sunnuntaina, tammikuuta 31, 2010

Uusi vuosi - uudet kujeet!


**
Uusi vuosi tuo mukanaan uudet kujeet. Vuoden vaihtuessa moni suomalainen arvioi mennyttä vuotta ja suuntaa katseensa tulevaisuuteen. On se aika vuodesta, kun pohdimme mitä uudistuksia haluamme elämäämme ja mitä aiomme tehdä niiden toteuttamiseksi.

Äsken päättyneessä kyselyssäni kiinnittyy huomio siihen, että 32 prosenttia blogini lukijoista ei tee minkäänlaisia uuden vuoden lupauksia. Eniten luvataan ruokailla terveellisemmin (35%), mitä voidaan pitää erittäin järkevänä lupauksena. Teen taas kaikkeni, jotta terveysblogissani olisi esillä terveellisen ruoan perusaineksia: vihanneksia, juureksia, hedelmiä, metsämarjoja, lihaa, kananmunia, ruisleipää ja ripaus eksotiikkaa.

Ilahduttavan moni (30%) aikoo nauttia enemmän elämästä. Se on hieno asia! Elämä on liian lyhyt uhrattavaksi synkkyyden alttarille. Tee sinä niin kuin 29 prosenttia lukijoista: Liiku enemmän! Säännöllisellä liikunnalla saavutetaan enemmän terveyshyötyjä kuin millään muulla toiminnalla. Joka ei halua liikkua, hankkikoot lääkäriltään liikkumattomuustodistuksen.

Elämäniloa tuo sivistyksen hankkiminen. Peräti 22 prosenttia teistä haluaa lukea ja muutenkin sivistää itseään enemmän kuin viime vuonna. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että hankit itsellesi laadukasta luettavaa vaikkapa Suomen urheiluliitolta. Yhtä moni teistä aikoo laihduttaa. Sekin onnistuu nyt paremmin kun sitä ennen lukee tuon SUL:n kirjan.

Kiva kun se pylväs ei jäänyt ihan tyhjäksi, jossa kysyttiin intoa lukea tätä vaatimatonta terveysblogiani. Joka kymmenes teistä haluaa lukea enemmän tätä Suomen suosituinta terveysblogia.

Tässä joitakin muita kyselyjäni:
Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:
Avainsanat:

torstaina, tammikuuta 28, 2010

Juoksua paljain jaloin on tutkittu

**
Summary in English
Harvard university professor Daniel Lieberman is out with his study in Nature on barefoot running. Watch this video! Cynthia Osterman put together a nice story about this in Reuter's Health. Runners who wear shoes tend to hit the ground with their heels first, whereas barefoot runners put the balls of the feet down first.
"People who don't wear shoes when they run have an astonishingly different strike," Lieberman said in a statement.
"By landing on the middle or front of the foot, barefoot runners have almost no impact collision, much less than most shod runners generate when they heel-strike," Lieberman added.
"Most people today think barefoot running is dangerous and hurts, but actually you can run barefoot on the world's hardest surfaces without the slightest discomfort and pain. All you need is a few calluses to avoid roughing up the skin of the foot."
Lieberman and his colleagues at Harvard, the University of Glasgow, and Kenya's Moi University studied runners who had always run barefoot, those who had always worn shoes and runners who had abandoned shoes. Barefoot runners had a springier step overall, and used their calf and foot muscles more efficiently, they found.
People used to running in shoes should not start barefoot trotting right away, Lieberman cautioned. "If you've been a heel-striker all your life, you have to transition slowly to build strength in your calf and foot muscles," he said. But he noted that evolution is on his side.
"Humans have engaged in endurance running for millions of years, but the modern running shoe was not invented until the 1970s," Lieberman said.


Harvardin yliopiston tutkija ja professori Daniel Lieberman on julkaissut liikuntafysiologian alaan kuuluvan tutkimuksen arvovaltaisessa Nature -lehdessä.

Hän on tutkinut mm. kenialaisten paljain jaloin juoksua ja amerikkalaisten tossunkuluttajien juoksutekniikkaa. Päähavaintona oli, että paljain jaloin juoksu aiheutti vähemmän jalkavammoja. Kun juostiin paljain jaloin, askellus oli päkiävoittoista ja jalassa olevat luonnolliset vaimennusominaisuudet otettiin paremmin käyttöön. Kun sen sijaan verhosi jalkansa huippumoderniin juoksukenkään, askellus muuttui kantapäävoittoiseksi. Katso tästä havainnollinen videoesitys.

Kehityshistoriamme aamuna olemme kävelleet ja juosseet paljain jaloin. Vasta kehityshistoriamme viimeisillä sadasosasekunneilla, eli noin 40-50 vuotta olemme toteuttaneet liikuntaviettimme sitä varten suunnitelluilla erikoisvalmisteisilla tossuilla. Kansainvälinen juoksukenkäbisnes on suurta. He eivät ehkä halua sinun siirtyvän juoksemaan paljain jaloin?

Juoksutossuilla köpöttely tuottaa voimakkaan kantapääiskun kertoja kilometrillä. Siksi juoksukengissä on pohjassa ja kantapään alla iskua vaimentavaa materiaalia. Kiistelyä on aiheuttanut se miten paljon niistä on hyötyä. Juoksutossujen kehittäjät ja valmistajat uskovat tietysti omiin tuotteisiinsa. Paljain jaloin juoksevien jalkapohja osuu maahan joko päkiän kohdalla tai jalan keskikohdalla. Ihmisen jalassa on voimakas kaari, joka toimii jousen tavoin ja paljain jaloin juokseva hyödyntää tätä. Painopiste siirtyy jalan kaaren avulla kosketuskohdasta ensin hiukan taaksepäin ja sitten takaisin eteenpäin kun jalka lähtee irtoamaan maasta. Kantapää edellä maahan tuleva ei jalan kaarta pysty hyödyntämään.

Paljasjaloin juokseminen vaatii enemmän sekä pohjelihaksilta että jalkapöydän lihaksilta kuin kantapää edellä maahan törmäävien, kengillä juoksevien juoksutyyli. Samalla akillesjänteen voima pystytään hyödyntämään paremmin.

Nykyihmisen varhaisella esivanhemmalla, Australopithecus afarensiksella, joka eli noin kolme miljoonaa vuotta sitten, jalan kaari oli paljon laakeampi kuin nykyihmisellä. Australopithecus pystyi kävelemään pitkiä matkoja kahdella jalallaan ja ottamaan lyhyitä juoksypyrähdyksiä, mutta pitkän matkan kestävyysjuoksija hän ei ollut. Noin 2 miljoonaa vuotta sitten eläneillä hominiineilla jalkaterän muoto muuttui kaarevammaksi ja pitkän matkan juoksuun sopivaksi. Se on epäilemättä parantanut kykyä metsästää savannilla.

Harkitse juoksua paljain jaloin - kesällä ulkona ja talvisin liikuntahallissa. Juokse luonnon omilla "kengillä".

Tervetuloa testaamaan paljasjalkajuoksua ja päkiävoittoista treeniä jo monta vuotta pyörineessä juoksukoulussani Turussa! Seuraava kerta on Harry Lankisen vetämänä 1.2.2010 Kupittaan urheiluhallissa klo 19.00-20.30.

Lähde: The best running shoe may be nature's own: study. Reuter's Health, 27.1.2010.
Asiaa käsittelee myös: YLE Tiedeuutiset, 27.1.2020


Muita juoksujuttujani voit lukea tästä:

Tukisukista lisää vauhtia juoksuun?

Tämän kirjoitti kello 5 kommenttia:
Avainsanat: ,

tiistaina, tammikuuta 26, 2010

Kevytmyrkyt eivät enää mene kaupaksi

**
Eilen Eläkeliiton Turun osaston luennolla sain kuuntelijat hymyilemään hyvin yksinkertaisella tavalla. Kerroin siitä miten kevyttuotteet ovat menettämässä suosiotaan. Rasvainen maito ja voi kelpaa yhä paremmin suomalaisille, kertoo mm. Kauppalehti. Iäkkäät kuulijani innostuivat ajatuksesta, että vanhat kunnon ruoan valmistusmenetelmät ja suomalainen perinneruoka tulevat taas kunniaan:
Jos haluat kuulla Suomen räväkintä, kerettiläisintä ja rasakkaimpaa ravitsemusvalistusta, silloin tiedät osoitteen:

Christer Sundqvist
Parainen
christer.sundqvist@ravintokirja.fi
040-7529274

Tässä vielä otteita Kauppalehden jutusta:

Maitomarkkinoilta kuuluu kummia. Pitkään suosiossa olleiden vähärasvaisten maitotuotteiden menekki on kääntymässä laskuun. Tulosaluejohtaja Ari Siljander Valiolta kertoo, että suomalaiset kuluttajat haluavat aitoja maitomakuja rasvattomien tuotteiden sijasta. Hänen mukaansa normaalirasvaisten tuoteryhmien kasvanut suosio näkyy jo selvästi Ruotsissa.

– Siellä kevyttuotteiden määrä kauppojen hyllyillä vähenee jatkuvasti. Suomi näyttää seuraavan samaa suuntaa, hän uumoilee.

Esimerkiksi voita ja kermaa käytetään nyt enemmän kuin muutama vuosi sitten. Niitä käytetään ruokaan vähemmän kuin vastaavia kevyttuotteita. Normaalirasvaisen kerman ja voin käyttöä perustellaan kunnon vanhanajan maun tunteella.

Siljanderin mukaan kuluttajat hakevat ruoan valmistukseen yksinkertaisuutta ja luonnonläheisyyttä. Myös luomumaitotuotteiden suosio on pitänyt pintansa taloustilanteesta huolimatta.

Vähärasvaisia maitotuotteita on useasti arvosteltu niiden mauttomuudesta. Kevyttuotteet ovat olleet hyllyillä parhailla paikoilla ikään kuin tyrkyllä. Kaupan vastaus laajaan tuotevalikoimaan on ollut, että ne pitävät esillä niitä tuotteita, joita kuluttajat haluavat.

Ja otteita Kauppalehden keskustelusta:

Missä Puska. Äkkiä nyt varoittemaan rasvojen vaaroista : - ) Perunaa ja hiilaria vaan napaan, että ihmiset saavat insuliinit taivaisiin...
Maito maitona ja voi voina. Nyt alkavat ihmiset vihdoin ymmärtämään miksi isoäidin kolestroli ei piikannut ja aikuisiän diabetesta oli niin vähän vielä 30 vuotta sitten. Kevytmyrkyt joutavat romukoppaan..
Just vastikään joku väläytteli voin kieltämistä... huuhaa hommaa sanon mä. Kyllä luonnolliset maut kuten voi ja kerma ovat varmasti terveellisempiä kuin teolliset p****t. Semmoiset vie varmasti hautaan aikaisin!
Ihmetyttää vaan kun ei mistään saa kunnollista tutkimus tietoa rasvoista, hiilareista, lisäaineista jne. Aina joku epäilyttävä taho on rahoittanut tutkimuksen ja lopputuloksen luotettavuutta voi vain arvuutella. Omalla järjellä tässä holhous yhteiskunnassa pitää tulla toimeen...

Muuta luettavaa aiheesta:
Tämän kirjoitti kello 17 kommenttia:
Avainsanat: , , ,

perjantaina, tammikuuta 22, 2010

Todellista superfoodia!

***
English summary
A considerable amount of readers from the USA, Sweden, Spain and Germany drop in on my healthblog. Most of you might not be familiar with the Finnish language. To make your disappointment smaller, I have decided to toggle down a short summary in English, in particular if the news I am delivering might deserve international attention.
A healthy diet is based on unprocessed foodstuff of both animal and plant origin. There is ample evidence for health effects when you consider including a plant-based diet a matter of choice. Plants protect against chronic oxidative stress-related diseases. This is due to the fact that dietary plants contain variable chemical families and especially large amounts of antioxidants. It has been hypothesized that plant antioxidants may contribute to the beneficial health effects of dietary plants.
Several prominent scientists (Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff) have developed a comprehensive food database consisting of the total antioxidant content of typical foods. The database includes dietary items such as berries, fruits, traditional medicine plants, herbs and spices and dietary supplements. The database is intended for use in a wide range of nutritional research, from in vitro and cell and animal studies, to clinical trials and nutritional epidemiological studies. Antioxidant contents of the samples were analyzed using a modified version of the FRAP assay. The results demonstrate that there are several thousand-fold differences in antioxidant content of foods. Spices, herbs and supplements include the most antioxidant rich products in this study. Some berries, fruits, nuts, chocolate and vegetables show exceptionally high antioxidant values. The database is of utmost importance and once the work is published, it will be widely recognized as a useful reference to healthy foodstuff and it will be an essential research tool to further elucidate the potential health effects of phytochemical antioxidants in diet.

Olen tänään saanut sähköpostiini jättitutkimuksen. Laajaa yhteistyötä tehden nimekkäistä tutkijoista koostuva asiantuntijajoukko on luonut edellytykset ruoka-aineiden vertailuun sen mukaan miten paljon ne sisältävät terveyttä ylläpitäviä antioksidantteja. Tiedot on tarkoitus koota erityiseen tietokantaan.

On jo pitkään ollut tiedossa, että kasvisvoittoinen sekaruoka on ihmiselle kaikkein parasta. Erityisesti marjoissa, hedelmissä, mausteissa, pähkinöissä ja vihanneksissa on runsaasti antioksidantteja ja muita kasviksille tyypillisiä ainesosia. On otaksuttu, että antioksidanteista löytyy paljon terveyshyötyjä.

Kovasti urakoiden asiantuntijat ovat aivan pian virallisesti julkaisemassa jättimäisen urakkansa parhaita paloja. Tutkijat elättelevät toiveita siitä, että heidän havaintojaan voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa missä etsitään kasvisten terveysvaikutuksia. Minä olen saanut ottaa osaa heidän tutkimukseensa hieman etuajassa ja voin vakuuttaa, että todella mielenkiintoiselta vaikuttaa. Tässä joitakin poimintoja kaikkein eniten antioksidantteja sisältävistä ruoka-aineista, joita minä luonnehtisin todellisiksi superfoodeiksi! Ruoka-aineille on erityisellä menetelmällä (modified version of the FRAP assay) laskettu kokonaisantioksidanttimäärä.

Parhainta mahdollista superfoodia

Ruoka-aine ____________ Antioksidanttimäärä (mmol/100 g)

Neilikka, jauhettu ______________ 277.3
Amla (intialainen karviaismarja), kuivattu _____ 261.5
Mintunlehdet, kuivattu __________ 116.4
Jamaikan pippuri (Allspice), kuivattu jauhe ________ 100.4
Ruusunmarja, kuivattu ________ 78.1
Kaneli, kuivattu jauhe ___________ 77.0
Oregano, kuivattu jauhe __________ 63.2
Timjami, kuivattu jauhe __________ 56.3
Mustikka, kuivattu ____________ 48.3
Afrikkalaisen baobab puun kuivatut lehdet ____ 48.1
Rosmariini, kuivattu jauhe _________ 44.8
Sahrami, kuivattu jauhe __________ 44.5
Salvia, kuivattu jauhe ____________ 44.3
Rakuunayrtti, kuivattu jauhe _______ 43.8
Laakerinlehti, kuivattu __________ 27.8
Zereshk (minulle tuntematon punainen marja) ____ 27.3
Muskotti, kuivattu jauhe _________ 26.4
Saksanpähkinä _______________ 21.9
Inkivääri, kuivattu _____________ 20.3
Tilli, kuivattu _______________ 20.2
Basilika, kuivattu ____________ 19.9
Espresso kahvi _______________ 14.2
Pekanpähkinä kuorineen ________ 8.5
Auringonkukansiemenet ________ 6.4
Omena, kuivattu ______________ 3.8
Maa-artisokka _______________ 3.5
Mustikkahillo ______________ 3.5
Luumut, kuivatut ____________ 3.2
Punaviini ___________________ 2.5

Huomio kiinnittyy siihen, että mausteissa on runsaasti antioksidantteja. Hedelmämehut pärjäsivät vertailussa yllättävän huonosti. Luonnollisesti metsä- ja muissa villimarjoissa on runsaasti antioksidantteja.

Lähde: Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff. The total antioxidant content of more than 3100 foods, beverages, spices, herbs and supplements used worldwide. Nutrition Journal 2010, 9:3 doi:10.1186/1475-2891-9-3 (provisional PDF)

Muita kirjoituksiani antioksidanteista:
Tämän kirjoitti kello 9 kommenttia:
Avainsanat: , , , ,

torstaina, tammikuuta 21, 2010

Pysäytä lapsilihavuuden pandemia!

**
Summary in English
The swine flu pandemics did not catch up. But there is a serious pandemic going on right now: obesity of children. First Lady Michelle Obama recently launched a campaign against childhood obesity. She spoke to the mayors of USA and the speech has been well received all over the USA.
Childhood obesity has reached pandemic proportions. Now is the time for radical decisions. Children need proteins, fat and good quality carbohydrates. Cut the soda consumption, serve healthy food for children and keep those fitness programs coming! It is time to act now!

Vaikuttaa siltä kuin sikainfluenssan pandemiajulistuksessa on aikanaan hätiköity. H1N1 -virus ei ole aiheuttanut (ainakaan vielä) mitään suurta epidemiaa maailmanlaajuisesti. Sen sijaan vakavampi maailmanlaajuinen epidemia on jyllännyt jo jonkin aikaa: Lasten lihavuus.

Yhdysvaltojen presidentin puoliso Michelle Obama on puhunut USA:n pormestareille. Lasten lihavuutta käsittelevässä puheesaan hän kannusti tekemään ratkaisuja, jotka auttavat perheitä ja yhteisöjä tarjoamaan lihaville lapsille terveellisiä vaihtoehtoja (Obama Foodorama, 20.1.2010).

Michelle Obaman aktiivinen rooli herättää asiantuntijoissa toivekkuutta (USA Today, 20.1.2010). Teidän oma terveystoimittajanne, Sundqvist, julistaisi mieluusti lapsilihavuuden pandemian, jos hänellä olisi valta tehdä näin. Kaikki voitava on tehtävä, jotta nyt varttuva sukupolvi saisi mahdollisimman hyvät edellytykset elämälleen. Tämä edellyttäisi mm. voimakkaita toimia niitä elintarvikevalmistajia kohtaan, jotka taalojen ja eurojen kiilto silmissä valmistavat lihottavia ruoka-aineita lapsille. On myös tehtävä ennakkoluulottomia ratkaisuja: useimmat lapset hyötyisivät painonhallinnassaan liikunnallisen elämänratkaisun lisäksi vähemmän sokerisesta elämästä. Kasvava lapsi tarvitsee runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä hyvälaatuisia hiilihydraatteja.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi vuonna 2009, että hän saattaisi tukea makeiden virvoitusjuomien verotusta. Virvoitusjuomat ovat liikalihavuuden merkittävä osatekijä. Obama viittaa tutkimustietoon liikalihavuudesta: "Siitä ei ole epäilystäkään, etteivätkö lapsemme juo aivan liikaa limonadeja." Hän arveli kuitenkin, että virvoitusjuomaveroesitys saisi vastaansa juomanvalmistajien lisäksi ne kongressiedustajat, joiden kotiosavaltioissa tuotetaan sokeria tai makeutusaineena käytettävää maissisiirappia. Ajatukset limsaverosta suututtivat virvoitusjuomien valmistajia. "En ole koskaan nähnyt sellaisen järjestelmän toimivan, jossa valtio kertoo mitä syödä ja juoda", ärähti Coca-Colan pääjohtaja Muhtar Kent ja jatkoi lapsellisesti: "Jos se toimisi, niin Neuvostoliitto olisi yhä pystyssä."

Oma rohkea yritykseni panna mm. lapsilihavuus aisoihin ilmestyy kirjan muodossa 15.2.2010. Silloin ilmestyy "Sietämätön leveys". Tätä kirjaa saa sitten aikanaan kirjakaupoista. Kierrän ahkerasti Suomessa luennoilla, joilla on kaksi pääteemaa: Lihavuus ja Aivojen ravinto. Tehkää tilaus niin minä teen teille edullisen luentotarjouksen.

Pysäytä lapsilihavuuden pandemia!


Muita kirjoituksiani lihavuudesta:
Tämän kirjoitti kello 21 kommenttia:
Avainsanat:

maanantaina, tammikuuta 18, 2010

Miljoonaluokan haaste: Suomalaisten lihavuus

*
Kansanterveyspäivät tulivat ja menivät 15.1.2010 ilman suurempaa huomiota.
Suomessa lihavuus (ja siihen liittyvät muut sairaudet) on merkittävä ja kallis kansanterveysongelma. Työikäisestä väestöstä noin 20 prosenttia on lihavia ja jopa 60 prosenttia liikapainoisia. Erityisen huolestuttavaa on nuoren aikuisväestön lihominen. Lisääntyvä lihavuus ja diabetes aiheuttaa miljoonaluokan haasteita.

Lasten ja nuorten lihominen on johtanut siihen, että yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Painoindeksin nousu jo 3─11 vuoden iässä lisää huomattavasti riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen nuorella aikuisiällä. Nykyisin Suomessa jo noin 300 nuorta aikuista sairastuu vuosittain.

Tämä johtaa väistämättä kysymyksiin: Miten tällaiseen tilanteeseen on jouduttu? Miksi yhä useampi nuori on lihava? Onko ravitsemussuosituksissa jokin perustavaa laatua oleva virhe?

Diabetes puhkeaa kun perintötekijät ja epäedulliset ympäristötekijät sekä yksilötekijät kohtaavat. Suomessa on katastrofaalisen paljon diabeetikkoja. Meillä on jo noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä ja diabeteksen ennustetaan jatkuvasti lisääntyvän.

Tämä johtaa väistämättä ilkeisiin kysymyksiin: Miten tilanne on päästetty näin pahaksi? Tehdäänkö varmasti kaikki voitava diabeteskatastrofin lieventämiseksi? Onko muuta tarjolla kuin Diabetesliiton ohjeistusta?

Lihavuus- ja diabetesepidemian voittaminen on suuri haaste ja siinä on Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen mukaan edettävä näin: "Lihavuuden ehkäisy ja torjunta väestön liikuntaa edistämällä sekä varsinkin nuorten ruoka- ja juomatottumuksia kehittämällä on kansanterveyden keskeisiä haasteita. Se vaatii todellisia vaikuttavia toimenpiteitä niin kodeissa ja kouluissa kuin valtiovallan ja elinkeinoelämän piirissä", toteaa pääjohtaja Pekka Puska.

Tämä johtaa väistämättä ilkeään kysymykseen: Miten kauan aiotaan jääräpäisesti jatkaa huonoksi koetun mallin soveltamista suomalaisiin?

Lihavuuden hoito toteutuu tällä hetkellä huonosti. Lihavuuden hoidossa resursseja kohdennetaan nykyisin paljon leikkaushoitoon, mutta sillä kyetään auttamaan vain hyvin pientä osaa lihavista. Lihavuuden ehkäisyyn ja perushoitoon pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota ja suunnata taloudellista tukea varhaisiin toimenpiteisiin. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja säästää terveydenhuollon kustannuksia. Leikkaus soveltuu kuitenkin vain hyvin pienelle osalle lihavista, mutta on käypä vaihtoehto silloin, kun muut lihavuuden hallintakeinot ovat jääneet tehottomiksi.

Tämä johtaa väistämättä ihmettelyyn: En ole kuullut vielä sellaisesta toimintastrategiasta, että ennen ohjausta vaaralliseen leikkaushoitoon, lihava potilas vielä kokeilisi hiilihydraattitietoista ruokavaliota lääkärin ohjauksessa. Ymmärtääkseni laihdutustulokset hiilihydraatteja rajoittamalla ovat olleet rohkaisevia.

Järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset Kansanterveyspäivät kokosi Helsingissä yhteen lähes 600 terveydenhuollossa ja terveyden edistämistyössä toimivaa ammattilaista kuulemaan ja keskustelemaan keskeisistä kansanterveydellisistä haasteista. Päivän aikana puhuttiin muun muassa lihavuuden, diabeteksen ja valtimotautien ehkäisystä ja hoidosta sekä siitä, kuinka ja millaisiin elintapamuutoksiin potilaita voidaan ohjeistaa ja motivoida näiden sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.


Muita kirjoituksiani samasta aiheesta:
Tämän kirjoitti kello 8 kommenttia:
Avainsanat: ,

perjantaina, tammikuuta 15, 2010

Hazardihommia terveysruoasta

#
Otan nyt suunnattoman riskin. Suoranaisen hazardin pistän kehiin. Minua tullaan tästä kirjoituksesta haukkumaan, ihailemaan tai vain hiljaa ihmettelemään. Kaikki riippuu siitä mihin ihmiskategoriaan sinä kuulut. Minua haukkuvat todennäköisesti ne jotka eivät ymmärrä kirjoitukseni sarkastista sävyä. Jos salmiakkipastillista joidenkin pasmat menevät sekaisin, niin mitähän tästä sitten seuraa? Ihailua saatan saada terveystietoisilta ihmisiltä, jotka ovat jo aikoja sitten heittänyt menemään kaikki uuden teknologian ruokaviritelmät ja siirtyneet ammentamaan terveyttä puhtaasta ja luonnollisesta ruoasta. Hiljaa minua ihmettelevät laajat kansanjoukot: Antaa pojan yrittää, lopettaa se sitten joskus!

Minä väitän, että nuori väittelijä Terhi Pohjanheimo on ihan pihalla, puhuu ja kirjoittaa roskaa, jonka toimittaja sitten vääristää käsittämättömäksi sekasotkuksi. En tiedä millaisessa maailmassa väittelijä Pohjanheimo elää kun hän tällaisia väitteitä esittää:

Valmistajat voisivat vaikuttaa kansanterveyteen räätälöimällä paremmin kohderyhmilleen maistuvia terveystuotteita.

Väite on harkitsematon. Jos vastaväittelijä on sopivasti valittu, niin hän ylistää väittelijää tästä seikasta. Mutta, kuule nyt Pohjanheimo, elintarvikkeiden valmistajia kiinnostaa tuotteessa pääosin sen tuotteen menekki. Jos tuote ei myy, se otetaan pois tuotannosta. Jos tuote häviää kaupan hyllyltä ostoskoriin nopeasti, sitä valmistetaan lisää. Terveyttä elintarvikevalmistaja edistää yleensä pakon edessä. Niin kauan hän työntää osoittain kovetettuja teollisia kasvirasvojaan (epäterveellistä) tuotteeseen, kunnes ne lailla kielletään. Pakon edessä margariiniteollisuus suostui muuttamaan margariinin tuotantoaan niin, että transrasvoja ei enää muodostu. Mitä enemmän elintarvikkeiden valmistajia päästetään peukaloimaan (räätälöimään) luonnon omia antimia, sitä epäterveellisemmäksi tuote menee. Saattaa kyllä myydä paremmin, mutta kansanterveyteen vaikutus on tuhoisa.

Terveellinen ruokavalio on hyvin kuluttajien tiedossa, ja yleisesti he myös tietävät, kuinka omia ruokavalintojaan pitäisi muuttaa siihen pääsemiseksi. Terveellisyys myös mainitaan mielellään tärkeimpien asioiden joukkoon omia ruokavalintoja perusteltaessa.

Kun juttelee oikeiden ihmisten kanssa, kun jalkautuu ruokavalintoja tekevien ihmisten pariin saa kuulla: "En tiedä mikä on terveellistä ruokaa. Yhtenä vuotena kananmunat ovat myrkkyä, toisena vuonna niitä oikein kehotetaan syömään. Ruoasta annettu tieto on valtavan ristiriitaista." Terveellinen ruoka ei minun mielestäni ole kuluttajien tiedossa. Terveellisen ruokavalion voi saavuttaa niin monella eri tavalla, mutta varsin harvoin ihan miten tahansa ruokavalintoja tehden. Toivottavasti väittelijä pohtii tätä seikkaa työssään.

Kansanterveydellisestikin on tärkeää, että elintarviketeollisuus onnistuisi räätälöimään ravitsemuksellisesti suositeltavampien tuotteiden aistittavia ominaisuuksia vastaamaan paremmin kohderyhmän mieltymyksiä. Myöskään mainonnan voimaa ei voi aliarvioida.

Tämä kohta viimeistään osoittaa miten väärin joku voi ymmärtää elintarviketeollisuuden roolin terveyden edistäjänä. Jos mainosten voimalla myytäisiin ruokaa, niin pelkkää puolivalmistetta ja mikroaaltouunitekeleitä kaupan hyllyillä olisi. Meillä olisi kilometrien pituiset rivistöt ravitsemuksellisesti ala-arvoista vatsan täytettä joka ikisessä kaupassa. Hankalista, helposti pilaantuvista säilöntäaineettomista ja puhtaista ruuista elintarviketeollisuus haluaisi päästä eroon logistiikkaa pilaamasta. Terveystietoiset ja valistuneet ihmiset ovat liejubroilereiden ja hyvin säilyvien valmisruokien tilalle vaatimalla vaatineet tuoreutta ja laatua. Kaupan markkinointiosaston ulkopuolelle suuntautuvan kauppakierroksen myötä voi kuluttaja löytää terveellistäkin ostettavaa ruokakaupasta. Turhan vaikeaksi homma on vain tehty. Jos mainitaan erikseen, että ruokaan on lisätty D-vitamiinia (tai jotain muita suojaravintoaineita), pitäisi mahdollisesti kysyä kuka sen D-vitamiinin on ensin ottanut pois? Jos ilmoitetaan sisältävän probiootteja niin äskettäin Kunto & terveys -lehden lukenut ehkä muistaa tuon vierasperäisen sanan, mutta suurin osa väestöstä on vain tyytyväinen kun joku ruoan valmistaja on heistä oikein kiinnostunut.

Väittelijä Pohjanheimolle toivotan antoisaa elämää ja nyt kun tuo väitöskirja on valmis, niin voit tehdä ihan oikeaa tutkimustyötä. Ei vain sellaista joka miellyttää elintarvikkeiden valmistajia. Älä harmistu, muutoksen tielle on mahdollista siirtyä vaikka heti!


Muita hazardijuttujani voit lukea tästä:
Tämän kirjoitti kello 17 kommenttia:
Avainsanat: ,

Läskistymisen huippu saavutettu Yhdysvalloissa

*
New York Times uutisoi näyttävästi, että amerikkalaisten lihomisessa on viime vuosina saavutettu suvantovaihe. Sairauksien seurantaan ja ehkäisyyn erikoistunut Centers for Disease Control and Prevention on tuottanut tutkittua tietoa, jonka mukaan lihavuuden kasvu on pysähtynyt Yhdysvalloissa. Miesten lihavuus on pysynyt samalla tasolla vähintään viisi vuotta ja naiset sekä lapset ovat pysyneet yhtä vankkoina vähintään kymmenen vuotta. Tämä on loihtunut asiantuntijoissa esille yllätyksettömän ajatuksen siitä, että amerikkalaisten läskistyminen on pysähtynyt.

Mihinkään ylettömään ilakointiin lihavuusasiantuntijat eivät kuitenkaan ole ryhtymässä. Lihavuuden kasvu on pysähtynyt tasolle, joka on kestämättömän korkea. Lähes 34 prosenttia aikuisista on liian lihavia. Lihavuus ehti kaksinkertaistua 30 vuodessa ja lasten lihavuus kolminkertaistui.

Nyt lihavuuden kasvu on siis pysähtynyt. Mitä selitysmalleja meille tarjotaan? Tohtori William Dietz on innoissaan tuoreista laskelmista, mutta näköpiirissä ei vielä ole sellaista terveyspolitiikkaa tai ympäristötekijää, joka kääntäisi lihavuusepidemian toivottuun laskuun. Dietz pitää mahdollisena, että lihavuus on pysähtynyt sen takia, että sinnikäs valistustyö on johtanut tietoisuuteen lihavuuden vaaroista laajoissakin kansalaispiireissä. Tämä näkyy varsinkin naisten kohdalla. Naiset miettivät tarkemmin mitä ruokaa ostavat kaupasta ja pohtivat terveellisemmän ruoan valmistustapoja entistä enemmän. Kouluissa on myös erittäin epäterveellisten ja lihottavien välipalojen sekä ruokien tarjonta voimakkaasti vähentynyt.

Joukossa on asiantuntijoita, jotka eivät ole yhtä toiveikkaita terveystietoisuuden lisääntymisen suhteen. Tohtori David Ludwig johtaa lasten ylipainoyksikköä Bostonin sairaalassa. Ludwigin mielestä mitään syytä iloon ei ole, ennen kuin lihavuus kääntyy laskuun. Hän pitää mahdollisena, että amerikkalaiset ovat nyt saavuttaneet erään lihavuuden biologisen raja-arvon. Lihavuuden tasaantuminen osoittaa hänen mielestään, että tämän lihavammaksi ihmisjoukko ei voi tulla. Amerikkalaiset ovat saavuttaneet sellaisen painon, joka ei enää voi kasvaa. Kun ihmiset syövät liikaa ruokaa he lihovat. Mutta kun jo voimakkaasti lihonnut ihmisryhmä jatkaa lihomistaan, entistä enemmän energiaa kuluu läskikasojen liikutteluun. Ihmispopulaatio ei voi lihoa äärettömän paljon. Joskus se lihominenkin pysähtyy, Ludwig aprikoi.

Kaikkein kyynisin taitaa kuitenkin olla Harvardin yliopiston professori Steven Gortmaker, joka ei usko lihavuuden kääntyvän laskuun ilman rajua väestön piiskaamista. Tarvitaan kieltoja ja rangaistuksia ennen kuin jenkki suostuu syömään terveellisemmin ja liikkumaan enemmän! Gortmaker pyytää vertaamaan lihavuusepidemiaa tupakointiin ja sen ympärille kehitettyyn valistustyöhön. Huomattavaa tupakoinnin vähentymistä ei ollut havaittavissa ennen kuin saatiin täydellinen mainostuskielto ja kulutusta rajoitettiin mm. veroja nostamalla. Samantyyppisiä keinoja pitää ottaa käyttöön lihavuuden saamiseksi laskuun, sanoo Gortmaker lopuksi.

Tiedot lihavuusepidemian tasaantumisesta julkaistiin lääkärilehdessä The Journal of the American Medical Association.

Lähde: Obesity Rates Hit Plateau in U.S., Data Suggest. The New York Times, 13.1.2010

Muita kirjoituksiani lihavuudesta:
Tämän kirjoitti kello 1 kommentti:
Avainsanat: ,

torstaina, tammikuuta 14, 2010

Salmiakkipastilleja lautaselle riisin sijaan?

*
Olet varmaan kuullut miten terveellistä on syödä riisiä?

Kun juttelee insinööri Sami Uusitalon kanssa riisikin saa aivan uuden merkityksen. Itse asiassa valkoinen riisi osoittautuu aika ravinneköyhäksi ravinnoksi. Jopa Uusitalon leikkimielisesti ehdottama salmiakkipastilli pärjää riisille varsin hyvin ravintoainevertailussa.

Salmiakkipastillissa on yllättäen riisiä enemmän kuitua, rautaa ja kalsiumia. Ja mitä tärkeintä: salmiakkipastillissa on vähemmän energiaa kuin vastaavassa määrässä riisiä. Salmiakkipastilli voi ehkä olla oivallista laihduttajan ruokaa! Luonnollisesti salmiakkipastillissa ei ole laisinkaan vitamiineja, mutta eipähän ole riisissäkään näitä vitamiineja juuri ollenkaan. Katso näiden ruoka-aineiden vertailu allaolevassa taulukossa:

Salmiakkipastilli 100 g

Perusravintoaineet

Proteiini 0.1g

Hiilihydraatti 63g

Rasva 0.2g

Energia 258.2kcal

Alkoholi 0g

Hiilihydraattifraktiot

Tärkkelys 30g

Sokerit 33g

Puhdistettu sokeri / Sakkaroosi 33g

Maitosokeri / Laktoosi 0.0g

Kuitu 20g

Rasvat

Tyydyttyneet 0.1g

Yksittäistyydyttymättömät 0g

Monityydyttymättömät 0g

Linolihappo 0g

Kolesteroli(GC) 0mg

Kivennäis- ja hivenaineet

Natrium 0.2g

Suola 0.4g

Kalium 0.1g

Magnesium 25mg

Kalsium 31mg

Fosfori 26mg

Rauta 1.8mg

Sinkki 0.1mg

Seleeni 1µg

Vitamiinit

A-vitamiini 0µg

D-vitamiini 0µg

E-vitamiini 0mg

K-vitamiini 0µg

C-vitamiini 0mg

Folaatti 0µg

Niasiini 0mg

Riboflaviini(B2) 0mg

Tiamiini(B1) 0mg

B12-vitamiini 0µg

Keitetty valkoinen riisi 100 g

Perusravintoaineet

Proteiini 6.1g

Hiilihydraatti 75.6g

Rasva 0.7g

Energia 338.0kcal

Alkoholi 0g

Hiilihydraattifraktiot

Tärkkelys 75.2g

Sokerit 0.4g

Puhdistettu sokeri / Sakkaroosi 0.3g

Maitosokeri / Laktoosi 0.0g

Kuitu 2.3g

Rasvat

Tyydyttyneet 0.1g

Yksittäistyydyttymättömät 0.1g

Monityydyttymättömät 0.1g

Linolihappo 0.1g

Kolesteroli(GC) 0mg

Kivennäis- ja hivenaineet

Natrium 0.0g

Suola 0.0g

Kalium 0.1g

Magnesium 34mg

Kalsium 6mg

Fosfori 110mg

Rauta 1.2mg

Sinkki 1.3mg

Seleeni 15µg

Vitamiinit

A-vitamiini 0µg

D-vitamiini 0µg

E-vitamiini 0mg

K-vitamiini 0.2µg

C-vitamiini 0mg

Folaatti 20µg

Niasiini 3mg

Riboflaviini(B2) 0mg

Tiamiini(B1) 0.1mg

B12-vitamiini 0µg

Lukija oivaltanee sen seikan, että me emme Samin kanssa suosittele teille salmiakkilounaita. Tämän vertailun tarkoituksena oli vain osoittaa miten ravinneköyhää tavallinen riisi on. Jopa salmiakkipastilli pärjää riisille varsin hyvin.

Kommentteja saa tulla.

Sami Uusitalo on aiemminkin ollut esillä terveysblogissani:
Tämän kirjoitti kello 37 kommenttia:
Avainsanat:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)