keskiviikkona, helmikuuta 28, 2007

Kohtuus kaikessa myös antioksidanttien suhteen

*
Ainakin osa yleisesti käytetyistä antioksidanttipillereistä
kasvattaa kuolemanriskiä, päinvastoin kuin näiden pillereiden markkinoijat väittävät. Tähän tulokseen päätyi tanskalainen tutkijaryhmä tehtyään aiheesta tehdyistä tutkimuksista ns. meta-analyysin. Kuolemanriskiä kasvattavat tanskalaisten mukaan beetakaroteeni sekä A- ja E-vitamiini. En ole lukenut tutkimusta (JAMA) ja olen pelkästään uutistoimistojen välittämän tiedon varassa. Jos kuitenkin on niin, että suurin painoarvo beetakaroteenin kuolemanriskin kohottamisessa, on peräisin Kansanterveyslaitoksen surullisenkuuluisasta SETTI-tutkimuksesta, niin pitäisin kohu-uutista ja tutkimusta varsin harhaanjohtavana. Tuo Syövänehkäisytutkimus (SETTI-tutkimus) on osoittautumassa täydelliseksi flopiksi! Tarkoituksenhakuisella tavalla SETTI-tutkimuksessa etsittiin vitamiineille jotain sellaista roolia mikä niillä ei ole (Beta Carotene "risks" proven false!). Ravitsemus herättää tunteita laidasta laitaan!

Tanskalaistutkijat löysivät aiheesta 68 satunnaistettua koetta, jossa oli mukana valtava määrä ihmisiä, yhteensä 230 000. Yksi näistä on todellakin Suomessa 1990-luvulla tehty SETTI-tutkimus. Tutkimukset jaettiin kahteen joukkoon, tieteellisesti laadukkaampiin ja heikompiin. Kun tarkasteltiin kaikkia kokeita yhdessä, ei antioksidanttien käytön ja kuolemanriskin välillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eli antidoksidanteista ei ollut sen enempää haittaa kuin hyötyäkään. Kun mukaan otettiin vain laadukkaat tutkimukset, oli koehenkilöitä edelleen yli 180 000 ja tutkimuksia 47. Näiden perusteella antioksidanttilisät lisäävät kuolemanriskiä 5%:lla. Beetakaroteenin käyttö lisäsi riskiä 7%:lla, A-vitamiini 16%:lla ja E-vitamiini 4%:lla. C-vitamiinin tai seleenin käyttö ei kasvattanut kuoleman todennäköisyyttä. Seleenillä näytti olevan tilastollisesti kuolemanriskiä pienentävä vaikutus kun mukana olivat kaikki tutkimukset. Kun laadultaan heikommat jätettiin pois, seleenin myönteinen vaikutus hävisi. Seleenilisän vaikutuksia koskevia tutkimuksia on parhaillaan meneillään maailmalla, joten siitä saadaan lisää tietoa lähivuosina.

Antioksidanttien syömistä on pidetty terveydelle edullisena, koska elimistössä muodostuu jatkuvasti ns. vapaita happiradikaaleja. Niillä on laboratoriokokeiden mukaan soluja rappeuttava vaikutus. Teorian mukaan antioksidantit eliminoisivat tämän haitallisen vaikutuksen. Soluviljelmissä antioksidantit vähentävät happiradikaaleja, mutta elimistössä tilanne ei ole ilmeisesti näin yksinkertainen. Tutkijat pohtivat mikä antioksidanteissa vaikuttaa haitallisesti. On mahdollista että elimistössä syntyvien vapaiden happiradikaalien poistamisesta seuraa, että joku korjausmekanismi ei pääse toimimaan kuten pitäisi. Varteenotettava seikka on sekin, että antioksidanttilisät eivät ole yhtä tiukan kontrollin alaisia kuin varsinaiset lääkkeeksi hyväksyttävät valmisteet. Joka tapauksessa, antioksidanttilisiä käytetään hyvin yleisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Arviolta 10-20% aikuisväestöstä eli 80-160 miljoonaa ihmistä näissä maissa käyttää niitä säännöllisesti. Jos ne lisäävät kuolemanriskiä nyt arvioidulla tavalla, niin kansanterveydelliset vaikutukset ovat suuret.

Tavattoman vaikea ottaa kantaa tähän asiaan. Oma mielipiteeni on tällä hetkellä, että antioksidanteista on enemmän hyötyä kuin haittaa ja niitä pitäisi nauttia kohtuullisia määriä luonnon omista antimista, ei pilleripurkista. Odotellaan mitä tuottelias tohtori Matti Tolonen kirjoittaa asiasta.

Goran Bjelakovic, Dimitrinka Nikolova, Lise Lotte Gluud, Rosa G. Simonetti, Christian Gluud. Mortality in Randomized Trials of Antioxidant Supplements for Primary and Secondary Prevention. Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 297: 842-857, 2007

Lähde: Radion tiedeuutiset, 28.2.2007

Hedelmällinen maitorasva

*
Maitorasvojen parjaus/valistus -kampanjat
ovat purreet hyvin. Kaupan hyllyiltä on turha etsiä monipuolista täysrasvaisten maitotuotteiden valikoimaa. Tarjolla on kevyitä vaihtoehtoja ajan hengen mukaisesti. Voita, täysmaitoa ja rasvaisia jogurtteja suosivaa ravintovalistajaa katsotaan kummeksuen ja tarpeen vaatiessa häntä kehotetaan lopettamaan tällainen valistustyö vaikkapa tähän tyyliin:

Makuasioista ei sovi kiistellä, muttei myöskään faktoja pidä vääristellä, eikä varsinkaan sotkea omia mielipiteitä tutkittuun tietoon. Kuten Christer Sundqvist juttunsa alussa toteaa, kuluttajista osa valittaa, ettei oikein tiedä keneen uskoa. Harmi, että hän itse sortui virheellisten tietojen esittämiseen – ja luultavasti lisäsi entisestään kuluttajien hämmennystä. Terveyden ammattilaisilla on haastava työ saada kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan. Heidän aikansa ei pitäisi mennä ristiriitaisten ja virheellisten käsitysten oikaisemiseen. (Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliiton kehittämispäällikkö Juoksija -lehdessä 10/2006, koskien puolueetonta juttuani meijerivoista samassa lehdessä)

Tässä tulee taas tätä "virheellistä tietoa" maitorasvoista. Kakkosleirissä on tänään ilon päivä! Yhdysvaltalaistutkijat ovat todenneet, että rasvaiset maitotuotteet vähentävät ovulaatiohäiriöitä ja sitä kautta lapsettomuutta. Ravitsemustieteilijä Jorge Chavarro Harvardin yliopiston kansanterveyden laitoksesta analysoi kollegoineen terveys- ja ruokavaliotiedot 18 555 naiselta, jotka olivat yrittäneet tulla tai tulleet raskaaksi 1991-1999. Iältään tutkitut olivat 24-42-vuotiaita.

Analyysi osoitti, että maitorasvalla oli merkitystä: mikäli nainen söi vähärasvaisesta maidosta tehtyjä kevyttuotteita kaksi tai useamman annoksen päivässä, ovulaatiohäiriöiden aiheuttama lapsettomuusriski oli 85 prosenttia suurempi kuin muilla. Sen sijaan jo yksi annos rasvapitoista maitotuotetta vähensi riskiä 27 prosenttia verrattuna naisiin, jotka nauttivat sellaisen korkeintaan kerran viikossa.

Tutkijat uskovat tuloksen selittyvän sillä, että maitorasva tai sen sisältämät rasvaliukoiset yhdisteet parantavat munasarjojen toimintaa. Tohtori Chavarro kehottaakin raskautta yrittäviä naisia syömään mieluummin maitorasvapitoista jäätelöä kuin rasvatonta jogurttia. Hän kuitenkin muistuttaa ajan hengen mukaisesti, että muutos ei saisi paisuttaa päivittäistä kalorimäärää, eikä tyydyttyneiden rasvojen kokonaismäärä saisi sekään lisääntyä.

J.E. Chavarro, J.W. Rich-Edwards, B. Rosner, and W.C. Willett. A prospective study of dairy foods intake and anovulatory infertility. Hum. Reprod. Advance Access published online on February 28, 2007

Tutkimuksen julkaisi Human Reproduction ja sitä puntaroi myös BBC tänään, ja Boston Globe, MSNBC, New Scientist, New Zealand Herald, Reuters, Telegraph, China Daily, CNN, USA Today, CBS News, Independent, My Fox, Olberlin Times, Meadow Free Press, Wyoming News, Scotsman, DailyRecord, ZeeNews, ym ym... jopa Helsingin Sanomat kirjoittaa uutisesta.

Lähde: Tiede-lehti, 28.2.2007

tiistaina, helmikuuta 27, 2007

Potkaise aineenvaihdunta käyntiin!

*
Vuoden luontaiselintarvike 2007
on Molkosan Vitality. Se antaa potkua aineenvaihduntaan. En ole itse kokeillut tuotetta. Tässä minulle toimitettu mainosteksti sellaisenaan. En ole täysin vakuuttunut tuotteen sopivuudesta kaikille. Kokeilkaa ja jos tuote miellyttää, iloitkaa asiasta.

Suomen Terveyskauppiaiden Liitto ry on valinnut vuoden 2007 luontaiselintarvikkeeksi A. Vogelin Molkosan Vitality –herajuomajauheen. Molkosan Vitality on maitoheratiiviste, johon on lisätty kuitua, vihreää teetä ja raikas appelsiinin maku. Molkosan Vitality rauhoittaa vatsaa, tehostaa ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa sekä antaa elinvoimaa.

Molkosan Vitalityn markkinoille tulo on ollut menestys joka puolella maailmaa. Englannissa, Harrogaten luontaistuotealan messutapahtumassa 2006, tuote valittiin vuoden luontaiselintarvikkeeksi heti markkinoille tulonsa jälkeen. Ensimmäiset erät tuotetta myytiin hetkessä loppuun, myös Suomessa. Perinteinen nestemäinen Molkosan maitoheratiiviste on yksi Vogelin suosituimmista tuotteista, mutta sen rinnalle kaivattiin tuotetta, joka tukisi monipuolisemmin suoliston tervettä toimintaa. Jauhemuodossa tuotetta on helppo käyttää ja uusi maku miellyttää”, kertoo toimitusjohtaja Marjatta Pyhähuhta A. Vogel Oy:stä.

Molkosan Vitality on prebiootti, joka ylläpitää vatsan hyvää bakteerikantaa ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. ”Suomalaisten vatsat tarvitsevat lisää kuitua, sillä saamme sitä vain noin 20 grammaa vuorokaudessa ja suositus olisi 25 - 35 grammaa. Herajuomajauheeseen on lisätty kuitua, joka tasapainottaa vatsan toimintaa ja verensokeria. L+ maitohappo auttaa puolestaan ylläpitämään tervettä bakteerikantaa suolistossa ja se tehostaa myös haitallisten kuona-aineiden poistumista kehosta”, kertoo A. Vogelin proviisori Kaija Heikkilä.

Molkosan Vitality valmistetaan tuoreesta, maitohappokäyneestä alppiherasta, joka sisältää runsaasti maidon hyvää tekeviä vitaaliaineita. Alppiniittyjen runsas kasvisto ja puhdas ilma antavat heralle ainutlaatuisen koostumuksen. Molkosan Vitalityn käytöstä hyötyvät kaikki, joilla on häiriintynyt suoliston bakteerikanta, ruoansulatusvaivoja, turvotusta ja heikentynyt vastustuskyky. Lisäksi tuote piristää ja lisää energisyyttä. Molkosan Vitality on erinomainen janojuoma sekä urheilu- ja palautusjuoma. Se sopii myös diabeetikoille.

Kaksi teelusikallista Molkosan Vitalitya pariin desiin vettä ja voimajuoma on valmis. 2 desilitraa juomaa sisältää 1.2 grammaa L+ maitohappoa ja 6,8 grammaa kuitua. Kahdesta lasillisesta saa jo lähes puolet vuorokauden kuituannoksesta. Jauhetta voi ripotella myös sellaisenaan jogurtin, viilin tai puuron joukkoon. Molkosan Vitality on pakattu 275 gramman kätevään kannelliseen pakkaukseen.

Proviisori Kaija Heikkilä A. Vogel Oy:stä valisti minua sähköpostilla: Molkosan Vitalityllä ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Molkosanille (vanha tuote, nestemäinen, jota on pohjana Vitalityssä) on meneillään yksi, josta odotamme paljon mielenkiintoisia tuloksia.

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007

Antibiootit ja lihavuus

*
Alexander Fleming kääntyy haudassa?
Hänen "keksimänsä" antibiootit yhdistetään lihavuuteen. Suomen Akatemian rahoittama MICMAN eli Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelman yhdessä tutkimushankkeessa selvitettiin antibioottien vaikutusta ja tehoa ihmiskehon normaaliin bakteerikantaan ja sitä kautta myös yllättäen ihmisen painoon.

Antibioottien arvioidaan pidentäneen ihmisen elinikää noin kymmenellä vuodella. Ihmisessä on keskimäärin puolitoista kiloa bakteereja, joista suurin osa on hyödyllisiä. Suomen Akatemian tutkimuksissa ilmeni, että viikon kestävällä antibioottikuurilla muutetaan koko ihmisen normaalia bakteerikantaa pitkäksi aikaa. Monet elimistössä olevat bakteerit kehittyivät vastustuskykyisiksi antibiooteille. Vastustuskykyiset kannat säilyivät suolistossa keskimäärin yhden vuoden. "Jotkut jäävät sinne pysyvästi", kertoo Kansanterveyslaitoksen professori ja kansanedustajaehdokas Pentti Huovinen. Tämän vuoksi turhia antibioottikuureja tulisikin välttää, koska ne lisäävät myös taudinaiheuttajabakteerien vastustuskykyä antibiooteille.

Antibiootit ovat elintärkeitä lääkkeitä ja parantavat monia tulehduksellisia sairauksia. Antibiootit eivät tunnetusti tehoa virusten aiheuttamiin tulehduksiin, kuten esimerkiksi flunssaan. Tämä onkin lääkäreiden suurena haasteena, sillä toistaiseksi ei ole objektiivista keinoa arvioida vastaanotolla sitä, johtuuko sairastuminen bakteeri- vai virusperäisestä infektiosta. Tämä johtaa liian usein siihen, että antibioottiresepti kirjoitetaan potilaille turhaan. Professori Huovisen mukaan lääkäreiden tulisikin saada tarkemmat kriteerit sille, miten ihmisiä tulisi hoitaa antibiooteilla. –Monesti potilaille annetaan antibiootti varmuuden vuoksi ja tästä ajattelusta pitäisi pyrkiä eroon.

Hyvin mielenkiintoista tietoa on saatu suolistobakteerien vaikutuksesta lihavuuteen. Ihmisen normaali bakteerikanta muodostuu syntymän yhteydessä ja säilyy läpi elämän. Lapsi onkin täysin steriili äidin kohdussa ennen syntymää. Hiljattain tehtyjen tutkimusten mukaan ihmisen bakteeristolla arvioidaan olevan vaikutusta ravinnon imeytymiseen. "Esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä on erilainen bakteeristo kuin normaalipainoisilla. Se merkitsee sitä, että bakteerit säätelevät rasva-ainevaihduntaa", toteaa Huovinen. "On ajateltu, että tietty bakteeristo käyttää paremmin ravintoa hyväksi ja kuluttaa energiaa tehokkaammin. Sen vuoksi paino joillakin ihmisillä nousee. Toisen teorian mukaan bakteerit juottavat sellaisia entsyymejä tai molekyylejä, jotka lisäävät rasvakudoksen määrää. Nämä ovat tällä hetkellä tosin vasta olettamuksia", korostaa Huovinen.

Lue myös ELVIRA -hankkeesta!

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 27.2.2007

maanantaina, helmikuuta 26, 2007

Kofeiini saattaa suojella iäkkäiden sydäntä

*
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan
kofeiini voi olla hyvää sydänlääkettä iäkkäille. Tutkimuksessa tarkistettiin noin 8000 32-86 -vuotiaan amerikkalaisen terveyttä. Heillä ei ollut tutkimuksen alkaessa mitään merkkiä sydän- ja verisuonitaudeista. Kun tarkistettiin miten paljon kofeiinia (kahvi ja kolajuomat) he olivat nauttineet, huomattiin runsaamman kofeiininkäytön ennustavan vähäisempää riskiä kuolla sydäntautiin. Tulosten tulkinnassa tosin huomattiin, että suojavaikutus saatiin ainoastaan niissä potilaissa, jotka olivat yli 65-vuotiaita ja joilla ei ollut korkeaa verenpainetta.

Lähde: Dagens Medicin, 26.2.2007

Tutkimusvilppiä laihdutuspillereistä

#
Forskning och Framsteg -lehden blogi
inspiroi minua kirjoittamaan tänään (26.2.2007) ikävästä tutkimusvilpistä. Japanilaisessa tutkimustuloksia esittelevässä erittäin suositussa TV-ohjelmassa on tapahtunut laajamittaista tutkimustulosten vääristelyä ja liioittelua. Tutkijoita on joutunut ikävään valoon kun heidän sanomisiaan on vääristelty kaupallisuuden ehdoilla.

Lopulliseksi haaksirikoksi muodostui ohjelmaosuus, jossa soijapapujen väitettiin auttavan painonhallinnassa. Kun ohjelman tietoja ruvettiin kriittisesti tarkistamaan kävi ilmi, että oli syyllistytty systemaattiseen vääristelyyn. Asiaa pidetään niin merkittävänä, että siitä on nähty aiheellista käydä keskustelua arvostetun Nature -lehden sivuilla. "Ohjelman tarkoituksena ei ole ollut kertoa tutkimustuloksista vaan saada katsojia ohjelmalle", kommentoi asiaa eräs japanilainen tutkija.

Tämä on hyvin valitettavaa, mutta ei mitenkään ennenkuulumatonta. Luontaistuotebisnes on usein hakeutunut parrasvaloihin varsin arveluttavin menetelmin. Olen jo pitkään kritisoinut luontaistuotekaupan laihdutusvalmisteita, joiden teho on lähes olematon.

Me elämme sellaista nopean mediatiedottamisen aikaa ja se on vaikeasti sovitettavissa tieteeseen, jonka perusluonteeseen kuuluu tutkimustulosten kärsivällinen ja aikaavievä tarkastelu ja pohdinta.

Juttelin erään toimittajan kanssa siitä, että mielestäni televisiosta puuttuu sellainen ohjelmakonsepti, jossa tieteellisiä löydöksiä käydään kriittisesti läpi ja asiantuntijatiimin johdolla esitellään suomalaisille tiede ikäänkuin ideoina eikä valmiiksi pureskelluina tuotteina. Toimittaja arvosti ideaani ja myönsi tällaisen ohjelman puuttuvan ohjelmatarjonnasta. Tosin hän ei pitänyt mahdollisena, että tällainen ohjelmaformaatti saisi lähetysaikaa. Ei sellaista ohjelmaa jaksaisi katsoa kuin kourallinen ihmisiä.

Viihteellisessä ohjelmassa tarjottu tutkimusvilppi uppoaa kansaan kuin häkä, mutta asiallisesti tutkimustöitä ruotiva ohjelma ei kiinnosta. Tällaiseen on menty.

Lähde: Forskning & Framsteg, 26.2.2007

Saastunutta vettä

*
Rasvan tuotekehittely on mennyt liian pitkälle
. Selailin äsken Kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokantaa. Sieltä löytyy margariinia, jota luonnehtisin lähinnä saastuneeksi vedeksi:

Kasvirasvalevite 23% Becel pro-activ extra light (vedellä jatkettua kasvirasvaa)

Tämä oli tarkoitettu huumoriksi. Älkää ottako tätä niin vakavasti! Toisaalta, eihän tuollaista margariinia kukaan järkevä ihminen käytä? Syökää voita ja juokaa vettä juomalasista.

Skype hypetystä

Ravintoaiheisten kirjoitusten sulattamiseksi saatte nyt vaihteeksi aimo pläjäyksen ravintotoimittajille suunnattua tietoa nettipuheluista. Tämä näyttäisi olevan sellaista Skype-ohjelman hehkutusta, mutta on tässä jutussa ihan hyvää muutakin tietoa.

Ilmaiset Internet-puhelut eivät ole enää asiaan vihkiytyneiden harrastajien yksinoikeus, vaan ne ovat jokaisen tietokoneenkäyttäjän ulottuvilla. Nettipuheluilla voi säästää pitkän pennin niin kaveripiirin yhteydenpidossa kuin ulkomaanpuheluissakin.

Miltä kuulostaisi mahdollisuus puhua tuntikausia ilmaiseksi ystäviesi kanssa toiselle puolelle maailmaa? Entä rajoittamattomat soitot kotimaan lankanumeroihin parin euron kuukausihintaan? Tämä ei ole tulevaisuuden utopiaa, vaan täyttä totta. Internet-puhelut ovat mullistaneet päivittäisen yhteydenpidon teinistä mummoon ja kaveriporukoista yritysmaailmaan.

Internet-puheluiden hyödyntäminen ei enää edellytä syvällistä tietotekniikan asiantuntemusta tai kalliita oheislaitteita. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan vain tietokone, nettiyhteys, kuulokkeet ja mikrofoni, sekä jokin lukuisista maksuttomista puheluohjelmistoista.

Internet-puheluohjelmistoista tunnetuin on Skype, joka on noussut parissa vuodessa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Vuonna 2003 esitelty ohjelmisto on kasvanut nopeasti valtavaan suosioon ja muuttanut pysyvästi puheviestinnän käyttötapoja. Skypellä on jo yli 170 miljoonaa käyttäjää, ja yhtiö arvioi, että jo seitsemän prosenttia kansainvälisistä kaukopuheluista soitetaan Skypellä.

Vireästä kännykkä- ja nettikulttuuristaan tunnettu Suomi kuuluu Skypen käytössä edelläkävijämaihin. "Suomi toimii meille eräänlaisena näyteikkunana siihen, miten Skypeä todennäköisesti käytetään tulevaisuudessa. Suomalaiset ovat tarttuneet nopeasti Skypen mahdollisuuksiin niin vapaa-ajalla kuin yrityksissäkin. Käyttäjämäärät kasvavat kovaa vauhtia", kertoo Skypen lisäpalveluista vastaava johtaja Jonas Kjellberg.

Skypen maksuttomalla ohjelmistolla voi soittaa ilmaiseksi toisille Skype-käyttäjille kaikkialla maailmassa. Tavallisten puheluiden lisäksi Skype mahdollistaa videoyhteyden keskustelukumppaniin web-kameran avulla. Ohjelmistolla onnistuu lisäksi chat-keskustelu sekä tiedostojen, kuten kuvien lähettäminen. Skype on turvallinen käyttää, sillä kaikki sen liikenne kulkee verkossa vahvasti salattuna.

Euroopan verkkomainontaliiton (EIAA) vuonna 2006 toteuttaman tutkimuksen mukaan jo 45 prosenttia eurooppalaisista käyttää Internetiä päivittäin. Keskimäärin eurooppalaiset Internet-käyttäjät viettävät viikoittain netissä 11 tuntia ja 20 minuuttia. Internet-palveluiden parissa käytetyn ajan lisääntyessä on luontevaa, että myös henkilökohtainen viestintä siirtyy verkkoon. EIAA:n tutkimuksen mukaan viime vuonna jo 15 prosenttia eurooppalaisista nettikäyttäjistä hyödynsi verkkoa myös puheluihin. Määrä kasvoi puolella edellisvuodesta.

Internet-puheyhteyksistä ja chat-palveluista on tullut itsestään selvä osa päivittäistä sosiaalista kanssakäymistä kännykän ja sähköpostin rinnalla. Kaveripiirin pääasialliseksi viestintävälineeksi on nousemassa yhä useammin Skype tai muu Internet-viestintäväline, ja kännykkää käytetään vain silloin, kun toinen osapuoli ei ole tietokoneen äärellä.

Helpotusta koti-ikävään! Skype ja muut pikaviestimet ovat tuoneet helpotusta niin nuorten kuin heidän vanhempiensakin kännykkälaskuihin. Kenties eniten "skypettämisestä" hyötyvät kuitenkin ne, jotka pitävät tiiviisti yhteyttä ulkomailla asuviin ystäviinsä tai perheenjäseniinsä. Ennen soittelua hillitsivät ulkomaanpuheluiden kalliit hinnat, mutta ilmaisten Internet-puheluiden myötä ei kelloa tarvitse enää vilkuilla.

Kun suomalainen Johanna meni naimisiin australialaisen Glenin kanssa, nettipuheluista löytyi luonteva väline mannertenväliseen yhteydenpitoon. "Kuulin ensi kertaa Skypestä ystäviltäni. Mieheni innostui uudesta mahdollisuudesta jutella säännöllisesti Melbournessa asuvien perheenjäsentensä ja ystäviensä kanssa", Johanna kertoo.

Nyt osat ovat vaihtuneet. Johanna muutti viime syksynä Glenin mukana Australiaan ja hän käyttää Skypeä lähes päivittäin. "Lähettelen pikaviestejä, soitan tietokoneelta toiselle ja hoidan juoksevia asioita SkypeOut-toiminnon avulla. Käytän Skypeä aina ulkomaanpuheluita soittaessani, koska se on yksinkertaisesti edullisin vaihtoehto", Johanna kertoo.

Skypen lisäksi Johanna ja Glen ovat liittäneet tietokoneeseen web-kameran, josta onkin tullut korvaamaton laite. Kun koti-ikävä yllättää, Johanna voi jutella ystävien ja perheen kanssa videokuvan kera. Viime aikoina hän on seurannut tiiviisti hyvän ystävänsä kaksosten kehitystä. "Skype on helpottanut sopeutumistani uuteen kotimaahan merkittävästi. Tiedän, että olen välimatkasta huolimatta aina vain muutaman klikkauksen päässä Suomessa asuvista läheisistäni".

Internet-puhelut ja chat-työkalut ovat löytäneet tiensä kuluttajakäytöstä myös yrityksiin. Skypen kaltaiset ohjelmistot liitetään yhä useammin osaksi yrityksen muuta tietotekniikkaa. "Skype on saavuttanut maailmanlaajuisen suosionsa tarjoamalla helpon ja maksuttoman tavan pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin kaikkialla maailmassa. Yrityskäyttäjien määrä kasvaa kuitenkin todella nopeasti, ja yritykset tuovat jo lähes kolmanneksen Skypen liikevaihdosta", Skypen Jonas Kjellberg sanoo.

Hiljattain tehdyn kyselyn mukaan 95 prosenttia Skypeä käyttävistä yrityksistä kertoo säästäneensä kustannuksissa ja 80 prosenttia uskoi Skypen myös lisänneen tehokkuutta. Lisäksi 62 prosenttia yrityksistä sanoi asiakasyhteydenpitonsa parantuneen Skypen helppokäyttöisyyden ansiosta. 76 prosenttia vastaajista kertoi yhteistyön kollegojen kanssa lähentyneen. "Internet-tekniikan täysipainoinen hyödyntäminen tuo monille yritykselle selkeän kilpailuedun kustannussäästöjen sekä tehostuneen kommunikaation myötä. Skype onkin löydetty erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä", Kjellberg jatkaa.

Sähköpostiin verrattuna chat on monella tapaa välittömämpi, ja siinä saa heti tiedon viestin perillemenosta. Skype onkin mainio työkalu monelle pienyritykselle, joka haluaa kustannustehokkaan ratkaisun tavallisen puhelimen ja sähköpostin tueksi. Useilla paikkakunnilla toimiva yritys pystyy järjestämään helposti esimerkiksi ilmaisen puhelinneuvottelun viiden henkilön välillä.

Skypen liiketoiminta perustuu maksullisiin lisäpalveluihin, joihin kuuluvat muun muassa puhelut Skypen ja tavallisten puhelinten välillä, vastaajapalvelut ja soitonsiirrot. Skypen uusin versio toi mukanaan myös mahdollisuuden lähettää tekstiviestejä matkapuhelimiin. Viimeisimpänä uutuutena Skype esitteli kiinteähintaisen Skype Pro -palvelun, joka tarjoaa kahden euron kuukausihintaan mm. maksuttomat puhelut kotimaan lankaliittymiin.

Tavallisiin puhelimiin soitettujen SkypeOut-puheluiden hinta riippuu ainoastaan puhelun kohdemaasta, ei siitä mistä soitetaan. Erityisesti suuriin maihin kuten Yhdysvaltoihin soitetut SkypeOut-puhelut ovat merkittävästi edullisempia kuin tavalliset ulkomaanpuhelut.

Skypestä on tullut suosittu työkalu paljon matkustaville, sillä hotellin nettiyhteyden kautta kannettavasta tietokoneesta soitettu SkypeOut-puhelu maksaa useimmiten vain murto-osan oman matkapuhelimen käytöstä ulkomailla. Avointen langattomien verkkojen yleistyessä monet liikematkustajat ovatkin luopuneet lähes kokonaan kännykän käyttämisestä matkoilla.

Skype on saatavilla Windows-, Mac- ja Linux-tietokoneisiin sekä PocketPC-kämmenmikroihin. Ohjelmiston voi ladata ilmaiseksi Skypen verkkosivuilta, ja sen käyttöön tarvitaan vain tietokone, Internet-yhteys ja mikrofonikuulokkeet. Ohjelmistoa voi myös käyttää tietokoneen tai kannettavan omilla kaiuttimilla ja sisäänrakennetulla mikrofonilla, mutta tällöin puhelun äänenlaatu yleensä kärsii kaikumisen vuoksi.

Skypen käyttöön avautuu lisämahdollisuuksia erilaisten oheislaitteiden ja -palveluiden avulla. Skype tarjoaa mm. yhdessä suomalaisen Lilli Groupin kanssa laite- ja palvelupaketin, joka sisältää Lillille sovitetun Skype-ohjelmiston valmiilla asiakastukikontakteilla, web-kameran, stereokuulokkeet ja 30 minuutin prepaid-setelin Skypen maksullisiin lisäpalveluihin.

Skypen ominaisuuksia ja lisäpalveluita:
  • Ilmaiset ääni- ja videopuhelut toisille Skypen käyttäjille
  • •Skype Pro -palvelu, joka mahdollistaa kahden euron kuukausihinnalla puhelut kotimaan lankaliittymiin ilman minuuttiveloitusta
  • •Edulliset SkypeOut-puhelut tavallisiin puhelimiin
  • •Puhelinneuvottelut enintään viiden henkilön kesken
  • •SkypeIn-numero, jonka avulla Skypeen voi soittaa tavallisista puhelimista
  • •Vastaajapalvelu Skype-soitoille ja tavallisille puheluille
  • •Tekstiviestit matkapuhelimiin
  • •Soitonsiirto toiseen Skype-tunnukseen tai tavalliseen puhelimeen
Skype-ohjelmiston voi ladata ilmaiseksi osoitteesta www.skype.fi. Ohjelmisto toimii myös suomen kielellä.

Lähde: Deskin uutispalvelu ravintotoimittajille, 26.2.2007

sunnuntaina, helmikuuta 25, 2007

Transseja nolla - sitten on hyvä olla!

**
Kun muualla maailmassa
käynnistetään tempauksia teollisten transrasvojen vähentämisen puolesta, Suomessa viralliset tahot reagoivat tilanteeseen vaikenemalla perisuomalaiseen tapaan asiasta. Esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen Fineli-ravintotietokannasta on vähin äänin poistettu tiedot ravintoaineiden transrasvapitoisuuksista! Ainoat tahot, jotka pitävät (teollisten) transrasvojen vaaroista valistamista arvossaan, ovat:
  • vaihtoehtoisia ruokavalioita suosivat yhteisöt
  • eräs eduskuntaan pyrkivä ehdokas
  • yksittäiset valveutuneet kansalaiset
Ensiksi mainittu yhteisö saa tämän asetelman myötä aivan turhan paljon aihetta viranomaisvetoisen ravintovalistuksen (Kansanterveyslaitos, Sydänliitto, Diabetesliitto, yliopistot ym.) rienaamiseen. On ihan selvää, että 1990-luvulla elintarviketeollisuudessamme aloitettu pyrkimys alentaa synteettisten transrasvojen käyttö, on nyt syytä viedä päätökseen. Kuluttajan pitää saada tuoteselostetta silmäillessä hyvällä fiiliksellä huudahtaa:

Transseja nolla, nyt on hyvä olla!

Rakkaat suomalaiset! Ottakaa selvää teollisista transrasvoista, painostakaa elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavia viranomaisiamme, ostakaa mahdollisimman vähän jalostettuja elintarvikkeita, huomioikaa teollisten transrasvojen aiheuttama terveysriski, suosikaa puhdasta ja monipuolista kotiruokaa.

Lukekaa lisää transrasvoista esimerkiksi Anja Nysténin erinomaisesta nettikirjoituksesta tai minun omasta nettikirjastani (Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, 10 euroa). Vasabladet kirjoittaa tänään (25.2.2007) transrasvoista: Annika Aho. Inga gränser för farliga fetter (Vaarallisille rasvoille ei raja-arvoja)

Aiemmin olen kirjoittanut näin transrasvoista:
Apinakin sen tietää - transrasvat lihottavat
Kellogg vähentää transrasvojen käyttöä
Kentucky Fried Chicken luopuu lähes täysin transrasvoista
Kovaa vääntöä transrasvasta
Transrasvat aiheuttavat hedelmättömyyttä
Transrasvat eivät mene avaimenreiästä läpi
Transrasvat kuriin rapakon takana
Transrasvat pois pikaruoasta
Transrasvat puhuttelevat Pohjoismaissa

perjantaina, helmikuuta 23, 2007

Ruokavalioiden TOP78

*
Kommentointi on varsin vilkasta!

Hämmästellään yhdessä
erilaisten laihdutus-, elämänhallinta ja terveysdieettien lukumäärää. Listasijoitus määräytyy salaisen laskukaavan mukaan, johon sisältyy mm. laskelma tieteellisten tutkimustöiden lukumäärästä, ruokavalion järkevyydestä ja käyttökelpoisuudesta. Mitä korkeammalla listalla ruokavalio esiintyy, sitä todennäköisempää on, että dieettiin kannattaa uhrata aikaa ja rahaa. Dieetti on sitä lähempänä huuhaata, mitä alimpana listalla se esiintyy. Viime aikoina mm. vähähiilihydraattisista dieeteistä on julkaistu varsin runsaasti korkealuokkaisia tutkimustöitä ja näiden dieettien listasijoitus on jonkin verran noussut. Ravitsemus herättää tunteita ja vuorenvarmasti tämä lista myös kuohuttaa monien mieliä. Teidän kannattaa protestoida mikäli havaitsette suosikkidieettinne jääneen epäilyttävän kauas kärjestä. Perehdyn tilanteeseen ja korjaan mahdollisesti sijoituksen seuraavalla päivityskerralla mikäli siihen on aihetta. Suoranaisiin virheisiin puutun välittömästi. Huomioikaa, että tämä on minun henkilökohtainen käsitykseni ruokavalioiden järjestyksestä ja kenenkään ei pidä listan takia menettää yöuniaan!

Suluissa näkyy edellinen listasijoitus.

  1. (1) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset
  2. (3) Glykeeminen indeksi ("verensokeriblues")
  3. (2) Ortoglykeeminen painonhallinta
  4. ( - ) Kiloklubi ohjelma
  5. ( - ) Keventäjät ohjelma
  6. (5) Kasvisruokavalio
  7. (4) ENE-dieetti (VLCD-dieetti, Nutrifast-dieetti)
  8. ( - ) Harvardin dieetti
  9. (11) Zone dieetti (Barry Searsin dieetti)
  10. (9) Atkinsin dieetti (ketogeeninen dieetti)
  11. (7) Omenalla ohuemmaksi dieetti
  12. (6) Painonvartijat
  13. (12) Montignac
  14. ( - ) Nutrilett
  15. (8) Näkkileipädieetti
  16. (10) Pritikinin dieetti
  17. (14) Välimeren dieetti
  18. ( - ) Mercolan dieetti ("Ilman viljaa" -dieetti)
  19. ( - ) Bernsteinin dieetti
  20. (15) Kosher-dieetti
  21. ( - ) Schwarzbeinin menetelmä
  22. (17) Mammadieetti
  23. (18) Elävä ravinto
  24. ( - ) Sugar Busters -dieetti
  25. ( - ) Lutzin dieetti
  26. (16) Body for Life
  27. (19) Fuhrmanin dieetti
  28. (20) Gersonin dieetti
  29. (21) Okinawan dieetti
  30. (22) Total Wellbeing Dieetti
  31. ( - ) Pellinki-dieetti ("Heikkilän" ruokavalio)
  32. ( - ) H-limit-dieetti ("Loikkasen ruokavalio")
  33. (13) Scarsdalen dieetti
  34. (27) Kivikauden dieetti (Paleodieetti)
  35. ( - ) Tohtori Pakarisen dieetti
  36. (24) Gluteeni-kaseiinivapaa dieetti
  37. (26) Perunadieetti
  38. (28) Makrobioottinen dieetti
  39. (29) Evoluutiodieetti
  40. (30) Robbinsin dieetti
  41. (31) Grahamin dieetti
  42. ( - ) Hellerien dieetti ("Hiilihydraattiriippuvaisen dieetti")
  43. (32) Perriconen dieetti
  44. (33) Laihduttaminen kaloreita laskemalla
  45. (25) Fit for Life ("Elämäsi kuntoon")
  46. (34) Riisidieetti (Duke University Diet)
  47. ( - ) Allévo ohjelma
  48. (36) Hunza dieetti
  49. ( - ) Ezrin dieetti ("Rasvasi avulla hoikaksi", Insulin control diet)
  50. (37) Vichyvesi dieetti
  51. (38) Aineenvaihdunta dieetti
  52. (39) Seksidieetti
  53. ( - ) Hamptons dieetti
  54. (52) Herbalife
  55. (40) Hollywood dieetti (South Beach Diet)
  56. (41) Detox dietti
  57. ( - ) Go-dieetti
  58. ( - ) Protein Power -dieetti
  59. (42) Korkeaproteiininen dieetti
  60. (43) Stillmanin dieetti
  61. (44) Hedelmädieetti
  62. (35) Kaalisoppadieetti
  63. ( - ) Easy Body ohjelma
  64. (45) Halleluja dieetti
  65. (46) Best bet dietti
  66. (47) Craigin ohjelma
  67. (48) Mehiläisen dieetti
  68. ( - ) Rasvanhuuhteludieetti ("Fat Flush", Gittlemanin dieetti)
  69. (49) Ananasdieetti
  70. (50) Lentoemäntä dieetti (4 päivän ihmedieetti, uranaisen dieetti)
  71. (51) Israelin armeijadieetti
  72. (53) Yhden päivän juomadieetti
  73. ( - ) Pysy solakkana CD
  74. (54) Veriryhmädieetti (D'Adamon Dieetti)
  75. (55) Roskaruokadieetti
  76. (56) Tietokonehakkerin dieetti (Hacker's diet)
  77. (57) Buddhalaisdieetti
  78. (58) Valoravinto (Breatharian diet)

Kansan terveys vastaan Kansanterveyslaitos

*
Elämme jännittävää
kansalaisvaikuttamisen aikakautta. Terveystietoiset ja asiantuntevat suomalaiset kysyvät ja kommentoivat tässä blogissa, netin keskustelupalstoilla, luennoilla ja puhelimessa yhä hanakammin terveyteen ja ravintoon liittyviä asioita. Tässä muutamia aitoja kannanottoja viime kuukausilta:
  • miten on mahdollista, että lisääntyneestä ravitsemusvalistuksesta huolimatta kansa jatkaa lihomistaan? Eivätkö kansalliset ravitsemussuositukset toimikaan niin kuin luvataan? Miksi ruis ei suojaa suomalaisia? Minun osaltani ruisleivän kritiikki kohdistuu siihen, että eri kuitutyyppejä ei eritellä ja että ruista hypetetään, vaikka siinä niitä geeliytyviä ei kovin paljon olekaan. Rasvat on karsittu minimiin kaupoista, miten voidaan syyttää rasvaa lihomisepidemiasta, ehkä syy onkin sokerissa?
  • voisiko olla niin, että valtimonkovettumatauti johtuisi korkeasta verenpaineesta eikä siitä korkeasta kolesterolista?
  • onko ravintomme viime vuosina köyhtynyt ja sen takia pitää ottaa niitä ravintolisiä?
  • moni asiantuntija valvoo tarkkaan omaa tutkimusaluettaan ja kieltäytyy lausumasta mitään sellaista joka vähäisessäkään määrin osoittaisi, että hän olisi itse tehnyt pienintäkään virhearviointia koskien terveyttä ja ravitsemusta. Eikö tämä ole aika kummallista maailmassa jossa koko ajan tehdään virheitä, pieniä ja suuria?
  • tutkijat ovat riippuvaisia elintarvike- ja lääketeollisuuden sponsoroinnista. Ei kai tutkija omaa oksaansa lähde sahaamaan?
Kritiikin kärki kohdistuu luonnollisesti Kansanterveyslaitokseen, onhan tämän laitoksen käsissä tärkeä mielipideilmaston muokkausmahdollisuus ja -vaatimuskin. Verovarojen voisi ehkä toivoa uppoavan parempaan maaperään. Pidätän oikeuden olla ottamatta kantaa näihin yllä oleviin väitteisiin ja kysymyksiin. Lukekaa väitteet huolella, pitäkää ajatustauko ja kommentoikaa tarvittaessa.

Ribes Nigrum Rules!

Mustaherukka (lat. Ribes nigrum) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toimesta valittu vuoden 2007 rohdoskasviksi. Mustaherukka ansaitsi arvonimensä pitkän käyttöhistoriansa, monipuolisten ominaisuuksiensa sekä terveydellisistä ominaisuuksistaan saadun laajan tutkimustiedon perusteella, sanotaan perusteluissa.

Mustaherukka eli mustaviinimarja on tuttu puutarhamarja, jota hyödynnetään Suomessa monipuolisesti muun muassa vitamiinipitoisena ruokamarjana, mehuna, hilloina, viininä, liköörinä ja teeaineksena. Rohdoskäytössä sitä käytetään ravintolisinä yleisimmin sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Mustaherukka on turvallinen vaihtoehto hoitaa terveyttä ja tilapäisiä vaivoja luonnon tarjoamin keinoin.

Edellisinä vuosina vuoden rohdoskasviksi on valittu seuraavat rohdoskasvit:

2006 Inkivääri
2005 Tyrni

2004

Mustikka

2003

Ruusujuuri

2002

Oliivipuu

2001

Karpalo

2000

Neidonhiuspuu

1999

Rannikkomänty

1998

Mäkikuisma


Lähde: Finfoodin uutiskirje, 23.2.2007

torstaina, helmikuuta 22, 2007

Lihavuus ja moraali

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti!
Lihavuus on minulla kestosuosikkina
. Tällaista olen aiemmin kirjoittanut lihavuudesta:
Löysin työpöydältäni lojumasta lukemattomien kirjoitusten pinosta eripainoksen nimeltään Lihavuus ja moraalinen paniikki. Sen on kirjoittanut tutkija Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopiston projektisuunnittelija. Kirjoitus on haastava lukuisten vierasperäisten sanojen takia, mutta tässä tätä blogia ylläpitävän täystollon täsmäsuomennos muutamasta keskeisestä asiasta.

Lihavuudesta on totuttu keskustelemaan lähinnä lääketieteen ja terveyshaittojen näkökulmasta. Tämä johtuu osaltaan siitä, että lääketiede on jo pitkään yksin hallinnut sekä tietoa että tulkintoja lihavuudesta. Lihavuuden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia ja merkityksiä on selvästi tutkittu liian vähän. Viime vuosina tilanne on alkanut muuttua ja tällä hetkellä lihavuuden tutkimusta pohditaan yhä laajemmasta näkökulmasta sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Tutkimusten ja tieteellisenkin keskustelun kohteiksi ovat nousseet mm. lihavuuden sosiaaliset rakenteet, lihavuuden leima ja kaikki sen erilaiset seuraukset, kuten syrjintä ja keskustelun sivuuttaminen, näkyvyys mediassa sekä ihmisten henkilökohtaiset kokemukset lihavuudesta.

On käynyt yhä selvemmäksi, että lihavuus ei ole pelkkä terveyskysymys, vaan sen merkitys ja seuraukset ovat huomattavasti moninaisemmat. Lihavuudella on niin kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset kuin psykologiset ulottuvuutensa. Vaikka lihavuudesta on keskusteltu paljon, väitän, että julkisen keskustelun perusteella on erittäin vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa lihavuudesta ja sen eri merkityksistä. Lihavuusuutisointi on usein varsin asenteellista, sirpaleiseen tietoon perustuvaa ja epäanalyyttistä, joskus myös varsin sensaatiohakuista. Julkisessa lihavuuskeskustelussa näyttää lisäksi usein sekoittuvan yhdeksi sekavaksi vyyhdeksi nämä kaikki asiat:
  • lääketieteelliset tutkimustulokset terveyshaitoista
  • sovelias terveyskäyttäytyminen
  • käsitykset sosiaalisesti hyväksyttävästä ruumiista ja käytöksestä
  • stereotyyppiset moraaliset arviot lihavien ihmisten henkilökohtaisista ominaisuuksista ja elämäntavoista
Kun kyse on merkittävästä lihavuudesta, painon pudottaminen pienentää terveyshaittojen riskiä, mutta lievän ylipainon terveyshaitat ovat edelleen erittäin kiistanalaiset. Terveellinen paino on ylipäätään erittäin vaikea määrittää, ja terveelliselle ylipainolle ja lihavuudelle asetetut rajat, kuten painoindeksiluokitus, ovat parhaimmillaankin keinotekoisia ja tulkinnanvaraisia. Kuten Marjaana Lahti-Koski toteaa, kansa ei jakaudu suoraviivaisesti kahteen ryhmään, lihaviin ja laihoihin. On jopa esitetty näkemyksiä, joiden mukaan lihavuuden kohdalla hoito voisi toisinaan olla haitallisempaa kuin itse lihavuus. Tässä tarkoitetaan esimerkiksi toistuvien rankkojen laihdutuskuurien elimistölle aiheuttamaa rasitusta, lääkehoidon riskejä, toistuvien epäonnistumisten aiheuttamia itsetunto-ongelmia jne. Jotta saadaan selvitettyä painon merkitys terveydelle luotettavasti, on otettava samanaikaisesti huomioon myös monia muita tekijöitä:
  • perimä
  • ikä
  • sukupuoli
  • etninen tausta
  • koulutus- ja tulotaso
  • laihdutushistoria
  • fyysinen kunto
  • lihavuuden leima
Lihava ihminen ei täytä normiruumiin vaatimuksia: kokoa, painoa, ulkonäköä tai oletettua terveyttä. Lihavuus edustaa kulttuurissamme sairautta, epäviehättävyyttä ja kontrolloimattomuutta. Tutkija Stiina Hänninen on tutkimuksessaan tullut siihen johtopäätökseen, että lihavuus koetaan epäterveelliseksi, itse aiheutetuksi ja rumaksi.

Hoikkuusihanteesta tulee normi, johon kaikkien odotetaan pyrkivän. Kun normaalin terveen ruumiin käsitetään tarkoittavan vain hoikkaa ruumista, mikä tahansa muu ruumiin koko tai paino nähdään poikkeavuutena ja korjattavana vikana. Hoikkuusnormin rikkomisesta seuraava rangaistus, leimautuminen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden väheneminen, on niin ankara, että on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, että lihavuudesta eroon pääsemisestä tulee monelle myös sosiaalinen pakko.

Lihavuuden katsotaan olevan ikään kuin ulkoisena merkkinä henkilön heikosta luonteesta ja huonosti hallituista elämäntavoista. Lihavuutta pidetään yleisesti esimerkiksi merkkinä laiskuudesta, ahneudesta, sairaudesta, itsekontrollin puutteesta ja heikoista älyn lahjoista. Varsin yleisesti oletetaan, että lihavuuden ja mainittujen ominaisuuksien välillä on selvä syyseuraussuhde. Vastuun painonhallinnasta katsotaan olevan henkilökohtainen ja siinä epäonnistuminen nähdään henkilökohtaisena ongelmana. Lihavuudesta syytetään lihavaa itseään, ja näin ollen myös lihavuuden seuraukset jäävät yksilön itsensä kannettaviksi. Ehkä juuri siitä syystä, että lihavuus nähdään itse aiheutettuna tilana, lihavuuden leimaa ja sen seurauksia pidetään usein oikeutettuina. Lihavuudesta on edelleen sallittua esittää mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka jostain muusta ruumiillisesta erosta, puhuttaessa nähtäisiin asenteellisina, syrjivinä, sivuasioina ja tätä ihmisryhmää leimaavina.

Joidenkin tutkimusten mukaan kuviteltu tai todellinen lihavuus on yksi naisten syyllisyyden ja häpeän tunteiden tärkeimpiä lähteitä. Ei ole siten mikään ihme, että niin moni normaalipainoinenkin nainen laihduttaa jatkuvasti. Yksi lihavuuden leiman seurauksia on, että lihavuus nähdään jonkinlaisena välitilana vaikka usein lihavuus on pysyvä ominaisuus. Pysyvästi lihavaa ihmistä ei yksinkertaisesti sallita. Tämä on yksi lihavuudella leimaamisen vakavimpia seurauksia. Jos katsotaan, että ruumis on yksilöllisyyden perusta, jatkuvalla kyseenalaistamisella, on väistämättä seurauksensa. Vaikka lihavuutta ei ole pystytty konkreettisesti hävittämään, lihava ihminen on saatu subjektina katoamaan.

Vakavaksi vetää lihavuuden vertaaminen kulkutautiin. Suomalaisessain keskustelussa lihavuuttaa on kutsuttu epidemiaksi, joka leviää kontrolloimattomasti. Lihavuuden sanotaan uhkaavan kansan- ja eritoten lasten ja nuorten terveyttä sekä johtavan lyhentyneeseen elinaikaennusteeseen. Britannian lehdistössä todettiin tylysti, että nykylapset kuolevat ennen vanhempiaan lihavuuden vuoksi. Odottavien äitien lihavuuden otsikoitiin taas vaarantavan syntymättömän lapsen terveyden. Lyhyessä ajassa media teki lihavuudesta koko kansan olemassaoloa uhkaava ensisijainen tekijä. Keskustelussa olivat vahvasti läsnä ihmisryhmän syyllistäminen ja paheksunta. Lihavien lisäksi samalla syyllistettiin lasten vanhemmat vastuuttomasta lasten kasvattamisesta.

Lihavuudesta tiedottaminen on usein yksipuolista. Mediassa käytetään enimmäkseen lihavuuden haittoja korostavia tutkimuksia. Samaten puhutaan lähes yksinomaan laihduttamisen eduista, mutta sivuutetaan tutkimus, jossa laihduttamisen haitalliset seuraukset ovat tulleet esiin. Erityisesti lääketieteelliseen lihavuustutkimukseen suhtaudutaan mediassa edelleen usein kyseenalaistamatta, aivan kuin tähän tietoon ei liittyisi lainkaan ideologisia, poliittisia tai taloudellisia vaikuttimia. Esimerkiksi turhan harvoin näkee mainittavan elintarviketeollisuuden, lääketeollisuuden tai laihdutusbisneksen roolia lihavuusongelman ylläpitäjinä tai mahdollista eturistiriitaa ja eettistä ongelmaa, joka syntyy, kun lääketehtaiden palkkalistoilla olevat laihdutusvalmisteiden kehittäjät ovat mukana asiantuntijoina kansallisten terveystavoitteiden laadinnassa.

Toisinaan media myös levittää väärää tai värittynyttä tietoa, millä voi olla vakavia seurauksia. Tästä erinomainen esimerkki on Isossa-Britanniassa julkisuuteen päästetty tieto, jonka mukaan lihavuuden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi saa avustusta 899 100 brittiä. Esitetty luku oli päätähuimaava ja lopulta kävikin ilmi, että oikea luku oli 900! Toinen esimerkki: kesän alussa vuonna 2004 Ison-Britannian ja Suomenkin lehdistössä nousi kohu kolmevuotiaasta lapsesta, joka oli lööppien mukaan kuollut lihavuuteen. Otsikot olivat sensaatiohakuisia, kuten "lapsi tukehtui omaan läskiinsä". Lapsen vanhempia syytettiin avoimesti lapsen vastuuttomuudesta ja huonosta kohtelusta ja tapausta käytettiin mediauutisoinnin perusteella myös varoittavana esimerkkinä Ison-Britannian alahuoneen nimeämän terveyskomitean lihavuusraportissa. Kävi kuitenkin pian ilmi, että lapsella oli ollut perinnöllinen sairaus, joka oli kyllä havaittu, mutta liian myöhään, jotta lapsi olisi voitu pelastaa.

Lähde: Hannele Harjunen. Lihavuus ja moraalinen paniikki. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (4): 412-417, 2004

Näin on närhet!

Perinteisesti ihmiselle ominaiseksi on katsottu kaikenlainen älykäs toiminta kuten ennakkosuunnittelu. Nyt tällainen ominaisuus on löytynyt myös eläinkunnan älykkäimmissä edustajissa. Mahdottoman älykkäiksi jo aiemmin havaitut Kalifornian pensasnärhet pystyvät suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin ainakin seuraavaan aamiaiseen asti. Tämä monelle ihmisellekin vaativa toimenpide, havaittiin Cambridgen yliopistossa tehdyssä kokeessa. Närhet asustivat kolmen kookkaan huoneen häkissä.

Kokeen ensimmäisessä vaiheessa niille annettiin ruoaksi jauhettuja männynsiemeniä eli tavaraa, jota ne eivät pysty kätkemään. Näille linnuille on nimittäin tyypillistä ylimäääräisen ruoan piilottaminen. Tämä ruoka tarjoiltiin häkin keskimmäisessä huoneessa. Aamulla linnut suljettiin kahdeksi tunniksi jompaankumpaan jäljellä olevista huoneista, joista toisessa annettiin ruokaa mutta toisessa piti kyhjöttää ilman ruokaa. Kun linnut olivat oppineet tämän menettelyn, laitettiin yhtenä päivänä keskimmäisessä huoneessa tarjolle kokonaisia männynsiemeniä. Näitä närhet pystyvät piilottamaan. Samaan aikaan kaksi muuta huonetta oli auki ja linnut kävivät piilottamassa siemeniä näihin huoneisiin laitettuihin hiekkalaatikoihin. Huoneiden välillä oli kuitenkin ero: ne piilottivat männynsiemeniä kolme kertaa useammin siihen "aamiaishuoneeseen", jossa ei tarjottu ruokaa lainkaan. Linnut tekivät tämän heti ensimmäisellä kerralla, kun kokonaisia männynsiemeniä oli laitettu päivällispöytään. Ne eivät siis odottaneet mitä seuraavana aamuna mahdollisesti olisi tuotu tarjolle.

Toisessa kokeessa linnut opetettiin saamaan aamiaista kummassakin päätyhuoneessa, mutta tarjolla oli eri ruokia. Toisessa huoneessa oli maapähkinöitä, toisessa koirankeksejä. Heti kun tilaisuus avautui, ne piilottivat toiseen huoneeseen sitä mitä siellä ei tarjottu normaalisti: maapähkinähuoneeseen koirankeksejä, koirankeksihuoneeseen pähkinöitä.

Vaistomaiseksi närhien toimintaa ei voi kutsua, koska ne reagoivat heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ovatko ne siis älykkäitä? Simpansseilla on tehty kokeita, joiden perusteella niiden voi arvella pystyvän suunnittelemaan toimintaansa. Närhet ovat kuitenkin - meidän mielestämme - huomattavasti kauempana ihmisen kykytasosta. Silti ne ovat muiden varislintujen tapaan osoittautuneet hyvämuistisiksi, empaattisiksi, sosiaalisesti taitaviksi päättelijöiksi ja jopa kykeneviksi huiputtamaan lajitovereitaan. Ihmisillä tulevaisuuden suunnittelun tiedetään edellyttävän muistin toimintaa; aivovaurion seurauksena muistihäiriöistä kärsivillä ennakkosuunnittelu on osoittautunut vaikeaksi. Varislinnuilla on hyvä muisti ja jonkinlainen kyky suunnitella tulevaisuutta, huolimatta pienestä päästä ja pienistä aivoistaan.

Lähde: Radion tiedeuutiset, 21.2.2007

keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007

Lähikauppa yhä harvemman ulottuvilla

Kuluttajatutkimuskeskus on julkaissut uusia tutkimuksia siitä miten pitkä matka kansalaisilla on ruokakauppaan.

Ruokakauppa on yhä kauempana erityisesti haja-asutusalueilla. Uusia kauppoja on syntynyt ennen kaikkea suurien ja nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen keskuskuntiin. Tämä käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta Kauas kauppa karkaa - vai karkaako? Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomessa vuosina 2003-2005.

Kauppojen keskittyminen näkyy myös Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla. Yhä harvemmalla asukkaalla on päivittäistavarakauppa kävelymatkan etäisyydellä kodistaan, kertoo tutkimus Onko lähikauppa lähellä? - päivittäistavarakaupan saavutettavuus Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseuduilla 1995-2003.

Tutkimukset julkistetaan tiistaina 27.2. klo 13.00 Kuluttajatutkimuskeskuksen MoniTori-salissa, Kaikukatu 3, 5. krs., Helsinki. Tutkimuksia kommentoimassa on Ruokakeskon kehitysjohtaja Pekka Niva.

Lisätietoja antaa erikoistutkija Minna Lammi (puh. 050 469 0321, minna.lammi@kuluttajatutkimuskeskus.fi)

Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 21.2.2007

Tulehdus vie ehkä luutkin mennessään

*
Amerikasta kuu-luu kummia
. Tutkijat luulevat löytäneensä uuden selitysmallin osteoporoosille (luukato). Pitkään kestävä (krooninen) tulehdustila elimistössä haurastuttaa luuta. Ihan tuulesta temmattu tämä tieto ei ole sillä tiedetään, että ikääntyminen ja naisilla vaihdevuodet vaikuttavat immuunipuolustukseen. Heikompi vastustuskyky johtaa siihen, että tavalliset infektiot kehittyvät kroonisiksi tulehduksiksi, sanovat tutkijat.

Tämä tulehdustila voi vaikeuttaa luun uudismuodostusta ja johtaa sitten myöhemmin osteoporoosiin. Sopivia selitysmalleja tälle tulehdushypoteesille tarjoaa nykyään nivelreuma ja diabetes, jossa immuunijärjestelmä menee sekaisin ja käy omien kudosten kimppuun. Osteoporoosille olisi nyt myös löytymässä vihollinen immuunijärjestelmästä. Tulehdus tuottaa vahingollisia ainesosia ja johtaa luukudoksen tuhoutumiseen vähän samalla tavalla kuin nivelruston suhteen käy nivelreumassa.

Tieteelliset löydökset saattavat johtaa uudentyyppiseen ajatteluun osteoporoosin hoidossa. Liikunta-, vitamiini- ja hivenainesuositusten lisäksi voidaan tulevaisuudessa ehkä nähdä lääkäreiden kirjoittavan lääkereseptejä, joilla vähennetään tulehdussytokiinien esiintymistä (esimerkiksi TNF-alfa). Nämä lääkkeet ovat kalliita ja on tietenkin olemassa se vaara, että näille lääkkeille lääketehtaat hakevat uusia potilasryhmiä. Jäitä hattuun siis toistaiseksi!

Tutkimustulokset esitteli kansainvälisessä tapaamisessa italialainen tutkija Lia Ginaldi, joka on julkaissut paljon näkyvyyttä saaneen tieteellisen tutkimuksen Osteoporosis, inflammation and ageing (PDF).

Lähde: Svenska Dagbladet, 21.2.2007

tiistaina, helmikuuta 20, 2007

Infrapunasaunalla kilojen kimppuun

##
Kun olit kuvitellut
nähneesi ja kokeneesi kaikki huiputukset laihdutusbisneksessä, silmiin osuu eräällä suositulla keskustelupalstalla (Hiilaritietoiset) taas uusi laihduttajien rahastuskeino. Nyt isketään todella syvä viilto suomalaiseen kansanperinteeseen. Jostain kiinalaisesta pelleilysaunasta etsitään keinoa kilojen karistamiseen! Anna minun kaikki kestää!

Toimittaja Tapio Lehtinen kirjoittaa Keskipohjanmaa -lehdessä 15.2.2007:

Puoli tuntia infrapunasaunassa polttaa puolessa tunnissa yhtä paljon kaloreita kuin saman pituinen juoksulenkki: 300–600 kilokaloria.

Voiko tämä olla totta? (veteraaniurheilijan kommentti: ei ole totta! Jos edes teoriassa olisi totta, juoksuun liittyy keskeisesti lihasten käyttö, joka jää toteutumatta "saunassa" istuen)

Pietarsaarelaiset Kurt ja Ann-Kristin Högholm ovat aloittaneet kiinalaisten infrapunasaunojen maahantuonnin. Heidän mukaansa infrapunasaunan laihduttava vaikutus on pystytty kiistattomasti todistamaan. Vaikka kadonnut paino tulisi takaisin juomaveden muodossa, kalorit eivät palaa.

"Infrapunasaunassa saunomista ei pidä kuitenkaan ottaa laihdutuskuurina. Pääasiallinen syy sen hankkimiseen ovat sen lukuisat muut terveysvaikutukset", toteaa Högholm. Kurt Högholm kärsii neurologisesta MS-taudista, minkä vuoksi tavallinen sauna ei sovi hänelle, mutta infrapunasauna on hyväksi hänen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelleen. Optimaalinen hikoileminen saavutetaan 25 minuutissa 45 asteessa. Lämpö tunkeutuu 4–5 senttiä ihon alle ja elimiimme, mikä nostaa lämpötilan kehon soluissa 38,5 asteeseen, Högholm esittelee.

Saunamoduulien hinnat vaihtelevat 2290–3820 euron välillä koosta riippuen. Saunamoduuli on mahdollista asentaa myös kuivaan tilaan, koska se ei tuota kosteutta. Högholmit asuvat Skatan kaupunginosassa. He ovat asentaneet piharakennukseensa infrapunasaunan. Kurt Högholm virittää saunan 55 asteeseen ja kytkee vakiovarustukseen kuuluvan soittimen päälle. Koesaunomisen perusteella infrapunasaunasta ei jää mitään pahaa sanottavaa. Löylyä, vettä ja kiuasta jäi kuitenkin jotenkin kaipaamaan.

Olo oli saunomisen jäljiltä hyvä ja ilmeisesti 600 kilokaloria paloi. Vaakaa ei ollut käytettävissä, mutta siinä uskossa on mukava elää.

Kommentteja saa tulla!

Pois telkkarin äärestä!

*
Brittiläiset lapset
katsovat aivan liian paljon televisiota. Nyt tutkijaryhmä on sitä mieltä, että lapset pitäisi komentaa pois television äärestä. Keskiverto brittilapsi on kuuden vuoden ikään mennessä ehtinyt viettää yhden kokonaisen vuoden television ääressä. Tutkimusten mukaan näin runsas televisionkatselu aiheuttaa oletettua useammin heikentynyttä näköä, lihavuutta, varhaisempaa sukukypsyyttä ja autismia.

Tutkijat menevät niin pitkälle, että pitävät tätä television katselua ehkä pahempana lasten terveyttä nakertavana seikkana kuin heikkolaatuista ravintoa.

Teitä saattaa kiinnostaa miten television katselu vaikuttaa sukukypsyyteen? Psykologi Aric Sigmanin mukaan television katselu estää melatoniini-hormonin tuotantoa ja vaikuttaa tällä tavalla unirytmiin, immuunijärjestelmään ja varsinkin tytöt saavuttavat murrosiän aikaisempaa varhemmin. Tilannetta on verrattu aikaan jolloin televisiota ei vielä ollut.

Television katselu ei taida olla kovin älykästä puuhaa! Television katselu saattaa huomattavasti lisätä autismin riskiä. Psykologi Sigman pitää tilannetta hälyttävänä ja pyytää terveysviranomaisia puuttumaan lasten television katseluun.

Eiköhän mennä lenkille?

Lähde: Uutistoimisto AFP (Lontoo), 19.2.2007

maanantaina, helmikuuta 19, 2007

Kalaa kannattaa syödä

***
Meillä ravintovalistajilla on tapana
kinastella kaikista mahdollisista asioista. Milloin joku pyytää syömään runsaammin ruisleipää hän saa siinä todistella, että hänellä ei ole kytköksiä leipäteollisuuteen. Se joka talvikuukausina opastaa nappamaan D-vitamiinit pilleripurkista saa helposti pillerikauppiaan leiman. Voin ja eläinperäisten rasvojen suosimisesta älähtää Kansanterveyslaitos, Sydänliitto ja monet kollegat.

Kala on harvinaista herkkua siinäkin mielessä, että se nauttii niin suurta suosiota ravintovalistajien keskuudessa. Kalasta ei tahdota saada epäterveellistä millään!

Näin asia onkin, sillä kala on todella terveellistä. Ainoat kalaravinnon ilonpilaajat löytyvät olemattoman pieniä myrkkyjäämiä jahtaavien terveysintoilijoiden joukosta. Totuus löytynee monipuolisuudesta. Varmistamalla sen, että syömme vuorotellen meri- ja järvikalaa, pieniä ja suuria kaloja vaihdellen, voimme varmistua siitä, että ne 2-3 kertaa viikossa nautitut kala-ateriat rakentavat terveyttämme oikeaan suuntaan. Oikein valmistettuna kala on todella herkullista ruokaa. Kala-ateriasta jää kevyt ja hyvä olo!

Löysin muutaman oikein hyvän lukupaketin kalasta (katso linkit alla). Tietopaketin mukaan Itämeren kaloista iso (yli 17 cm) silakka ja lohi saattavat sisältää dioksiineja yli sallitun enimmäispitoisuusrajan. Ja terveystietoinen ruokailija rajoittanee näiden käyttöä enintään 1-2 kertaan kuussa. Suomen sisävesien kalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat keskimäärin hyvin alhaisia ja elohopeapitoisuuskin on ongelma vain kookkailla ja iäkkäillä petokaloilla.

Lue nämä:
Kalan syöntisuositukset (EVIRA)
Kalaa kahdesti viikossa (PDF)
Kymmenen hyvää syytä syödä kalaa (Pro Kala ry)
Ät mera fisk (Svensk Fisk)
Eating More Fish During Pregnancy Benefits Child Development (Medical News Today, 16.2.2007)

Lue myös nämä aiemmin kirjoittamani kalajutut: