun taas "cityrastaat" eivät osoittaneet mainittavia muuttohaluja. Etenkään koiraat eivät siipiään edes väräyttäneet. Ne kuulemma jäivät vain lämmittelemään asuntojen hukkalämmössä ja ajoivat viereen pyrkineet naaraat huitsin nevadaan.
Tutkimuksen julkaisi Ecology -lehti ja juttua käsitellään lisää Science -lehden verkkosivuilla.
Lähde: Tiede -lehti, 24.5.2007
Avainsanat:
sekavaa höpinää,
tutkimukset
Luita menee poikki lapsilla
**
Täällä kotona pidimme pitkään seinällä hieman yli kymmenvuotiasta Jan-Eric -poikaani esittävää kuvaa missä hän murheen murtamana kävelee kainalosauvoilla jalka paketissa. Jalkapallo-ottelussa oli sääriluu pamahtanut poikki. Liikkuvalle lapselle tämä oli tavattoman kova kolaus ja kuvasta näkyy vaikeutuneen liikkumisen myötä syntynyt masennustila.
Luita menee lapsilla ja aikuisilla poikki, näin on näreet. Professori Ailsa Goulding Uudesta Seelannista on kirjoittanut näistä lasten luunmurtumista Medicine and sport science -lehteen. Normaalitilanne lapsilla on, että luut säilyvät ehjänä. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että luita välillä menee poikki. Tällainen tilanne syntyy useasti lapsen harrastaessa jotakin urheilulajia. Kyseessä on useimmin pieni kolhu, eikä mikään paha onnettomuus. Onneksi luunmurtumat paranevat hyvin ja kolhusta ei jää pysyvää vammaa.
Professori Gouldingin mukaan yli puolella lapsista (66%) luut menevät poikki useammin kuin kerran, mikä hänen mukaansa voisi osoittaa, että jotkut lapset ovat alttiimpia murtamaan luita kuin toiset. Joillakin lapsilla todettiin esimerkiksi ensimmäisen kerran luunmurtuma hieman alle viiden vuoden ikäisenä ja sitten heillä saattoi olla useita luunmurtumia myöhemmässä lapsuuden iässä (2-3 -kertainen riski saada uusia luunmurtumia).
Kun tarkemmin selvitettiin mistä nämä usein toistuvat luunmurtumat johtuivat, löytyi taustalla useita eri altistavia tekijöitä: nopea luunkasvu varhaisessa murrosiässä, luun mineralisoituminen ei pysy perässä kun lapsi kasvaa pituutta ja saa lisää painoa, sisäeritykseen liittyvät häiriötilat, perintötekijät, pitkäaikaiset sairaudet, pitkäaikaiset lääkitykset jne. Se asia mikä oli erityisen selvä näissä useita luunmurtumia kokeneissa lapsissa, oli luun mineraalipitoisuuden ja luiden koossa esiintyneet häiriöt. Mielenkiintoisena seikkana professori Goulding mainitsee ongelmaryhmänä vähän tai ei ollenkaan maitoa juoneet lapset. Vaikuttaa vahvasti siltä, että lapsi joka ei nauti maitotuotteita riittävästi on vaaravyöhykkeessä saada ravinnon kautta liian vähän kalsiumia. Myös hiilihappopitoisten virvoitusjuomien runsas käyttö voi häiritä luunmuodostusta lapsilla.
Pojallani luita meni lapsuudessa poikki vain sen yhden ainoan kerran. Sen jälkeen hän on tuonut palkintokaappiinsa useita Suomen mestaruusmitaleita. Kertokaa lapsillenne, että liikunta kannattaa aina ja ravitsemukseen on hyvä panostaa!
Lähde: Med Sport Sci 51: 102-120, 2007 (Goulding A. Risk factors for fractures in normally active children and adolescents.)
Täällä kotona pidimme pitkään seinällä hieman yli kymmenvuotiasta Jan-Eric -poikaani esittävää kuvaa missä hän murheen murtamana kävelee kainalosauvoilla jalka paketissa. Jalkapallo-ottelussa oli sääriluu pamahtanut poikki. Liikkuvalle lapselle tämä oli tavattoman kova kolaus ja kuvasta näkyy vaikeutuneen liikkumisen myötä syntynyt masennustila.
Luita menee lapsilla ja aikuisilla poikki, näin on näreet. Professori Ailsa Goulding Uudesta Seelannista on kirjoittanut näistä lasten luunmurtumista Medicine and sport science -lehteen. Normaalitilanne lapsilla on, että luut säilyvät ehjänä. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että luita välillä menee poikki. Tällainen tilanne syntyy useasti lapsen harrastaessa jotakin urheilulajia. Kyseessä on useimmin pieni kolhu, eikä mikään paha onnettomuus. Onneksi luunmurtumat paranevat hyvin ja kolhusta ei jää pysyvää vammaa.
Professori Gouldingin mukaan yli puolella lapsista (66%) luut menevät poikki useammin kuin kerran, mikä hänen mukaansa voisi osoittaa, että jotkut lapset ovat alttiimpia murtamaan luita kuin toiset. Joillakin lapsilla todettiin esimerkiksi ensimmäisen kerran luunmurtuma hieman alle viiden vuoden ikäisenä ja sitten heillä saattoi olla useita luunmurtumia myöhemmässä lapsuuden iässä (2-3 -kertainen riski saada uusia luunmurtumia).
Kun tarkemmin selvitettiin mistä nämä usein toistuvat luunmurtumat johtuivat, löytyi taustalla useita eri altistavia tekijöitä: nopea luunkasvu varhaisessa murrosiässä, luun mineralisoituminen ei pysy perässä kun lapsi kasvaa pituutta ja saa lisää painoa, sisäeritykseen liittyvät häiriötilat, perintötekijät, pitkäaikaiset sairaudet, pitkäaikaiset lääkitykset jne. Se asia mikä oli erityisen selvä näissä useita luunmurtumia kokeneissa lapsissa, oli luun mineraalipitoisuuden ja luiden koossa esiintyneet häiriöt. Mielenkiintoisena seikkana professori Goulding mainitsee ongelmaryhmänä vähän tai ei ollenkaan maitoa juoneet lapset. Vaikuttaa vahvasti siltä, että lapsi joka ei nauti maitotuotteita riittävästi on vaaravyöhykkeessä saada ravinnon kautta liian vähän kalsiumia. Myös hiilihappopitoisten virvoitusjuomien runsas käyttö voi häiritä luunmuodostusta lapsilla.
Pojallani luita meni lapsuudessa poikki vain sen yhden ainoan kerran. Sen jälkeen hän on tuonut palkintokaappiinsa useita Suomen mestaruusmitaleita. Kertokaa lapsillenne, että liikunta kannattaa aina ja ravitsemukseen on hyvä panostaa!
Lähde: Med Sport Sci 51: 102-120, 2007 (Goulding A. Risk factors for fractures in normally active children and adolescents.)
Coca-Cola vastaan Coc-Colan vesi
Tänään (24.5.2007) luen Turun Sanomista, että amerikkalainen virvoitusjuomajätti Coca-Cola ei tunnusta, että aika ja terveysvalistus olisivat ajaneet ohi sen lippulaivasta Coca Cola Classicista. Kysymys on kuulemma monisäikeisestä elämäntapa-asiasta kun juo Coca-Colaa. Yhtiö aikoo kuitenkin tuoda markkinoille runsaasti uusia terveysvaikutteisia juomia.
Kaino toiveeni on: Älkää sieltä Coca-Cola yhtiöstä tuoko meille niitä terveysvaikutteisia juomia! Niitä on muiden yhtiöiden toimesta jo toimitettu myyntiin ihan tolkuttoman paljon. Meillä on jo terveysvaikutteisia juomia saatavilla runsain määrin Suomesta. Ehkä parhainta terveysjuomaa saa esimerkiksi Coc-Colan (lausutaan Kokkolan) hanasta. Ja varsin hyvää hanavettä saa myös muista Suomen vesihanoista. Puhdas hanavesi on ihmisen paras terveysjuoma.
Toisaalta, jos kerran pitää juoda Coca-Colaa, niin juotakoon sitten sitä aitoa sokerilla makeutettua Coca Cola Classicia. Kerran viikossa voi sellaisen nautiskelupullon ostaa (mikäli on ihan pakottava tarve) ja muina viikonpäivinä tyytyä Coc-Colan veteen. Sillä nuo ihmeelliset keinomakeutetut Coca-Colat (ja muiden yhtiöiden vastaavat tuotteet) ovat vielä petollisempia. Niissä käytetyistä keinomakeutusaineista ei voida mennä takuuseen, aiheuttavatko syöpää vaiko ei, ja ne aiheuttavat mitä ilmeisimmin samanlaisen insuliiniryöpyn haiman Coca-Colalle altistuneille soluille kuin se aito sokerilimsakin. Makea on yksi perusmakumme ja keinotekoinen makeus tulkitaan elimistössämme yhtä lailla makeaksi.
It's the real thing: hanavesi!
Lähde: Turun Sanomat, 24.5.2007
Kaino toiveeni on: Älkää sieltä Coca-Cola yhtiöstä tuoko meille niitä terveysvaikutteisia juomia! Niitä on muiden yhtiöiden toimesta jo toimitettu myyntiin ihan tolkuttoman paljon. Meillä on jo terveysvaikutteisia juomia saatavilla runsain määrin Suomesta. Ehkä parhainta terveysjuomaa saa esimerkiksi Coc-Colan (lausutaan Kokkolan) hanasta. Ja varsin hyvää hanavettä saa myös muista Suomen vesihanoista. Puhdas hanavesi on ihmisen paras terveysjuoma.
Toisaalta, jos kerran pitää juoda Coca-Colaa, niin juotakoon sitten sitä aitoa sokerilla makeutettua Coca Cola Classicia. Kerran viikossa voi sellaisen nautiskelupullon ostaa (mikäli on ihan pakottava tarve) ja muina viikonpäivinä tyytyä Coc-Colan veteen. Sillä nuo ihmeelliset keinomakeutetut Coca-Colat (ja muiden yhtiöiden vastaavat tuotteet) ovat vielä petollisempia. Niissä käytetyistä keinomakeutusaineista ei voida mennä takuuseen, aiheuttavatko syöpää vaiko ei, ja ne aiheuttavat mitä ilmeisimmin samanlaisen insuliiniryöpyn haiman Coca-Colalle altistuneille soluille kuin se aito sokerilimsakin. Makea on yksi perusmakumme ja keinotekoinen makeus tulkitaan elimistössämme yhtä lailla makeaksi.
It's the real thing: hanavesi!
Lähde: Turun Sanomat, 24.5.2007
tiistaina, toukokuuta 22, 2007
Kohta 200 000 lukukertaa
Näitä vaatimattomia kirjoituksiani luetaan kiihtyvään tahtiin. Uskomattomalta tuntuva 200 000:n lukukerran raja on ulottuvilla.
Vanhaa veteraaniurheilijan blogia on 31.7.2005 - 21.5.2007 luettu 111 648 kertaa
Uutta veteraaniurheilijan blogia on 9.11.2006 - 21.5.2007 luettu 48 407 kertaa
Veteraaniurheilijan foorumia on 8.11.2006 - 26.4.2007 luettu 31 559 kertaa
Yhteensä sepustuksiani on siis luettu 191 614 kertaa.
KIITOS kun pistäydytte lukemassa ja kommentoimassa kirjoituksiani!
Vanhaa veteraaniurheilijan blogia on 31.7.2005 - 21.5.2007 luettu 111 648 kertaa
Uutta veteraaniurheilijan blogia on 9.11.2006 - 21.5.2007 luettu 48 407 kertaa
Veteraaniurheilijan foorumia on 8.11.2006 - 26.4.2007 luettu 31 559 kertaa
Yhteensä sepustuksiani on siis luettu 191 614 kertaa.
KIITOS kun pistäydytte lukemassa ja kommentoimassa kirjoituksiani!
sunnuntai, toukokuuta 20, 2007
Google löytää perille
Katsoin äsken sivuilla olevista laskureistani miten sivuilleni päädytään. Ylivoimaisesti eniten sivuilleni tulee käyntejä Google -hakukoneen kautta (vähän yli 82% käynneistä). Tämä on aika mielenkiintoista. Toivottavasti edes joskus löydätte sivuiltani etsimäänne tietoa. Pistän tähän lihavalla tekstillä ne hakusanat, joiden perusteella tulen lähikuukausina tekemään lisäjuttuja sivuilleni. Jutunaiheita on jonossa muutamia tälläkin hetkellä, mutta ei ole kiellettyä kysyä kirjoitushalujani jostakin aiheesta. Veteraaniurheilijan lukuvihjeet -osiosta oikeassa palstassa näette mitä muut kirjoittavat terveydestä ja ravinnosta. En pyri kopioimaan tai kääntämään tätä tietoa vaan kehittämään itse omia juttujani. Kiitos kun luette juttujani niin ahkerasti!
Näillä hakusanoilla sivuilleni on päädytty viime viikkojen aikana:
acomplia, aforismeja, aforismi, aikuisiän diabetes, aineenvaihdunta, aivot, aivovamma, alaranta, alhainen verenpaine, alkoholi, allergian synty, ana ja mia, annika dahlqvist, anoreksia, antti heikkilä, anu mäkelä, armi kuusela, arno forsius, atkins, atkinsin dieetti, avokado, beetakaroteeni, biovita, cfs krooninen, christer sundqvist, cp-vamma, detox dieetti, diabetes ruokavaliot, dieetti, diet, doping, ennenaikainen siemensyöksy, ephidril 600, eric gammals, etusormen pituus, etyyli, fenoliset yhdisteet, fitline, flunssa, foolihappo, gaba, garcinia cambogia, geenimutaatio, glykeeminen indeksi, hedelmädieetti, helene forslund, heidi lindfors, hemoglobiiniarvot, hiivasolu, homeopaattiset lääkkeet, hopealusikka puhtaaksi, huijaus, iho kuntoon, insuliini, kaarlo kangasniemi, kaneli verensokeri, karnosiini, kasvisruokavalio, kauppa, kava, kehno, kemiallisesti pilaantuvat rasvat, kevätväsymys, kihti, kiitos aforismeja, kilo stop, kilpakävely, kilpirauhanen, kilpirauhasen häiriöistä, kilpirauhasen liikatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhaspotilaan ruokavalio, kilpirauhastulehdus, kirkasvalohoito, kolesteroli, kunto, kreatiini, kromi, köyhä, laihduttaminen kaloreita laskemalla, laihdutus, laihdutuskuuri, laihdutusohjeita, laihdutusohjelma, laihdutuspilleri, lapset ja lihavuus, lentoemäntien dieetti, leusiini, liha, lihava, lihavat, lihavuus, liikunta, loch nessin hirviö, luontaistuote, luontaistuotteet, mahalaukun ohitusleikkaus, mainonta lastenohjelmissa, maitohappo, makrobioottinen dieetti, maksasairaus, maksasyöpä, maraton tulokset, markku tuokko, matala verensokeri, mies, munuaissyöpä, mustaherukka, neljä yleisintä alkuainetta orgaanisessa luonnossa, nexium, nikotiini, nimettömän ja etusormen suhde, normaalipainoisen laihduttaminen, obestatiini, ohje, oksitosiini, optiset harhat, painonnousu, paksusuolen syöpä, palmuöljy, paniikkihäiriö, parsa, parsan terveellisyys, pesäpallo ruotsi, pro ana, pro mia, proteiini, päärynä, raaka-aineet suoraleivonta, rakkauslaskuri, rasva, rasvamaksa, ravinto, ravinto ja pistetaulukko, ravintolisä parantaa muistia, riisidieetti, ripuli, ruotsi, rypsiöljy, salaatteja, sananlaskuja, sanonta vanhemmat, scarsdalen dieetti, seleeni, sibutramiini, sokerikorput, sokeririppuvuus, sokeritauti, statiinit, suklaa, sundqvist, suomalainen ruoka, suomalaisten ravinto ennen vanhaan, suomeksi, suomen lääkärilehti, sydämen iskutilavuus urheilija, sydänkammion laajentuma, syödä hedelmiä, syöpä, tappava lääke, testosteroni, TGN1412, tilamaito suojaa lapsia, tohtori tolonen, toimiva laihdutuspilleri, toivo, tomaatti, tony halme, tribulus terrestris, tuhkimo, tupakka, tupakoinnin lopettamisesta aiheutuvat oireet, turun sanomat, tyrni viljely, ubikinoni, uinti laihduttaa, urheilija, urheilu, urheiluvammat, usko, varjoainekuvaus alaraajat, vatsavaivat, vegaani, verensokeri, veriarvot, veteraaniurheilija, vihreä tee, viivi avellan, vitamiini, voimakas hikoilu, voimala, voissa, vyötärölihavuus, vähähiilihydraattinen ruokavalio, välimeren dieetti, välimeren ruokavalio, wikipedia, ylikunnon oireet, ylikunto, äiti
Lähde: Laskurit sivuilla http://sundqvist.blogspot.com/ ja http://veteraaniurheilija.blogspot.com/
Näillä hakusanoilla sivuilleni on päädytty viime viikkojen aikana:
acomplia, aforismeja, aforismi, aikuisiän diabetes, aineenvaihdunta, aivot, aivovamma, alaranta, alhainen verenpaine, alkoholi, allergian synty, ana ja mia, annika dahlqvist, anoreksia, antti heikkilä, anu mäkelä, armi kuusela, arno forsius, atkins, atkinsin dieetti, avokado, beetakaroteeni, biovita, cfs krooninen, christer sundqvist, cp-vamma, detox dieetti, diabetes ruokavaliot, dieetti, diet, doping, ennenaikainen siemensyöksy, ephidril 600, eric gammals, etusormen pituus, etyyli, fenoliset yhdisteet, fitline, flunssa, foolihappo, gaba, garcinia cambogia, geenimutaatio, glykeeminen indeksi, hedelmädieetti, helene forslund, heidi lindfors, hemoglobiiniarvot, hiivasolu, homeopaattiset lääkkeet, hopealusikka puhtaaksi, huijaus, iho kuntoon, insuliini, kaarlo kangasniemi, kaneli verensokeri, karnosiini, kasvisruokavalio, kauppa, kava, kehno, kemiallisesti pilaantuvat rasvat, kevätväsymys, kihti, kiitos aforismeja, kilo stop, kilpakävely, kilpirauhanen, kilpirauhasen häiriöistä, kilpirauhasen liikatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhaspotilaan ruokavalio, kilpirauhastulehdus, kirkasvalohoito, kolesteroli, kunto, kreatiini, kromi, köyhä, laihduttaminen kaloreita laskemalla, laihdutus, laihdutuskuuri, laihdutusohjeita, laihdutusohjelma, laihdutuspilleri, lapset ja lihavuus, lentoemäntien dieetti, leusiini, liha, lihava, lihavat, lihavuus, liikunta, loch nessin hirviö, luontaistuote, luontaistuotteet, mahalaukun ohitusleikkaus, mainonta lastenohjelmissa, maitohappo, makrobioottinen dieetti, maksasairaus, maksasyöpä, maraton tulokset, markku tuokko, matala verensokeri, mies, munuaissyöpä, mustaherukka, neljä yleisintä alkuainetta orgaanisessa luonnossa, nexium, nikotiini, nimettömän ja etusormen suhde, normaalipainoisen laihduttaminen, obestatiini, ohje, oksitosiini, optiset harhat, painonnousu, paksusuolen syöpä, palmuöljy, paniikkihäiriö, parsa, parsan terveellisyys, pesäpallo ruotsi, pro ana, pro mia, proteiini, päärynä, raaka-aineet suoraleivonta, rakkauslaskuri, rasva, rasvamaksa, ravinto, ravinto ja pistetaulukko, ravintolisä parantaa muistia, riisidieetti, ripuli, ruotsi, rypsiöljy, salaatteja, sananlaskuja, sanonta vanhemmat, scarsdalen dieetti, seleeni, sibutramiini, sokerikorput, sokeririppuvuus, sokeritauti, statiinit, suklaa, sundqvist, suomalainen ruoka, suomalaisten ravinto ennen vanhaan, suomeksi, suomen lääkärilehti, sydämen iskutilavuus urheilija, sydänkammion laajentuma, syödä hedelmiä, syöpä, tappava lääke, testosteroni, TGN1412, tilamaito suojaa lapsia, tohtori tolonen, toimiva laihdutuspilleri, toivo, tomaatti, tony halme, tribulus terrestris, tuhkimo, tupakka, tupakoinnin lopettamisesta aiheutuvat oireet, turun sanomat, tyrni viljely, ubikinoni, uinti laihduttaa, urheilija, urheilu, urheiluvammat, usko, varjoainekuvaus alaraajat, vatsavaivat, vegaani, verensokeri, veriarvot, veteraaniurheilija, vihreä tee, viivi avellan, vitamiini, voimakas hikoilu, voimala, voissa, vyötärölihavuus, vähähiilihydraattinen ruokavalio, välimeren dieetti, välimeren ruokavalio, wikipedia, ylikunnon oireet, ylikunto, äiti
Lähde: Laskurit sivuilla http://sundqvist.blogspot.com/ ja http://veteraaniurheilija.blogspot.com/
perjantaina, toukokuuta 18, 2007
Viisi minuuttia liikkujan ravinnosta
**
Jatkan älyttömän yksinkertaisten tekstieni tarjoamista teille luettavaksi ja kommentoitavaksi. Olen nyt omien kirjallisten kykyjeni äärirajoilla. Tämän yksinkertaisemmaksi en saa sanomaani. Jos et tekstiä ymmärrä, yritän sitä häntä koipien välissä parantaa kunnes se on täysin ymmärrettävää.
- Harrastan liikuntaa koska se antaa vapauden syödä kaikkea sitä mitä haluan!
- Jos en liiku – lihon heti useita kiloja!
- Monet kaivavat haarukalla hautaansa sohvalla maaten.
Nämä repliikit voivat olla peräisin mistä tahansa tilanteesta missä pohditaan liikunnan ja ravitsemuksen välisiä suhteita enemmän tai vähemmän sukkelasti. Totta näissä repliikeissä on paljonkin, vaikka ne mahdollisesti herättävätkin kunniattomat tunnot pintaan.
- Taasko meitä pullukoita syyllistetään?
- Mitä jos ei liikunta kiinnosta pätkääkään?
- Haisee hiki – älä tule liki!
- Ei terveen ihmisen tarvitse liikkua.
Älä sitten lue näitä rivejä! Sillä tämä kirjoitus sisältää vaihteeksi liikunnan ylistystä ja sen myötä syntyvää ravitsemuksen hurmostilaa. Liikkuvan ihmisen ruokavalion tulisi tyydyttää päivittäinen energiamäärä. Se voi olla jotain 2000 ja 4000 kilokalorin välillä riippuen liikunnan kiihkeydestä, liikuntalajista ja muista seikoista joita en nyt tässä laiskuuttani rupea luettelemaan. Tämä liikkuvan ihmisen tarvitsema kokonaisenergiamäärä voidaan koostaa monella eri tavalla. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tietyt perusperiaatteet täyttyvät:
- monipuolisuus
- kohtuullisuus
- säännöllisyys
- rytmitys
- ravintoainetiheys
Liikkujan kannattaa pitää mielessä, että yksittäisellä huonolla ruokavalinnalla (esim. kevytmargariini, sokerikorppu tai vaikkapa sipsipussi) ei täysin onnistu pilaamaan pääosin hyvää ruokavaliota. Hyvällä yksittäisellä ruokavalinnalla (voi, omena tai vaikkapa naudan sisäfilee) ei ihan helposti tosin onnistu korjaamaan muuten puutteellista päivän ateriakokonaisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että hetkellistä hairahdusta ei pidä liiaksi jäädä suremaan. Syö se sipsipussi kerran viikossa jos sellainen käsittämätön himo tärvättyyn ruokaan ilmenee. Satunnaisesti nautittu huonolaatuinen ravinto ei kaada sairaspetiin välittömästi. Eikä satunnaisella hyvälaatuisella ravinnolla voida riittävästi parantaa huonon ruokavalion rappiollista vaikutusta. Älä yhtään röyhistele rintaasi jos syöt urheiluleireillä ihan tavattoman terveellisesti, mutta sitten kun muiden silmä välttää syöt ihan mitä sattuu! Ravitsemuksen kokonaisuus ja säännölliset ravintovalinnat ratkaisevat onko sinun ruokailussa järkeä vaiko ei. Liikkuja voi syödä varsin runsaasti hiilihydraattia. Saattaa jopa tästä joukosta löytyä käyttäjäkunta, jolle lämpimästi voi suositella valtion ravitsemusneuvottelukunnan kaikkia päähänpinttymiä. Vähän liikkuvat saavat olla erityisen tarkkoja noiden hiilihydraattien suhteen, muuten rupeaa paino nousemaan ja ilmeisesti myös rupeaa hieman reippaammin peräpää paukkumaan. Tämä paukuttelutieto lisättiin lukijapalautteen perusteella. Asiaa on tutkittu ja omaehtoista kokemustakin on. Hiilarit ovat hyviä paukkupanoksia.
Liikunta lisää energiantarvetta. Tämä pitää huomioida ruokavaliota koostettaessa. Liikunta tuo väljyyttä ruokailuun. Ei tarvitse ihan jokaista kilokaloria laskea. Liikunta vapauttaa sinut monipuolisen ja riittävän ruokavalion kimppuun. Valitset sitten minkä tahansa sadoista dieeteistä, niin voit nauttia tuon dieetin puitteissa sen verran runsaita annoksia, että puutosoireita ei juurikaan pääse syntymään. Voit halutessasi jopa syödä rasvaa hieman enemmän kuin suositukset määräävät sillä uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että ravinnon rasva ei kovinkaan herkästi heilauta veren rasvaprofiilia pitkällä tähtäimellä suuntaan eikä toiseen. Reipas liikunta huolehtii sitten siitä, että hieman energiatiheämmät annokset eivät siirry vatsan seudulle varastoon.
Monipuolisuus on erittäin tärkeää liikkujalle. Kaikki elintarvikkeet eivät ole yhtä ravinteikkaita, joten liian yksipuolisesta ravinnosta saattaa toisaalta saada liikaa jotain tiettyä ravintoainetta ja toisaalta liian vähän jotain toista. Einestiskiltä ei urheilija juurikaan löydä mitään suuhun pantavaa. Liikunta aiheuttaa hieman suurempaa vitamiinien ja hivenaineiden tarvetta, mutta tätä jotkut helppoheikit ja -matit herkästi liioittelevat halutessaan tarjota sinulle niitä ravintolisiä, pillereitä ja ravintolitkuja. Ihan normaalilla ruoalla se urheilija kuitenkin parhaiten liikkuu ja nuo helpot kikat kannattaa jättää pois käytöstä. Urheilijan syödessä runsaasti ravintoainetiheitä ruokia voi varmistua siitä, että hän saa tästä kaiken tarvitsemansa.
Ravinnon sisältöä tärkeämpää voi olla ottaa huomioon usein ihan retuperällä oleva ateriarytmitys. Tästä tulee tämä ajatukseni siitä, että liikkujan ruokailussa pitää olla ateriavälit kunnossa. Säännöllisesti lautasen äärellä vietetty laatuaika takaa sen, että verensokeri pysyy tasaisena. Harjoittelun jälkeinen hajottava aineenvaihdunta (katabolia) muuttuu rakentavaan suuntaan (anabolia). Anteeksi kun käytän tällaisia vierasperäisiä sanoja, mutta ne ovat suluissa. Hyppää vain reilusti kaikkien vieraiden sanojen yli, sillä vielä on jäljellä muutama viiltävä totuus: Nälkä on merkki siitä, että ateriarytmiä voi tihentää. Täysinäinen hieman epämukava olo taas on merkki siitä, että syödään joko liian tiheästi tai liian suuria annoksia. Säännöllinen rytmi takaa riittävän energiansaannin, sopivan harjoittelu- ja elämänvireen sekä hyvän harjoittelusta palautumisen. Liikkujan onkin syytä nauttia päivän aikana vähintään kolme ateriaa lautaselta ja niiden välissä saman verran terveellisiä välipaloja. Sopiva ateriaväli voi olla kolme tuntia, tarvittaessa jopa tiheämpi. Kuulostele elimistöäsi. Sitten kun pysyt virkeänä vaikkapa koventaessasi ajoittain treeniäsi on se todennäköisesti merkki siitä, että olet oikeilla jäljillä. Ja muista juoda riittävästi vettä!
Tässä Viisi minuuttia -sarjassa on ilmestynyt joitakin muitakin kirjoituksia:
Jatkan älyttömän yksinkertaisten tekstieni tarjoamista teille luettavaksi ja kommentoitavaksi. Olen nyt omien kirjallisten kykyjeni äärirajoilla. Tämän yksinkertaisemmaksi en saa sanomaani. Jos et tekstiä ymmärrä, yritän sitä häntä koipien välissä parantaa kunnes se on täysin ymmärrettävää.
- Harrastan liikuntaa koska se antaa vapauden syödä kaikkea sitä mitä haluan!
- Jos en liiku – lihon heti useita kiloja!
- Monet kaivavat haarukalla hautaansa sohvalla maaten.
Nämä repliikit voivat olla peräisin mistä tahansa tilanteesta missä pohditaan liikunnan ja ravitsemuksen välisiä suhteita enemmän tai vähemmän sukkelasti. Totta näissä repliikeissä on paljonkin, vaikka ne mahdollisesti herättävätkin kunniattomat tunnot pintaan.
- Taasko meitä pullukoita syyllistetään?
- Mitä jos ei liikunta kiinnosta pätkääkään?
- Haisee hiki – älä tule liki!
- Ei terveen ihmisen tarvitse liikkua.
Älä sitten lue näitä rivejä! Sillä tämä kirjoitus sisältää vaihteeksi liikunnan ylistystä ja sen myötä syntyvää ravitsemuksen hurmostilaa. Liikkuvan ihmisen ruokavalion tulisi tyydyttää päivittäinen energiamäärä. Se voi olla jotain 2000 ja 4000 kilokalorin välillä riippuen liikunnan kiihkeydestä, liikuntalajista ja muista seikoista joita en nyt tässä laiskuuttani rupea luettelemaan. Tämä liikkuvan ihmisen tarvitsema kokonaisenergiamäärä voidaan koostaa monella eri tavalla. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tietyt perusperiaatteet täyttyvät:
- monipuolisuus
- kohtuullisuus
- säännöllisyys
- rytmitys
- ravintoainetiheys
Liikkujan kannattaa pitää mielessä, että yksittäisellä huonolla ruokavalinnalla (esim. kevytmargariini, sokerikorppu tai vaikkapa sipsipussi) ei täysin onnistu pilaamaan pääosin hyvää ruokavaliota. Hyvällä yksittäisellä ruokavalinnalla (voi, omena tai vaikkapa naudan sisäfilee) ei ihan helposti tosin onnistu korjaamaan muuten puutteellista päivän ateriakokonaisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että hetkellistä hairahdusta ei pidä liiaksi jäädä suremaan. Syö se sipsipussi kerran viikossa jos sellainen käsittämätön himo tärvättyyn ruokaan ilmenee. Satunnaisesti nautittu huonolaatuinen ravinto ei kaada sairaspetiin välittömästi. Eikä satunnaisella hyvälaatuisella ravinnolla voida riittävästi parantaa huonon ruokavalion rappiollista vaikutusta. Älä yhtään röyhistele rintaasi jos syöt urheiluleireillä ihan tavattoman terveellisesti, mutta sitten kun muiden silmä välttää syöt ihan mitä sattuu! Ravitsemuksen kokonaisuus ja säännölliset ravintovalinnat ratkaisevat onko sinun ruokailussa järkeä vaiko ei. Liikkuja voi syödä varsin runsaasti hiilihydraattia. Saattaa jopa tästä joukosta löytyä käyttäjäkunta, jolle lämpimästi voi suositella valtion ravitsemusneuvottelukunnan kaikkia päähänpinttymiä. Vähän liikkuvat saavat olla erityisen tarkkoja noiden hiilihydraattien suhteen, muuten rupeaa paino nousemaan ja ilmeisesti myös rupeaa hieman reippaammin peräpää paukkumaan. Tämä paukuttelutieto lisättiin lukijapalautteen perusteella. Asiaa on tutkittu ja omaehtoista kokemustakin on. Hiilarit ovat hyviä paukkupanoksia.
Liikunta lisää energiantarvetta. Tämä pitää huomioida ruokavaliota koostettaessa. Liikunta tuo väljyyttä ruokailuun. Ei tarvitse ihan jokaista kilokaloria laskea. Liikunta vapauttaa sinut monipuolisen ja riittävän ruokavalion kimppuun. Valitset sitten minkä tahansa sadoista dieeteistä, niin voit nauttia tuon dieetin puitteissa sen verran runsaita annoksia, että puutosoireita ei juurikaan pääse syntymään. Voit halutessasi jopa syödä rasvaa hieman enemmän kuin suositukset määräävät sillä uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että ravinnon rasva ei kovinkaan herkästi heilauta veren rasvaprofiilia pitkällä tähtäimellä suuntaan eikä toiseen. Reipas liikunta huolehtii sitten siitä, että hieman energiatiheämmät annokset eivät siirry vatsan seudulle varastoon.
Monipuolisuus on erittäin tärkeää liikkujalle. Kaikki elintarvikkeet eivät ole yhtä ravinteikkaita, joten liian yksipuolisesta ravinnosta saattaa toisaalta saada liikaa jotain tiettyä ravintoainetta ja toisaalta liian vähän jotain toista. Einestiskiltä ei urheilija juurikaan löydä mitään suuhun pantavaa. Liikunta aiheuttaa hieman suurempaa vitamiinien ja hivenaineiden tarvetta, mutta tätä jotkut helppoheikit ja -matit herkästi liioittelevat halutessaan tarjota sinulle niitä ravintolisiä, pillereitä ja ravintolitkuja. Ihan normaalilla ruoalla se urheilija kuitenkin parhaiten liikkuu ja nuo helpot kikat kannattaa jättää pois käytöstä. Urheilijan syödessä runsaasti ravintoainetiheitä ruokia voi varmistua siitä, että hän saa tästä kaiken tarvitsemansa.
Ravinnon sisältöä tärkeämpää voi olla ottaa huomioon usein ihan retuperällä oleva ateriarytmitys. Tästä tulee tämä ajatukseni siitä, että liikkujan ruokailussa pitää olla ateriavälit kunnossa. Säännöllisesti lautasen äärellä vietetty laatuaika takaa sen, että verensokeri pysyy tasaisena. Harjoittelun jälkeinen hajottava aineenvaihdunta (katabolia) muuttuu rakentavaan suuntaan (anabolia). Anteeksi kun käytän tällaisia vierasperäisiä sanoja, mutta ne ovat suluissa. Hyppää vain reilusti kaikkien vieraiden sanojen yli, sillä vielä on jäljellä muutama viiltävä totuus: Nälkä on merkki siitä, että ateriarytmiä voi tihentää. Täysinäinen hieman epämukava olo taas on merkki siitä, että syödään joko liian tiheästi tai liian suuria annoksia. Säännöllinen rytmi takaa riittävän energiansaannin, sopivan harjoittelu- ja elämänvireen sekä hyvän harjoittelusta palautumisen. Liikkujan onkin syytä nauttia päivän aikana vähintään kolme ateriaa lautaselta ja niiden välissä saman verran terveellisiä välipaloja. Sopiva ateriaväli voi olla kolme tuntia, tarvittaessa jopa tiheämpi. Kuulostele elimistöäsi. Sitten kun pysyt virkeänä vaikkapa koventaessasi ajoittain treeniäsi on se todennäköisesti merkki siitä, että olet oikeilla jäljillä. Ja muista juoda riittävästi vettä!
Tässä Viisi minuuttia -sarjassa on ilmestynyt joitakin muitakin kirjoituksia:
Avainsanat:
liikunta,
ravitsemus,
ruokavaliot
torstaina, toukokuuta 17, 2007
Jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee
Murphyn Laki on monelle meistä tuttu: Jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee. Tämä laki ja 1752 muuta samantyyppistä lakia löytyy tästä PDF-tiedostosta. Yleisön pyynnöstä jatkan englanninkielisen aforismi-, sanonta-, sananlasku- ja repliikkikokoelmani jakamista rakkaille blogini lukijoille. Minä olen kerännyt näitä vuosina 1987-2007 ja nyt on jaettavana siis se kokoelmani osa, joka käsittelee erilaisia elämän (hauskoja) lainalaisuuksia. Toivottavasti teillä on yhtä hauskaa lukiessanne kokoelmaani kuin minulla oli kokoelmaa tehdessäni. Luovutan ehkä jatkossakin teille lisää kokoelmastani (nyt on arviolta 12% kokoelmastani jaossa). Kokoelma on jaossa pieninä ja suurina PDF-tiedostoina. Jotkut kerää postimerkkejä, minä kerään englanninkielisiä sanontoja ja sukkeluuksia.
Christer's "Superlist of Fun Lines and Famous Quotations" is a moonstruck project intending to present some words of wisdom, aphorisms and memorable sayings. It is part of my large private collection. I hope you enjoy my latest free gift: Laws, Principles and Order Quotes.
Laws, Principles and Order Quotes
Additional parts of my collection
Christer's "Superlist of Fun Lines and Famous Quotations" is a moonstruck project intending to present some words of wisdom, aphorisms and memorable sayings. It is part of my large private collection. I hope you enjoy my latest free gift: Laws, Principles and Order Quotes.
Laws, Principles and Order Quotes
Additional parts of my collection
tiistaina, toukokuuta 15, 2007
Mitä suomalaiset oikeasti syövät?
*
Suomalaiset syövät eniten jäätelöä Euroopassa... kuluttavat 30 kg sokeria/henki... ruoassamme ei ole nimeksikään transrasvoja...
Erään rohkean Anjan silmin nähtynä on kyse tilastointiharhasta. Finravinto -selvityksessä on useita epätarkkuustekijöitä. Lukekaa koko juttu oikeasta paikastaan, mutta ajatuksianne herättämään pistän osia kirjoituksesta tähän:
Sattui Helsingin Sanomissa 14.5.2007 silmiin artikkeli, jossa kerrottiin suomalaisten syövän jäätelöä eniten Euroopassa. Jätskiä menee vuosittain 14 litraa/henkilö, mikä vastaa noin 7 kg/henkilö. Aloin sitten miettiä ja selvittää, mitä suomalaiset itse asiassa syövät. Vertailin Finravinto 2002 lukuja muihin tietolähteisiin, kuten Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilastoihin ja Tiken yhteenvetoihin. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotase on laskettu todellisista määristä ja on siten luotettavampi kuin Finravinto 2002-tutkimuksen tulokset, jotka perustuvat kyselyihin parin päivän syömisistä. Finravinto 2002 tulosten mukaan suomalaisnaisten olisi pitänyt laihtua eikä lihoa. Energiamäärä oli niin alhainen.
Finravinto 2002 mukaan suomalaiset syövät sokeria ja makeisia noin 13 kg/henkilö, vaikka suomalaiset syövät tuon määrän pelkkinä makeisina - maailmanennätystahtia. Toisaalla Finravinto 2002 tutkimuksessa sanotaan suomalaisten syövän sakkaroosia 16,8 kg/a. Sokeria kuitenkin (myydään) kulutetaan yli 30 kg/henkilö.
Kymmenessä vuodessa virvoitusjuomien kulutus on kaksinkertaistunut, osa kasvusta on keinomakeutettuja virvoitusjuomia. "Suomalaisten arvioidaan juovan tätä nykyä asukaslukuun suhteutettuna norjalaisten jälkeen eniten maailmassa sokerittomia virvoitusjuomia."
Alkoholin kulutus on ollut kasvussa 1960-luvulta asti. (Hesarissa kirjoitettiin myös alkoholin lihottavasta vaikutuksesta)
Vaikka luvut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia, niin näyttää siltä, että Finravinto 2002:ssa on merkittävää epätarkkuutta (esim. olut, virvoitusjuomat, jäätelö, sokeri...). Finravinto 2002 alkaa olla jo historiaa. Toivottavasti meneillään oleva Finravinto 2007-tutkimus täsmää paremmin myyntitilastojen (ja todellisuuden) kanssa. Finravintotutkimus on kuitenkin se, johon lähes aina vedotaan, kun puhutaan suomalaisesta ravitsemuksesta. Täytyypä tehdä samanlainen vertailu, kun tämän vuotisen tutkimuksen tulokset on saatavilla.
Täytyy sanoa, että minua alkoi jokin verran sapettaa, kun tein tätä vertailua. Omassa työssäni kun joudun pohtimaan mahdollisia virhelähteitä ja niiden vaikutusta. Finravinto-tutkimuksessa olisi ollut hyvin helppo tarkistaa kulutusluvut esim. oluen ym. osalta. (Mutta ehkä se olisi paljastanut liian hyvin, miten epäluotettava koko selvitys on.)
Lähde: Mitä suomalaiset syövät, raportointiharhat. Hiilaritietoiset -foorumi, 15.5.2007
Suomalaiset syövät eniten jäätelöä Euroopassa... kuluttavat 30 kg sokeria/henki... ruoassamme ei ole nimeksikään transrasvoja...
Erään rohkean Anjan silmin nähtynä on kyse tilastointiharhasta. Finravinto -selvityksessä on useita epätarkkuustekijöitä. Lukekaa koko juttu oikeasta paikastaan, mutta ajatuksianne herättämään pistän osia kirjoituksesta tähän:
Sattui Helsingin Sanomissa 14.5.2007 silmiin artikkeli, jossa kerrottiin suomalaisten syövän jäätelöä eniten Euroopassa. Jätskiä menee vuosittain 14 litraa/henkilö, mikä vastaa noin 7 kg/henkilö. Aloin sitten miettiä ja selvittää, mitä suomalaiset itse asiassa syövät. Vertailin Finravinto 2002 lukuja muihin tietolähteisiin, kuten Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilastoihin ja Tiken yhteenvetoihin. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotase on laskettu todellisista määristä ja on siten luotettavampi kuin Finravinto 2002-tutkimuksen tulokset, jotka perustuvat kyselyihin parin päivän syömisistä. Finravinto 2002 tulosten mukaan suomalaisnaisten olisi pitänyt laihtua eikä lihoa. Energiamäärä oli niin alhainen.
Finravinto 2002 mukaan suomalaiset syövät sokeria ja makeisia noin 13 kg/henkilö, vaikka suomalaiset syövät tuon määrän pelkkinä makeisina - maailmanennätystahtia. Toisaalla Finravinto 2002 tutkimuksessa sanotaan suomalaisten syövän sakkaroosia 16,8 kg/a. Sokeria kuitenkin (myydään) kulutetaan yli 30 kg/henkilö.
Kymmenessä vuodessa virvoitusjuomien kulutus on kaksinkertaistunut, osa kasvusta on keinomakeutettuja virvoitusjuomia. "Suomalaisten arvioidaan juovan tätä nykyä asukaslukuun suhteutettuna norjalaisten jälkeen eniten maailmassa sokerittomia virvoitusjuomia."
Alkoholin kulutus on ollut kasvussa 1960-luvulta asti. (Hesarissa kirjoitettiin myös alkoholin lihottavasta vaikutuksesta)
Vaikka luvut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia, niin näyttää siltä, että Finravinto 2002:ssa on merkittävää epätarkkuutta (esim. olut, virvoitusjuomat, jäätelö, sokeri...). Finravinto 2002 alkaa olla jo historiaa. Toivottavasti meneillään oleva Finravinto 2007-tutkimus täsmää paremmin myyntitilastojen (ja todellisuuden) kanssa. Finravintotutkimus on kuitenkin se, johon lähes aina vedotaan, kun puhutaan suomalaisesta ravitsemuksesta. Täytyypä tehdä samanlainen vertailu, kun tämän vuotisen tutkimuksen tulokset on saatavilla.
Täytyy sanoa, että minua alkoi jokin verran sapettaa, kun tein tätä vertailua. Omassa työssäni kun joudun pohtimaan mahdollisia virhelähteitä ja niiden vaikutusta. Finravinto-tutkimuksessa olisi ollut hyvin helppo tarkistaa kulutusluvut esim. oluen ym. osalta. (Mutta ehkä se olisi paljastanut liian hyvin, miten epäluotettava koko selvitys on.)
Lähde: Mitä suomalaiset syövät, raportointiharhat. Hiilaritietoiset -foorumi, 15.5.2007
Ylen ikävä yllätys
Ihmettelin kun en millään päässyt tänään lukemaan Yleisradion Tiedeuutisia. Syy selvisi:
Yleisradion verkkosivut eivät ole toimineet normaalisti tiistaina. Yle ilmoittaa, että kyseessä on palvelunestohyökkäys. Sivuille pääsee satunnaisesti, mutta häiriöitä on jatkuvasti. Ongelmat alkoivat Ylen teksti-tv:n mukaan eilen ja tänään sivut ovat olleet jumissa kahdeksasta alkaen.
Toivottavasti hyökkäys saadaan torjuttua mahdollisimman pian. Sitä odotellessa teidän pitää varmaan lukea näitä blogeja.
Lähde: Helsingin Sanomien verkkosivut, 15.5.2007
Yleisradion verkkosivut eivät ole toimineet normaalisti tiistaina. Yle ilmoittaa, että kyseessä on palvelunestohyökkäys. Sivuille pääsee satunnaisesti, mutta häiriöitä on jatkuvasti. Ongelmat alkoivat Ylen teksti-tv:n mukaan eilen ja tänään sivut ovat olleet jumissa kahdeksasta alkaen.
Toivottavasti hyökkäys saadaan torjuttua mahdollisimman pian. Sitä odotellessa teidän pitää varmaan lukea näitä blogeja.
Lähde: Helsingin Sanomien verkkosivut, 15.5.2007
Läskikapinan huipennus Mäntsälässä
Lehdestä luin, että:
(MÄNTSÄLÄ) Helsingin Sanomien Läskikapina huipentuu tänään tiistaina Mäntsälässä järjestettävään tilaisuuteen. Kello 16 Kalaasin kauppakeskuksessa käynnistyvä tapahtuma alkaa kuntokorttiarvonnan voittajien palkitsemisella, jonka jälkeen Vihtori Kosola ampuu lihavimmat mäntsäläläiset.
:-)
(MÄNTSÄLÄ) Helsingin Sanomien Läskikapina huipentuu tänään tiistaina Mäntsälässä järjestettävään tilaisuuteen. Kello 16 Kalaasin kauppakeskuksessa käynnistyvä tapahtuma alkaa kuntokorttiarvonnan voittajien palkitsemisella, jonka jälkeen Vihtori Kosola ampuu lihavimmat mäntsäläläiset.
:-)
maanantaina, toukokuuta 14, 2007
Sokeririippuvuus - onko olemassa?
*
Tätä kommentoidaan hauskalla tavalla, huomaa hieno runo!
Olen itse ollut koko elämäni ajan melkoinen sokerirotta. En koe kärsineeni tästä vaivasta millään tavalla. Minulta on kysytty tätä asiaa sähköpostilla ja blogissani on hiilihydraattiherkkyydestä ollut puhetta. On niin vaikea ottaa kantaa asiaan kun ei ole omaehtoista kokemusta ja kirjoista ja artikkeleista en löydä tästä asiasta juuri mitään. Useiden terveysvaikuttajien mielestä ei ole olemassa mitään sellaista kuin sokeririppuvuus. Kysynkin blogini lukijoilta, oletteko sitä mieltä, että sokeriin voi kehittää riippuvuuden? Löytyykö aiheesta tutkimuksia? Minkälaisia omaehtoisia kokemuksia teillä on sokeririippuvuudesta?
Hiilaritietoiset foorumin tietopankista löytyy tällainen alustus aiheesta:
Sokeririippuvuus
Yksi uusimmista ”elintasosairautemme” on nimeltään sokeririippuvuus. Sokeririippuvuus, ilmeni se sitten sokerin, makeisten, hiilihydraattipitoisten ruokien tai alkoholin suurkulutuksena, on aina syömishäiriö. Se saattaa olla aluksi vain pieni mieliteko, mutta eräillä ihmisillä mieliteosta kehittyy himo, suorastaan pakkomielle. Karkkia ja suklaata ja pikkuleipiä on saatava päivittäin, eivätkä siinä pienet määrät riitä.
Vastaapa itsellesi ihan rehellisesti: oletko viimeisen vuoden aikana kertaakaan syönyt karamelleja enemmän kuin olit suunnitellut tai jatkanut makeisten syömistä, vaikka olit jo ajatellut lopettaa? Useimmat meistä joutuvat vastaamaan ”kyllä”. Entä, onko joku perheenjäsenesi tai ystäväsi viimeisen vuoden aikana kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon syöt makeaa?
Tässä vain pari peruskysymystä, jotka sokeririippuvuutta epäilevä voi itselleen esittää. Erään väitteen mukaan toiset ihmiset ovat perineet sokeriherkät geenit. On esitetty, että jopa 75 % ihmisistä on enemmän tai vähemmän herkistynyt sokerille. Neljännes ihmisistä voi syödä sokeria vaikka päivittäin ilman, että se laukaisee heissä ahmimishimon. Yksi neljännes on taas niin herkistynyt, että palakin suklaata synnyttää reaktion, että on heti syötävä koko levy. Aivan samoin kuin alkoholia toiset voivat juoda lasillinen saamatta mitään kimmoketta, toiset eivät kerran aloitettuaan kykene lopettamaan. Sokerille pahasti addiktoituneella ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa sokerin syönti kaikissa muodoissaan kokonaan. Hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion on käytännössä todettu auttaneen sokeririippuvuudesta kärsiviä.
Sokeririippuvuustunnustuksianne voitte mieluusti minulle kertoa!
Tässä hieno runo:
Mä uskon
Mä uskon tieteeseen.
Mä uskon, et mun menestyksein on kirjoitettu geeneihin.
Mä vannon ihmisen itsekkyyden nimiin.
Mä oon realisti.
Mä en ota kantaa hyvyyteen,
kun sit ei oo tieteellisest todistettu.
Enssijasest mä aattelen vaan omaa hyvää ja tietty lastein.
Mä en anna jos en myös itte saa.
Mä heitän roinat pois kaapistain
vasta kun ne meinaa tukahduttaa mut.
Mä etsin kuumeisest tietoo miks mun geenit petti
miks mun illuusioin elämäst näin särky.
Totuus tekee niin kipeää
et jumalakin tulee mulle tutuks.
Ja ihmeeks ihmiset toiset muuttuu enkeleiks maailmassain uudes.
Siiventyngät - mullako? :)
Anonyymi
Tätä kommentoidaan hauskalla tavalla, huomaa hieno runo!
Olen itse ollut koko elämäni ajan melkoinen sokerirotta. En koe kärsineeni tästä vaivasta millään tavalla. Minulta on kysytty tätä asiaa sähköpostilla ja blogissani on hiilihydraattiherkkyydestä ollut puhetta. On niin vaikea ottaa kantaa asiaan kun ei ole omaehtoista kokemusta ja kirjoista ja artikkeleista en löydä tästä asiasta juuri mitään. Useiden terveysvaikuttajien mielestä ei ole olemassa mitään sellaista kuin sokeririppuvuus. Kysynkin blogini lukijoilta, oletteko sitä mieltä, että sokeriin voi kehittää riippuvuuden? Löytyykö aiheesta tutkimuksia? Minkälaisia omaehtoisia kokemuksia teillä on sokeririippuvuudesta?
Hiilaritietoiset foorumin tietopankista löytyy tällainen alustus aiheesta:
Sokeririippuvuus
Yksi uusimmista ”elintasosairautemme” on nimeltään sokeririippuvuus. Sokeririippuvuus, ilmeni se sitten sokerin, makeisten, hiilihydraattipitoisten ruokien tai alkoholin suurkulutuksena, on aina syömishäiriö. Se saattaa olla aluksi vain pieni mieliteko, mutta eräillä ihmisillä mieliteosta kehittyy himo, suorastaan pakkomielle. Karkkia ja suklaata ja pikkuleipiä on saatava päivittäin, eivätkä siinä pienet määrät riitä.
Vastaapa itsellesi ihan rehellisesti: oletko viimeisen vuoden aikana kertaakaan syönyt karamelleja enemmän kuin olit suunnitellut tai jatkanut makeisten syömistä, vaikka olit jo ajatellut lopettaa? Useimmat meistä joutuvat vastaamaan ”kyllä”. Entä, onko joku perheenjäsenesi tai ystäväsi viimeisen vuoden aikana kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon syöt makeaa?
Tässä vain pari peruskysymystä, jotka sokeririippuvuutta epäilevä voi itselleen esittää. Erään väitteen mukaan toiset ihmiset ovat perineet sokeriherkät geenit. On esitetty, että jopa 75 % ihmisistä on enemmän tai vähemmän herkistynyt sokerille. Neljännes ihmisistä voi syödä sokeria vaikka päivittäin ilman, että se laukaisee heissä ahmimishimon. Yksi neljännes on taas niin herkistynyt, että palakin suklaata synnyttää reaktion, että on heti syötävä koko levy. Aivan samoin kuin alkoholia toiset voivat juoda lasillinen saamatta mitään kimmoketta, toiset eivät kerran aloitettuaan kykene lopettamaan. Sokerille pahasti addiktoituneella ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa sokerin syönti kaikissa muodoissaan kokonaan. Hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion on käytännössä todettu auttaneen sokeririippuvuudesta kärsiviä.
Sokeririippuvuustunnustuksianne voitte mieluusti minulle kertoa!
Tässä hieno runo:
Mä uskon
Mä uskon tieteeseen.
Mä uskon, et mun menestyksein on kirjoitettu geeneihin.
Mä vannon ihmisen itsekkyyden nimiin.
Mä oon realisti.
Mä en ota kantaa hyvyyteen,
kun sit ei oo tieteellisest todistettu.
Enssijasest mä aattelen vaan omaa hyvää ja tietty lastein.
Mä en anna jos en myös itte saa.
Mä heitän roinat pois kaapistain
vasta kun ne meinaa tukahduttaa mut.
Mä etsin kuumeisest tietoo miks mun geenit petti
miks mun illuusioin elämäst näin särky.
Totuus tekee niin kipeää
et jumalakin tulee mulle tutuks.
Ja ihmeeks ihmiset toiset muuttuu enkeleiks maailmassain uudes.
Siiventyngät - mullako? :)
Anonyymi
sunnuntai, toukokuuta 13, 2007
Viisi minuuttia ravintorasvoista
*
Lupasin eräälle kommentoijalle kirjoittaa hyvin yksinkertaisen jutun ravintorasvoista. Tässä teille viideksi minuutiksi ihan tavattoman yksinkertaisella tavalla esitettynä oma käsitykseni terveellisistä rasvoista. Olen kirjoittanut jokaisen sanan ihan itse katsomatta mistään lähteestä mitään osviittaa. Sen verran tuttuja nämä rasvat kuitenkin ovat minulle ja toivon sanomani pysyvän selkeänä ja yksinkertaisena jos käytän vain tässä omia yksinkertaisia aivojani. Tässä ei myöskään käytetä tieteellistä terminologiaa, mutta se ei tarkoita, että luopuisin nykyaikaisesta tieteellisestä käsityksestä rasvoista. Ravintorasvoista kirjoitettaessa ei voi olla täysin mainitsematta sokeria ja valkuaisaineita, sillä ruoka koostuu näiden ravintoaineiden sekoituksesta.
Ensinnäkin ravintorasvoja pitää mielestäni syödä vain kohtuullisia määriä koska ne ovat niin energiapitoisia. Rasvaa ei kuitenkaan pidä pelätä, sillä rasvoja ilman emme voi elää. Erityisen haitallista on samanaikaisesti syödä paljon rasvaa ja sokeria. Tämä yhdistelmä uhkaa meidän terveyttämme monin eri tavoin. Peräänkuulutan rohkeutta sokereiden kriittisessä tarkastelussa suhteessa rasvoihin! Jos harrastaa runsaasti liikuntaa voi syödä varsin paljon sokeria ja verensokeria kohottavia ns. hiilihydraatteja. Päästäkseen tähän tarpeeksi suureen hiilihydraattimäärään joutuu käytännössä rajoittamaan rasvan saantiaan 25-30 prosentin paikkeille. Älkää siis hämmästykö jos urheilijalla on tapana leikata lihasta pois rasvakerrokset, pistää vain ohuen kerroksen voita voileivälle, juo valkoiseksi värjättyä vettä (rasvatonta maitoa) ja lorauttaa vain vähän kasviöljyä ruoan joukkoon. Tämä on se uhraus minkä urheilija tekee harrastuksensa eteen. Valtaosa Suomen kansasta liikkuu kuitenkin tosi vähän ja neuvon teitä olemaan maltillisia sokerin ja tärkkelykseksi nimetyn ravintoaineen suhteen. Tärkkelystä on perunassa, riisissä ja viljatuotteissa. Panostakaa hyvälaatuisten hiilihydraattien (täysjyvätuotteet, hedelmät, kasvikset) lisäksi rasvoihin ja valkuaisaineisiin, mutta älkää päästäkö ruoka-annosta liian suureksi.
Toinen asia mikä pitää muistaa ravintorasvojen suhteen on niiden monipuolisuus. Rasvaa meidän pitää saada tasaisesti ja monipuolisesti sekä eläin- että kasvilähteistä. Hyvä keino korjata liiallinen kasvirasvojen yksipuolisuus on jättää margariinin syönti kokonaan ja syödä sen sijaan voita. Ravintorasvoja on ujutettu meidän elintarvikkeisiimme ihan tarpeeksi muutenkin, joten se leivän päällä näkyvä kasvirasvan osuus voidaan ihan hyvin karsia pois.
Harvoista ruoka-aineista on niin selkeä yhteisymmärrys kuin kalasta ja sen sisältämästä rasvasta. Yleensä ravitsemusalan ammattilaiset kinastelevat lähes kaikesta, mutta kala on syystäkin jätetty kinastelun ulkopuolelle. Ottakaa tämä selvänä vinkkinä kalarasvojen terveellisyydestä!
Sitten noiden rasvojen olomuodon kimppuun vielä hetkeksi. Maalla elävillä eläimillä (myös ihmisillä!) rasva on pääosin kiinteässä muodossa. Esimerkkinä tällaisesta rasvasta on sianihra ja naudanlihan tali. Tämä rasva on kiinteää siksi kun siinä on pitkäketjuisia rasvahappoja kuten esimerkiksi palmitiini- ja steariinihappoja. Näitä sanotaan tyydyttyneiksi rasvoiksi ja niissä ei ole kaksoissidoksiksi kutsuttaja kemiallisia sidoksia laisinkaan. Jotkut tiedemiehet pitävät näitä rasvoja kovin epäterveellisinä, mutta vastakkaisiakin käsityksiä on esitetty. Todennäköisesti näitä rasvoja voi kovasta pelottelusta huolimatta syödä ihan reippaasti. Kovia rasvoja löytyy myös kasvikunnasta (kookosrasva ja kaakaovoi). Nämäkään luonnolliset rasvat eivät ole kovin haitallisia. Sen sijaan kasvirasvojen keinotekoinen kovettaminen esimerkiksi margariinin muotoon on mielestäni täyttä hulluutta. Sitä ei juurikaan voi terveelliseksi elintarvikkeeksi mainita. Se on ihmisten keksintöä ja sen eteen ladotaan kaikenlaisia elintarvikepoliittisia linjauksia ja puolustuspuheita. Älkää uskoko kaikkea mitä margariinin ”terveellisyydestä” kirjoitetaan!
Oletteko kuulleet kalan traanista? Se on sitä kalan terveellistä rasvaa. Se muodostuu öljystä joka on tyydyttymätöntä rasvaa. Kalan rasva on sellaista ihanan pehmeää rasvaa ja siinä on kemiallisesti ajatellen yksi tai useampia kaksoissidoksia hiiliatomien välissä. Moderni lääketiede vannoo näiden pehmeiden rasvojen nimeen. Todennäköisesti ovat siinä oikeassa ja tuoretta kalaa kannattaa syödä 2-3 kertaa viikossa sellainen kunnon annos. Kalan rasva ei lihota ja tekee hyvää aineenvaihdunnalle ja elimistömme hyvinvoinnille. Kalanrasvaa voi myös nauttia pillereinä, kapseleina ja erilaisina litkuina, mutta jos ei ole kalalle nimenomaan allerginen, niin silloin kannattaa tuollainen pillereiden kanssa pelleily jättää pois. Jotkut tekevät rahaa tällä pilleritouhulla.
Kasveista saatavat öljyt ovat useimmiten juoksevassa muodossa ja hyvin terveellisiä. Oliivi- ja rypsiöljyjä kannattaa käyttää. Sitten on sellaisia kuivempia öljyjä kuten esimerkiksi pellavaöljy, joka koostuu runsaasti kaksoissidoksia sisältävistä tyydyttymättömistä rasvahapoista. Minä en käsitä miksi ihmiset eivät enemmän käytä pellavaöljyä. Ehkä hinta ja hieman outo maku on yhtenä esteenä. Terveyttämme se kuitenkin edistää paremmin kuin kovasti kehuttu ja mainostettu rypsiöljy.
Rasvat ovat siis hyvin tärkeitä ravintoaineita. Eräät tyydyttymättömät rasvahapot (eli niitä rasvoja joissa on niitä kaksoissidoksia kolmannen ja kuudennen hiilitomin kohdalla) ovat jopa välttämättömiä, eli elimistömme ei millään niitä itse pysty muodostamaan. Olethan kuullut näistä omega-3- ja omega-6-rasvahapoista?
Tärkeintä on syödä rasvat mahdollisimman luonnollisista lähteistä ja välttää teollisesti muokattuja rasvoja ovat ne sitten eläimistä tai kasveista peräisin. Rasvoja ei tietenkään saa päästää kärähtämään ruoan valmistuksessa. Hyvä tapa on paistaa ihan reilusti voissa. Miksi tehdä helppo asia monimutkaisemmaksi?
Rasvat ovat aika herkkiä pilaantumaan. Tämä koskee erityisesti niitä rasvoja joissa on paljon kaksoissidoksia. Voitte tehdä käytännön kokeen: Laittakaa ikkunalaudalle kaksi rasvaklimppiä, aitoa meijerivoita ja sitten jotakin margariinia. Seuratkaa näitä rasvaklimppejä ja jos uskallatte, voitte jopa maistella niitä päivän välein. Voi näyttää pitkään ihan hyvältä, ainoastaan auringonpaisteessa se tietenkin sulaa, mutta tuo margariini näyttää aika pian tosi surkealta ja rupeaa herkästi haisemaan sekä maistuu tosi pahalle. Näyttäkää rasvaklimpit kissalle. Jos kissa on nirso, se saattaa maistaa hieman tuota voiklimppiä, mutta margariiniklimpin kohdalla se kääntää tympeästi kuononsa pois jo ensimmäisten tuntien jälkeen. Jätän teille ajatusmyssyyn sellaisen ajatuksen, että rasva joka ei herkästi härskisty voi olla terveellisempää kuin herkästi härskistyvä rasva. Miettikääpä sitä!
Viisi minuuttia -sarjassa on aiemmin ilmestynyt:
Lupasin eräälle kommentoijalle kirjoittaa hyvin yksinkertaisen jutun ravintorasvoista. Tässä teille viideksi minuutiksi ihan tavattoman yksinkertaisella tavalla esitettynä oma käsitykseni terveellisistä rasvoista. Olen kirjoittanut jokaisen sanan ihan itse katsomatta mistään lähteestä mitään osviittaa. Sen verran tuttuja nämä rasvat kuitenkin ovat minulle ja toivon sanomani pysyvän selkeänä ja yksinkertaisena jos käytän vain tässä omia yksinkertaisia aivojani. Tässä ei myöskään käytetä tieteellistä terminologiaa, mutta se ei tarkoita, että luopuisin nykyaikaisesta tieteellisestä käsityksestä rasvoista. Ravintorasvoista kirjoitettaessa ei voi olla täysin mainitsematta sokeria ja valkuaisaineita, sillä ruoka koostuu näiden ravintoaineiden sekoituksesta.
Ensinnäkin ravintorasvoja pitää mielestäni syödä vain kohtuullisia määriä koska ne ovat niin energiapitoisia. Rasvaa ei kuitenkaan pidä pelätä, sillä rasvoja ilman emme voi elää. Erityisen haitallista on samanaikaisesti syödä paljon rasvaa ja sokeria. Tämä yhdistelmä uhkaa meidän terveyttämme monin eri tavoin. Peräänkuulutan rohkeutta sokereiden kriittisessä tarkastelussa suhteessa rasvoihin! Jos harrastaa runsaasti liikuntaa voi syödä varsin paljon sokeria ja verensokeria kohottavia ns. hiilihydraatteja. Päästäkseen tähän tarpeeksi suureen hiilihydraattimäärään joutuu käytännössä rajoittamaan rasvan saantiaan 25-30 prosentin paikkeille. Älkää siis hämmästykö jos urheilijalla on tapana leikata lihasta pois rasvakerrokset, pistää vain ohuen kerroksen voita voileivälle, juo valkoiseksi värjättyä vettä (rasvatonta maitoa) ja lorauttaa vain vähän kasviöljyä ruoan joukkoon. Tämä on se uhraus minkä urheilija tekee harrastuksensa eteen. Valtaosa Suomen kansasta liikkuu kuitenkin tosi vähän ja neuvon teitä olemaan maltillisia sokerin ja tärkkelykseksi nimetyn ravintoaineen suhteen. Tärkkelystä on perunassa, riisissä ja viljatuotteissa. Panostakaa hyvälaatuisten hiilihydraattien (täysjyvätuotteet, hedelmät, kasvikset) lisäksi rasvoihin ja valkuaisaineisiin, mutta älkää päästäkö ruoka-annosta liian suureksi.
Toinen asia mikä pitää muistaa ravintorasvojen suhteen on niiden monipuolisuus. Rasvaa meidän pitää saada tasaisesti ja monipuolisesti sekä eläin- että kasvilähteistä. Hyvä keino korjata liiallinen kasvirasvojen yksipuolisuus on jättää margariinin syönti kokonaan ja syödä sen sijaan voita. Ravintorasvoja on ujutettu meidän elintarvikkeisiimme ihan tarpeeksi muutenkin, joten se leivän päällä näkyvä kasvirasvan osuus voidaan ihan hyvin karsia pois.
Harvoista ruoka-aineista on niin selkeä yhteisymmärrys kuin kalasta ja sen sisältämästä rasvasta. Yleensä ravitsemusalan ammattilaiset kinastelevat lähes kaikesta, mutta kala on syystäkin jätetty kinastelun ulkopuolelle. Ottakaa tämä selvänä vinkkinä kalarasvojen terveellisyydestä!
Sitten noiden rasvojen olomuodon kimppuun vielä hetkeksi. Maalla elävillä eläimillä (myös ihmisillä!) rasva on pääosin kiinteässä muodossa. Esimerkkinä tällaisesta rasvasta on sianihra ja naudanlihan tali. Tämä rasva on kiinteää siksi kun siinä on pitkäketjuisia rasvahappoja kuten esimerkiksi palmitiini- ja steariinihappoja. Näitä sanotaan tyydyttyneiksi rasvoiksi ja niissä ei ole kaksoissidoksiksi kutsuttaja kemiallisia sidoksia laisinkaan. Jotkut tiedemiehet pitävät näitä rasvoja kovin epäterveellisinä, mutta vastakkaisiakin käsityksiä on esitetty. Todennäköisesti näitä rasvoja voi kovasta pelottelusta huolimatta syödä ihan reippaasti. Kovia rasvoja löytyy myös kasvikunnasta (kookosrasva ja kaakaovoi). Nämäkään luonnolliset rasvat eivät ole kovin haitallisia. Sen sijaan kasvirasvojen keinotekoinen kovettaminen esimerkiksi margariinin muotoon on mielestäni täyttä hulluutta. Sitä ei juurikaan voi terveelliseksi elintarvikkeeksi mainita. Se on ihmisten keksintöä ja sen eteen ladotaan kaikenlaisia elintarvikepoliittisia linjauksia ja puolustuspuheita. Älkää uskoko kaikkea mitä margariinin ”terveellisyydestä” kirjoitetaan!
Oletteko kuulleet kalan traanista? Se on sitä kalan terveellistä rasvaa. Se muodostuu öljystä joka on tyydyttymätöntä rasvaa. Kalan rasva on sellaista ihanan pehmeää rasvaa ja siinä on kemiallisesti ajatellen yksi tai useampia kaksoissidoksia hiiliatomien välissä. Moderni lääketiede vannoo näiden pehmeiden rasvojen nimeen. Todennäköisesti ovat siinä oikeassa ja tuoretta kalaa kannattaa syödä 2-3 kertaa viikossa sellainen kunnon annos. Kalan rasva ei lihota ja tekee hyvää aineenvaihdunnalle ja elimistömme hyvinvoinnille. Kalanrasvaa voi myös nauttia pillereinä, kapseleina ja erilaisina litkuina, mutta jos ei ole kalalle nimenomaan allerginen, niin silloin kannattaa tuollainen pillereiden kanssa pelleily jättää pois. Jotkut tekevät rahaa tällä pilleritouhulla.
Kasveista saatavat öljyt ovat useimmiten juoksevassa muodossa ja hyvin terveellisiä. Oliivi- ja rypsiöljyjä kannattaa käyttää. Sitten on sellaisia kuivempia öljyjä kuten esimerkiksi pellavaöljy, joka koostuu runsaasti kaksoissidoksia sisältävistä tyydyttymättömistä rasvahapoista. Minä en käsitä miksi ihmiset eivät enemmän käytä pellavaöljyä. Ehkä hinta ja hieman outo maku on yhtenä esteenä. Terveyttämme se kuitenkin edistää paremmin kuin kovasti kehuttu ja mainostettu rypsiöljy.
Rasvat ovat siis hyvin tärkeitä ravintoaineita. Eräät tyydyttymättömät rasvahapot (eli niitä rasvoja joissa on niitä kaksoissidoksia kolmannen ja kuudennen hiilitomin kohdalla) ovat jopa välttämättömiä, eli elimistömme ei millään niitä itse pysty muodostamaan. Olethan kuullut näistä omega-3- ja omega-6-rasvahapoista?
Tärkeintä on syödä rasvat mahdollisimman luonnollisista lähteistä ja välttää teollisesti muokattuja rasvoja ovat ne sitten eläimistä tai kasveista peräisin. Rasvoja ei tietenkään saa päästää kärähtämään ruoan valmistuksessa. Hyvä tapa on paistaa ihan reilusti voissa. Miksi tehdä helppo asia monimutkaisemmaksi?
Rasvat ovat aika herkkiä pilaantumaan. Tämä koskee erityisesti niitä rasvoja joissa on paljon kaksoissidoksia. Voitte tehdä käytännön kokeen: Laittakaa ikkunalaudalle kaksi rasvaklimppiä, aitoa meijerivoita ja sitten jotakin margariinia. Seuratkaa näitä rasvaklimppejä ja jos uskallatte, voitte jopa maistella niitä päivän välein. Voi näyttää pitkään ihan hyvältä, ainoastaan auringonpaisteessa se tietenkin sulaa, mutta tuo margariini näyttää aika pian tosi surkealta ja rupeaa herkästi haisemaan sekä maistuu tosi pahalle. Näyttäkää rasvaklimpit kissalle. Jos kissa on nirso, se saattaa maistaa hieman tuota voiklimppiä, mutta margariiniklimpin kohdalla se kääntää tympeästi kuononsa pois jo ensimmäisten tuntien jälkeen. Jätän teille ajatusmyssyyn sellaisen ajatuksen, että rasva joka ei herkästi härskisty voi olla terveellisempää kuin herkästi härskistyvä rasva. Miettikääpä sitä!
Viisi minuuttia -sarjassa on aiemmin ilmestynyt:
perjantaina, toukokuuta 11, 2007
Nokia jättämässä kokonaan Suomen?
Eräänä toivon mukaan kauniina aamupäivänä, hyvin nautitun aamiaisen jälkeen, saamme sanomalehdestä ja tuhannesta nettilinkistä lukea synkän uutisen siitä miten Nokian pääkonttori ja kaikki jäljellä olevat toiminnot siirtyvät ulkomaille. Tämä voi olla edessä yllättävänkin pian. Lähteekö Nokia esimerkiksi vuonna 2012?
Vinkki: Opetusministeriön suunnitelmien mukaan koulutustarjontaan ollaan tekemässä tuntuvia muutoksia. Insinöörien ja diplomi-insinöörien aloituspaikat supistuvat usealla tuhannella vuoteen 2012 mennessä. Erityisesti IT-alalla koulutustarjonta vähenee tuntuvasti. Vaikka Nokia-maailma olisikin kääntymässä iltaan, Suomen pitää tehdä mahdolliseksi uusien vastaavien syntyminen.
Lähde: Opettaja-lehti 19/2007
Vinkki: Opetusministeriön suunnitelmien mukaan koulutustarjontaan ollaan tekemässä tuntuvia muutoksia. Insinöörien ja diplomi-insinöörien aloituspaikat supistuvat usealla tuhannella vuoteen 2012 mennessä. Erityisesti IT-alalla koulutustarjonta vähenee tuntuvasti. Vaikka Nokia-maailma olisikin kääntymässä iltaan, Suomen pitää tehdä mahdolliseksi uusien vastaavien syntyminen.
Lähde: Opettaja-lehti 19/2007
Hera on urheilijalle ja potilaille sopivaa jätettä
*
Hera on juustonvalmistuksessa muodostuva, runsaasti orgaanista ainetta sisältävä jäte. Juustohera on huomattava ympäristöongelma, sillä sitä syntyy juustonvalmistuksessa runsaasti (145 - 106 tonnia vuodessa).
Luonnontieteiden kandidaatti (M.Sc.) Svetlana Butylinan väitös juustonvalmistuksessa syntyvästä herasta ja miten siitä voidaan erottaa hyödyllisiä aineita elintarvike- ja lääketeollisuudelle kuuluu kemiantekniikan, erityisesti kalvotekniikan alaan. Oikeastaan ainoa asia mistä olen kiinnostunut tässä väitöskirjassa on juuri tuo lehdistötiedotteessa mainittu sana herasta jätteenä. Osoittaa kieroutuneen luonteeni.
Urheilijat osallistuvat sankoin joukoin tämän huomattavan ympäristöongelman ratkaisuun hankkimalla tätä jätettä kalliseen hintaan luontaistuotekaupoista. Ravintolisäbisness saa tässä todella edullisen raaka-aineen ja lääketehtaat voivat vieläpä osallistua ympäristöongelman ratkaisuun maksattamalla kaiken asiakkaillaan. Tähän rahan keräämiseen urheilijoilta ja potilailta olen törmännyt, mutta tämä ympäristöongelman laajuus oli minulle suuri yllätys.
Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis –tutkimussarjassa, numero 268.
Lähde: Lappeenrannan yliopiston lehdistötiedote, 8.5.2007
Hera on juustonvalmistuksessa muodostuva, runsaasti orgaanista ainetta sisältävä jäte. Juustohera on huomattava ympäristöongelma, sillä sitä syntyy juustonvalmistuksessa runsaasti (145 - 106 tonnia vuodessa).
Luonnontieteiden kandidaatti (M.Sc.) Svetlana Butylinan väitös juustonvalmistuksessa syntyvästä herasta ja miten siitä voidaan erottaa hyödyllisiä aineita elintarvike- ja lääketeollisuudelle kuuluu kemiantekniikan, erityisesti kalvotekniikan alaan. Oikeastaan ainoa asia mistä olen kiinnostunut tässä väitöskirjassa on juuri tuo lehdistötiedotteessa mainittu sana herasta jätteenä. Osoittaa kieroutuneen luonteeni.
Urheilijat osallistuvat sankoin joukoin tämän huomattavan ympäristöongelman ratkaisuun hankkimalla tätä jätettä kalliseen hintaan luontaistuotekaupoista. Ravintolisäbisness saa tässä todella edullisen raaka-aineen ja lääketehtaat voivat vieläpä osallistua ympäristöongelman ratkaisuun maksattamalla kaiken asiakkaillaan. Tähän rahan keräämiseen urheilijoilta ja potilailta olen törmännyt, mutta tämä ympäristöongelman laajuus oli minulle suuri yllätys.
Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis –tutkimussarjassa, numero 268.
Lähde: Lappeenrannan yliopiston lehdistötiedote, 8.5.2007
Avainsanat:
ravintolisä,
sekavaa höpinää,
urheilu
Pfizerin teltassa kova meno päällä tupakoinnin lopettamisesta
*
Veteraaniurheilija suuntaa tänään askeleensa Ykkösleiriin. Lukijaa pyydetään tutustumaan aiempiin ykkös- ja kakkosleirijuttuihini selvyyden saamiseksi mistä tässä leirihommassa on kyse. Lyhyesti ilmaistuna ykkösleirissä uskotaan vakaasti lääkkeiden apuun, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin pannaan kaikki toivo jne. Kakkosleirissä majailee vaihtoehtoisten selitysmallien porukka. Siellä lääkkeisiin suhtaudutaan kriittisesti, statiinit ja niiden pakkosyöttö aiheuttaa närää, siellä syödään reilusti rasvaa ja naureskellaan milloin minkäkin tutkijan lausunnoille esimerkiksi jostakin ihmeen Sydänmerkistä. Tällainen viaton toimittaja ihan punastuu kun siellä välillä pistetään oppineet niin totaalisesti selkä seinää vastaan. Lukuvihjeitä löytyy tästä:
Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Hedelmällinen maitorasva
Tää on viimeinen taisto
Statiineja tarvitaan
Ykkösleirin keskellä, ikäänkuin jonkinlaisella kunniapaikalla sijaitsee lääkeyritys Pfizerin hohtavan valkoinen teltta. Siellä vetelee hermosavujaan joku valkotakkinen työntekijä. Veteraaniurheilija kysyy tupruttelijalta, täälläkö se nikotiiniriippuvuudesta kertova tilaisuus järjestetään. Näin on näreet. Veteraaniurheilija saa käteensä nipun valistusmateriaalia ja löytää useiden tyhjien istumapaikkojen joukosta pian mieleisensä. Tilaisuus alkaa.
"Nikotiiniriippuvuus on yhtä voimakas kuin huumeriippuvuus. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavana nykyisin useita erilaisia nikotiinikorvausvalmisteita ja kolme erilaista reseptilääkettä. Uudet lääkkeet auttavat pääsemään vaikeimman ajan ylitse ja moninkertaistavat mahdollisuuden onnistua tupakoinnin lopettamisessa", aloittaa luentonsa Pfizerin valjastama puhekone, Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Annamari Rouhos.
Erilaisia nikotiinikorvausvalmisteita myydään tänä päivänä tavallisissa kaupoissa ja kioskeissa. Tuotteet sisältävät nikotiinia kuten tupakkatuotteet, mutta niiden nikotiinipitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin savukkeissa.
"Korvaustuotteet eivät tuo samaa hyvän olon tunnetta, mitä tupakoija tupakasta saa. Sen sijaan niistä saa riittävästi nikotiinia, joka puolestaan lievittää vierotusoireita ja helpottaa oloa. Niiden avulla tupakoimattomuutta on helpompi opetella, kun ei ole koko ajan tuskainen ja hermostunut olo", erikoislääkäri Rouhos selittää ja jatkaa: "Toki tupakoinnin lopettaminen on paljon muutakin kuin nikotiinilaastarin liimaamista olkapäähän". Tarvitaankohan siihen tupakan lopulliseen tumppaamiseen myös paljon sitä kakkosleirin korostamaa luonteen lujuutta ja pääsyä sen lopettamisen aiheuttaman henkisen pelon yli, jään ihmettelemään hetkeksi, mutta valpastun sitten ja jatkan luennon kuuntelemista.
Nikotiinikorvausvalmisteiden lisäksi markkinoilla on kolme erilaista reseptilääkettä tupakasta vierotukseen. Kaksi aikaisemmin markkinoille tullutta lääkettä perustuvat siihen, että ne vaikuttavat tiettyjen välittäjäaineiden pitoisuuksiin aivoissa. Kyseiset välittäjäainepitoisuudet ovat isossa roolissa tupakkariippuvuuden kehittymisessä ja ylläpitämisessä. Uusin reseptilääke varenikliini vaikuttaa puolestaan aivoissa samaan paikkaan kuin nikotiinikin. Se ei sisällä lainkaan nikotiinia ja sillä ei ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
"Varenikliini poistaa nikotiinin vaikutusta ja tekee tupakoinnin ikään kuin tarpeettomaksi tai hyödyttömäksi. Tupakoija ei saa enää samaa hyvän olon tunnetta tupakoinnista kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti lääke lievittää vierotusoireita ja vähentää tupakanhimoa", selvittää Rouhos.
Reseptilääkkeistä on kertynyt positiivisia kokemuksia. Moni tupakoitsija on pystynyt lopettamaan polttamisen niiden avulla. Kolme ensimmäistä lopettamiskuukautta ovat tavallisesti kaikkein hankalimmat ajat lopettajalle. Sen jälkeen on yleensä jo helpompaa elää ilman tupakkaa.
"Reseptilääkkeet ovat tehokkaita. Uusin lääke tuli vasta vuoden vaihteessa Suomen markkinoille, mutta sen tehosta on tullut jonkin verran kokemusta. Reseptilääkkeethän ovat kuuriluonteisia. Kuurit kestävät seitsemästä viikosta kahteentoista viikkoon. Ne auttavat tupakoinnin lopettajan hankalimman ajan ylitse. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ne repsahdukset yleensä tapahtuvat", Rouhos tietää.
Oikean lopettamisapuvälineen valintaan saa apua, sillä kaikki tupakoinnin lopettamisvälineet eivät sovi automaattisesti jokaiselle. Lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, työterveyshuolto sekä apteekit pystyvät auttamaan ja neuvomaan korvaushoidon suunnittelussa sekä ylipäätänsä tupakoinnin lopettamisessa.
"Lääkärin vastaanotolla voidaan esimerkiksi arvioida, onko tarvetta reseptilääkkeille. Toisaalta pitää tarkistaa aina myös se, ettei potilaalla ole mitään estettä tietyn lääkkeen käyttämiselle, sanoo Rouhos.
Nikotiiniriippuvuus on yhtä vahva kuin heroiiniriippuvuus! Nikotiinikorvaustuotteista ja reseptilääkkeistä ei toistaiseksi saa kelakorvausta. Rouhoksen mukaan tupakoinnin lopettaminen nähdään edelleen tupakoijasta itsestään riippuvana asiana. "Olemme kuitenkin oppineet paremmin ymmärtämään nikotiiniriippuvuutta viime vuosina. Suurimmalla osalla tupakoitsijoista riippuvuus on todellista. Koukusta eroon pääsemiseen tarvitaan vankat keinot. Nikotiiniriippuvuus on biologisesti verrattavissa heroiiniriippuvuuteen. Se on yhtä vahva riippuvuus. Sosiaaliset seuraamukset eivät tietenkään ole samanlaiset kuin huumeriippuvaisella", pohtii Rouhos.
Rouhoksen mukaan tupakasta vierotuksen ja tupakoinnin lopettamisen tukemisella saataisiinkin isoja säästöjä aikaan. Hiljattain tehdyssä aloitteessa Valtioneuvostolle ehdotettiin, että nikotiinikorvaustuotteet ja tupakasta vierotukseen tarkoitetut lääkkeet korvattaisiin henkilöille, joiden sairauden hoito vaatii tupakoinnin lopettamisen.
"Me säästäisimme suuria summia esimerkiksi sepelvaltimotautikustannuksissa, ohitusleikkauksissa ja astmahoidoissa. Se olisi yhteiskunnallisesti mielekästä, jos tupakasta vierotukseen käytettävät lääkkeet ja korvaustuotteet saisivat kelakorvattavuuden", arvioi Rouhos.
Tilaisuus päättyy ja Veteraaniurheilija rientää muistilehtiö tanassa luennoitsijan kimppuun ja haluaa esittää muutamia tarkennuskysymyksiä. Rouhos kieltäytyy tällä kertaa haastattelusta, mutta pyytää Veteraaniurheilijaa mukaansa Pfizerin tarjoamalle lounaalle. Veteraaniurheilija oli juuri syönyt maittavan lounaan ja uusi lounas sekoittaisi vain mielen, joten hän tarjoutui Rouhoksen ruokaillessa kertomaan mitä kakkosleirissä tuumataan tupakoinnin lopettamisesta. Siellä ei nimittäin uskota lääkehoitoon tässä asiassa. Jotain tällaista Veteraaniurheilija kertoi virallista lounastaan nauttivalle Rouhokselle:
Kakkosleirin mietteitä tupakoinnin lopettamisesta:
Lähteet: Deskin uutisjuttu ravintotoimittajille, 11.5.2007 (tuli sähköpostilla minulle) ja Veteraaniurheilijan aiemmat kirjoitukset tupakoinnista.
Huomautus: En ole todellisuudessa tavannut erikoislääkäri Annamari Rouhosta. Juttuni perustuu lääkeyritys Pfizerin kirjoittamaan valistusmateriaaliin, jota lainaan lähes sanasta sanaan. Olen lähettänyt tästä jutusta kopion lääkeyritys Pfizerille. Toivottavasti eivät hermostu vaan innostuvat kommentoimaan tätä asetelmaa rakentavassa hengessä. Minä provosoin, muut rakentavat!
Veteraaniurheilija suuntaa tänään askeleensa Ykkösleiriin. Lukijaa pyydetään tutustumaan aiempiin ykkös- ja kakkosleirijuttuihini selvyyden saamiseksi mistä tässä leirihommassa on kyse. Lyhyesti ilmaistuna ykkösleirissä uskotaan vakaasti lääkkeiden apuun, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin pannaan kaikki toivo jne. Kakkosleirissä majailee vaihtoehtoisten selitysmallien porukka. Siellä lääkkeisiin suhtaudutaan kriittisesti, statiinit ja niiden pakkosyöttö aiheuttaa närää, siellä syödään reilusti rasvaa ja naureskellaan milloin minkäkin tutkijan lausunnoille esimerkiksi jostakin ihmeen Sydänmerkistä. Tällainen viaton toimittaja ihan punastuu kun siellä välillä pistetään oppineet niin totaalisesti selkä seinää vastaan. Lukuvihjeitä löytyy tästä:
Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Hedelmällinen maitorasva
Tää on viimeinen taisto
Statiineja tarvitaan
Ykkösleirin keskellä, ikäänkuin jonkinlaisella kunniapaikalla sijaitsee lääkeyritys Pfizerin hohtavan valkoinen teltta. Siellä vetelee hermosavujaan joku valkotakkinen työntekijä. Veteraaniurheilija kysyy tupruttelijalta, täälläkö se nikotiiniriippuvuudesta kertova tilaisuus järjestetään. Näin on näreet. Veteraaniurheilija saa käteensä nipun valistusmateriaalia ja löytää useiden tyhjien istumapaikkojen joukosta pian mieleisensä. Tilaisuus alkaa.
"Nikotiiniriippuvuus on yhtä voimakas kuin huumeriippuvuus. Tupakoinnin lopettamiseen on saatavana nykyisin useita erilaisia nikotiinikorvausvalmisteita ja kolme erilaista reseptilääkettä. Uudet lääkkeet auttavat pääsemään vaikeimman ajan ylitse ja moninkertaistavat mahdollisuuden onnistua tupakoinnin lopettamisessa", aloittaa luentonsa Pfizerin valjastama puhekone, Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Annamari Rouhos.
Erilaisia nikotiinikorvausvalmisteita myydään tänä päivänä tavallisissa kaupoissa ja kioskeissa. Tuotteet sisältävät nikotiinia kuten tupakkatuotteet, mutta niiden nikotiinipitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin savukkeissa.
"Korvaustuotteet eivät tuo samaa hyvän olon tunnetta, mitä tupakoija tupakasta saa. Sen sijaan niistä saa riittävästi nikotiinia, joka puolestaan lievittää vierotusoireita ja helpottaa oloa. Niiden avulla tupakoimattomuutta on helpompi opetella, kun ei ole koko ajan tuskainen ja hermostunut olo", erikoislääkäri Rouhos selittää ja jatkaa: "Toki tupakoinnin lopettaminen on paljon muutakin kuin nikotiinilaastarin liimaamista olkapäähän". Tarvitaankohan siihen tupakan lopulliseen tumppaamiseen myös paljon sitä kakkosleirin korostamaa luonteen lujuutta ja pääsyä sen lopettamisen aiheuttaman henkisen pelon yli, jään ihmettelemään hetkeksi, mutta valpastun sitten ja jatkan luennon kuuntelemista.
Nikotiinikorvausvalmisteiden lisäksi markkinoilla on kolme erilaista reseptilääkettä tupakasta vierotukseen. Kaksi aikaisemmin markkinoille tullutta lääkettä perustuvat siihen, että ne vaikuttavat tiettyjen välittäjäaineiden pitoisuuksiin aivoissa. Kyseiset välittäjäainepitoisuudet ovat isossa roolissa tupakkariippuvuuden kehittymisessä ja ylläpitämisessä. Uusin reseptilääke varenikliini vaikuttaa puolestaan aivoissa samaan paikkaan kuin nikotiinikin. Se ei sisällä lainkaan nikotiinia ja sillä ei ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
"Varenikliini poistaa nikotiinin vaikutusta ja tekee tupakoinnin ikään kuin tarpeettomaksi tai hyödyttömäksi. Tupakoija ei saa enää samaa hyvän olon tunnetta tupakoinnista kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti lääke lievittää vierotusoireita ja vähentää tupakanhimoa", selvittää Rouhos.
Reseptilääkkeistä on kertynyt positiivisia kokemuksia. Moni tupakoitsija on pystynyt lopettamaan polttamisen niiden avulla. Kolme ensimmäistä lopettamiskuukautta ovat tavallisesti kaikkein hankalimmat ajat lopettajalle. Sen jälkeen on yleensä jo helpompaa elää ilman tupakkaa.
"Reseptilääkkeet ovat tehokkaita. Uusin lääke tuli vasta vuoden vaihteessa Suomen markkinoille, mutta sen tehosta on tullut jonkin verran kokemusta. Reseptilääkkeethän ovat kuuriluonteisia. Kuurit kestävät seitsemästä viikosta kahteentoista viikkoon. Ne auttavat tupakoinnin lopettajan hankalimman ajan ylitse. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ne repsahdukset yleensä tapahtuvat", Rouhos tietää.
Oikean lopettamisapuvälineen valintaan saa apua, sillä kaikki tupakoinnin lopettamisvälineet eivät sovi automaattisesti jokaiselle. Lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, työterveyshuolto sekä apteekit pystyvät auttamaan ja neuvomaan korvaushoidon suunnittelussa sekä ylipäätänsä tupakoinnin lopettamisessa.
"Lääkärin vastaanotolla voidaan esimerkiksi arvioida, onko tarvetta reseptilääkkeille. Toisaalta pitää tarkistaa aina myös se, ettei potilaalla ole mitään estettä tietyn lääkkeen käyttämiselle, sanoo Rouhos.
Nikotiiniriippuvuus on yhtä vahva kuin heroiiniriippuvuus! Nikotiinikorvaustuotteista ja reseptilääkkeistä ei toistaiseksi saa kelakorvausta. Rouhoksen mukaan tupakoinnin lopettaminen nähdään edelleen tupakoijasta itsestään riippuvana asiana. "Olemme kuitenkin oppineet paremmin ymmärtämään nikotiiniriippuvuutta viime vuosina. Suurimmalla osalla tupakoitsijoista riippuvuus on todellista. Koukusta eroon pääsemiseen tarvitaan vankat keinot. Nikotiiniriippuvuus on biologisesti verrattavissa heroiiniriippuvuuteen. Se on yhtä vahva riippuvuus. Sosiaaliset seuraamukset eivät tietenkään ole samanlaiset kuin huumeriippuvaisella", pohtii Rouhos.
Rouhoksen mukaan tupakasta vierotuksen ja tupakoinnin lopettamisen tukemisella saataisiinkin isoja säästöjä aikaan. Hiljattain tehdyssä aloitteessa Valtioneuvostolle ehdotettiin, että nikotiinikorvaustuotteet ja tupakasta vierotukseen tarkoitetut lääkkeet korvattaisiin henkilöille, joiden sairauden hoito vaatii tupakoinnin lopettamisen.
"Me säästäisimme suuria summia esimerkiksi sepelvaltimotautikustannuksissa, ohitusleikkauksissa ja astmahoidoissa. Se olisi yhteiskunnallisesti mielekästä, jos tupakasta vierotukseen käytettävät lääkkeet ja korvaustuotteet saisivat kelakorvattavuuden", arvioi Rouhos.
Tilaisuus päättyy ja Veteraaniurheilija rientää muistilehtiö tanassa luennoitsijan kimppuun ja haluaa esittää muutamia tarkennuskysymyksiä. Rouhos kieltäytyy tällä kertaa haastattelusta, mutta pyytää Veteraaniurheilijaa mukaansa Pfizerin tarjoamalle lounaalle. Veteraaniurheilija oli juuri syönyt maittavan lounaan ja uusi lounas sekoittaisi vain mielen, joten hän tarjoutui Rouhoksen ruokaillessa kertomaan mitä kakkosleirissä tuumataan tupakoinnin lopettamisesta. Siellä ei nimittäin uskota lääkehoitoon tässä asiassa. Jotain tällaista Veteraaniurheilija kertoi virallista lounastaan nauttivalle Rouhokselle:
Kakkosleirin mietteitä tupakoinnin lopettamisesta:
- Tupakoinnin lopettaminen on helppoa, usko se!
- Lopettamisessa on tärkeää tulla tupakoimattomaksi, siis palata siihen aikaan, jolloin et ollut vielä tupakoija.
- Tupakan vieroitusoireet ovat lieviä, tuskin huomattavia. Kaikki vaikeudet ovat oikeasti harhaa, illuusiota, mielikuvia, miten kukakin niitä kutsuu. Näitä ei voi lääkitä tai peittää.
- Lopettamisen tärkein edellytys on ymmärtää kaiken polttamisen tarpeen taustalla olevan nikotiinin. Mikään muu asia ei aiheuta tupakointitarvetta, kuin nikotiini. Jos lapsi itkee vuorokauden hammastaan ja äiti tai isä tarvitsee siihen tupakan, ei syy ole suinkaan lapsessa, hermoissa, olosuhteissa, kurjassa elämässä, äidin soitossa, auton huonoissa renkaissa, vaan ainoastaan siinä tupakassa. Vain tupakka luo tarpeen polttaa savuke.
- Kaikki syyt, paitsi tupakan aiheuttamat syyt ovat tekosyitä ja väärien mielikuvien aiheuttamia syitä. Lopettaja mielellään pitää aina jotain takaporttia auki, kunnes tulee niin kova takaisku, että portista juostaan suoraan tupakan syliin takaisin.
- Pelleilyä koko tuo nikotiininkorvaushoito. Amerikaksi bullshittiä. Onnistumisprosentti pitkällä aikavälillä on pieni. Tupakanhimo ei edes johdu nikotiinin puutteesta, että mitä älyä on korvata tyhjää?
- Jos nikotiinin tason alenema olisi syy tupakanhimoon, olisi himo tasaisesti kasvava, mutta näin ei ole. Jokaisella tupakoitsijalla on tilanteita, jolloin nikotiinia ei veressä ole enää lainkaan ja silti he ovat himottomia. Mutta he tietävät pääsevänsä kohta polttamaan ja siksi himoa ei synny. Heillä on pienet fyysiset vieroitusoireet, mutta ne ovat aivan olemattomia, eikä niillä ole lopettamisen vaikeuden kanssa mitään tekemistä.
- Tupakanhimo johtuu ainoastaan pelosta, että nikotiini loppuu elimistöstä. Niin kauan kuin tupakoija uskoo tarvitsevansa savunsa, ei korvaushoito, tai mikään muukaan auta. Korvaushoitotuotteilla elimistön nikotiinimäärä moninkertaistetaan ja silti tunnetaan kovaa tupakanhimoa. Toiset taas ymmärtävät, että polttaminen aiheuttaa kaikki ne ikävät oireet ja luopuvat ilman minkäänlaista himoa.
- En kiistä nikotiinista aiheutuvien oireiden olemassaoloa, mutta tiedän varmasti, että nämä oireet eivät ole mikään este lopettamiselle.
- Eli kun tupakalla ei ole enää mitään annettavaa, riippuvuus katoaa kuin taikaiskusta. Riippuvuus on pelkkää illuusiota ja uskoa riippuvuuteen, josta ei uskalleta lähteä pois ja tähän saumaan lääketehtaat iskevät. Ne pönkittävät ihmisten, myös savuttomien uskoa, että nikotiini on riippuvaiselle jotenkin tärkeä.
- Sairaalassa oleva on tästä riippuvuudesta hyvä esimerkki. Umpisuolileikkauspotilas on ihan helposti päiviä polttamatta ja keuhkosyöpäpotilas kuukausiakin. Mutta ihminen, joka tietää lopettavansa seuraavan savukkeen jälkeen on himojen alla jo ennen viimeistä polttamaansa savuketta. Paitsi jos hänellä ei ole tupakalta enää mitään saatavaa. Toisin sanoen tupakalla ei ole enää mitään annettavaa.
- Lopettamisen pelko on niin kova, että ensin lopetetaan ja sitten vasta aletaan etsiä tietoa. Lopettaa haluava, mutta yhä polttava ihminen ei lue tallaisia keskusteluja lainkaan, koska pelkää joutuvansa lopettamaan.
- Polttamisen fyysinen syy on tiedemiesten tutkima nikotiinitason lasku, mutta lopettamisen este se ei ole. Tupakoiva polttaa ennen kuin mitään tarvetta edes tulee, jos se on mahdollista. Lopettamisen vaikeus on kuitenkin juuri pelko niistä tulevista himoista ja siihen ei korvikkeet auta. Joillekin korvikkeesta voi kehittyä rinnakkainen riippuvuus ja onnistuneet onnistuisivat yhtä hyvin ilman korvikettakin. Iso osa korvikkeiden kanssa epäonnistuneista olisi onnistunut ilman korvikkeita.
- Tupakkariippuvuudessa on niin paljon kaikkea sellaista selittämätöntä, että ei ole yksioikoista kaavaa siitä vapautua. Tupakkateollisuudella on markkinoinnissaan sadan vuoden etumatka.
Lähteet: Deskin uutisjuttu ravintotoimittajille, 11.5.2007 (tuli sähköpostilla minulle) ja Veteraaniurheilijan aiemmat kirjoitukset tupakoinnista.
Huomautus: En ole todellisuudessa tavannut erikoislääkäri Annamari Rouhosta. Juttuni perustuu lääkeyritys Pfizerin kirjoittamaan valistusmateriaaliin, jota lainaan lähes sanasta sanaan. Olen lähettänyt tästä jutusta kopion lääkeyritys Pfizerille. Toivottavasti eivät hermostu vaan innostuvat kommentoimaan tätä asetelmaa rakentavassa hengessä. Minä provosoin, muut rakentavat!
Avainsanat:
lääketeollisuus,
tupakointi
keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007
Suomesta makeus lähtenyt paremmin kuin vaadittiin
*
Suomi on taas priimusoppilaana Euroopan Unionin (EU) koulussa. Olemme tehneet oman osuutemme sokerintuotannon supistamisessa. Sokeritehtaita on pantu kiinni ja sokerijuurikkaisiin aikoinaan panostaneet maanviljelijät ovat epätoivon partaalla. Pitääkö meidän aina olla niin kuuliaisia EU:lle? Mikäli tämä sokerituotannon alasajo on tehty kansanterveyden nimissä, silloin voimme tietysti olla todella tyytyväisiä suunnan muutoksesta armaassa maassamme!
Sokerin tuotannon rakenneuudistuksen tavoitteena oli EU:ssa ylituotannon purku. Se ei ole onnistunut EU:n uuden sokeriasetuksen mukaisesti. Kiintiöiden vähentämiseksi komissio asetti nelivuotisen järjestelmän, jossa tuotantokiintiöistä vapaaehtoisesti luopuvalle teollisuudelle ja viljelijöille maksetaan korvausta.
Järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminut. Ensimmäisten kahden vuoden aikana vähennystavoitteeksi asetettu 5 miljoonaa tonnia on tähän mennessä vähentynyt noin 2 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuottajamaat ovat komission sallimalla tavalla ostaneet lisäkiintiöitä lähes miljoona tonnia. Nettovähennys on siis vain miljoona tonnia. Euroopan Unionin suurimmissa sokerin tuottajamaissa, Ranskassa ja Saksassa, tuotannon supistukset ovat jääneet tekemättä. Sen sijaan pienet sokerintuottajat, kuten Suomi, Italia ja Portugali ovat leikanneet rajusti omia tuotantokiintiöitään.
Suomi pudotti kiintiötään 146 miljoonasta kilosta 90 miljoonaan kiloon. Sen seurauksena Salon hieno sokeritehdas suljettiin viime syksynä. Suomen vähennys ylittää EU:n tavoitteen. Uudessa markkinajärjestelmässä Suomelle taattiin sentään oikeus säilyttää viimeinen sokeritehdas Säkylässä.
Järjestelmää yritetään saada houkuttelevammaksi esittämällä nyt uutta porkkanarahaa jäsenvaltioiden sokeriteollisuudelle ja viljelijöille, jotta tuotannon supistukset jäsenvaltioissa vauhdittuisivat. Ministerineuvosto käsittelee asiaa kesällä, päätöstä odotetaan alkusyksyllä. Komissio esitti eilen ministerineuvostossa, että teollisuus saisi 90 % rakennerahastorahasta ja loput jaettaisiin viljelijöiden ja urakoitsijoiden kesken. Aiemmin valtiovalta päätti jakosuhteen osapuolia kuultuaan. Nyt komission esityksessä jakosuhde on kiinteä.
Kiintiöistään luopuville viljelijöille maksettaisiin rakennerahastosta ”lisäosaa”, joka nostaisi viljelijäkorvauksen yli kaksinkertaiseksi verrattuna viime vuonna Suomessa sovittuun korvaustasoon. Tämä koskisi takautuvasti myös viimeisten kahden vuoden aikana jo tapahtuneita kiintiöistä luopumisia. En ymmärrä politiikasta kovinkaan paljoa ja maatalouspolitiikasta en senkään vertaa, mutta tämä on kyllä varsinaista Hölmölän kylän touhua! Maksetaan korvauksia siitä, että pelto ei sokeria tuotakaan. Joillekin älyttömiä kirjojaan markkinoille sysääville tekstinnaputtelijoille voisi tuolla samalla logiikalla maksaa korvausta siitä, että jättävät kirjansa kirjoittamatta ja säästäisivät tuon homman kirjoitustaitoisimmille. Olisi ehkä hyväkin järjestelmä, vai olisiko?
Suomalainen maanviljelijä on sitkeästä aineksesta veistetty. Hän on valmis kuuliaisesti tuottamaan juurikkaita vain Säkylän tehtaan raaka-aineeksi. Euroopan Unionin tulevissa kiintiöiden leikkauksissa on MTK:n mielestä huomioitava vapaaehtoiset kiintiöistä luopumiset täysimääräisesti. Lisäleikkaukset Suomen kiintiöissä veisivät viimeisen sokeritehtaan toimintaedellytykset, mikä on sokeriasetuksen hengen vastaista.
Suomi on jo tehnyt osuutensa EU:n sokerimarkkinoiden tasapainottamisessa. Esitetyt rakennerahaston muutokset eivät saa ohittaa jäsenvaltion tahtoa Suomen kaltaisissa maissa, jotka ovat vähentäneet tuotantoaan vapaaehtoisesti. Kiintiöiden leikkaus on kohdistettava suuriin tuottajamaihin, jotka ovat tähän asti olleet järjestelmän vapaamatkustajia. Saksa on EU:n puheenjohtajamaa ja suuri sokerintuottaja. Sen pitää vastata siitä, että sokerijärjestelmän muutokset ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia kaikille sokeria tuottaville EU:n jäsenmaille.
Lisätietoja antavat:
Michael Hornborg, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto r.y
puh. 020 4131
Pekka Myllymäki, puheenjohtaja, MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan
puh. 0400 828 375
Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 9.5.2007
Suomi on taas priimusoppilaana Euroopan Unionin (EU) koulussa. Olemme tehneet oman osuutemme sokerintuotannon supistamisessa. Sokeritehtaita on pantu kiinni ja sokerijuurikkaisiin aikoinaan panostaneet maanviljelijät ovat epätoivon partaalla. Pitääkö meidän aina olla niin kuuliaisia EU:lle? Mikäli tämä sokerituotannon alasajo on tehty kansanterveyden nimissä, silloin voimme tietysti olla todella tyytyväisiä suunnan muutoksesta armaassa maassamme!
Sokerin tuotannon rakenneuudistuksen tavoitteena oli EU:ssa ylituotannon purku. Se ei ole onnistunut EU:n uuden sokeriasetuksen mukaisesti. Kiintiöiden vähentämiseksi komissio asetti nelivuotisen järjestelmän, jossa tuotantokiintiöistä vapaaehtoisesti luopuvalle teollisuudelle ja viljelijöille maksetaan korvausta.
Järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminut. Ensimmäisten kahden vuoden aikana vähennystavoitteeksi asetettu 5 miljoonaa tonnia on tähän mennessä vähentynyt noin 2 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuottajamaat ovat komission sallimalla tavalla ostaneet lisäkiintiöitä lähes miljoona tonnia. Nettovähennys on siis vain miljoona tonnia. Euroopan Unionin suurimmissa sokerin tuottajamaissa, Ranskassa ja Saksassa, tuotannon supistukset ovat jääneet tekemättä. Sen sijaan pienet sokerintuottajat, kuten Suomi, Italia ja Portugali ovat leikanneet rajusti omia tuotantokiintiöitään.
Suomi pudotti kiintiötään 146 miljoonasta kilosta 90 miljoonaan kiloon. Sen seurauksena Salon hieno sokeritehdas suljettiin viime syksynä. Suomen vähennys ylittää EU:n tavoitteen. Uudessa markkinajärjestelmässä Suomelle taattiin sentään oikeus säilyttää viimeinen sokeritehdas Säkylässä.
Järjestelmää yritetään saada houkuttelevammaksi esittämällä nyt uutta porkkanarahaa jäsenvaltioiden sokeriteollisuudelle ja viljelijöille, jotta tuotannon supistukset jäsenvaltioissa vauhdittuisivat. Ministerineuvosto käsittelee asiaa kesällä, päätöstä odotetaan alkusyksyllä. Komissio esitti eilen ministerineuvostossa, että teollisuus saisi 90 % rakennerahastorahasta ja loput jaettaisiin viljelijöiden ja urakoitsijoiden kesken. Aiemmin valtiovalta päätti jakosuhteen osapuolia kuultuaan. Nyt komission esityksessä jakosuhde on kiinteä.
Kiintiöistään luopuville viljelijöille maksettaisiin rakennerahastosta ”lisäosaa”, joka nostaisi viljelijäkorvauksen yli kaksinkertaiseksi verrattuna viime vuonna Suomessa sovittuun korvaustasoon. Tämä koskisi takautuvasti myös viimeisten kahden vuoden aikana jo tapahtuneita kiintiöistä luopumisia. En ymmärrä politiikasta kovinkaan paljoa ja maatalouspolitiikasta en senkään vertaa, mutta tämä on kyllä varsinaista Hölmölän kylän touhua! Maksetaan korvauksia siitä, että pelto ei sokeria tuotakaan. Joillekin älyttömiä kirjojaan markkinoille sysääville tekstinnaputtelijoille voisi tuolla samalla logiikalla maksaa korvausta siitä, että jättävät kirjansa kirjoittamatta ja säästäisivät tuon homman kirjoitustaitoisimmille. Olisi ehkä hyväkin järjestelmä, vai olisiko?
Suomalainen maanviljelijä on sitkeästä aineksesta veistetty. Hän on valmis kuuliaisesti tuottamaan juurikkaita vain Säkylän tehtaan raaka-aineeksi. Euroopan Unionin tulevissa kiintiöiden leikkauksissa on MTK:n mielestä huomioitava vapaaehtoiset kiintiöistä luopumiset täysimääräisesti. Lisäleikkaukset Suomen kiintiöissä veisivät viimeisen sokeritehtaan toimintaedellytykset, mikä on sokeriasetuksen hengen vastaista.
Suomi on jo tehnyt osuutensa EU:n sokerimarkkinoiden tasapainottamisessa. Esitetyt rakennerahaston muutokset eivät saa ohittaa jäsenvaltion tahtoa Suomen kaltaisissa maissa, jotka ovat vähentäneet tuotantoaan vapaaehtoisesti. Kiintiöiden leikkaus on kohdistettava suuriin tuottajamaihin, jotka ovat tähän asti olleet järjestelmän vapaamatkustajia. Saksa on EU:n puheenjohtajamaa ja suuri sokerintuottaja. Sen pitää vastata siitä, että sokerijärjestelmän muutokset ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia kaikille sokeria tuottaville EU:n jäsenmaille.
Lisätietoja antavat:
Michael Hornborg, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto r.y
puh. 020 4131
Pekka Myllymäki, puheenjohtaja, MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan
puh. 0400 828 375
Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 9.5.2007
tiistaina, toukokuuta 08, 2007
Varmaa tietoa laihdutusdieeteistä?
*
Onko sinulla varmaa tietoa laihdutusdieeteistä? Näin kysyy minulta sähköpostilla eräs lukijani, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Hän on nähnyt tuon valtavan pitkän dieettilistani.
Lukijan tausta on tällainen: Hän on 25 vuotta elämästään laihduttanut erilaisilla ruokavalioilla. On syöty kaalisoppaa; on kokeiltu Tolosen pillereitä; on luettu Heikkilän, Hakalan ja Mustajoen kirjoja; on maksettu kalliit oppirahat Painonvartijoissa, on laihdutettu kuten filmitähdet tekevät; on toteutettu Pekka Puskan ohjelmaa (oma kommentti: tällä ohjelmalla tarkoitetaan ilmeisesti virallisterveellistä valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokavaliosuositusta), jne. Välillä hän on todella tarmokkaasti kantanut kotiin niitä vähärasvaisia kevyttuotteita ja pannut kaiken luottamuksensa Sydänmerkillä varustettuihin tuotteisiin. Luottanut lääkärin ohjeisiin, että rasvan määrässä on se hänen lihomisensa syy. Hän on saanut ohjeita syödä enemmän leipää, kevytmargariinia, vihanneksia, hedelmiä, niitä kuituja kyllästymiseen saakka ja siirtyä pois siitä sohvan päältä laiskottelemasta. Elämänsä suurimman yllätyksen hän on kokenut viimeisten 8 kuukauden aikana. Hän päätti silloin jättää pois leivän, joka aiheutti ilmavaivoja, ja syödä ainoastaan leivänpäällisiä. "Pahimmillaan" hän ahmi aamulla paksuja paloja mustaleima emmentaalia, jotka hän voiteli paksulla kerroksella voita, joi päälle luomutäysmaitoa ja söi 3-5 keitettyä kananmunaa. Välipalat jäivät kokonaan pois, sillä hänelle tuli luonnollinen nälkä vasta iltapäivällä. Silloin hän söi usein suomalaista perinneruokaa (esim. karjalanpaistia, siansylttyä, kermaperunoita, makkaraa). Jätti pois lautaselta vihannekset, perunat ja makaronit vaikka lääkäri tämän nimenomaan oli kieltänyt. Ruokajuomaksi kelpasi vain täysmaito. Taas oli sitten iltapäivä mennyt ilman välipaloja ja aika myöhään illalla hän oli syönyt taas jotain tosi "epäterveellistä" ja rasvaista. Ennen nukkumaanmenoa hän oli ottanut tavaksi keittää täysmaidon ja tumman suklaan sekoituksen johon hän lisäsi runsaasti kermaa, mutta ei mitään sokeria. Se toimi hänellä hyvänä unilääkkeenä. Yllätys oli melkoinen kun hän huomasi laihtuneensa ensimmäisten kahden kuukauden aikana 3 kiloa. Tästä innostuneena hän jatkoi ihmeellistä rasvaisen ruoan kokeiluaan ja tänä päivänä hän on 16 kiloa kevyempi kuin aloitettuaan tämän itsekeksimänsä ruokavalion 8 kuukautta sitten. Hän vielä kehuu innostuneensa sivuillani olleesta vihjeestä missä ruoka pitää pureskella hyvin ja ruokailun pitää kestää kauan. Sitä ohjetta hän pitää hyvänä. Ohjeitani syödä runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia hän halveksi suuresti (oma kommentti: ei tuo ohje ole mikään mantra mikä toistetaan ja toteutetaan ihan automaattisesti. Voihan olla, että nämä ruoka-aineet eivät sopineet sinulle). Liikuntaa hän ei ole mielestään lisännyt, mutta olon keventyminen on ihan viime viikkoina sallinut reippaan kävelyn aloittamisen.
Sano nyt sitten tuohon jotain? Ei minulla ole mitään ihan varmaa tietoa ruokavalioista, eikä varsinkaan laihdutusdieeteistä. Virallisten ruokavaliositusten mukaan tässä ei juurikaan ole edetty, oikeastaan on toimittu juuri päinvastoin. Peruna ja leipä on jätetty pois. Rasvaa on syöty ilmeisesti runsaasti enemmän kuin suosituksissa neuvotaan. Kuitenkin tällä ruokavaliolla olette laihtunut peräti 16 kg. Se on todella paljon (en tosin tiedä lähtöpainoanne). Tällaisia viestejä kuulee muiltakin. Rasva ei ehkä sittenkään ole niin paha mörkö ruokavaliossa kuin on annettu ymmärtää. Panen erityisesti merkille, että olette jättäneet (makeat?) välipalat pois ja syötte yllättävän harvoin. Tämäkin on vastoin yleisiä suosituksia. Rohkaisen teitä kuitenkin jatkamaan valitsemallanne ruokavaliolla. Ihan itsekeksimä se ei taida olla, mutta se on ilmeisesti ruokavalio joka teille sopii parhaiten. Olette löytäneet ruokavalion, jota teidän on helppo noudattaa ja joka näyttäisi toimivan. Ei se uusimman tutkimustiedon mukaan myöskään ole niin kauhean epäterveellinen, sillä tyydyttyneillä rasvoilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Lisätkää liikuntaa asteittain kunnes siitä tulee pysyvä elämäntapa. Hedelmiä ja vihanneksia voitte yrittää sisällyttää ruokavalioonne vähitellen, sillä muuten joistakin vitamiineista voi tulla pula. Leipää ja makaronia ilman te todennäköisesti voitte elää loppuelämänne.
Kommentteja?
Onko sinulla varmaa tietoa laihdutusdieeteistä? Näin kysyy minulta sähköpostilla eräs lukijani, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Hän on nähnyt tuon valtavan pitkän dieettilistani.
Lukijan tausta on tällainen: Hän on 25 vuotta elämästään laihduttanut erilaisilla ruokavalioilla. On syöty kaalisoppaa; on kokeiltu Tolosen pillereitä; on luettu Heikkilän, Hakalan ja Mustajoen kirjoja; on maksettu kalliit oppirahat Painonvartijoissa, on laihdutettu kuten filmitähdet tekevät; on toteutettu Pekka Puskan ohjelmaa (oma kommentti: tällä ohjelmalla tarkoitetaan ilmeisesti virallisterveellistä valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokavaliosuositusta), jne. Välillä hän on todella tarmokkaasti kantanut kotiin niitä vähärasvaisia kevyttuotteita ja pannut kaiken luottamuksensa Sydänmerkillä varustettuihin tuotteisiin. Luottanut lääkärin ohjeisiin, että rasvan määrässä on se hänen lihomisensa syy. Hän on saanut ohjeita syödä enemmän leipää, kevytmargariinia, vihanneksia, hedelmiä, niitä kuituja kyllästymiseen saakka ja siirtyä pois siitä sohvan päältä laiskottelemasta. Elämänsä suurimman yllätyksen hän on kokenut viimeisten 8 kuukauden aikana. Hän päätti silloin jättää pois leivän, joka aiheutti ilmavaivoja, ja syödä ainoastaan leivänpäällisiä. "Pahimmillaan" hän ahmi aamulla paksuja paloja mustaleima emmentaalia, jotka hän voiteli paksulla kerroksella voita, joi päälle luomutäysmaitoa ja söi 3-5 keitettyä kananmunaa. Välipalat jäivät kokonaan pois, sillä hänelle tuli luonnollinen nälkä vasta iltapäivällä. Silloin hän söi usein suomalaista perinneruokaa (esim. karjalanpaistia, siansylttyä, kermaperunoita, makkaraa). Jätti pois lautaselta vihannekset, perunat ja makaronit vaikka lääkäri tämän nimenomaan oli kieltänyt. Ruokajuomaksi kelpasi vain täysmaito. Taas oli sitten iltapäivä mennyt ilman välipaloja ja aika myöhään illalla hän oli syönyt taas jotain tosi "epäterveellistä" ja rasvaista. Ennen nukkumaanmenoa hän oli ottanut tavaksi keittää täysmaidon ja tumman suklaan sekoituksen johon hän lisäsi runsaasti kermaa, mutta ei mitään sokeria. Se toimi hänellä hyvänä unilääkkeenä. Yllätys oli melkoinen kun hän huomasi laihtuneensa ensimmäisten kahden kuukauden aikana 3 kiloa. Tästä innostuneena hän jatkoi ihmeellistä rasvaisen ruoan kokeiluaan ja tänä päivänä hän on 16 kiloa kevyempi kuin aloitettuaan tämän itsekeksimänsä ruokavalion 8 kuukautta sitten. Hän vielä kehuu innostuneensa sivuillani olleesta vihjeestä missä ruoka pitää pureskella hyvin ja ruokailun pitää kestää kauan. Sitä ohjetta hän pitää hyvänä. Ohjeitani syödä runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia hän halveksi suuresti (oma kommentti: ei tuo ohje ole mikään mantra mikä toistetaan ja toteutetaan ihan automaattisesti. Voihan olla, että nämä ruoka-aineet eivät sopineet sinulle). Liikuntaa hän ei ole mielestään lisännyt, mutta olon keventyminen on ihan viime viikkoina sallinut reippaan kävelyn aloittamisen.
Sano nyt sitten tuohon jotain? Ei minulla ole mitään ihan varmaa tietoa ruokavalioista, eikä varsinkaan laihdutusdieeteistä. Virallisten ruokavaliositusten mukaan tässä ei juurikaan ole edetty, oikeastaan on toimittu juuri päinvastoin. Peruna ja leipä on jätetty pois. Rasvaa on syöty ilmeisesti runsaasti enemmän kuin suosituksissa neuvotaan. Kuitenkin tällä ruokavaliolla olette laihtunut peräti 16 kg. Se on todella paljon (en tosin tiedä lähtöpainoanne). Tällaisia viestejä kuulee muiltakin. Rasva ei ehkä sittenkään ole niin paha mörkö ruokavaliossa kuin on annettu ymmärtää. Panen erityisesti merkille, että olette jättäneet (makeat?) välipalat pois ja syötte yllättävän harvoin. Tämäkin on vastoin yleisiä suosituksia. Rohkaisen teitä kuitenkin jatkamaan valitsemallanne ruokavaliolla. Ihan itsekeksimä se ei taida olla, mutta se on ilmeisesti ruokavalio joka teille sopii parhaiten. Olette löytäneet ruokavalion, jota teidän on helppo noudattaa ja joka näyttäisi toimivan. Ei se uusimman tutkimustiedon mukaan myöskään ole niin kauhean epäterveellinen, sillä tyydyttyneillä rasvoilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Lisätkää liikuntaa asteittain kunnes siitä tulee pysyvä elämäntapa. Hedelmiä ja vihanneksia voitte yrittää sisällyttää ruokavalioonne vähitellen, sillä muuten joistakin vitamiineista voi tulla pula. Leipää ja makaronia ilman te todennäköisesti voitte elää loppuelämänne.
Kommentteja?
Suomen TOP 100 sivut
Mitä nettisivuja suomalaiset lukevat eniten? Näitä listoja on useita. Yhden aika suositun listan mukaan johdossa on Suomen eduskunnan erinomainen sivusto (Suomen TOP 100 sivut). Lista määritellään mm. sen mukaan miten usein sivusto näkyy erilaisissa internethakukoneissa ja miten usein sivustolle linkitetään. Pistän tähän näkyville TOP 10 listan ja muutaman listan tuntumassa olevan sivuston:
1. www.eduskunta.fi (1360000 pistettä)
2. www.yle.fi (1060000 )
3. www.fi (1040000)
4. www.saunalahti.fi (1030000)
5. www.blogilista.fi (989000)
6. www.finlex.fi (944000)
7. www.helsinki.fi (884000)
8. fi.wikipedia.org (858000)
9. www.vtt.fi (792000)
10. www.vn.fi (781000)
14. www.hs.fi (666000)
22. www.turku.fi (583000)
27. www.kirjastot.fi (479000)
454. sundqvist.blogspot.com (9110)
1. www.eduskunta.fi (1360000 pistettä)
2. www.yle.fi (1060000 )
3. www.fi (1040000)
4. www.saunalahti.fi (1030000)
5. www.blogilista.fi (989000)
6. www.finlex.fi (944000)
7. www.helsinki.fi (884000)
8. fi.wikipedia.org (858000)
9. www.vtt.fi (792000)
10. www.vn.fi (781000)
14. www.hs.fi (666000)
22. www.turku.fi (583000)
27. www.kirjastot.fi (479000)
454. sundqvist.blogspot.com (9110)
Lääkärit ilman sponsoreita -järjestö vauhdissa jälleen
Sain sähköpostilla vihjeen (Kiitos Juhani!), että aiemmin käsittelemässäni järjestössä Lääkärit ilman sponsoreita, on Tanskassa äskettäin paheksuttu villinä rehottavaa tilannetta lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden välillä. Tällaiset ilmaiset lounaat nakertavat lääkebisneksen uskottavuutta ja ennen kaikkea lääkäreiden riippuvuus noista lääkeyrityksistä saa välillä todella valitettavia piirteitä. Lääkäri saattaa kuulua tutkijaryhmään, jossa selvitellään lääkkeiden vaikutuksia. Välillä kun raportoidaan varsin yllättävistäkin edistysaskelista lääkkeiden kehittelyssä tai kun tutkimustulokset antaisivat olettaa jonkin tietyn lääkeaineen olevan hieman parempi kuin vastaava muu valmiste, voi toki epäillä noiden lääkeyhtiöiden lounastarjoilujen, ilmaisten kongressimatkojen ja muiden etuuksien, vaikuttaneen johtopäätöksiin. On taatusti rehellisiä lääkäreitä enemmän kuin näitä rahan sokaisemia kolleegoja, mutta jokainen lääkärin moraalia nakertava vihjaus on vahingoksi tutkimustyön uskottavuudelle.
Tanskan Lääkäriliiton puheenjohtaja Michael Dupont vahvistaa, että monet lääkekokeet ovat pelkkää kikkailua, lääkäreiden totuttamista yksittäisiin lääkkeisiin ja lääkkeen suoranaista markkinointia.
Tanskan Lääkäriliiton puheenjohtaja Michael Dupont vahvistaa, että monet lääkekokeet ovat pelkkää kikkailua, lääkäreiden totuttamista yksittäisiin lääkkeisiin ja lääkkeen suoranaista markkinointia.
sunnuntai, toukokuuta 06, 2007
Lisää tuotemainontaa
Kyselin tämän tuotemainoksen julkaisuvuotta Meira Oy:stä. Tuli tällainen vastaus:
Hei,
Meira Oy on perustettu vuonna 1988, kun SOK:n ja EKA:n teollisuudet, kuten paahtimot ja margariinitehtaat, yhdistettiin. Vuonna 1990 tai 1991 margariinin tuotanto myytiin pois, joten kyseinen mainos ajoittunee vuosille 1989-1990. Valittavasti tällä hetkellä ei ole antaa tarkempaa tietoa, sillä margariinin valmistuksen/markkinoinnin vastaavia henkilöitä ei ole enää yhtiön palveluksessa.
Terveisin
______________________
Meira Info
Meira Oy
PL 32, FI-00511 Helsinki
Tel. +358 207 44 3500
Fax + 358 207 44 3601
meira.info@meira.fi
Massimo Zanetti Beverage Group
Tuotemainontaa tämäkin
Seuraamassani ulkomaisessa blogissa (PharmaGossip) on välillä aivan hillitön meno päällä. Käykää lukemassa miten lääkärit ovat aikoinaan suositelleet Camel -tupakkaa!
http://pharmagossip.blogspot.com/2007/05/power-of-advertising.html
Ja lisää mainoksia täältä.
Näitä mainoksia on vaikea käsittää...
Nuoruuden lähde löytynyt!
*
Turhan toiveikkaana ette nyt saa rynnätä lukemaan nuoruuden eliksiiristä. En oikein tiedä monellako luotettavuustähdellä voisin varustaa tämän kirjoitukseni. Kokeilen yhdellä tähdellä nyt ensi alkuun. Nuoruuden lähde ei ehkä sittenkään nimittäin ole löytynyt, mutta ainakin hiivasolut elävät tämän Cell -tiedelehdessä julkaistun jutun mukaan entistä pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta.
Kuvittele hetkeksi, että sinulla olisi käytettävissä pilleri joka pidentäisi elämääsi. Moni varmaan ottaisi tämän pillerin heti käyttöön lisävuosien toivossa. Jotkut ehkä pitäisivät elämää jo tarpeeksi suurena kärsimyksenä. Pitääkö sitä nyt vielä ehdoin tahdoin pidentää? No, oli miten oli, tällaista ikuisen nuoruuden lähdettä on etsitty iät ja ajat. Onko se nyt löytynyt? Tuskin. Lähemmäksi on mahdollisesti päästy.
Tohtori Jeffrey Smith Virginiasta USA:sta on työryhmässään todennut, että hiivasolut elävät huomattavasti pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta. Tämä uusi aine saa aikaan terveellisen laihdutusilmiön hiivasoluissa. Jossakin pitkän ja mutkikkaan polun päässä pilkottaa toivonkipinä, että eläimillä ja mahdollisesti myös ihmisellä voitaisiin todeta sama pitemmän iän suoma tervehtymisilmiö kuin tämän tutkimusryhmän hiivasoluissa.
Eläinmalleilla (hiivat, hiiret) on todettu radikaalisti köyhemmän ravinnon (vähemmän kaloreita) lisänneen odotettavissa olevaa elinikää. Laihdutus tuo lisää elinvuosia. Tätä mieltä on perinnöllisyystieteen ja biokemian apulaisprofessori Charles Brenner tutkimusryhmineen. "Jos meillä olisi käytettävissä vitamiinipilleri, jolla voisimme matkia kaloriköyhän ruoan terveysvaikutuksia jättämättä kuitenkaan lounasta väliin, silloin meillä olisi kaikki ne hyödyt jolla kaloriköyhyys tuo lisää elinvuosia eläinmalleissa", sanoo tohtori Brenner.
Paljon on tässä monimutkaisessa ilmiössä edelleen epäselvää, mutta keskeinen merkitys on erityisellä proteiinilla nimeltään sirtuiini (engl. sirtuin). Sirtuiinilla on solu- ja kudostasolla ikääntymistä vastustavia ominaisuuksia ja lisää todistettavasti elinikää joissakin eläinmalleissa. Tarkkaa mekanismia ei tunneta. Askeleita ymmärryksen polulla otettiin kun tohtori Brennerin tutkijaryhmä havaitsi uuden B-vitamiinin sukulaisaineen kiihdyttävän elinikää lisäävän Sir2 -geenin toimintaa. En aio pitää lukijaani pitempään jännityksessä. Nyt paljastan tämän uuden vitamiinin nimen:
Nikotiiniamidi ribosiidi (NR, nicotinamide riboside)
En tiedä saako tätä ainetta apteekista. Ja vaikka saisikin, tuskin siitä toistaiseksi on hyötyä muuta kuin lompakon laihtumisen suhteen. Nikotiiniamidi ribosiidia saa maidosta. Tämä NR on esiasteena solujen vitaaliaineille. Tällä aineella on mm. yhtymäkohtia nikotiiniamidi dinukleotideihin (NAD), joilla on lukuisia elämää ylläpitäviä vaikutuksia. Hiivojen aineenvaihdunta tunnetaan niin tarkasti, että pystytään molekyylitasolla seuraamaan geenivaikutuksia. Tämä uusi ihmeaine (NR) vaikuttaa suoraan molekyylitasolla hiivan kasvuun ja sen tapaan käyttää glukoosia hyväkseen. Ihmeaineen aikaansaaman NAD:n lisäyksen ja Sir2 -geenin lisääntyneen aktiviteetin havaittiin sulkevan ne geenit, jotka ovat ikääntymisessä ei-toivottavia. Tämä on aika ennennäkemätöntä!
"Onnistuimme osoittamaan, että Sir2 -geenistä riippuvainen toisten geenien sammutus onnistui tällä NR:llä ja tuloksena oli pitempi-ikäinen hiivakasvusto", Brenner sanoo. Ne hiivat jotka saivat NR:ää olivat taipuvaisia jakaantumaan 23 kertaa ja useamminkin. Normaalisti hiivasolut jakaantuvat vain 13 kertaa ennen kuin ne kuolevat.
Ihminen on niin tavattoman paljon monimutkaisempi kuin hiivasolu ja pitkän polun päässä löytyy tällekin löydölle ehkä käyttöä meillekin. Lyödään nyt vielä kuitenkin fantasiat sen verran liikkeelle, että mainitaan eräs tunnettu sirtuiiniaktivaattori: punaviini ja sen sisältämä resveratrol. Kun hiirille juotetaan ylenmäärin resveratrolia, niillä todetaan hyvä maksan toiminta, parempi kestävyys ja joidenkin tietojen mukaan myös pitempi elämä. Resveratroli siinä viinilasissa voi NR:n kanssa yhdessä tehostaa sirtuiinin aktiviteettia.
Pankaa nämä nimet muistiin: Peter Belenky, Katrina L. Bogan, Charles Brenner, Julie M. McClure, Frances G. Racette ja Jeffrey S. Smith. Heiltä voi ehkä odottaa sitä nuoruuspilleriä sitten joskus.
Lähteet: Cell -tiedelehti, 4.5.2007 ja Medical News Today, 6.5.2007
Turhan toiveikkaana ette nyt saa rynnätä lukemaan nuoruuden eliksiiristä. En oikein tiedä monellako luotettavuustähdellä voisin varustaa tämän kirjoitukseni. Kokeilen yhdellä tähdellä nyt ensi alkuun. Nuoruuden lähde ei ehkä sittenkään nimittäin ole löytynyt, mutta ainakin hiivasolut elävät tämän Cell -tiedelehdessä julkaistun jutun mukaan entistä pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta.
Kuvittele hetkeksi, että sinulla olisi käytettävissä pilleri joka pidentäisi elämääsi. Moni varmaan ottaisi tämän pillerin heti käyttöön lisävuosien toivossa. Jotkut ehkä pitäisivät elämää jo tarpeeksi suurena kärsimyksenä. Pitääkö sitä nyt vielä ehdoin tahdoin pidentää? No, oli miten oli, tällaista ikuisen nuoruuden lähdettä on etsitty iät ja ajat. Onko se nyt löytynyt? Tuskin. Lähemmäksi on mahdollisesti päästy.
Tohtori Jeffrey Smith Virginiasta USA:sta on työryhmässään todennut, että hiivasolut elävät huomattavasti pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta. Tämä uusi aine saa aikaan terveellisen laihdutusilmiön hiivasoluissa. Jossakin pitkän ja mutkikkaan polun päässä pilkottaa toivonkipinä, että eläimillä ja mahdollisesti myös ihmisellä voitaisiin todeta sama pitemmän iän suoma tervehtymisilmiö kuin tämän tutkimusryhmän hiivasoluissa.
Eläinmalleilla (hiivat, hiiret) on todettu radikaalisti köyhemmän ravinnon (vähemmän kaloreita) lisänneen odotettavissa olevaa elinikää. Laihdutus tuo lisää elinvuosia. Tätä mieltä on perinnöllisyystieteen ja biokemian apulaisprofessori Charles Brenner tutkimusryhmineen. "Jos meillä olisi käytettävissä vitamiinipilleri, jolla voisimme matkia kaloriköyhän ruoan terveysvaikutuksia jättämättä kuitenkaan lounasta väliin, silloin meillä olisi kaikki ne hyödyt jolla kaloriköyhyys tuo lisää elinvuosia eläinmalleissa", sanoo tohtori Brenner.
Paljon on tässä monimutkaisessa ilmiössä edelleen epäselvää, mutta keskeinen merkitys on erityisellä proteiinilla nimeltään sirtuiini (engl. sirtuin). Sirtuiinilla on solu- ja kudostasolla ikääntymistä vastustavia ominaisuuksia ja lisää todistettavasti elinikää joissakin eläinmalleissa. Tarkkaa mekanismia ei tunneta. Askeleita ymmärryksen polulla otettiin kun tohtori Brennerin tutkijaryhmä havaitsi uuden B-vitamiinin sukulaisaineen kiihdyttävän elinikää lisäävän Sir2 -geenin toimintaa. En aio pitää lukijaani pitempään jännityksessä. Nyt paljastan tämän uuden vitamiinin nimen:
Nikotiiniamidi ribosiidi (NR, nicotinamide riboside)
En tiedä saako tätä ainetta apteekista. Ja vaikka saisikin, tuskin siitä toistaiseksi on hyötyä muuta kuin lompakon laihtumisen suhteen. Nikotiiniamidi ribosiidia saa maidosta. Tämä NR on esiasteena solujen vitaaliaineille. Tällä aineella on mm. yhtymäkohtia nikotiiniamidi dinukleotideihin (NAD), joilla on lukuisia elämää ylläpitäviä vaikutuksia. Hiivojen aineenvaihdunta tunnetaan niin tarkasti, että pystytään molekyylitasolla seuraamaan geenivaikutuksia. Tämä uusi ihmeaine (NR) vaikuttaa suoraan molekyylitasolla hiivan kasvuun ja sen tapaan käyttää glukoosia hyväkseen. Ihmeaineen aikaansaaman NAD:n lisäyksen ja Sir2 -geenin lisääntyneen aktiviteetin havaittiin sulkevan ne geenit, jotka ovat ikääntymisessä ei-toivottavia. Tämä on aika ennennäkemätöntä!
"Onnistuimme osoittamaan, että Sir2 -geenistä riippuvainen toisten geenien sammutus onnistui tällä NR:llä ja tuloksena oli pitempi-ikäinen hiivakasvusto", Brenner sanoo. Ne hiivat jotka saivat NR:ää olivat taipuvaisia jakaantumaan 23 kertaa ja useamminkin. Normaalisti hiivasolut jakaantuvat vain 13 kertaa ennen kuin ne kuolevat.
Ihminen on niin tavattoman paljon monimutkaisempi kuin hiivasolu ja pitkän polun päässä löytyy tällekin löydölle ehkä käyttöä meillekin. Lyödään nyt vielä kuitenkin fantasiat sen verran liikkeelle, että mainitaan eräs tunnettu sirtuiiniaktivaattori: punaviini ja sen sisältämä resveratrol. Kun hiirille juotetaan ylenmäärin resveratrolia, niillä todetaan hyvä maksan toiminta, parempi kestävyys ja joidenkin tietojen mukaan myös pitempi elämä. Resveratroli siinä viinilasissa voi NR:n kanssa yhdessä tehostaa sirtuiinin aktiviteettia.
Pankaa nämä nimet muistiin: Peter Belenky, Katrina L. Bogan, Charles Brenner, Julie M. McClure, Frances G. Racette ja Jeffrey S. Smith. Heiltä voi ehkä odottaa sitä nuoruuspilleriä sitten joskus.
Lähteet: Cell -tiedelehti, 4.5.2007 ja Medical News Today, 6.5.2007
lauantaina, toukokuuta 05, 2007
Tuhma ajatuskuvio ravinnosta ja terveydestä
Alunperin kirjoitettu 4.5.2007. Lisätty erinomaisen lukijapalautten takia hieman vettä myllyyn! Tätä kirjoitusta kommentoidaan yllättävän vilkkaasti!
Minulla on useita tuhmia ajatuksia ravitsemustutkimuksista. Osaan ne kuitenkin aika hyvin tukahduttaa ja pitää ihan omana tietonani. Yksi tuhma ajatus pyrkii kuitenkin väkisin kaikkien itsesuojeluvarustusten läpi:
Ne viranomaiset jotka huolehtivat siitä, että Suomen kansa syö mahdollisimman terveellisesti, eivät ole täysiä tolloja. Kansanterveyslaitoksen henkilökunnalla ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan jäsenillä on kuitenkin aivan liian vähän aikaa ja halua tutkia mitä oikeasti tapahtuu ravintotieteissä ja sovittaa nämä uudet ajatuskuvioita sekoittavat käsitykset terveellisyydestä nykyisiin virallisiin ravitsemussuosituksiin. Tuttu ja turvallinen vanha tieto pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään:
Kaveria ei jätetä -menetelmä on johtavien terveysviranomaisten toimesta valjastettu jaloimpaan mahdolliseen muotoon. Toisinajattelijoita pidetään ikävinä häirikköinä, jotka sotkevat valmiita ajatuskuvioita. Kuka vihdoinkin sanoo, että keisarilla ei ole vaatteita? Kuka nostaa metelin sitten kun havaitaan, että ravitsemusohjeet pidettiin puoli vuosisataa mahdollisimman epäterveellisinä, jotta tietyt lääkevalmisteet tuottaisivat mahdollisimman paljon voittoa?
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset terveellisestä ruoasta sopivat runsaasti liikuntaa harrastaville. Koska on epätodennäköistä, että näemme merkittävissä määrin liikunnan lisääntymistä, näen ratkaisukeinona ruokavalion järkeistämisen. Valtaosalle väestöstä, eli hyvin vähän liikuntaa harrastaville ja erilaisista sairauksista kärsiville, suositukset vain tahtovat pahentaa vallitsevaa tilannetta. Ratkaisu: Tehdään kiusallisiakin muutoksia ajatuskuvioihin kansanterveyden pelastamiseksi. Tunnen useita terveellä järjenjuoksulla varustettuja maallikkoja, jotka voivat ohjata teitä pelastusoperaatiossa.
Stadilainen filosofi puhuu viisaita: Olisikohan niin, että "ykkösleirissä" pelätään liiaksi arvostuksen ja arvokkuuden romahtamista. Pidetään kiinni vanhojen tutkimustulosten rippeistä vain sen takia, että tohtorit ja professorit eivät halua myöntää olleensa väärässä. Ajatus tuli jostakin kirjoituksestasi, jossa pidit tieteen olemusta sellaisena, että nimenomaan etsitään omista johtopäätöksistä ja tutkimustuloksista ensin itse niitä virheitä. Sitten työ julkaistaan tiedelehdessä jotta useampi silmä voi käydä läpi mahdolliset virhetilanteet. Jos virheitä löytyy, sitten homma alkaa taas alusta. Jos virheitä ei löydy, silloin esitetty käsitys jää toistaiseksi voimaan kunnes jokin seikka kumoaa sen, ehkä vuosien kuluttua tutkimusmenetelmien parannuttua tai uuden innovaation myötä. Alkuperäisen väitteen esittäjän ei kuitenkaan ole syytä loukkaantua. Tieteen luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen! Erityisesti käsitys eläinrasvojen epäterveellisyydestä on tyypillinen virhetilanne, jota ehkä tutkijoiden arvokkuuden ja suunnattomien lääkeponnistelujen sekä elintarvikepoliittisten linjauksien myötä pidetään väkisin voimassa vaikka käsitys mitä ilmeisemmin on virheellinen. Ainakin on tutkimuksia, joissa todetaan eläinrasvojen terveellisyys. Ei kai eläinrasva voi samanaikaisesti olla epäterveellinen ja terveellinen? Peli pitäisi puhaltaa poikki ja tehdä uusia tutkimuksia, onko eläimen rasva (jota ihminenkin pääosin sisältää!) todellakin niin epäterveellistä kuin väitetään? Todistustaakka on niillä jotka väittävät ihraa, voita ja kovetettuja kasvirasvoja epäterveellisiksi!
Lopuksi vielä selvällä Suomen kielellä: Leikkiminen kansanterveydellä saisi jo loppua.
Minulla on useita tuhmia ajatuksia ravitsemustutkimuksista. Osaan ne kuitenkin aika hyvin tukahduttaa ja pitää ihan omana tietonani. Yksi tuhma ajatus pyrkii kuitenkin väkisin kaikkien itsesuojeluvarustusten läpi:
Uutta tietoa terveellisestä ravitsemuksesta vastustetaan mukavuudenhalun takia!
Ne viranomaiset jotka huolehtivat siitä, että Suomen kansa syö mahdollisimman terveellisesti, eivät ole täysiä tolloja. Kansanterveyslaitoksen henkilökunnalla ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan jäsenillä on kuitenkin aivan liian vähän aikaa ja halua tutkia mitä oikeasti tapahtuu ravintotieteissä ja sovittaa nämä uudet ajatuskuvioita sekoittavat käsitykset terveellisyydestä nykyisiin virallisiin ravitsemussuosituksiin. Tuttu ja turvallinen vanha tieto pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään:
- syö margariinia
- syö margariinia
- syö margariinia etc.
- älä kajoa eläinrasvaan
- voirasiat pois pöydältä
- rakasta perunaa, makaronia ja valkoista riisiä yli kaiken
- kerro diabeetikolle, että hän saa syödä sokeria niin paljon kuin lystää kunhan hän huolehtii siitä insuliinipiikistä
- rasva lihottaa, hiilihydraatit pitävät hoikkana
Kaveria ei jätetä -menetelmä on johtavien terveysviranomaisten toimesta valjastettu jaloimpaan mahdolliseen muotoon. Toisinajattelijoita pidetään ikävinä häirikköinä, jotka sotkevat valmiita ajatuskuvioita. Kuka vihdoinkin sanoo, että keisarilla ei ole vaatteita? Kuka nostaa metelin sitten kun havaitaan, että ravitsemusohjeet pidettiin puoli vuosisataa mahdollisimman epäterveellisinä, jotta tietyt lääkevalmisteet tuottaisivat mahdollisimman paljon voittoa?
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset terveellisestä ruoasta sopivat runsaasti liikuntaa harrastaville. Koska on epätodennäköistä, että näemme merkittävissä määrin liikunnan lisääntymistä, näen ratkaisukeinona ruokavalion järkeistämisen. Valtaosalle väestöstä, eli hyvin vähän liikuntaa harrastaville ja erilaisista sairauksista kärsiville, suositukset vain tahtovat pahentaa vallitsevaa tilannetta. Ratkaisu: Tehdään kiusallisiakin muutoksia ajatuskuvioihin kansanterveyden pelastamiseksi. Tunnen useita terveellä järjenjuoksulla varustettuja maallikkoja, jotka voivat ohjata teitä pelastusoperaatiossa.
Stadilainen filosofi puhuu viisaita: Olisikohan niin, että "ykkösleirissä" pelätään liiaksi arvostuksen ja arvokkuuden romahtamista. Pidetään kiinni vanhojen tutkimustulosten rippeistä vain sen takia, että tohtorit ja professorit eivät halua myöntää olleensa väärässä. Ajatus tuli jostakin kirjoituksestasi, jossa pidit tieteen olemusta sellaisena, että nimenomaan etsitään omista johtopäätöksistä ja tutkimustuloksista ensin itse niitä virheitä. Sitten työ julkaistaan tiedelehdessä jotta useampi silmä voi käydä läpi mahdolliset virhetilanteet. Jos virheitä löytyy, sitten homma alkaa taas alusta. Jos virheitä ei löydy, silloin esitetty käsitys jää toistaiseksi voimaan kunnes jokin seikka kumoaa sen, ehkä vuosien kuluttua tutkimusmenetelmien parannuttua tai uuden innovaation myötä. Alkuperäisen väitteen esittäjän ei kuitenkaan ole syytä loukkaantua. Tieteen luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen! Erityisesti käsitys eläinrasvojen epäterveellisyydestä on tyypillinen virhetilanne, jota ehkä tutkijoiden arvokkuuden ja suunnattomien lääkeponnistelujen sekä elintarvikepoliittisten linjauksien myötä pidetään väkisin voimassa vaikka käsitys mitä ilmeisemmin on virheellinen. Ainakin on tutkimuksia, joissa todetaan eläinrasvojen terveellisyys. Ei kai eläinrasva voi samanaikaisesti olla epäterveellinen ja terveellinen? Peli pitäisi puhaltaa poikki ja tehdä uusia tutkimuksia, onko eläimen rasva (jota ihminenkin pääosin sisältää!) todellakin niin epäterveellistä kuin väitetään? Todistustaakka on niillä jotka väittävät ihraa, voita ja kovetettuja kasvirasvoja epäterveellisiksi!
Lopuksi vielä selvällä Suomen kielellä: Leikkiminen kansanterveydellä saisi jo loppua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)