- Minulla on porttikielto foorumiin! Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakiin, avoimuuteni on tulkittu niin suureksi vaaratekijäksi alakarppaus -ilmiölle (hiilihydraattitietoisuus), että minulta on evätty pääsy foorumiin. Monenlaisia nöyryyttäviäkin tapahtumia on tuota porttikieltoa edeltänyt aika tuonut esille elämässäni. Turha niitä on tänne tuoda.
- Minulla ei enää ole omaa osiotani siellä. Veteraaniurheilijan palsta suljettiin yllättäen kokonaan ehkä noin vuosi sitten (en tarkkaan muista ajankohtaa). Foorumin vastuuhenkilöille tuli ylivoimaiseksi sietää avoimmuuttani. Kirjoitin mielelläni alakarppausta koskevista kiistoista ja epäselvyyksistä. Tämä oli kuitenkin liikaa. Haluttiin säilyttää ajatus puhtaudesta. Likaisia ajatuksia ei hyväksytty.
- Se muuttui joidenkin foorumilaisten omaksi markkinavälineeksi. Siellä tuodaan aika selvästi esille muutaman ahkeran foorumilaisen kirjallisia tuotteita ja on suuri etikettivirhe ihmetellä ääneen miksi noita tuotteita pidetään niin näkyvästi esillä.
perjantaina, toukokuuta 29, 2009
Alakarppauskeskustelut karahtaneet kiville
Kunnon hyppyjä
Olen iloinen, että saavutin järjestämässänne korkeushyppykilpailussa urheilu-urani tärkeän merkkipaalun. Arvostan seuranne erinomaista ja takuuvarmaa työtä, jota johtaa arvostamani korkeushyppyveteraani Kyösti Laaksonen. Kiitokset kaikille seuran johtotehtävissä toimiville intomielisille henkilöille. Teette mahtavaa työtä lajikulttuurimme hyväksi. Siitä pääsee nauttimaan kaikki eri-ikäiset urheilijat, joten tällaisen toimintatavan soisin vahvistuvan koko yleisurheiluperheemme piirissä. Jatkakaa samaan malliin!
Parhaimmat kiitokset hienosta urheilutoveruudesta kaikille viime keskiviikon kisan järjestäjille ja kilpakumppaneilleni. Oli hienoa kohdata rakkaan urheilun parissa maineikkaassa urheilupyhätössämme. Pidetään jatkossakin aidon urheilun lippua korkealla!
Osaltani asiat hoidettiin viimeisen päälle, kun vielä kilpailujen päätyttyä urheilulegendamme Olavi Niemi saattoi minut isällisesti Pasilan asemalle. Tässä yhteydessä palasi mieleeni se, kun sotaveteraani ja -invalidi-isäni vei minut moottoripyörällä 15.6.1962 Saarijärven rautatieasemalle (noin 70 km kotoani), josta lähdin hänen kannustavien sanojensa saattelemana varusmiespalvelukseen ja ensimmäiselle rautatiematkalleni. En tuolloin vielä tiennyt, mitä elämä tuo tullessaan enkä sitä, että juna vei minut kotiseudultani myös pysyvästi maailmalle. Tämän jälkeen olen saanut reissata runsaasti kotimaan rajojen sisä- ja ulkopuolella erityisesti urheiluun liittyvien asioiden vuoksi. Lukuisat matkat ovat antaneet elämääni laatua ja
sisältöä!
Ohessa on tiedoksi raportti, jonka laadin juhlakisani innoittamana.
Takana on 900 korkeushyppykilpailua!
Helsinki. Piirikunnalliset korkeushyppykilpailut Eläintarhan kentällä 27.5.2009
M65: 1) Kyösti Poutiainen HKV 146, 2) Kunto Viiru KajKi 133
Kerron lisäksi muutamia ajatuksiani ja faktatietoja pitkästä kilpailu-urastani, joka sai alkunsa 1950-luvulla Karstulan Kivan Mustapuron alaosaston kilpailuista ja koululiikunnan parista. Tuolloin koulu-urheilu ja urheiluseuratoiminta kulkivat hienosti käsi kädessä. Niiden piirissä urheilu oli arvostetussa asemassa. Kaiken lisäksi sotien jälkeisinä aikoina urheiluinnostus oli valtava, vaikka ei ollut taloudellista vaurautta! Sain eväät ja pysyvän kipinän urheiluun, kun oivalsin säännöllisen liikunnan ja urheilun myönteiset asiat ja vaikutukset elämälleni. Tämän vuoksi urheilusta ja sen hyväksi tehtävästä järjestötyöstä on tullut minulle elämänkaaren mittainen asia. Lapsuudessa syttynyt urheilukipinä ei ole päässyt sammumaan missään vaiheessa. Tuskin se hiipuu elämänkaareni loppupäässäkään!
Urheilullisuus vei minua eteenpäin myös työelämässä Kainuun Prikaatin palveluksessa. Urheilu antoi upeasti uskoa menestymismahdollisuuksiin, vaikka lähtökohdat olivat moniin muihin verrattuna paljon vaatimattomammat. Sain edetä työurallani itseäni tyydyttävällä tavalla, kun puolustusvoimien nousujohteinen koulutus ja työssäoppiminen kehittivät taitojani palvelusurani loppuun saakka. Tästä olen esimiehilleni ja puolustusvoimille erittäin kiitollinen. Tuntuu edelleen tosi hyvältä, että luotettiin ja kannustettiin upeasti!
Korkeushyppyurani 900:s kisa on suoritettu 27.5. Helsingissä. Juhlistin sitä Helsingin Pomppu-Ukkojen piirikunnallisessa korkeushyppykilpailussa hyvien kavereitteni seurassa legendaarisessa Eltsussa.
Tuhannen kilpailun määrä on mahdollista saavuttaa noin viiden vuoden kuluttua, joten uusi haaste on jo edessäni! Saavutan sen, jos vain terveys ja toimintakykyni pysyvät hyvänä.
Aloitin 55. perättäisen kilpailuvuoteni ulkoratakauden viime lauantaina Leppävirralla veteraanien TUL:n mestaruuskilpailuissa tuloksella 134. Juhlakisassa ylitin 133 kosteassa 12 asteen kelissä.
Jatkan sunnuntaina Kajaanissa Suomen suven kilpailukautta erittäin innostuneena, vaikka sitä ennen teen kuluvalla viikolla kaksi junamatkaa Helsinkiin. Kausi on vilkas ja se tarjoaa minulle monia mieluisia haasteita kansallisesti ja kansainvälisesti, urheilun ja järjestötyön osalta.
On hienoa jatkaa urheilun parissa, kun se tarjoaa koko elämänkaaren ajaksi iloa, terveyttä, kuntoa ja toimintakykyä hyvien ystävien seurassa, joka muodostaa upean ja tervehenkisen sosiaalisen ihmissuhdeverkoston. Aito urheilu on mitä parhain ystävyyden lähde! Sen parissa toimivat ihmiset ovat minulle tärkeitä ja runsaasti elämäniloa tuottavia. Ilman heitä elämästä puuttuisi paljon.
Listaan joitakin pitkäjänteiseen korkeushyppyuraani liittyviä tietoja:
- ennätys 198 1965
- 26 senttiä yli oman pituuden (172) 1965
- 900 kilpailua 1955-27.5.2009, tavoite 1000 kilpailua: viiden vuoden kuluttua!
- 55. perättäinen kilpailuvuosi menossa
- 50 vuotta eri ikäluokkien piirinmestaruuskilpailuissa (nuoret, miehet ja veteraanit) 1960-09
- Suomen B-mestaruuskilpailut 1962
- 26 Kainuun Prikaatin mestaruuskilpailua: 1962-63, 1966 ja 1968-90
- 11 Puolustusvoimien mestaruuskilpailua: 1963-64, 1966, 1967-73 ja 1976
- Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan Kisat 1966
- Pohjois-Suomen Kalottimaaotteluedustaja 1966
- 25 vuotta peräkkäin kilpailuissa yli oman pituuden (172) 1960-84
- 41 vuotta vähintään 150 vuosina 1958-98
- 50 vuotta vähintään 140 vuosina 1957-06
Veteraanien kansainväliset ja kansalliset mestaruuskilpailut:
- 6 MM-kilpailua, Lahden kisat ovat seitsemännet: 1991, 1999, 2001, 2003, 2005 ja 2007
- 3 MM-hallikilpailua: 2004, 2006 ja 2008 (osallistunut kaikkiin MM-hallikilpailuihin)
- 10 EM-kilpailua: 1984, 1986, 1988, 1990, 1998, 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008
- 7 EM-hallikilpailua: 1997, 1999, 2001, 2003, 2005, 2007 ja 2009 (osallistunut kaikkiin EM-hallikilpailuihin)
- 15 PM-kilpailua: 1979, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1991, 1993, 1995, 1997, 1999, 2001, 2003, 2005 ja 2007 (osallistunut kaikkiin PM-kilpailuihin, Huddingessa 2009 on 16. kilpailu)
- 5 PM-hallikilpailua: 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 (osallistunut kaikkiin PM-hallikilpailuihin)
- Latvian avoimet hallimestaruuskilpailut 1991
- 30 SM-kilpailua peräkkäin: 1979-08 (Jyväskylässä 2009 on 31. kilpailu)
- 30 SM-hallikilpailua peräkkäin: 1980-09 (osallistunut kaikkiin SM-hallikilpailuihin)
- 9 TUL:n avointa mestaruuskilpailua: 1996, 1999-02, 2005-07 ja 2009
Suuri toiveeni näyttää toteutuvan veteraanien MM-kisojen suomalaisosanoton osalta, kun keskiviikkoon mennessä heitä on ilmoittautunut noin 900! Suomalaiset näyttävät ottavan haasteeni hienosti vastaan. Minulle tuottaa suurta iloa se, että he lähtevät täysillä mukaani ja kamppailemaan samalla mitalitilaston kärkipaikasta!
Tanhuvaarassa mietin, miksi ensimmäisen kerran veteraanijuoksijoittemme määrä laski SM-maastojen osalta, kun koko 2000-luku on ollut tasaista kasvun aikaa. Tunteeni olivat saman tapaiset kuin sodanajan jalkaväkirykmentin komentajalla, joka oli menettänyt miehiä taistelussa eikä heti ollut luvassa täydennystä.
Olen saanut varmuuden siitä, että rivimme ovat kunnossa edettäessä kohti Lahden MM-kilpailuja. Ehkä SM-maastot olivat vain pieni tappio, joka antoi uutta potkua vuoden päätapahtumaamme varten. Aitoa urheilua rakastavia ja intomielisiä urheilijoitamme on upeaa johtaa kansainväliseen menestykseen tulevassa supertapahtumassamme!
Korkeushyppyterveisin,
Kunto Viiru
Kapteeni evp.
SVU:n puheenjohtaja
SUL:n liittovaltuutettu
torstaina, toukokuuta 28, 2009
Terveyden edistämisen barometri näyttää matalapainetta
- Seura- ja lajiharjoittelun pariin tulevilla lapsilla oli ennen lihaskunto olemassa ja peruskuntotaso suht hyvällä mallilla. Perustaidot ovat tällä hetkellä hukassa, kun omatoiminen liikunta on vähentynyt jatkuvasti, Kangaspunta sanoo.
Urheiluseurojen merkitys nimenomaan terveyden edistämisessä on kuitenkin suuri. Seuroilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa jäsentensä ruokavalioon ja päihteiden käyttöön, huomauttaa Nuori Suomi ry:n toiminnanjohtaja Teemu Japisson.
Arkiliikuntaa ei monikaan saa työssään entisaikojen malliin. Saadakseen päivän aikana askelia mittariin pitää nimenomaisesti paneutua niiden keräämiseen. Ellei voi kävellä tai pyöräillä koko työmatkaa, onnistuu monelle se, että pysäköi auton mukavalle kävelyetäisyydelle tai jää julkisesta kulkuvälineestä paria pysäkkiä matkan päätepistettä aiemmin ja kävelee loppumatkan. Sama koskee lapsia ja nuoria.
- Lasten liikkumiseen pitää keskittyä kunnissa. Koulumatkoille tarvitaan turvallisia pyöräteitä. Sen sijana autolla liikkumista voisi hankaloittaa. Esimerkiksi koulun pihaan ei tarvitse päästä autolla, vaan jokainen joutuu kävelemään vähintään viimeiset 500 metriä, Fogelholm visioi.
Kurvit kuntoon ja tekstit ojennukseen Mervin tapaan
Laihtua voi monella eri tavalla
Tutkijat pitävät hyvänä sitä asiaa, että vähärasvaisuuden mantra saa rinnalleen muita ratkaisumalleja, kuten näitä vähähiilihydraattisiakin virityksiä. Sillä kyllä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla laihtuu, se on tutkijoiden mielipide. Tämän seikan kieltäminen on sulaa hulluutta.
Monia laihdutustutkimuksia leimaa lyhytaikaisuus. Yli vuoden kestäviä tutkimuksia on todella vähän. Tässä referoitavana olevassa tutkimuksessa ylipainoiset koehenkilöt noudattivat dieettiään 2 vuotta. He saivat monipuolista, yksilöllistä ja riittävää tukea koko laihdutuskauden ajaksi.
Lasten diabetes kovassa kasvussa
Johanna Lempainen tutki väitöskirjaansa varten eri tekijöiden – varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen ja perinnöllisen alttiuden – merkitystä tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin syntymisessä. Lempainen tutki lapsia, joilla oli kohonnut perinnöllinen riski sairastua diabetekseen.
Johannan tutkimuksessa huomattiin, että varhaislapsuudessa sairastettu sytomegalovirus- tai enterovirusinfektio ei yksinään lisännyt autoimmuniteetin riskiä. Ennen puolen vuoden ikää sairastettu rotavirusinfektio sen sijaan lisäsi autoimmuniteetin riskiä hieman. Autoimmuniteetilla tarkoitetaan tilaa, jossa immuunipuolustus virheellisesti hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Tässä tapauksessa tuhoutuu haimakudosta.
Tarkemmissa tutkimuksissa osoittautui, että enterovirusinfektio oli autoimmuniteetin riskitekijä niillä lapsilla, jotka olivat saaneet lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ennen puolen vuoden ikää.
keskiviikkona, toukokuuta 27, 2009
Terveys ja vastuullinen yritystoiminta - leikkipuistoista kulutuksen kentille
Seminaarissa pohdittiin yksittäisissä puheenvuoroissa ja keskustelupaneelin kautta mahdollisuuksia luoda ja vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia maassamme. Kuntien ja valtion lisäksi myös yritykset voivat päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisiin valintoihin ihmiset arkielämässään päätyvät. Erityisen herkässä asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden terveyden edistäminen vaatii uusia näkökulmia ja kumppanuuksia elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja järjestöjen välillä.
Yritystoimintaa säätelevät useat lait ja säädökset, joilla suojataan terveyttä ja ehkäistään haittoja. Mitä on vastuullinen yritystoiminta erityisesti suhteessa lapsiin ja nuoriin? Mikä on tuotekehittelyn, markkinoinnin ja mainonnan rooli?
- Punaisen Ristin jäsenhankintakampanjat (Sokoksissa ja Prismoissa voi liittyä SPR:n jäseneksi). ”Paljon Väliä” -projekti oli ensimmäinen yhteistyöprojekti SPR:n ja HOK-Elannon välillä. Teemoina oli vertaissovittelu, suvaitsevaisuus ja ensiapu. Sen jälkeen tuli monien tunnistama ”Tärkeät minuutit” –projekti, joka jatkoi ensiapulinjalla kouluissa ja eri tapahtumissa. Nyt on käynnissä vuoteen 2011 asti erityinen nuorisoprojekti, jossa yritetään tukea ja motivoida oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia koululaisia (”LäksyHelppi”). Erinomaisia projekteja jossa yritys antaa taloudellista tukea mm. uusien vapaaehtoisten koulutukseen.
- Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa on jännä yhteistyökuvio meneillään. ”Duunisauma” –projekti kouluttaa nuoria työelämään ja antaa heille välineitä itsenäiseen työnhakuun. Nuorisoasiainkeskuksen kanssa käynnistyi myös äskettäin pilottiprojekti nimeltään ”Junnut jeesaa”. Siinä nuoret auttavat ikääntyneitä eri tehtävissä. Parhaimmat kokemukset oli saatu kännykän ja tietokoneen käyttöopastuksessa. Nuoret näyttävät mitä kaikkea puhelimella ja tietokoneella voi tehdä.
- Sitten vielä yksi sydäntä lämmittävä hanke: ”Ruoka-apua vähävaraisille”. HOK-Elanto jatkaa Veikko ja Lahja Hurstin työtä jopa 100 000 euron arvoisella tuella. Elintarvikkeita jaetaan vähävaraisille ja järjestetään kodittomien joulujuhla.
Puheenjohtaja FT Seija Sihvola, Lasten terveysfoorumista (LTF), piti ansiokkaan ja tietorikkaan puheen lapsista ja nuorista yhteiskuntavastuullisilla markkinoilla. Tohtori Sihvola piti yhteiskuntavastuuta moniulotteisena toimintana kansalaisten hyvän elämän edistämiseksi. Yhteiskunnassa on paljon riskitekijöitä, jotka vaarantavat sen miten koemme tasapainoisen ja onnellisen lapsuuden. Haaste taata jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä henkinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi on vakavaa yhteiskuntavastuuta.
- 20 prosentilla on rasitteena pitkäaikainen sairaus
- 33 prosentilla on ylipainoa
- joka viides tupakoi
- joka neljäs ei jaksa juosta puolta kilometriä
- joka neljäs juo vähintään 5 alkoholiannosta viikossa
Saimme käytännön esimerkkejä järjestö- ja yrityskumppanuudesta kun yritysyhteistyövastaava Kristiina Helin, Pelastakaa Lapset ry:stä esiintyi yhdessä toimitusjohtaja Toni Toikan kanssa. Toikka on Alekstra Oy:stä.
tiistaina, toukokuuta 26, 2009
Kahvi on suositeltava juoma
- Kahvin haittoja ei ole saatu esiin tutkimuksissa. Sen sijaan sen terveysvaikutuksista alkaa olla näyttöä, joka voidaan kenties jatkossa ottaa huomioon uusia suosituksia laadittaessa, Borg toteaa.
VRN otti huomioon sen, että juomat voivat olla lihottavia, jos niitä juodaan paljon. Kahvin suhteen merkitsevää on, minkä kanssa sitä juodaan ja kuinka usein. Suositeltavaa olisi sokerin ja maidon rasvan välttämiseksi juoda kahvi mustana tai vähärasvaisen maidon kanssa. Yksi punaiseen maitoon tehty maitokahvi silloin tällöin ei kuitenkaan pilaa kenenkään terveyttä.
Kysymys kohtuullisuudesta saa Borgin kaartelemaan. Juomasuosituksissa ei oteta asiaan kantaa, mutta kohtuutta voisi olla yhden ja viiden kupin välille asettuva päiväannos.
Kahvi ei aiheuta suomalaisille ravitsemuksellisia ongelmia
- Sen sijaan syyllisyyttä kahvin kohtuukäytöstä on paljon. Kahvissa on vahva synnin leima, ja siihen liittyy paljon harhaluuloja. Moni uskoo sen diureettiseen voimaan, vaikka sitä ei ole todistettu.
Ole tarkkana alkoholin kanssa - ainakin tällä viikolla!
Viikon tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen erityisesti nuorilla. Alkoholihallinto on mukana valvontatapahtumissa. Poliisi tekee yhteistyötä myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa.
Valvonnan kohteina ovat erityisesti:
- anniskelu- ja vähittäismyynti sekä välitys alaikäisille
- alkoholin nauttimisesta aiheutuvat häiriöt yleisillä paikoilla
- humalajuomiseen puuttuminen
- alaikäisten luvaton alkoholin nauttiminen ja hallussapito
- järjestyslain 4 §:n valvonta, jonka mukaan päihdyttävän aineen nauttiminen yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa on kiellettyä
Maitotuotteet vähentävät verenpainetaudin riskiä iäkkäillä
Tulosten perusteella maitotuotteisiin liitetty suojavaikutus suurenee mitä enemmän maitoa nauttii. Verrattuna vähiten, eli noin 160 grammaa päivittäin syöviin, noin 700 grammaa maitotuotteita päivittäin syövistä viidenneksen harvempi sairastui verenpainetautiin kuusivuotisen seurannan aikana. Ensimmäisen kahden vuoden aikana yhteys oli hieman voimakkaampikin.
Tarkemmissa analyyseissä yhteys rajoittui tavallisiin ja vähärasvaisiin maitotuotteisiin. Rasvaiset juustot ja maitotuotteet eivät pienentäneet riskiä, tutkijat raportoivat American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 2 245 yli 55-vuotiasta rotterdamilaista, joiden verenpaine oli normaali tutkimuksen alkaessa. Kuusivuotisen seurannan aikana verenpainetauti todettiin 984 osallistujalla.
Vähärasvaisen maidon lisäksi muun muassa hedelmien ja vihannesten sekä kananmunien on osoitettu vähentävän verenpaineongelmia.
Uutisjutun kirjoitti Duodecim ja se julkaistiin Poliklinikka -sivuilla.
Lähde: American Journal of Clinical Nutrition 89: 1877-1883, 2009
Nuuskan terveysriskejä yritetään vähätellä
Tilaisuudessa tarkasteltiin nuuskan terveysvaikutuksia, kuultiin ruotsalaisten nuuskankäyttökokemuksia sekä eriteltiin nuuskan markkinoinnissa ja mainonnassa käytettyjä keinoja, joilla se pyritään tekemään houkuttelevaksi ja trendikkääksi nuorten parissa. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin sisällöllinen analyysi nuuska-aiheisesta kirjoittelusta mediassa.
– Nuuskan syöpävaarallisuudesta on kiistelty pitkään, vaikka tieteellisen määritelmän mukaan se on ilman muuta syöpävaarallista. Näyttöä reaalisen syöpäriskin suuruudesta on myös viime vuosina alkanut kertyä. Nuuskan käyttö ei aiheuta yhtä suurta vaaraa terveydelle kuin savukkeiden polttaminen, mutta se lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien, liikuntaelinten toimintahäiriöiden, diabeteksen ja tiettyjen syöpätautien vaaraa, Matti Rautalahti vahvisti.
Markkinoilla olevien nuuskatuotteiden koostumus vaihtelee paljon. Esimerkiksi nikotiinipitoisuus, annoskoot, kosteus ja PH ovat hyvinkin erilaisia eri tuotteilla.
Viimeaikoina keskustelussa on paljon ollut esillä kysymys, voisiko nuuskankäyttö vähentää tupakointia. Yleisesti tunnetaan myös termi ”the Swedish Experience”, jolla viitataan ruotsalaisten pitkään kokemukseen nuuskan käytöstä.
– Kosteaa suunuuskaa on käytetty Ruotsissa jo pari sataa vuotta. Suurin nuuskan käyttäjäryhmä on tällä hetkellä 25–35-vuotiaat nuoret miehet. Puolet nuuskaajista tupakoi. Ilmiselvää on, että nuuskaajat haluavat lopettaa nuuskaamiseen aivan yhtä lailla kuin tupakoija tupakoinnin, Seppo Wickholm sanoi.
– Nuuskan uusi viehätys perustuu siihen, että siitä on tullut samaan aikaan sekä salonkikelpoisempaa että tapa kapinoida yhteiskunnan rajoituksia vastaan. Salonkikelpoistuminen ei ole sattumaa: kymmenessä vuodessa on tultu likaisin sormin huulen alle tungettavasta valuvasta mällistä hienostuneisiin erimakuisiin pussinuuskiin. Näyttääkin siltä että mitä rajoitetumpaa on markkinointi, sitä huolellisempaa on brändinrakentaminen, arvioi suunnittelija Erkki Izarra mainostoimisto 358:sta.
Nuuska-aiheisia lehtikirjoituksia esiintyi talven aikana varsin paljon, sillä tupakkalain uudistusta pohdittaessa julkisuudessa käsiteltiin myös nuuskan täyskieltoa. Viestinnän tutkijat Anne Leppänen ja Sanna-Mari Salomäki Konseptikehitys Kuule Oy:stä arvioivat, että talven nuuskajulkisuudessa esiintyivät enemmän ja monipuolisemmin näkökulmat, joiden mukaan nuuskan täyskielto olisi turhaa.
– Keskeistä kiellon arvioinnissa oli päättely, että koska haitallisempina pidettyjä tupakkaa ja alkoholia saa myydä vapaasti, nuuskan kielto olisi outoa ja epäloogista.
– Puheessa nuuskasta esiintyy sama arvojen kiista, kuin terveyden edistämisessä yleensäkin. Terveyssuositukset koetaan helposti negatiivisesti holhoamiseksi, ja tämä halutaan torjua. Vapaus liitetään nautintoaineiden vapaaseen käyttöön – olkoonkin, että nikotiinin aiheuttama riippuvuus on ristiriitaista vapauden arvolle, tutkijat pohtivat.
maanantaina, toukokuuta 25, 2009
Rasva tasapainotti elimistön
Suomalainen eineskulttuuri
Tuon tämän vanhan jutun esille sen ajankohtaisuuden takia! Kirjoitettu 21.11.2007 ja päivitetty 25.5.2009.
Ravitsemus herättää tunteita. Niin tämäkin keskustelu. Voimme varmaan puolustaa nimimerkki Anjan näkemystä siitä, että suurin osa elintarviketeollisuuden pöperöistä ovat kehnoja. Olemme kuluttajina osaltamme itse vaikuttaneet tilanteeseen. Me ostamme noita kehnoja eineksiä valtavia määriä. Emme protestoi tarpeeksi äänekkäästi jos lähikaupan lihatiski suljetaan. Meidän pitää nimimerkki Juuson tapaan oppia vaatimaan eineksistä parempaa ravitsemuksellista tasoa. Iloitsimme Kati Parppein saarnasta: Meidän ei ole pakko alistua tähän einesten vyöryyn! Meidän pitää tämän asian suhteen oppia "ronkeleiksi", hankaliksi asiakkaiksi. Meidän pitää viestittää kauppiaalle, että laadukas ruoka pitää olla näkösällä niin, ettei sitä tarvitse etsiä milloin ala- milloin ylähyllyltä.
Ottakaa tekin kantaa terveellisen ravitsemuksen filosofiaan. Tämä teollisten pöperöiden ja kotiruoan vastakkainasetelma on todellakin vahvasti arvokeskustelun leimaama, kuten Juuso asian ilmaisee.
Lukekaa ihmeessä mitä mieltä nimimerkki *p* on eineksistä! Saska koettaa vääntää tämän näkemyksen koskemaan ainoastaan ekstremeravitsemuspiirejä. Voimme varmaan antaa tukemme monille *p*:n ajatuksille. Tuskin tämä kuitenkaan tarkoittaa, että meissä on kasvamassa esiin jokin ekstreme ravitsemusasenne? Tuskin. Pysytelkää jossakin kultaisen keskitien maisemissa. Siellä on turvallista mennä eteenpäin.
Suomalaiset kuluttajat on taitavasti ohjelmoitu ostamaan kaupasta valmisruokia ja eineksiä. Suomalaiset kuuluvat Euroopan kärkijoukkoon einesten ja valmisruokien kulutuksessa. Luodaan sellaisia mielikuvia, että me nimenomaan haluamme ostaa elintarviketeollisuuden köyhdyttämiä valmisruokia. Haluammeko? Emmekö enää halua itse valmistaa ruokamme kotona puhtaista perusraaka-aineista? Emmekö enää halua tehdä ostoksia lihatiskillä tai kalatoreilla? Ostammeko ruokaa vai nälänhävitysmassaa?
Finfoodin uutispalvelu on pitkin syksyä valistanut meitä valmisruokien syntyhistorialla. Tässä muutamia ajatuksia herättäviä otoksia:
Valmisruokien eli einesten historia juontaa juurensa 1920-luvulle, jolloin Hämeenlinnassa toimi lähinnä armeijan käyttöön ruokasäilykkeitä valmistanut tehdas. Varsinainen valmisruokateollisuus käynnistyi 1930-luvulla, kun osuusteurastamoiden yhteyteen perustettiin niin sanottuja kauppakeittiöitä. Näissä valmistettiin muun muassa lihapullia, laatikoita ja kaalikääryleitä, kertoo projektikoordinaattori Anna-Maija Kallio Saarioisilta.
1950-luvulla Suomessa tapahtui taloudellinen murros, maalta muutettiin kaupunkeihin ja naiset menivät töihin. Jääkaapit tulivat markkinoille. Vihannes- ja ruokasäilykkeet olivat ruuanlaiton apuna ja eineskeittiöt aloittivat toimintansa. Einesten tavoitteena oli maistua kotiruualta toisin kun säilykkeet, joihin usein liitettiin steriloitu maku, Kallio sanoo.
1960-luvulla valmistui ruokatehdas Saarioisiin ja ensimmäiset suurtaloudet tulivat einesyritysten asiakkaiksi. Ensimmäisiä asiakkaita olivat Helsingin sairaalat ja koulut.
Ruuan tullessa muodikkaaksi 1980-luvulla eines-sana muutettiin valmisruuaksi. Saarioinen lanseerasi vuonna 1981 einespizzat, joiden suosio yllätti jopa yrityksen henkilökunnan. Kansainvälinen ja etninen ruoka alkoi yleistyä, mikä näkyi myös valmisruokasektorilla. Kauppojen hyllyille löysi tiensä muun muassa brittipiiraat ja Pekingin pata.
Laman myötä kuluttajat tulivat entistä kustannustietoisemmiksi ja puolivalmisteet yleistyivät. EU:hun liittyminen toi uutta kiinnostusta ruuan alkuperään ja turvallisuuteen sekä ympäristökysymyksiin. Kallion mukaan ruokakulttuuri muuttuu hitaasti. Perinteiset lihapullat, laatikot ja kääryleet ovat edelleen suomalaisten keittiöissä, vaikka niitä valmistava teollisuus on muuttunut.
Kiireinen elämäntapa ja arjen helpotusten kaipuu on johtanut siihen, että kuluttajien ostoskoreista löytyy valmisruokia entistä enemmän. Kun kolme vuotta sitten 22 prosenttia ostoskoreista sisälsi valmisruokia, arvioin määrän nousevan 24 prosenttiin vuonna 2007. Sen sijaan lihavalmisteiden ja tuoreen lihan ja siipikarjan osuudet eivät tunnu kasvavan, kertoo Järvi-Suomen Portin tuotekehityspäällikkö Marita Leskinen.
Leskisen mukaan uutuustuotteet kasvattavat valmisruuan markkinoita. Kuitenkin perinteiset laatikot ovat edelleen suurin ryhmä. Leskinen näkee niiden pitävän pintansa tulevaisuudessakin, joskin kasvun hidastumista on havaittavissa. Laatikoiden lisäksi toisen perinteisen eineksen, karjalanpiirakan suosio on viime vuosina ollut laskusuunnassa, mutta Leskinen näkee tuotteelle uuden tulemisen. Karjalanpiirakan kuoressa käytetään entistä enemmän ruista, myös täytettä laitetaan runsaammin. Karjalanpiirakka on nyt ikään kuin tuunattu retrohenkeen, Leskinen muotoilee.
Myös pastavalmisruokien sekä valmiiden keittojen suosio lisääntyy. Keittojen markkinat ovat kasvaneet todella paljon tänä vuonna. Kauppoihin tulee uusia tuotteita jatkuvasti ja myös uusia toimijoita on markkinoilla, Leskinen kertoo.
Välipalatuotteissa uutuudet ovat hyvässä vauhdissa, kun taas perinteiset suosikit laskevat menekkiään. Esimerkiksi lihapiirakan suosion hiipumisen taustalla Leskinen näkee sen rasvaisuuden, lihapiirakan 6-18 prosentin rasvamäärä ei houkuttele entistä terveysvalistuneempaa kuluttajaa.
Tällaisten ajatusvirtojen edessä kuluttajan on syytä kuunnella ruoan ammattilaisia, kuten esimerkiksi huippukokki Henri Alénia. Häntä haastateltiin muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa. Näin Henri Alén sanoo eineksistä:
Maatilat tuottavat laadukkaita raaka-aineita, mutta ne päätyvät kotien ruokapöytiin pitkän teollisen prosessin kautta. Tehomaatalouden tuottamat ruoat maistuvat penisilliiniltä. Hyvistä suomalaisista raaka-aineista puhuminen on hurskastelua. Missä ovat ne kaikki marjat ja sienet? Kaupoissa niitä ei näy, ja jos näkyy, ne ovat kalliita.
Eräässä suositussa foorumissa nimimerkki "Anja" loihtii ilmoille suuria viisauksia:
Minua hämmästyttää suuresti, miten suomalaisille maistuu neutraali nälänhävitysmassa. Helppous jyrää ylleen maut ja ruoasta nauttimisen. Nykyisin jokaisessa kaupassa on tarjolla lähes samat tuotteet. Suuret einesten valmistajat, leipomot ym. jakelevat tuotteensa ympäri Suomea. Pikkufirmojen tuotteet ovat monesti maukkaampia. Pieni lihanjalostamo ei voi tehdä bulkkia, vaan on kilpailtava maulla. Kaupan sisäänostajat laskevat tarkkaan, mistä tuotteita tulevat parhaimmat katteet ja mitkä säilyvät hyllyissä kauimmin. Tuotteiden sijoittelu kaupoissa on lähestulkoon tiedettä. Helposti saataviksi sijoitetaan tuotteet, joissa on hyvä kate ja joita halutaan myydä paljon. Etsin kerran eräästä suuresta kaupasta marinoimattomia broilerin rintapaloja. Ei siis minuuttipihvejä tai liejukanaa (tuttavani antama nimitys marinoidulle broilerille). Kun en löytänyt, kävin lihatiskillä kysymässä. Hyvin happaman oloinen myyjä tuli näyttämään, että siellähän ne ovat ylähyllyllä...
Onko tähän valmisruokien vyöryyn pakko alistua?
Kommentoikaa!
Ruokakauppias ajattelee sinua koko ajan!
Modernin ruokakaupan laidoilla kulkiessasi näet ne ruoka-aineet, joita kauppias myy kaikkein eniten: lihaa, maitovalmisteita ja pakasteita. Näiden ruokien pakkaukset iskostuvat mieleesi kun kiertelet kaupassa. Tämä on elintärkeää mikäli elintarviketoimittaja haluaa muuttaa sinun ostoskäyttäytymistäsi. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten toteutettu kevyttuotteiden räjähdysmäisesti noussut myynti, toteutti tätä menetelmää erittäin tehokkaasti. Kevyttuotteet ovat elintarviketeollisuuden kannattavimpia tuotteita ja siksi niitä tyrkytetään joka paikassa ostoskierroksesi aikana. Hämmästyttävän kauan tämä kevyttuotebuumi kestikin, mutta nykyään asiakkaat ovat niin valistuneita, että jättävät nuo tärvellyt elintarvikkeet ostamatta.
Miten kauppias ajattelee? Esimerkiksi näin:
- Sisääntuloväylä on tärkeä paikka! Heti kauppaan astuessaan asiakas on nimittäin kaikkein otollisin kohde kaikenlaisille heräteostoksille. Täällä on ihania tuoksuja ja värejä. Vastaleivottua leipää on tarjolla ja kukkia sekä hedelmiä.
- Kauppias varaa mahdollisimman paljon hyllytilaa niille tavaramerkeille, jotka myyvät hyvin. Tavaramerkillä on suunnattoman tärkeä rooli asiakkaan ostoskäyttäytymisessä.
- Hyllyjen välillä ei saa olla liikaa aukkoja. Varsinkin keskellä kauppaa, asiakas voi eksyä suunnitellulta reitiltä, jos hänellä on mahdollisuus poukkoilla hyllyjen välillä.
On tärkeää, että oma suunnitelmasi liikkua kaupassa, menee mahdollisimman vaikeaksi. Kauhulla kauppias ottaa vastaan asiakkaita, jotka tuttuun kauppaan astuessaan ikään kuin pistävät automaattiohjauksen päälle ja tekevät samoja ostoksia vuodesta toiseen. Ei, tällainen peli ei vetele! Asiakas ei saa suoriutua liian nopeasti kauppareissusta! Eihän kaupalla silloin ole mahdollista altistaa sinua uutuustuotteilleen. Tällainen rutiinikierroksella oleva asiakas ei myöskään näe niitä houkuttelevia tarjouksia tyyliin "osta kolme, maksa vain yhdestä".
Ruokien sijoittelu hyllyille on suurta taidetta ja tiedettä. Jos tuote on vähänkin väärässä paikassa, se uhkaa jäädä ostamatta. Kaikkein tärkein paikka on silmien korkeudella. Ojenna kätesi ja se on siinä se tuote, jota sinun pitää ostaa! Tiede on laskenut, että otollisin paikka tuotteelle on 15 astetta alempana kuin silmien korkeus (keskimääräisellä asiakkaalla). Tällä korkeudella sijaitsevat ne tuotteet, jotka tuovat kauppiaalle parhaimmat mahdolliset voitot. Monesti näille hyllytasoille sijoitetaan kauppaketjun omat tavaramerkit tai jokin kallis brändi, joka on ostanut itselleen tuon paikan kaupassa. Yleensä nämä tuotteet eivät ole sieltä terveellisimmästä päästä. Itse olen havainnut, että alahyllyltä löytyvät useimmin ne kaikkein terveellisimmät tuotteet.
Kommentteja saa tulla.
Diabetesliitto = Suunnistusliitto?
Uusi diabeteshoito rantautuu Suomeen
julkaistu tänään klo 06:09, päivitetty tänään klo 08:24
Uuden keskusteluihin pohjautuvan hoitomuodon kouluttaminen aloitetaan maanantaina Lappeenrannassa. Uusi hoito otetaan ensimmäisenä käyttöön Etelä-Karjalassa mm. alueen lääkäripulan vuoksi.
Uuden diabeteshoidon koulutus aloitetaan maanantaina Lappeenrannassa. Inspiroiviin keskustelukarttoihin perustuva menetelmä on täysin uusi Suomessa.
Keskusteluryhmissä tapahtuva hoitomuoto käynnistetään ensimmäisenä Etelä-Karjalassa, koska tällä alueella on muuta maata enemmän diabetestä sairastavia. Uudesta hoidosta odotetaan myös helpotusta maakunnan lääkäripulaan, kertoo Diabetesliiton koulutuspäällikkö Outi Himanen.
- Diabeteksen hoidon resurssit ovat aika niukat. Lappeenrannan seudulla esimerkiksi on kova lääkäripula. Tässä hoitomuodossa on myös mahdollisuus käsitellä asioita suuremman joukon kesken, joten pidemmän päälle voidaan ajatella, että tämä hoito säästää myös aikaa terveydenhuollossa.
Uusi hoito perustuu ryhmäkeskusteluihin, joiden pohjana käytetään Yhdysvalloissa kehitettyjä keskustelukarttoja. Himasen mukaan kartat ja kaikki työkalut, jotka karttojen tueksi on laadittu, innoittavat ja herättävät keskustelua.
- Oppiminen syvenee keskustelun kautta eri tavalla kuin passiivisesti tietoa vastaan ottamalla.
Diabetes lisääntyy
Aikuistyypin diabetes eli tyypin 2 diabetes lisääntyy Suomessa nopeasti. Vaikka sairauden hoitoon on monia tehokkaita lääkkeitä, ne eivät yksin riitä. Tyypin 2 diabetesta voidaan tehokkaasti estää ja hoitaa liikuntaa lisäämällä ja ruokavaliota keventämällä.
Etelä-Karjalassa diabetes on jonkin verran yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Eteläkarjalaisista diabetesta sairastaa noin 3,8 prosenttia väestöstä, kun muualla maassa luku on noin 3,3 prosenttia.
Suomessa diabeetikkoja on noin puoli miljoonaa, joista noin 200 000 sairastaa diabetesta tietämättään. Valtaosalla heistä on tyypin 2 diabetes. Suomessa sairastuneiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 10-15 vuoden aikana.
Maailmanlaajuisesti diabetesta sairastavien määrän arvioidaan nousevan 350 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.
Koulutusta ympäri Suomea
Diabetesliiton koulutuspäällikkö Outi Himanen vetää kymmenen Diabetes Keskustelut -menetelmään valmistavaa koulutusta ympäri Suomea tämän kevään aikana.