maanantaina, syyskuuta 08, 2008

Viisi minuuttia migreenistä

**
Tässä teille viiden minuutin ajaksi
uutta luettavaa migreenistä.

Scientific American -tiedelehti kirjoittaa elokuussa 2008 pitkään ja hartaasti tästä monia ihmisiä kiusaavasta vaivasta. Migreenin historia ulottuu ainakin 7 000 vuoden päähän. Kuitenkin tiedämme edelleen niin kovin vähän tästä salaperäisestä päänsärystä. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Migreenistä kärsii varovaisten arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä maapallollamme. Heillä on keskimäärin 1-2 koko päivän kestävää migreenikohtausta kuukaudessa, mutta 10 prosentilla kohtaukset ovat viikottaisia, 20 prosentilla kohtaukset kestävät 2-3 päivää ja peräti 14 prosenttia kärsii migreenistä joka toinen päivä vuoden ympäri.

Migreenikohtauksen laukaisee alkoholinkäyttö, kuukautiskierto, nestehukka, liikuntasuoritus, tunneperäinen jännitys, sään vaihtuminen, allergia, voimakas väsymys, huono unen laatu, nälkä, paineen vaihtelut, voimakkaat valot jne. Lisäksi migreeniin liittyy perinnöllisyys.

Miten migreenikohtaus alkaa? Uusimman tutkimustiedon mukaan migreenikohtausten oireiden koko kirjo esiintyy joillakin potilaista:
  • "alkunäytös" (esiintyy 60 % ihmisistä) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
    - keskittymisvaikeudet, voimakas haukottelu, uupumus, valo- ja ääniherkkyys
  • aura (30 %) kesto 20-60 min
    - näkyy kipinöitä ja voimakkaita valoilmiöitä, usein näkökentässä on myös tummia kohteita
  • päänsärky (100 %) kesto 4-72 tuntia
    - sietämätön päänsärky, voimakas valonarkuus, äänet voivat olla kiduttavia, pahoinvointi ja oksentelu, joskus kipu on toispuolista
  • "jälkinäytös" (70 %) kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin
    - valonarkuus säilyy, liikkuminen vaikeaa, veltto olo, uupumus, katseen kohdistaminen vaikeaa, jotkut potilaat pitävät itseään "zombeina"
Migreenikohtauksen alku on löytymässä aivorungon toiminnasta. Jostain syystä verenvirtaus aivorungossa lisääntyy äkisti. Tämä johtaa siihen, että aivorunko turpoaa ja se aistitaan epämiellyttävänä kiputilana. Itse kohtauksen ajaksi verenvirtaus rauhoittuu ja saattaa laskea huomattavankin alas. Aivorungossa on kohtauksen aikana erittäin vilkasta toimintaa ja monet potilaat näkevät tässä vaiheessa epilepsiassa tyypillisä näkyjä (aura). Aivorungossa on myrsky meneillään! Auravaiheen jälkeen ilmaantuva voimakas päänsärky aistitaan aivojen kolmoishermossa. Tämä hermo kerää kipuaistimuksia aivoissa olevasta kohdasta trigeminal nucleus, mistä kiputuntemukset säteilevät moniin paikkoihin aivorungossa.

Migreenikohtauksen hoito on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Lääkkeitä ei ole kehitetty erikseen migreeniä vastaan, vaan käytössä on yleisesti mieltä rauhoittavia lääkkeitä ja kipua sekä tulehdusta poistavia särkylääkkeitä. Tiedemiesten mukaan tulevaisuudessa on mahdollista saada parempia lääkkeitä migreeniin. Sellaisia lääkkeitä, jotka lieventävät myrskyistä alkuvaihetta. Tällaisia lääkkeitä (triptaanit) on jo olemassa, mutta ongelmana on, että ne vaikuttavat koko elimistössä. Kun paremmin hallitaan lääkkeen farmakologia, voidaan odottaa suuria edistysaskelia. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja harkitaan myös. Vakavassa mielessä on kokeiltu pieniä laitteita, jotka lähettävät magneettista säteilyä aivorunkoon. Näin on joissakin tilanteissa onnistuttu pysäyttämään migreenikohtaus alkuunsa.

On turvallista tietää, että migreenitutkimus on erityisen vilkasta.

Lähde: Scientific American, August 2008: 56-63

Aiemmin tässä sarjassa on ilmestynyt tällaisia juttuja:

Viisi minuuttia -sarja (20)

6 kommenttia:

  1. Lue ensin se kirja Oravasyndrooma, ennen kuin sanot mitään neurologiaan liittyvää. Mulla olis se kirja, mutta varmaan se vielä löytyy kirjakaupastakin... Kirjoittanut Jorma Palo, neurologi.

    VastaaPoista
  2. Jorma Palo on kirjoittanut aiheesta nettiinkin ainakin tämän verran - laitan linkkiin sen jutun, mitä ei enää monikaan muista.

    VastaaPoista
  3. Tuota noin, arvostan suuresti Jorma Paloa, mutta en ymmärrä mikä mielestäsi estää minua kertomasta migreenistä? Tuon Scientific American jutun takana on eteviä tiedemiehiä. Neurologian professori David W. Dodick (Mayo Clinic, Arizona) ja fysiologian, biofysiikan ja perinnöllisyystieteen professori J. Jay Gargus (UCLA, Irvine) takaavat migreeni -jutun laadukkuuden.

    VastaaPoista
  4. Teolliseen ruokaan lisätään aineita, joilla saadaan aikaan migreeni. Se täytyisi tietää ensin eikä vain yrittää saada kaikille jokin estolääkitys, jonka Kela korvaa. lapsiparatkin kärisvät jo migreenistä ja ihan turhaan - ja pilaavat elimistönsä niillä särkylääkkeillä:-(

    VastaaPoista
  5. Joskus vuosia sitten neurologi suosittele magnesium lisää koska oli havaittu että migreenikohtauksen aikana magnesium on alhaalla aivoissa. En tiedä pitääkö nykyisin paikkaansa mutta silti aika ajoin otan ylimääräistä magnesium lisää.
    Uuusinta uutta mitä kuulin viime syksyltä neurologilta 2kk migreenisession aikana on että 300mg Q10 vitamiinia on hyväksi migreenipotilaalla.
    Samoin neurologi on suositellut kahvin juontia ja sehän sopii :)

    VastaaPoista
  6. Kaisu Viikarilla on netissä ilmaiseksi ladattavissa kirjat Tetralogia ja Panacea. Molemmissa on aika mielenkiintoista luettavaa migreenistä, jälkimmäisessä (englanniksi) on etenkin tosi pitkä kappale ja mielenkiintoista pohdintaa, silmälasinäkökulmasta siis. Useilta potilailtaan on Viikari saanut migreenin pois, monilta paremmaksi.

    VastaaPoista