Makea kirja Kaisulta!

*
Kaisu Keskitalo on kirjoittanut makean väitöskirjan: A matter of taste: genetic and environmental influences on responses to sweetness (Makuasioista ei voi kiistellä: geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutus makean maun kokemiseen).

Väitöstilaisuus pidetään vasta perjantaina 7.3.2008 klo 12.00 Viikissä, Walter-salissa, mutta jo nyt kirjan makeaa sanomaa voi maistella Kansanterveyslaitoksen sivuilla. Lataa väitöskirja tästä. Tässä yhteenveto kirjan sanomasta mahdollisimman yksinkertaisesti ilmaistuna.

On tärkeää, että syömme sellaista ruokaa, joka pitää meidät terveenä. Meidän pitää valita sellaista ruokaa joka maistuu hyvältä. Kuitenkin usein jää epäselväksi, osaammeko valita hyvänmakuista sapuskaa ihan itsestämme vai ovatko makumieltymyksemme ja syömiskäyttäytymismallimme opittuja asioita.

Väittelijä Keskitalo on selvittänyt, kuinka suurelta osin makean mieltymykset ja muut ruokaan liittyvät seikat periytyvät. Ihmisiä on testattu neljässä eri tutkimuksessa: suomalaisessa migreeniperhetutkimuksessa sekä brittiläisessä (TwinsUK) ja suomalaisissa (FinnTwin12 ja FinnTwin16) kaksostutkimuksissa. Tutkimusten koehenkilöt olivat aikuisia. He maistoivat erilaisia ruokia ja täyttivät sellaisia lomakkeita joissa kysyttiin ruokailutavoista. Mutta ei tässä vielä kaikki, heiltä tutkittiin vielä perintötekijät.

Suomalaisia nuoria aikuisia (FinnTwin16, n=4388) käsitellyt tutkimus osoitti, että n. 40 % eroista ruokien käytössä selittyi perinnöllisillä tekijöillä. Makean ruoan vangeiksi jäädään noin 50 % todennäköisyydellä sanoo äitikulta mitä tahansa makeiden ruokien vaaroista. Keskitalo ilmaisee asian näin: "Sekä perhetutkimus (n=146) että kaksostutkimukset (brittikaksoset, n=663) osoittivat, että noin puolet eroista makean mieltymyksissä johtui geneettisistä tekijöistä". Sen sijaan suolaisen maun himo ei periydy!

Kun Kaisu kurkkasi syvemmälle perintötekijöihimme hän huomasi, että kromosomissa 16 sijaitsee geneettinen tekijä, joka vaikuttaa siihen miten usein syömme makeita ruokia. Tämä tekijä voitaisiin meikäläisellä mieluusti sammuttaa, sillä minä olen niin kova syömään makeita ruokia, että siitä voi jo olla terveydellistäkin haittaa.

Makeuteen liittyvät monimutkaiset muuttujat eivät olleet millään tavalla yksiselitteisiä. Tulokset ilmestyivät näkyviin aivan kuin olisi haulikolla ampunut maalitauluun (vaihteluväli 0.06-0.55). Taitavana väittelijänä Kaisu varmaan selviää tuostakin pinteestä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että makean suhteen olemme aika lailla riippuvaisia perintötekijöistämme. Sanokoon äiti, ravitsemusterapeutti taikka lääkäri mitä tahansa, makeasta on todella vaikea päästä eroon. Mieltymys suolaiseen makuun sen sijaan ei periydy ja siihen voidaan vaikuttaa ravitsemuskoulutuksen, altistuksen ja oppimisen avulla.

Lähde: Kansanterveyslaitos, Ajankohtaista, 29.2.2008

Älä usko Painonvartijoiden propagandaan!

###

Alunperin kirjoitettu 28.2.2008. Lisäys 29.2.2008: Ainakin Finfood on mennyt ansaan ja kirjoittaa tästä propagandasta.

Painonvartijat/Weight Watchers -yritys on aidosti kriisissä. He menettävät jäseniä koko ajan ja epätoivoisesti ovat nyt muuttaneet ravintotoimittajille jakamiaan ohjeita. Heidän äsken saapuneissa ohjeistuksissa näkyy oikeastaan koko heidän painonhallintaideansa älyttömyys kaikessa karmeudessaan. Syötetään pahaa aavistamattomille ravintotoimittajille kaiken maailman liirumlaarumia, siinä toivossa, että jotkut sellaisenaan kopioivat heidän propagandansa ja siirtävät sen yleiseen jakeluun eri medioissa. Ristiriita mielikuvien ja arkitodellisuuden välillä on todella suuri! Ei painonhallinta ole jatkuvaa taistelua, joka onnistuakseen vaatii satojen eurojen maksua. Tältä pelottavalta roskajoukolta tuli äsken propagandaa tuutin täydeltä. Suloisten mainoslauseiden ja vinkkiluetteloiden petollisuus selviää vasta liityttyäsi tähän yhdistykseen. Älä liity!

Näin kauniisti Painonvartijat sanovat tänään toteuttavansa painonhallinnan:

- Syö riittävästi; laihduttaminen ei tarkoita nälässä elämistä.
- Syö monipuolisesti; painon pudottaminen ei tarkoita salaattikuurilla olemista.
- Syö säännöllisesti; järkeviä valintoja ei ole helppo tehdä tyhjällä vatsalla.
- Tiedosta mitä syöt; opi tunnistamaan piilorasvat.
- Liikunta tehostaa painonpudotusta; hyödynnä arkiliikuntaa.
- Tarkkaile alkoholin käyttöä; esimerkiksi runsas oluen juonti ei edistä painonpudotusta.
- Hakeudu rohkeasti Painonvartijat-ryhmään; verkoston tuki on suuri apu.

Voin työtilaisuuksien menettämisen uhallakin sanoa, että tuo vinkkilista ei vastaa todellisuutta Painonvartijoissa.

Onko joku saanut pysyvän avun Painonvartijoissa? Vastaako tuo vinkkilista todellisuutta Painonvartijoissa?

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 28.2.2008

Kulta-Matti!

***
Mäkihyppääjälegenda Matti Nykänen on taas lööpeissä. Ketään ei ole puukotettu, alkoholia ei ole nautittu, uusi tyttö ei ole kainalossa.

Ei sinne päinkään! Matti on lööpeissä sen takia kun hän on voittanut kultaa veteraaniurheilijoiden mäkihypyn MM-kisoissa.

Hienoa Matti!

Lähde: Iltalehti, 28.2.2008

Liiku ja elä hyvin

**
Saksalainen liikuntalääketieteen professori Thomas Hilberg on tuoreessa katsauksessaan tarkastellut liikunnan terveyttä edistävää roolia suurissa kansansairauksissamme. Hän löytää paljon hyvää sanottavaa liikunnasta. Niissä epidemiologisissa tutkimuksissa, joita hän on käynyt läpi korostuu säännöllisen liikunnan merkitys erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Epidemiologia on se tieteen ala, joka selvittää terveydentilojen tai sairauksien esiintyvyyttä väestössä ja miten näiden esiintyvyyteen voidaan vaikuttaa.

Potilaan innostuessa ensinnäkin liikkumaan enemmän ennen sydänsairauden ilmenemistä (primääri-interventio), saadaan 35 prosentin vähennys sydäntautien tuomassa kuolemanriskissä. Sekundääri-interventiossa, jossa pyritään estämään hyvin varhaisessa ja usein oireettomassa vaiheessa todettua sydäntautia kehittymästä edelleen, liikunta vähentää kokonaiskuolleisuutta 27 prosenttia ja sydäntauteihin menehtymisen riskiä 31 prosenttia. Riskin väheneminen on näin huomattava sen takia, että liikunta vaikuttaa myönteisesti sydän- ja verisuonitautien koko taudinkuvaan: verihiutaleet eivät enää kokkaroidu niin herkästi, verisuonen seinämiin syntyneet vauriot voivat korjaantua, sydänlihaksen vauriot voivat parantua, verenpaine laskee, veren rasvaprofiili paranee ja tyypin 2 diabetes sekä lihavuus pysyy aisoissa.

Oikein annosteltu liikunta on mitä parhainta terveydenhoitoa!

Lähde: Hilberg T. Physical activity in the prevention of cardiovascular diseases. Epidemiology and mechanisms. Hamostaseologie 28 (1): 9-15, 2008

Eroon tupakasta!

*
Kirjoitettu alunperin 30.12.2006 ja uuden mielenkiintoisen kommentin takia tekstiä on päivitetty 27.2.2008
Anonyymi kommentoi: Osui ja upposi, minulta leikattiin umpisuoli reilu viikko sitten, eikä tullut mieleenkään lähteä ulos röökille (mieleen tuli kyllä tupakointi). Nyt ollut siis tupakoimatta toista viikkoa - kerrasta poikki, ei korvaushoitoja. Tupakointitapa oli noin 14 tupakkaa päivässä, tupakoinut 17 vuotta. Saa nähdä kuinka onnistuu - tavoitteena tupakoimattomuus. Riittääkö tahdonvoima?

Parhaimpia tapoja parantaa terveyttä on lopettaa tupakanpoltto. Kaikenlaisia valistus-, pakotus-, kannustus- ja yllytyskampanjoja on keksitty tupakoinnin lopettamiseksi. Yksi erikoisimpia tapoja on koukkukampanja, jonka Britannian terveysviranomaiset ovat käynnistämässä tammikuun alussa. Asiasta kirjoittaa 30.12.2006 Ilta-Sanomat.

Televisiossa, internetissä ja mainospylväissä nähtävän kampanjan tv-mainoksessa mies kävelee kaikessa rauhassa kadulla, kun yhtäkkiä hänen suupieleensä tarttuu iso koukku siimoineen. Mies kiskotaan voimalla halki kadun ja liikenteen lähimmälle kioskille tupakkaostoksille. Kaupasta poistuttuaan mies alkaakin heti sauhutella.

"Kyse ei ole mistään tupakoitsijoiden ajojahdista, vaan haluamme osoittaa, että apua on saatavilla, jos sitä haluaa", kommentoi maan terveysministeri Caroline Flint ärhäkkää kampanjaa. Kampanja nostaa esiin tupakan aiheuttaman kemiallisen riippuvuuden, eikä keskity yksistään tupakointiin sosiaalisena tapana.

"Tiedämme, että tällaiset kampanjat lisäävät yhteydenottoja terveyskeskuksiin ja ihmisten halua lopettaa tupakointi", sanoo terveysministeri vielä lopuksi.

Käynnistin marraskuussa 2006 eräässä keskustelufoorumissa kannustuskampanjan tupakoinnin lopettajille. Kävi ilmi, että tupakan aiheuttama kemiallinen riippuvuus ei välttämättä ole tupakoinnin lopettamisen esteenä. Nimimerkki "karpaasi" toi omakohtaisena kokemuksena esille seikkoja, joita kannattaa miettiä kun pyrkii tupakasta eroon. Asiantuntijat kiistelevät niistä seikoista, joilla pääse tupakoinnista eroon. Brittien koukkukampanja vaikuttaa kieltämättä aika erikoiselta. Itse en välttämättä ole ihan samaa mieltä karpaasin kanssa tupakoinnin lopettamismenetelmistä ja varsinkin tupakanpolton lopettamisen helppoudesta, mutta karpaasin ajatukset ovat raikkaita ja erilaisia. Erityisen kriittinen karpaasi on nikotiinin korvaushoidossa, jota hän pitää lähinnä tupakka- ja lääketehtaitten ylläpitämänä illuusiona. Jäin alakynteen tuossa keskustelussa, mutta se ei laisinkaan tuntunut pahalta. Lukekaa ja pohtikaa! Karpaasilla on hyvä sanoma, jokainen voi lopettaa tupakanpolton ja se on itse asiassa hyvin helppoa:

Karpaasin mietteitä tupakoinnin lopettamisesta:

• Tupakoinnin lopettaminen on helppoa, usko se!
• Lopettamisessa on tärkeää tulla tupakoimattomaksi, siis palata siihen aikaan, jolloin et ollut vielä tupakoija.
• Tupakan vieroitusoireet ovat lieviä, tuskin huomattavia. Kaikki vaikeudet ovat oikeasti harhaa, illuusiota, mielikuvia, miten kukakin niitä kutsuu. Näitä ei voi lääkitä tai peittää.
• Lopettamisen tärkein edellytys on ymmärtää kaiken polttamisen tarpeen taustalla olevan nikotiinin. Mikään muu asia ei aiheuta tupakointitarvetta, kuin nikotiini. Jos lapsi itkee vuorokauden hammastaan ja äiti tai isä tarvitsee siihen tupakan, ei syy ole suinkaan lapsessa, hermoissa, olosuhteissa, kurjassa elämässä, äidin soitossa, auton huonoissa renkaissa, vaan ainoastaan siinä tupakassa. Vain tupakka luo tarpeen polttaa savuke.
• Kaikki syyt, paitsi tupakan aiheuttamat syyt ovat tekosyitä ja väärien mielikuvien aiheuttamia syitä. Lopettaja mielellään pitää aina jotain takaporttia auki, kunnes tulee niin kova takaisku, että portista juostaan suoraan tupakan syliin takaisin.
• Pelleilyä koko tuo nikotiininkorvaushoito. Amerikaksi bullshittiä. Onnistumisprosentti pitkällä aikavälillä on pieni. Tupakanhimo ei edes johdu nikotiinin puutteesta, että mitä älyä on korvata tyhjää?
• Jos nikotiinin tason alenema olisi syy tupakanhimoon, olisi himo tasaisesti kasvava, mutta näin ei ole. Jokaisella tupakoitsijalla on tilanteita, jolloin nikotiinia ei veressä ole enää lainkaan ja silti he ovat himottomia. Mutta he tietävät pääsevänsä kohta polttamaan ja siksi himoa ei synny. Heillä on pienet fyysiset vieroitusoireet, mutta ne ovat aivan olemattomia, eikä niillä ole lopettamisen vaikeuden kanssa mitään tekemistä.
• Tupakanhimo johtuu ainoastaan pelosta, että nikotiini loppuu elimistöstä. Niin kauan kuin tupakoija uskoo tarvitsevansa savunsa, ei korvaushoito, tai mikään muukaan auta. Korvaushoitotuotteilla elimistön nikotiinimäärä moninkertaistetaan ja silti tunnetaan kovaa tupakanhimoa. Toiset taas ymmärtävät, että polttaminen aiheuttaa kaikki ne ikävät oireet ja luopuvat ilman minkäänlaista himoa.
• En kiistä nikotiinista aiheutuvien oireiden olemassaoloa, mutta tiedän varmasti, että nämä oireet eivät ole mikään este lopettamiselle.
• Eli kun tupakalla ei ole enää mitään annettavaa, riippuvuus katoaa kuin taikaiskusta. Riippuvuus on pelkkää illuusiota ja uskoa riippuvuuteen, josta ei uskalleta lähteä pois ja tähän saumaan lääketehtaat iskevät. Ne pönkittävät ihmisten, myös savuttomien uskoa, että nikotiini on riippuvaiselle jotenkin tärkeä.
• Sairaalassa oleva on tästä riippuvuudesta hyvä esimerkki. Umpisuolileikkauspotilas on ihan helposti päiviä polttamatta ja keuhkosyöpäpotilas kuukausiakin. Mutta ihminen, joka tietää lopettavansa seuraavan savukkeen jälkeen on himojen alla jo ennen viimeistä polttamaansa savuketta. Paitsi jos hänellä ei ole tupakalta enää mitään saatavaa. Toisin sanoen tupakalla ei ole enää mitään annettavaa.
• Lopettamisen pelko on niin kova, että ensin lopetetaan ja sitten vasta aletaan etsiä tietoa. Lopettaa haluava, mutta yhä polttava ihminen ei lue tällaisia keskusteluja lainkaan, koska pelkää joutuvansa lopettamaan.
• Polttamisen fyysinen syy on tiedemiesten tutkima nikotiinitason lasku, mutta lopettamisen este se ei ole. Tupakoiva polttaa ennen kuin mitään tarvetta edes tulee, jos se on mahdollista. Lopettamisen vaikeus on kuitenkin juuri pelko niistä tulevista himoista ja siihen ei korvikkeet auta. Joillekin korvikkeesta voi kehittyä rinnakkainen riippuvuus ja onnistuneet onnistuisivat yhtä hyvin ilman korvikettakin. Iso osa korvikkeiden kanssa epäonnistuneista olisi onnistunut ilman korvikkeita.
• Tupakkariippuvuudessa on niin paljon kaikkea sellaista selittämätöntä, että ei ole yksioikoista kaavaa siitä vapautua. Tupakkateollisuudella on markkinoinnissaan sadan vuoden etumatka.

Kommentoikaa! Onko tupakoinnin lopettaminen helppoa? Miten olette onnistuneet?

Lisää luettavaa: Tupakoinnin lopettamisen Käypä hoito -versio

Masennuslääkkeistä vain vähän hyötyä

**
Lääkeyrityksillä on kaksi selkeää menestystuotetta: statiinit ja masennuslääkkeet. Statiineilla hoidetaan kuntoon korkeat kolesterolit ja masennuslääkkeillä pidetään masennus loitolla. Näillä kalliilla lääkkeillä tehdään hyvin tuottoisaa bisnestä.

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan uuden sukupolven masennuslääkkeistä (SSRI) on vain vähän hyötyä useimmille potilaille. Masennuslääkkeet auttoivat vain pientä, pahiten masentunutta osaa testatuista ihmisistä. Yleisimpien masennuslääkkeiden, fluoksetiinia sisältävän Prozacin (Eli Lilly) ja paroksetiinia sisältävän Seroxatin (GlaxoSmithKline), valmistajat sanoutuivat tietenkin irti tutkimuksen väitteistä. Suomessa fluoksetiinia myydään reseptilääkkeenä esimerkiksi valmistenimillä Seronil, Seromex, Fluoxetine Ranbaxy ja Fluoksetiini Ennapharma.

Puolueetonta tutkimusta johtaneen professori Irving Kirschin mukaan ero lumelääkkeitä ja masennuslääkkeitä saaneiden potilaiden parantumisen välillä ei ollut kovin suuri. Masentuneet ihmiset voivat parantua ilman kemiallisia hoitoja. Näiden tulosten perusteella masennuslääkkeitä pitäisi määrätä vain kaikkein pahimmin masentuneille potilaille, mikäli vaihtoehtoisilla hoitomenetelmillä ei löydetä parannuskeinoa.

Sattumalta olen tehnyt paljon vapaaehtoistyötä masentuneiden potilaiden parissa. Valitettavasti professori Kirschin toive muiden keinojen käyttämisestä ennen masennuslääkkeiden kokeilemista, ei ainakaan Suomessa toteudu. Lievääkin masennusta poteva potilas tulee vastaanotolta ulos pilleripurkki kourassa. Pillerikokeiluiden sekamelskassa lieväkin masennus kääntyy pahimmillaan elinikäiseksi riippuvuudeksi masennuslääkkeistä.

Joidenkin tietojen mukaan SSRI-lääkkeitä syö tällä hetkellä noin 230 000 suomalaista.

Lähde: BBC Health, 26.2.2008

Kilpirauhaspotilas ottakoon yhteyttä lääkäriinsä sähköpostilla?

**
Nykyaikaiset yhteydenpitovälineet ovat vahvasti tulossa mukaan terveydenhoitoon. Kun potilas valmistautuu niinkin vaativaa toimenpidettä varten kuin kilpirauhasleikkausta, voi olla luontevaa, että hän voi olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin tai kirurgiin sähköpostilla. Tähän päädytään tuoreessa australialaistutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistui sata keskimäärin 45-vuotiasta kilpirauhasleikkausta odottavaa, joista puolet sai ennen leikkausta joko tavallisen tietoa tarjoavan monisteen tai lapun, jossa yhteydenpitoon suositeltiin sähköpostia. Kirurgiin otti yhteyttä 19 sähköpostiryhmäläistä ja 7 tavallisen monisteen saaneista. Yhteydenotoista 22 tehtiin sähköpostilla (84 %) ja yhteensä nuo 22 potilasta lähettivät 34 viestiä, jotka koskivat mm. leikkauksesta toipumista ja laboratoriotuloksia. Palautteen perusteella potilaat olivat yhtä tyytyväisiä kummassakin ryhmässä.

Lähde: Archives of Surgery 143: 164-169, 2008

Kalaruoan ylistystä

**
Minulta on pyydetty vaihtelua lukutarjontaan. Olisikohan hyvä tarjota tällaisia aiheenmukaisia luetteloita niistä kirjoituksista, joita olen aiemmin julkaissut?

Lukekaa tästä esimerkiksi miksi me ravintovalistajat emme kiistele kalasta. Lähes kaikesta muusta me sitten kiistelemmekin...

Kalaruoan ylistystä (13)

• Kalaa kannattaa syödä
  
• Kalakeitto maistuu koululaisille
  
• Kalan on todettu suojaavan munuaissyöpää vastaan
  
• Kalan syönti hyödyllisempää kuin myrkyistä jaarittelu
• Kirjolohen omega-3-rasvahapot vähentyneet
• Kuhaa menisi enemmänkin
  
• Lipeäkala kuuluu jouluun
  
• Rasvainen kala auttaa dementiaan
  
• Runsas kalan nauttiminen auttaa sydämen rytmihäiriöihin
• Seleeni ja elohopea kalansyöjillä
• Syö tuoretta kalaa!
  
• Syökää kalaa - se on hyvää aivotoiminnalle
• Syökää kalaa - se on terveellistä

Mainitse mielelläsi lähde jos lainaat kirjoituksiani:

Christer Sundqvist. Veteraaniurheilija -blogi 2005-2008 (Google: veteraaniurheilija+blogi)

Pahoitteluni

*
Blogissani on viime aikoina ollut todella paljon kirjoituksia hiilihydraattitietoisuudesta (VHH, LCHF, Lowcarb). Ymmärrän minulle kantautuneen palautteen johdosta, että kaikki eivät jaksa koko ajan lukea vain tällaisia kirjoituksia. Olen pahoillani, yritän jatkossa kirjoittaa enemmän myös muista aiheista!

Ravinnosta saatavien hiilihydraattien rajoitus on tällä hetkellä kuuma puheenaihe lähes kaikkialla muualla kuin Suomessa. Siksi olen omaa infomaationälkääni tyydyttääkseni joutunut lukemaan paljon ulkomaisia kirjoituksia. Näistä lukuelämyksistäni olen sitten teille raportoinut. Kun ei kerran kukaan muu näistä asioista kerro. Blogi on tällaiseen kommunikointiin erinomaisen hyvä työkalu. Suosittelen!

Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä miksi hiilihydraattien rajoittamisesta ja korvaamisesta ensi sijassa laadukkailla rasvoilla ja toisaalta myös proteiineilla EI USKALLETA kirjoittaa. Ravinto-oppinsa yliopistoissa ammentaneet kärkitutkijamme tekevät itsensä naurunalaisiksi olemalla asiasta hiljaa. Mielipidekenttä jätetään Suomessa auki minunlaisilleni ravintotoimittajille, kaupallisia intressejä ajaville tahoille ja erilaisille valvotuille ja valvomattomille keskustelukanaville internetissä.

Pahoittelen ravintoasiantuntijoidemme hiljaiseloa. Teitä tarvittaisiin NYT! Jatkan asian selvittelyä, mutta toivon näkeväni elonmerkkejä muiltakin asiantuntijoilta. Oletteko tehneet yhteisen päätöksen olla asiasta hiljaa? Olenko näkevinäni norsunluutornissa edes yölampun valoja?

Omega-3-rasvahapoilla huijataan

**
Omega-3 -nimen avulla myydään tällä hetkellä kaikenlaisia elintarvikkeita. Ruoka-aineita terästetään tällä terveellisellä ravintorasvalla ja toivotaan uusia ostajia tuotteelle. Karu totuus on kuitenkin, että terveysvaikutukset liittyvät omega-3-rasvahappoihin EPA:n ja DHA:n muodossa, joita saamme tuoreesta, rasvaisesta kalasta.

Härskeimmät mainosviestit liittyvät näkkileipään Wasa Sport Plus ja Barillan pastaan, joissa on lisättyjä omega-3-rasvahappoja. Asiaa tutkineiden mielestä tällä rasvahappolisällä ei ole mitään järkevän tuntuista terveysetua. Saadaksesi yhtä paljon terveellisiä omega-3-rasvahappoja kuin mitä on 25 grammassa silliä, sinun pitää syödä viisi kiloa näkkileipää päivittäin. Saat toki hurjan annoksen niitä terveellisiä ravintokuituja, mutta omega-3-intosi tuo sinulle myös 15 000 kilokaloria, joka hurjan urakkasi palkintona näkyy sitten vyötärölläsi. Vielä hurjemmaksi tilanne muuttuu pastan suhteen. Pastaa pitää panna poskeen 11 kiloa (kuivapaino!) päivittäin ja jonnekin pitäisi piilottaa ylimääräiset 37 000 kilokaloria.

Ei ole mitään syytä sortua mainostajien huijattavaksi! Syö silliä ja juo vaikka kuravettä päälle. Se on pitemmän päälle turvallisempaa kuin näkkileivän ja pastan ahmiminen. Silliä vielä paremman omega-3-rasvahappolähteen suo meille graavisuolattu merilohi, taidolla valmistettu makrilli tai anjovis. Mikäli olet allerginen kalalle tai et muuten jostakin syystä innostu kalan mausta, löydät marketin hyllyiltä {piiiip}-peruskalaöljyä. Osta kaikkein edullisin purkki.

Kun Raisio puhuu niistä terveellisistä omega-3-rasvahapoista rypsiöljyssään, niin nekin syyllistyvät kauheaan liioitteluun. Kasvikunnan omega-3-rasvahapot (mm. ALA) pitää muuntaa elimistössämme (pääosin maksassa) EPA:ksi ja DHA:ksi. Tämä muutos sujuu hyvin heikolla teholla. Kukaan ei käytännössä pysty juomaan niin paljon rypsiöljyä päivässä, että sillä saisi tyydytettyä EPA:n ja DHA:n tarpeensa. Harmillisesti rypsiöljyn myötä saa myös paljon sitä vähemmän terveellistä omega-6-rasvahappoa, mutta se on eri jutun aihe kokonaan. Yksi pahimpia propagandasivuja tästä aiheesta on Rypsiöljy.fi. Se on sivusto jota pönkitetään Pekka Puskan puolihuolimattomilla lausunnoilla ja EU:n sekä Suomen valtion rahallisella tuella. Ja jotkut kehtaavat vielä väittää, että Kansanterveyslaitos ajattelee vain meidän terveyttämme ilman mitään bisneskytköksiä.

Omega-kolmoset kannattaa siis hankkia kalasta. Rypsiöljyllä on muita varsin edullisia terveysvaikutuksia. Ihminen on luotu sellaista ravitsemustilannetta varten, jossa ravintorasvat saadaan monipuolisessa muodossa. Selkokielellä tämä tarkoittaa runsaita kala-annoksia, kohtuullisia määriä täysrasvaisia maitotuotteita, rasvaa sen verran kuin lihassa luontaisesti on ja pieniä määriä kasviöljyjä eri lähteistä.

Inspiraatiolähteenä toimi: Svenska Dagbladet, 22.2.2008 (Omega-3 säljs med falska löften)

Suomalaisia diabeetikkoja kiusataan mediahiljaisuudella

Tuttu lautasmalli on viime aikoina kokenut kovia. Lautasmallia ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia on pidetty sopivina jopa sokeritautia sairastaville (eli diabeetikoille). Minun mielestäni lautasmalli perunoineen kaikkineen kelpaa sellaisenaan lähinnä huippu-urheilijoille. Mitä vähäisempi liikuntapanos on, sitä vähemmän on syytä nauttia tärkkelyspitoisia ruoka-aineita. Luonnollisesti minusta on kaistapäistä, ehkä jopa edesvastuutonta, suositella perinteistä tärkkelyspitoista lautasmallia sokeritautisille.

Varsinaisen uutispommin jysäytti Amerikan diabetesliitto (American Diabetes Association) suositellessaan erityisesti aikuistyypin sokeritautisille (käytän termiä sokeritautinen mieluummin kuin diabeetikko) hiilihydraatteja rajoittavaa ruokavaliota tämän vuoden alusta lähtien. Kaiken lisäksi Ruotsissa sairastuneiden ruokavaliosuosituksia valvova laitos (Socialstyrelsen) luopuu yksipuolisesta hiilihydraatteja suosivasta lautasmallistaan sokeritautisille ja lihaville sanomalla, että hiilihydraattitietoinen ruokavalio on yhtä tehokas, turvallinen ja tieteellisesti pätevä kuin perinteinen lautasmalli. Sillä saavutetaan ainakin lyhyellä tähtäimellä (todennäköisesti pitempään) yhtä tehokas painonpudotus kuin "virallisterveellisellä" ruokavaliolla. Socialstyrelsen päätyy esittämään tällaisen "veret seisauttavan" kompromissin lääkäri Annika Dahlqvistia vastaan nostetun kantelun seurauksena suoritetun tieteellisen selvityksen perusteella.

Ruotsissa sokeritautisen hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta on puhuttu jo pitkään, mutta Suomessa ollaan hiljaa kuin "kusi sukassa". Nyt huomaan Diabetes -lehden numerossa 1/2008, että asiaa puidaan monelta eri kantilta (Pajkastning i fettfrågan). Suomessa keskustelua käydään lähinnä Diabetesliiton Kohtauspaikka -keskustelukanavalla ja internetin lukuisissa enemmän tai vähemmän valvotuissa keskustelupaikoissa. Eikö olisi jo aika saada tästä toiveikkaasta ruokavaliosta lisää viranomaisten välittämää tietoa Suomessakin?

Ruotsissa lääkärikunta ja terveydenhoitohenkilöstö on jakautunut isoon hiilihydraattileiriin ja piskuisen pieneen mutta äänekkääseen rasvaleiriin. Lääkäri Dahlqvistin suosittelema ruokavalio sokeritautisille sisältää hyvin vähän hiilihydraatteja (vähimmillään peräti 10%), mutta runsaasti rasvaa ja proteiineja. Se on sellainen ruokavalio, jota sokeritautiset noudattivat ennen insuliinin keksimistä.

Arvostettu professori Christian Berne, joka antoi hiilihydraattitietoista ruokavaliota puoltavan lausunnon lääkäri Dahlqvistin kantelutapauksessa, on vastuussa uusien kansallisten ravitsemussuositusten laatimisesta sokeritautisille Ruotsissa. Suomessa ehdittiin jo hyväksyä uudet suositukset vuonna 2008 ja nehän eivät tunnetusti pitäneet hiilihydraattitietoisuutta missään arvossa. Päinvastoin professori Suvi Virtanen loihtii ilmoille tieteellisiin tutkimustietoihin perustumattoman väitteen hiilihydraattitietoisen ruokavalion sydäntautia lisäävästä vaikutuksesta. Tästä valheesta kehonrakennuspiireissä tunnettu ravintoasiantuntija Anssi Manninen hermostui sen verran pahasti, että teki tästä äskettäin valituksen oikeuskanslerille.

Luennoillani kerron mielelläni esimerkiksi vastaanotolleni hakeutuneiden ja tähän luvan antaneiden asiakkaitteni kokeiluista hiilihydraattitietoisen ruokavalion parissa. Kokeiluista, jotka useimmilla ovat johtaneet pysyviin elämäntaparatkaisuihin. Ehkä sinunkin pitäisi tutustua tähän ruokavalioon?

Mutta takaisin tärkeimpään kysymykseen: Miksi suomalaisia diabeetikkoja kiusataan mediahiljaisuudella? Kuka hiljensi Yleisradion? Miksi valtakunnan päälehdet eivät tästä kirjoita?

Lähde: Diabetes -tidningen 1, 2008

Probiootteja kestävyysurheilijoille

**
Probiootteja ovat ravinnon mukana tai ravintolisänä nautittavia eri bakteerikantojen eläviä viljelmiä, joilla on ruoansulatuselimistön kautta välittyviä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Ollakseen probioottinen bakteerin tulee kestää mahahappoja ja sappisuoloja ja sen tulee kyetä kiinnittymään tai ainakin väliaikaisesti lisääntymään suolistossa ilman haittavaikutuksia. Tunnettuja probiootteja ovat maitohappobakteerit Lactobacillus GG ja Bifidobacterium lactis. Lactobacillusta saa mm. sellaisista tuotteista kuin Gefilus ja Bifidobacteriumia on esim. Yosassa ja A-jogurtissa.

Pitkänmatkan juoksijoille on australialaistutkimuksessa syötetty Lactobacillus fermentum maitohappobakteereita. Elimistön puolustuskykyä voitiin kohentaa merkittävästi käyttämällä probiootteja. Tohtori David Pyne ja hänen työryhmänsä arpoi 20 eliittijuoksijaa kahteen ryhmään. Ryhmä 1 sai päivittäin maitohappobakteereita ja ryhmä 2 lumevalmistetta neljän kuukauden ajan peruskuntokaudella. Urheilijat harjoittelivat keskimäärin noin 100 km viikossa.

Probiooteista oli hyötyä, sillä maitohappobakteereita nauttineilla juoksijoilla (ryhmä 1) esiintyi puolet vähemmän hengitystieinfektioiden oireita kuin lumevalmistetta saaneiden ryhmässä. Probiottiryhmässä sairastelujaksot olivat myös lievempiä kuin verrokeilla.

Lähde: Cox AJ, Pyne DB, Saunders PU, Fricker PA. Oral administration of the probiotic Lactobacillus fermentum VRI-003 and mucosal immunity in endurance athletes. British Journal of Sports Medicine, 13 February 2008. doi:10.1136/bjsm.2007.044628

Lukekaa myös Tohtori Tolosen kommentit.

Kananmunista terveyttä!

*
Harvaa elintarviketta on Suomessa kohdeltu niin kaltoin kuin kananmunaa.

Tunnetussa Jeff Volekin tutkijaryhmässä on taas saatu lisää viitteitä kananmunan terveellisyydestä. Connecticutin Yliopistossa suoritettujen selvitysten mukaan ylipainoisten miesten on hyvä syödä kolme kananmunaa päivässä varsinkin jos samalla ruokailee hiilihydraattitietoisesti. Kananmunat vähentävät tulehduksen merkkiaine CRP:n määrää ja nostaa huomattavasti adiponektiinin määrää. Nämä muutokset tulehdusarvoissa osoittavat, että kananmunien terveysarvoihin on nyt myös laskettava tulehduksen hoito. Kananmunissa on runsaasti antioksidantti luteiinia, joka osallistuu tähän tulehduksen ehkäisyyn. Lisäksi kananmunissa on runsaasti kolesterolia, joka Volekin tutkimusten mukaan nostaa "hyvän" HDL-kolesterolin määrää.

Nyt kananmunaostoksille muutkin kuin ylipainoiset miehet! Se on terveyttä.

Lähde: Joseph C Ratliff, Gisella Mutungi, Michael J Puglisi, Jeff S Volek and Maria Luz Fernandez. Eggs modulate the inflammatory response to carbohydrate restricted diets in overweight men. Nutrition & Metabolism 2008, 5:6 doi:10.1186/1743-7075-5-6

Kallis terve elämä

*
Hollantilaistutkijat laskivat, että normaalipainoiset ja terveellisiä elämäntapoja noudattavat saattavat tulla kansanterveydelle kalliimmiksi kuin lihavat, tupakoivat ja vähän liikuntaa harrastavat! Tämä johtuu tutkijoiden mielestä siitä, että ensin mainitut elävät pitkään ja ehtivät pitkän elämänsä aikana sairastella paljon. Lihavat ja tupakoivat ovat toki suuri taakka kansanterveydelle, mutta kuollessaan nuorempina suurin lasku kertyy normaalipainoisista ja terveellisesti elävistä.

Oikein kyynisesti ajatellen, pitäisi antaa lihavien pysyä lihavina, sillä laihtuminen tuo lisää elinvuosia. Laihtuneet eivät enää kuole lihavuudesta johtuviin sairauksiin, vaan vuosien päästä johonkin muuhun vaivaan, jonka hoito on terveydenhuollolle kovin kallista. Lihavuus lisää erityisesti sokeritaudista ja sydän- ja verisuonitaudista johtuvaa kuolleisuutta.

Tutkijat kuitenkin painottavat, että terveydenhuollon ensisijainen tehtävä ei ole säästää kustannuksissa, vaan hoitaa potilaita ja estää tarpeeton kärsimys.

Lähde: PLoS Medicine 5 (2) : e29, 2008

Marinaa marinoidusta

**
Nettiadressi marinoimattoman lihan puolesta on kerännyt yli 8 000 allekirjoitusta. Näyttää siltä, että marinoidun lihan buumi meni jo. Tätä mieltä on ainakin ääneen tämän ajatuksen julkilausunut myymäläpäällikkö Pasi Lilja. Maustamattomat tuotteet hän laittaa hyvin esille.

Vetoomus laajemman marinoimattomien liha- ja broilerituotteiden valikoiman puolesta tähtää siihen, että lapsetkin tietäisivät, miltä raaka-aineet oikeasti maistuvat. Lisäksi marinoimattomuuden puolesta puhuvat kokki Petri Hollménin mukaan marinadeissa käytettyjen aromivahventeiden aiheuttamat allergiset reaktiot.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 18.2.2008

Keinotekoiset makeutusaineet saattavat lihottaa

*
YLE Teema kertoo sivuillaan 6.2.2008 näin:

Mikäli haluat laihtua, kannattaa kaataa sokerittomat limut viemäriin. Uusi tutkimus osoittaa, että kalorittomien makeutusaineiden käyttö voi itse asiassa vaikeuttaa syömisen hallintaa ja näin vaikuttaa myös painoon.

Suomessa terveysviranomaisten virallinen kanta on, ettei makeutusaineiden jatkuvastakaan käytöstä ole terveydelle haittaa.

Veteraaniurheilijan kanta on, että paras janojuoma on puhdas vesi. Mikäli limuja on ihan "pakko" juoda, juotakoon sitten todella harvoin niitä aidolla sokerilla makeutettuja tuotteita.

Pysy hoikkana ja kylläisenä!

*
Kaupan hyllyt notkuvat kevyttuotteista. Mutta pitävätkö kevyttuotteet nälkää yhtä hyvin kuin normaalisti rasvaa sisältävät elintarvikkeet?

Tämän asian elintarviketeollisuus aikoo selvittää lähivuosina. "Tarvitaan jotain uutta, jos halutaan pystyä todella vaikuttamaan painonhallintaan", uskoo Seppo Heiskanen, Elintarviketeollisuusliiton tutkimus- ja lainsäädäntöyksikön johtaja. Hän kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan kevyttuotteita käyttävillä ihmisillä on taipumus lisätä muiden tuotteiden kulutusta niin, että heidän painonsa jopa nousee.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra rahoittaa kylläisyystutkimuksen selvitysvaiheen. Siinä etsitään elintarviketeollisuusyrityksiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan tutkimushankkeeseen useaksi vuodeksi.

Suomen kansa on jo kymmeniä vuosia suorittanut näitä kenttäkokeita. "Kyllä kansa tietää", oli Veikko Vennamo-vainaalla tapana sanoa. Kansa on jo kauan tiennyt näiden kevyttuotteiden turmiollisuuden, mutta uskollisesti on kuunneltu johtavia ravintoasiantuntijoita, jotka ovat ylistäneet näitä kevyttuotteita ja mahdollistaneet niiden vyöryn ruokakauppoihimme.

On todella hienoa, että selvitetään perusteellisesti näiden kevyttuotteiden terveysvaikutukset. Moni minunkin asiakkaani on saanut lihomisen kääntymään laskuun vasta luovuttuaan kevyttuotteista ja siirryttyään mahdollisimman luontaisista raaka-aineista valmistettujen ruoka-aineiden kohtuullisiksi käyttäjiksi. Asiakkaat kertovat, että kevyttuotteet pitävät nälkää huonosti. Jokin on todella perusteellisesti pielessä ruokavaliossa jos jo tunnin päästä ruokailusta on taas nälkä. Näitä kauhukertomuksia en enää haluaisi kuunnella vastaanotollani. Syökää kunnon ruokaa, hyvät ihmiset!

Sitran rahoittamat kylläisyystutkimukset alkavat aikaisintaan ensi vuoden alussa. Hyvää tutkimusta jaksaa odottaa!

Minkälaista evästystä tarjoatte tutkimushankkeelle? Tarvitaanko kevyttuotteita? Kerro omista kokemuksistasi!

Lähde: Verkkouutiset, 16.2.2008

Supersize Me -koe toistettu Ruotsissa

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti. Sain myöhään yöllä lyhyen vastauksen tutkijaryhmältä ja täyspitkän version tutkimuksesta liitteenä. Kysykää jos haluatte kopion siitä.

Tutkijaryhmä haluaa korostaa, että sinänsä ongelmana ei tule nähdä pelkästään pikaruoan syöntiä vaan LIIALLISTA pikaruoan syöntiä. Itse asiassa hätkähdyttävintä oli todeta, että 18:sta koehenkilöstä peräti 14 kehitti liiallisen pikaruoan syönnin seurauksena patologiset ALT-arvot. Heiltä mitattiin sellaisia maksa-arvoja, joita nähdään pitkällisen alkoholin liikakäytön jälkeen. Erittäin raskauttavaa oli tässä myös liikkumattomuus yhdistettynä "mässäilyyn".

Ajattelemisen aihetta antoi tämäkin tutkimus!

Jos haluat helliä maksaasi, syö silloin kohtuullisia määriä terveellistä ruokaa ja harrasta riittävästi liikuntaa. Jos liikuntaosuus jää vähiin, muista silloin myös vähentää hiilihydraattien osuutta ruokavaliossa. Muuten olet vaarassa lihoa ja sairastua.

Nyt varmaan ymmärrätte miksi minä niin kovasti teille paasaan pika- ja valmisruokien turmiollisuudesta sekä liikkumattomasta elämäntavasta. Ja siitä miten perunat, riisit ja pastat pitää säästää noille urheilijoille.

Liikkukaa enemmän niin saatte nauttia hiilihydraattipitoisia ruoka-aineita paljon vapaammin.

Muistatteko vielä toimittaja Morgan Spurlockin kokeen jossa hän yhden kuukauden aikana söi mahdollisimman paljon McDonaldsin tarjoamaa pikaruokaa? Kipeäksihän Spurlock tästä tuli. Nyt tämä sama koe on toistettu Ruotsissa. Kahdeksantoista tervettä, hoikkaa ja hyväkuntoista naista ja miestä söi samalla tavalla kuin Spurlock kuukauden ajan. Liikunta oli kokeen aikana kiellettyä. Osallistujien piti nimenomaan pyrkiä mahdollisimman nopeaan lihomiseen.

Miten kävi? Monelle kävi huonosti, mutta yllättäen ei kaikille! Rasva- ja hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla saavutettiin noin 6,5 kilon lisäys elopainoon. Kaikki eivät lihonneet yhtä paljon. Joillakin oli jopa vaikeuksia lisätä painoaan ja onnistuivat siinä vain sillä tavalla, että joivat erityisen paljon sokeroituja virvoitusjuomia. Viisi osallistujaa oli nostanut painoaan 15 prosentilla ja yksi osallistuja lihoi peräti 12 kiloa kahdessa viikossa!

Tutkijoiden mielestä lihominen sinänsä oli joillakin osallistujilla huolestuttavan nopeaa, mutta vakavin haitta löytyi kohonneista maksa-arvoista. Jokaisen osallistujan ALAT-arvoja seurattiin ja valitettavasti joillakin (ei kaikilla) osallistujilla nämä ALAT-arvot nousivat niin korkeiksi, että se johti lisätutkimuksiin vakavan maksasairauden poissulkemiseksi. Onneksi ALAT-arvot palautuivat vähitellen normaaleiksi pikaruokakokeen päättymisen jälkeen.

Tutkimuksen johtaja Fredrik Nyström sanoo: "Eräällä osallistujalla maksa-arvot nousivat yhtä korkeiksi kuin sellaisilla potilailla, joille joudutaan harkitsemaan maksansiirtoa".

Tutkijoiden mielestä hälyttävän korkeat maksa-arvot ja paha lihominen johtui pääosin ruoan sisältämistä hiilihydraateista, ei niinkään ruoan sisältämästä rasvasta. Tohtori Nyströmin mukaan tämä koe osoitti myös sen asian todeksi, että jotkut ihmiset eivät millään liho. Parikin osallistujaa teki kaikkensa lihottaakseen itsensä, mutta epäonnistuivat. Toisaalta eräs osallistuja, joka väitti lihomisvaaran olevan olematon hänen kohdallaan, lihoi kokeen aikana 15 prosenttia.

Omana mielipiteenäni ilmoitan, että tätä koetta missä syötte mahdollisimman paljon pikaruokaa ja juotte makeita virvoitusjuomia, teidän ei tarvitse toistaa. Tehkää sen sijaan tällainen koe: Jättäkää kuukauden ajaksi pois ruokalautaselta perunat, pasta ja riisi sekä välttäkää sokeroitujen mehujen ja virvoitusjuomien käyttöä. Lisätkää liikuntapanoksenne kaksinkertaiseksi. Miltä kuukauden jälkeen tuntuu?

Löytyykö 18 vapaaehtoista koehenkilöä tohtori Sundqvistin kokeeseen? Lisäohjeita saatte pyydettäessä.

Lähteet: Uppsala Nya Tidning, 14.2.2008 ja
Stergios Kechagias, Åsa Ernersson, Olof Dahlqvist, Peter Lundberg, Torbjörn Lindström, and Fredrik H Nystrom. Fast food based hyper-alimentation can induce rapid and profound elevation of serum alanine aminotransferase in healthy subjects. Gut 2008 0: 200713179

Lukekaa myös tämä (lukijavinkki!): Truth in Fitness

Ruokajuttuja ja kunnon laiffia Kuopiossa kesällä - Tule sinäkin!

*

Pohjois-Savon opisto ylpeänä esittää:

"Ruokajuttuja ja kunnon laiffia"
Huumorilla asiaa ravitsemuksesta ja liikunnasta
”Ravitsemuksen ja liikunnan ilot ja surut”
10.6–12.6.2008

Kolmen päivän tehopaketti ravinnosta ja liikunnasta hauskasti ja kansantajuisesti!

Kurssi on huumoripitoinen sukellus uusien ravitsemustutkimusten, liikunnan ja painonhallinnan pariin. TV:stä tuttu ravintovalmentaja, luennoitsija, kirjailija ja innostaja, FT Christer Sundqvist eläytyy aiheeseen täysillä – asiaa kuitenkaan unohtamatta. Viihdyttävälle kurssille voivat tulla mukaan kaikki liikuntainnon syttymistä toivovat kuin myös aktiiviliikkujat, laihduttajat ja terveellisestä ravinnosta kiinnostuneet.

Kurssin sisältö:

- Uudet ravitsemustutkimukset; mitä kannattaa syödä, metabolinen oireyhtymä, diabetes, kilpirauhassairaudet
- Käytännönläheisesti kuntoilijan liikunnasta ja ravinnosta sekä painonhallinnasta; kuntoilijan ryhti ja lihasvoima, koordinaatio, lihasten väsyminen, järkeviä ruokavalintoja, ravitsemuksen muistilistoja, tunnista ylikunto, laihdutuksen lyhyt oppimäärä
- Toimivatko dieetit käytännössä; laihdutus ja elämäntapadieettejä, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset, glykeeminen indeksi ym.

Kurssimaksu:
90 € sis. opetuksen, lounaan ja kahvin kurssipäivinä
130 € sis. opetuksen ja täysihoidon kurssipäivinä

Kurssi kestää yhteensä 15 tuntia. Ilmoittautumiset lomakkeella jonka saat opistolta tai www-sivuilta. Pohjois-Savon opisto on sitoutumaton oppilaitos, joka sijaitsee 12 km Kuopiosta etelään luonnon helmassa Kallaveden rannalla. Tule viettämään aurinkoisia kesäpäiviä mielenkiintoisen aiheen parissa!


Pohjois-Savon opisto
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kansanopistotie 32, 70800 Kuopio
Puh 017 289 2500
fax 017 2892507
opisto@psko.fi
www.psko.fi

Manuel Uribe laihtuu

*
LUE TÄMÄ JUTTU!!!

Tätä juttua kommentoidaan vilkkaasti.

Meksikolainen Manuel Uribe ei ole kuka tahansa laihduttaja. Hän on Guinnessin ennätyskirjan mukaan maailman lihavin mies. Kaksi vuotta sitten hän painoi pahimmillaan peräti 570 kiloa!

Iltalehti kirjoittaa tänään (13.2.2008), että hän on onnistunut karistamaan painostaan jo peräti 230 kiloa ja vieläpä puolet nopeammin kuin mitä lääkärit olivat ennustaneet. Amerikkalaiset, italialaiset ja meksikolaiset lääkärit ovat auttaneet Uribea laihduttamaan jo kahden vuoden ajan. Hänen ruokavaliotaan on muutettu terveellisemmäksi ja hänelle on kehitelty harjoituksia, jotka hän pystyy toteuttamaan suuresta koostaan ja liikuntavaikeuksistaan huolimatta.

Iltalehti jättää kertomatta yhden olennaisen asian: Miten Manuel Uribe on laihtunut? Mitä hän on syönyt? Onko hän käyttänyt jotain erityistä dieettiä liikuntaohjelmansa lisäksi?

Minä tiedän! Hys hys! Kerro tästä Iltalehden toimittajalle, Kansanterveyslaitokselle, ravitsemusterapeuteille, lääkäreille, Painonvartijoille! Manuel Uribe on laihtunut Hys hys -dieetillä. Hän on voimakkaasti laskenut hiilihydraatin määrää ruokavaliostaan. Hys hys! Tätä ei saa Suomessa sanoa! Jokuhan voi ruveta matkimaan tätä Hys hys -menetelmää ja silloin ei enää peruna, riisi ja pasta mene yhtä hyvin kaupaksi.

Jos tämä Hys hys -dieetti toimii maailman (entiselle) lihavimmalle miehelle - se toimii myös sinulle. Jätä tänään pois pasta, riisi ja peruna, jos olet ylipainoinen ja haluat laihtua! Tai ryhdy harrastamaan liikuntaa ihan tosissasi (liikuntadieetti nimittäin myös toimii!).

Hys hys -terveisin, Christer Sundqvist (biologi, ravintovalmentaja, filosofian tohtori)

Asiallisia kommentteja saa tulla.

Lähde: Hyvin puutteellinen juttu Iltalehdessä, 13.2.2008

Lihavat syövät epäterveellisesti

**
Norjalaistutkimuksen mukaan sairaalloisesti lihavilla ihmisillä on tapana syödä paljon roskaruokaa, josta puuttuvat vitamiinit ja hivenaineet. Vähäinen hedelmien ja kasvisten syönti on tyypillistä näille ihmisille, sanovat tutkijat. Näillä sairaalahoidossa olevilla potilailla oli painoindeksi keskimäärin 47, kun normaalipainon yläraja on 25. Heitä verrattiin normaalipainoisiin verrokkeihin, jotka eivät nauttineet vitamiinivalmisteita purkeista (ihanaa että tällaisiakin ihmisiä löytyy!).

Tulokset olivat varsin hälyttäviä. Lihavien veren B6-, C-, D-, ja E-vitamiinien pitoisuus oli pienempi kuin verrokkien, vaikka lihavat söivät enemmän ruokaa kuin verrokit.

Vihjeen tarjosi Matti Tolonen, 11.2.2008

Alkuperäinen tutkimus: Aasheim ET, Hofsø D, Hjelmesæth J, Birkeland KI and Bøhmer T. Vitamin status in morbidly obese patients: a cross-sectional study. Am J Clin Nutr 87: 362-369, 2008

Kalsiumin puute lihaksissa uuvuttaa maratoonarin

*
Maratoonarin juostessa "seinään" noin 35 kilometrin kohdalla (jäljellä vielä 7 km!) on syytä perinteisesti haettu energiapulasta, heikosta tahdonvoimasta ja jossain määrin myös lihakseen kertyneiden kuona-aineiden lisääntymisestä.

Nyt saadaan ihan uusi näkökulma maratoonarin uupumiseen. Amerikan tiedeakatemian julkaisussa PNAS kerrotaan mielenkiintoisesta hiiri- ja ihmiskokeesta. Kun koejärjestelyissä mitattiin erilaisia uupumisen merkkejä havaittiin ehkä varsin odotetustikin, että kalsiumin vuotaminen ulos lihaksista, johti kovaan uupumiseen. Sydämen vajaatoiminnassa on todennäköisesti kyse aivan samasta ilmiöstä kuin maratoonarin uupumisessa.

Tutkijat estivät hiirikokeissa erityisillä lääkeaineilla kalsiumin valumisen ulos lihaksista ja ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa voidaan ehkä ihmisilläkin paremmin hallita tämä kalsiumin vuotaminen ulos lihaksista.

Lähde: Sveriges Radio, 12.2.2008

Sydänkohtaukset vähentyneet rajusti Italiassa

**
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska on vuosien varrella kunnioitettavan tomerasti varoittanut tupakoinnin vaaroista: Tupakka ei ole tavanomainen kulutushyödyke, vaan sen normaali pitkäaikainen käyttö aiheuttaa joka toisen käyttäjän ennenaikaisen kuoleman. Tupakoinnin on arvioitu aiheuttavan vuosittain noin 5000 kuoleman­ta­pausta Suomessa. Mutta kuolleisuus on vain jäävuoren huippu: Sen alapuolella on tavaton määrä muuta sairastuvuutta, terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. Hän saa nyt hienon palkinnon uutterasta työstään tupakkavalistuksen saralla. Äskettäin ilmestyneessä selvityksessä nimittäin italialaistutkijat ovat havainneet tiukentuneiden tupakointikieltojen johtaneen siihen, että peräti 11 prosenttia vähemmän ihmisiä kuolee sydänkohtaukseen. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Pohjois-Karjala-projektin tärkeimpiä terveysvaikutuksia oli tupakoinnin vähentyminen.

Tohtori Francesco Forastiere, joka johti tutkimusta, pitää sydänkohtausten merkittävää vähentymistä hyvin tärkeänä asiana. Passiivisen tupakoinnin roolia hän pitää merkittävänä. Nyt kun Italiassa ei vuodesta 2005 lähtien ole saanut tupakoida yleisillä paikoilla, altistuu tupakansavulle niin paljon vähemmän ihmisiä, että se näkyy terveystilastoissa. Hän on sitä mieltä, että Euroopan Unioni voisi olla vielä tiukempi tupakoinnin suhteen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedejulkaisussa Circulation.

Lähde: Reuters Health, 11.2.2008

Makeutusaineet herättävät tunteita

*
Suomessa kaikki on hyvin. Keinotekoisesti makeutetut kevyttuotteet ovat terveysviranomaistemme erityisessä suojeluksessa ja elintarvikekaupan suosikki numero 1. Niitä neuvotaan ostamaan ja kyllä niitä hyllykilometreittäin onkin tarjolla. Valistuneet kuluttajat tekevät tietenkin itsenäisiä valintoja, etsien välillä jopa epätoivoisesti luontaisesti makeutettuja ja/tai täysrasvaisia tuotteita kohtuudella niitä nauttien.

Maailmalla on toisin. Kevyttuotteista kiistellään. Auttavatko keinomakeutetut kevyttuotteet laihtumaan? Tähän kysymykseen on esitetty esimerkiksi viime päivinä kaksi päinvastaista vastausta:

1. Jos haluaa laihtua, kannattaa kaataa kevyttuotteet viemäriin

Tällaisen päätöksen tekivät Purduen yliopiston psykologit tekemiensä rottakokeiden perusteella. Rotat, jotka söivät kalorittomalla sakariinilla makeutettua jugurttia, söivät tätä jugurttia ja kaikkea muuta ruokaa niin paljon enemmän, että ne myös lihoivat enemmän kuin rotat joiden jugurtti oli makeutettu energiapitoisella glukoosilla. Keinomakeutettu ruoka ei enää luotettavasti kerro, että ruoka sisältää paljon energiaa. Silloin energiansaannin säätely käy vaikeaksi, tutkijat arvelivat. Tutkimuksen julkaisi arvostettu tiedelehti Behavioral Neuroscience.

2. Jos haluaa laihtua, kannattaa syödä aspartaamilla makeutettuja kevyttuotteita

Täysin päinvastaiseen tulokseen päädyttiin arvostetussa tiedelehdessä European Journal of Clinical Nutrition julkaistuissa tutkimuksissa, joiden mukaan keinotekoisesti makeutetut elintarvikkeet tukevat painonpudotusta. Esimerkiksi kahden vuoden ajan seuratussa 168 ylipainoisen naisen ryhmässä aspartaamilla makeutetut ruoat ja juomat edistivät laihtumista ja sen jälkeen myös painon pysymistä alhaalla. Washingtonin yliopiston ravitsemustutkimuskeskuksen johtaja Adam Drewnowski jyrähtää: "Väite, että makeutusaineet aiheuttaisivat lihomista, on vastuutonta rottamallien soveltamista ravitsemusneuvontaan".

Minun luonani on käynyt asiakkaita/ystäviä kertomassa miten kevyttuotteiden syöminen on vaikeuttanut nälänhallintaa ja paino onkin näitä keinomakeutettuja tuotteita nautittaessa noussut, eikä laskenut. Todennäköisesti nämä keinomakeutetut tuotteet sopivat joillekin ihmisille, mutta useimmat ihmiset hyötyvät siitä, että syödään täysrasvaisia elintarvikkeita, joita on luontaisesti makeutettu mahdollisimman vähän. Onko siinä mitään tolkkua jos asiakas erään nimeltä mainitsemattoman ravitsemusterapeutin ohjeistuksen jälkeen tuntee itsensä taas nälkäiseksi tunnin jälkeen? Parempi lienee syödä kunnolla proteiini- ja rasvapitoista ruokaa lautaselta ja kuulostella näläntunnetta vasta 3-4 tuntia ruokailun jälkeen.

Mitä mieltä olet kevyttuotteista?

Lähteet:

Susan E. Swithers ja Terry L. Davidson. A Role for Sweet Taste: Calorie Predictive Relations in Energy Regulation by Rats (PDF: 443KB). Behavioral Neuroscience February 2008, DOI: 10.1037/0735-7044.00.0.000

Tiede-lehden uutinen, 12.2.2008

Kaitsu ja Chrisu yhteistyössä

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 11.2.2008

Kaitsu ja Chrisu yhä tiiviimmässä yhteistyössä!

Christer Sundqvist ja Kai Kosklin ovat yhdistäneet voimansa mielenkiintoiseen valtakunnalliseen ravinto- ja terveyshankkeeseen. Suosituilla luennoillaan vankan jalansijan terveysvalistuksen saralla saavuttanut tohtori Sundqvist saa Kosklinilta kaipaamaansa vetoapua ja ammattimaisuutta markkinointiin sekä asiakaspalveluun siirtyessään Turun Fimexin yritykseen. Ylpeinä mutta nöyrin mielin olemme valmiita kohtaamaan teidänkin tiedolliset tarpeenne ravitsemuksesta ja liikunnasta. Voimme esitellä kolmelle eri kohderyhmälle räätälöidyt toimivat ratkaisut.

Ryhmä 1. Isot yritykset, isot urheiluseurat, kuntayhtymät, liikuntajärjestöt, valtakunnalliset terveyshankkeet, sairaanhoitopiirit

Ravinto- ja terveysprojekti (laaja tai suppea tarjonta mahdollista)

• tavoitteena elinikäinen liikunta, terveet elämäntavat ja terveellinen ravinto
• vuodeksi tavoitteellinen ja hauska terveysohjelma koko henkilökunnalle
• täsmäluentoja tavoitelluista aiheista.
  

Kysykää lisää mitä meillä on tarjota!
Referenssit: Foster&Wheeler, Veritas, maxit, KELA Kuntoutus, Lapin urheiluopisto

Ryhmä 2. Pienet yritykset, pienet liitot ja järjestöt, koululuokat, laihdutusryhmät

Suppea ravinto- ja terveysprojekti

• sohvaperunasta liikkujaksi, terveystietoisen sapuskat ja turmeltumattomat elämäntavat
• muutaman tunnin kestävä tavoitteellinen ja hauska terveysluento rajatulle kuulijakunnalle
• teemailtapäivä ravinnosta tai liikunnasta
• helppo toteuttaa!

Referenssit: Williamsson Transport, Atletico Sisu, Trainer4You, Suomen Kilpirauhasliitto

Ryhmä 3. Pienet urheiluseurat, pienet potilasyhdistykset, yksityishenkilöt

Tarjoamme luennon vakioaihepiiristämme:

• Ravitsemuksen ilot ja surut
• Ravintokaraoke
• Urheilijan ravinto
• Diabetespotilaan ravinto
• Kilpirauhaspotilaan ravinto ja liikunta
• Muita luentoja mahdollisuuksien mukaan

Referenssit: Vaasan uimaseura, Järvenpään Kehäkarhut, Turun Weikot, Lahden seudun kilpirauhasyhdistys, Mellersta Nylands diabetesförening, Mustasaaren aikuisopisto

Voitte rauhassa tutustua kirjoituksiimme ja vinkkeihimme näillä sivuilla:
http://sundqvist.blogspot.com/ http://www.ravintokirja.fi/

OBS! Föreläsningar även på svenska.

Yhteydenotot:

Kai Kosklin 0400-532798, kai.kosklin (at) fimex.fi
Christer Sundqvist 040-7529274, christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi

Turun Fimex Oy
Voimakatu 2
21600 Parainen

Hiilihydraattitietoisuus ehkäisee sokeritautia

**
Rohkaisevaa tutkimustietoa saadaan harva se viikko hiilihydraatteja rajoittavasta ruokavaliosta. Vähän liikkuvan ihmisen on ilmeisen sopivaa syödä vähemmän hiilihydraattia kuin mitä Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee.

Harvinaisen painavaa näyttöä ravinnon hiilihydraattien vaikutuksesta aikuistyypin sokeritautiin (tyypin 2 diabetekseen) saatiin Harvardin yliopiston johtamasta sairaanhoitajien terveystutkimuksesta (Nurse's Health Study). Se on laajimpia (85 059 naista) ja pitkäaikaisimpia (20 vuotta) meneillään olevia ravitsemukseen liittyviä väestötason tutkimuksia.

Niillä naisilla, jotka söivät vähemmän ja laadultaan parempia hiilihydraatteja (matalampi glykeeminen kuorma) sekä paljon kasvirasvaa, oli pienempi riski sairastua aikuistyypin sokeritautiin. Harvardin yliopiston tutkijaryhmä väittää vastoin yleisiä Suomen diabetesliiton kirjoituksia, että vähemmällä hiilihydraattikuormalla ja runsaalla proteiinin ja rasvan nauttimisella ei suinkaan ole terveyttä vaarantavaa vaikutusta. Päinvastoin tällä hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla voi jopa estää sokeritaudin puhkeamisen. Tämä tutkittu tieto tukee entisestään Amerikan diabetesliiton uudistettuja ruokavaliosuosituksia ja Ruotsin Socialstyrelsenin lausuntoa hiilihydraattitietoisen ruokavalion sopivuudesta diabeetikolle ja lihavuudesta kärsivälle.

Tutkimus julkaistaan arvostetun American Journal of Clinical Nutrition -lehden helmikuun numerossa aivan kuten Kansanterveyslaitoksen raportoima suomalaistutkimus marjojen terveellisyydestä. Tätä isoa diabetestutkimusta en löytänyt vielä Kansanterveyslaitoksen tai Suomen diabetesliiton tiedotteista.

Lähde: Halton TL, Liu S, Manson JE, Hu FB. Low-carbohydrate-diet score and risk of type 2 diabetes in women. American Journal of Clinical Nutrition 87(2): 339-346, 2008

Sydänystävällisiä marjoja

***
Kansanterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa marjojen syönti edisti sydämen ja verisuoniston hyvinvointia. Marjojen tai marjavalmisteiden nauttiminen näytti muun muassa laskevan verenpainetta.

Tutkimukseen osallistui keski-ikäisiä miehiä ja naisia, joilla oli kohonnut verenpaine tai muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. He nauttivat kahden kuukauden ajan erilaisia marjoja ja marjamehua (mustaherukoita, mustikoita, puolukoita ja marja-aroniaa sekä kokonaisina marjoina että pyreenä ja mehuna) tai verrokkituotteita. Tutkimuksen alussa ja lopussa koehenkilöiltä mitattiin verenpaine ja heidän veri- ja virtsanäytteistään sydän- ja verisuonitautien riskin ja marjojen käytön merkkiaineita. Marjoista imeytyi verenkiertoon terveyden kannalta suotuisia flavonoideja ja C-vitamiinia.

Marjoja syöneiden ryhmässä verenpaine laski ja ns. "hyvä kolesteroli" (HDL) nousi verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi marjojen syönti vaikutti suotuisasti verihiutaleiden toimintaan. Marjatuotteita syötiin kaksi annosta eli yhteensä noin 160 grammaa päivässä. Erikoistutkija Iris Erlundin mukaan sitä voi pitää varsin kohtuullisena määränä.

”On todella ilahduttavaa, jos tämän suuruisella marjalisällä voidaan vaikuttaa edullisesti sydämen ja verisuoniston hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin tekijöihin”, Erlund toteaa. Marjat sisältävät erityisen runsaasti polyfenoleja ( flavonoideja) ja juuri nämä saattavat olla terveydelle suotuisia.

”Kotimaiset marjamme ovat runsain ja monipuolisin polyfenolilähde. Lisäksi marjat sisältävät muitakin hyödyllisiä ainesosia, kuten C-vitamiinia ja liukoista kuitua, mutta niissä on vain vähän energiaa ja rasvaa. Kauniin värinsä ja raikkaan makunsa vuoksi marjat tuovat myös vaihtelua ja silmäniloa ruokavalioon. Siksi niitä kannattaa syödä runsaasti, mieluiten päivittäin”, Erlund suosittaa.

Satunnaistettuja marjatutkimuksia on ihmisillä tehty hyvin vähän. Nyt saadut tutkimustulokset antavat merkittävää uutta tietoa siitä mihin tekijöihin marjansyönnillä voidaan vaikuttaa.

Tutkimus julkaistaan arvostetun American Journal of Clinical Nutrition -lehden helmikuun numerossa.

Iris Erlund, Raika Koli, Georg Alfthan, Jukka Marniemi, Pauli Puukka, Pirjo Mustonen, Pirjo Mattila, Antti Jula. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. American Journal of Clinical Nutrition 87: 323–331, 2008

Lähde: Kansanterveyslaitoksen tiedote, 7.2.2008

Ravinto- ja terveyskiihkoilua foorumeissa

*
Olin työmatkalla Saksassa. Matkan aikana sähköpostiin kantautui kriittisiä kommentteja ravinnosta ja terveydestä. Olen käyttänyt aamupäivän kommenttien lukemiseen ja vastauksien kirjoittamiseen. Kävin myös foorumitekstejä lukemassa. Ei olisi pitänyt! Ravitsemus herättää siellä taas tunteita liiaksikin. Mielenkiintoista miten suuri tarve ihmisillä on loukata toinen toisiaan ja esiintyä itse niin paljon paremmassa valossa kuin on muille tarpeen.

Päätökseni vetäytyä Hiilaritietoiset -foorumista on saanut muutaman kommentin aikaiseksi. Turha tätä vetäytymistä on sen kummemmin dramatisoida. Sanottakoon tässä nyt kaikille, jota asia mahdollisesti kiinnostaa, että tämä blogini riittää minulle aivan mainiosti ravinto- ja terveysaiheiden seurantaan ja kommentointiin.

En laisinkaan pitänyt Hiilaritietoiset -foorumissa esiintyneiden vaikeammin kontrolloitavien henkilökohtaisten hyökkäysten tulvasta. Jotain on myös perusteellisesti pielessä, jos en enää tunnista Hiilaritietoiset -foorumissa olevaa omaa osioitani omakseni. Viimeinen niitti oli kun keskustelun siisteydestä tarkat naismoderaattorit sensuroivat ja järjestelivät kirjoituksiani (omassa osiossani!) mielin määrin. Saattaa olla, että miehen luonteelle tuollainen akkamainen tapa hoitaa asiaa on liikaa. Herkkähipiäiset näkevät tässä miehisessä näkökulmassa varmaan paljonkin ongelmia. Ilmeisen kyvykkäälle ravintoporukalle voi kuitenkin olla hyssyttelyn sijaan parempi kokea nyrkin isku pöytään, että nyt tämä foorumiteatteri saa omalta kohdaltani ainakin joksikin aikaa loppua. Mitään henkilökohtaista (päinvastoin!) minulla ei ole foorumin ylläpitäjiä vastaan ja toivotan heille vilpittömästi menestystä kiintoisan Hiilaritietoiset -foorumin kehittelyn parissa.

Ei hätää, täällä blogissa sana sanotaan niinkuin se on. Kommentit sensuroidaan tarvittaessa omasta toimestani juuri niin paljon kuin näen tarpeelliseksi. Aiheelliset ja tunnistettavat kommentit saavat arvoisensa käsittelyn. Älkää uskoko kaikkeen mitä itsestäni foorumeilla kirjoitetaan. Foorumeilla käyntiin lähtenyttä huhua tai väärinymmärrystä on aika hankalaa lähteä oikomaan. Olen yrittänyt asioita oikoa, mutta kovin huonolla menestyksellä.

Hiilihydraattitietoisuutta esimerkiksi edistän nyt siis pääosin vain tässä omassa blogissani. Hiilaritietoiset -foorumiin saatan palata uudestaan. Välitöntä kiirettä ei ole.

Rakkaudella, christer sundqvist

Doping-aineet ja kuntoilu

**
Olin mukana dopingin käyttöä selvitelleessä paneeliseminaarissa 6.2.2008 klo 9-17 Säätytalossa, Helsingissä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin pakollisten Kaisa Varis -mainintojen jälkeen päästiin itse asiaan, eli hätkähdyttävän yleiseen tavallisten kuntoilijoiden dopingin käyttöön. Voidaan sanoa, että doping todellakin pullistelee takahuoneissamme. Pakkotoisto -foorumilla tekemänsä kyselyn perusteella sosiologi Tuuli Salospohja sai selville tyypillisen dopingaineiden käyttäjän profiilin:

• asuu kaupungissa
• on alle 3o -vuotias mies (tai yli 30 -vuotias nainen)
• ansaitsee yli 2000 e/kk
• opiskelee tai tekee ahkerasti töitä n. 40 h/vk
• elää useimmiten vakituisessa parisuhteessa
• viettää korostuneen keskiluokkaista elämäntapaa

Miten ihmeessä näitä citykulttuurin puraisemia kuntoilijoita juuri doping voi kiinnostaa? Dopingaineiden käyttö kilpaurheilun ulkopuolella on laajeneva ilmiö. Enää ei "tavallinen" elämä kiinnostaa. Elämässä pitää olla menoa ja meininkiä! Doping mahdollistaa extreme-ilmiöiden kautta eletyn elämän. Haetaan elämyksiä pop-kulttuurista tutun "music video bodyn" kautta. Jos Madonna jaksaa, jaksan minäkin.

Kuntoilijoiden käyttämät dopingaineet saavat Kaisankin kalpenemaan. Kuntoilijoille kelpaavat rikoslaissa kriminalisoidut dopingaineet. Eihän haittaa vaikka testeissä jäisi kiinni, kuntoilijahan ei urheile aktiivisesti vaan hän elää muokatakseen kehoaan paremmaksi "minulle kaikki heti nyt" -menetelmällä.

Palaan tämän dopingseminaarin antiin seuraavissa kirjoituksissani, mutta miettikääpä tätä:

• Suomessa on noin 10 000 dopingaineiden väärinkäyttäjää!
• Dopinginkäyttäjän arvioidaan kuluttavan aineisiinsa noin 1000 euroa vuodessa.
  
• Järjestäytynyt rikollisuus ei jätä tätä arviolta 10 miljoonan euron vuotuista rikollista markkina-aluetta harrastelijoille vaan ottaa kaupan haltuunsa.
• Laittomilla markkinoilla on runsaasti väärennettyjä valmisteita, jotka muodostavat erittäin suuren terveysriskin.
• Internetin kautta tilataan yhä enemmän dopingvalmisteita.
• Internetsivuilla esiintyy ilmoituksia, joissa annetaan ostajalle takuu tullin varalta, että jos aineet jäävät kiinni tullin haaviin tarkistuksissa, toimittaja lupaa lähettää ilmaiseksi vastaavan tuote-erän!
  
• Dopingaineita levitetään erityisen häikäilemättömällä tavalla.
  

Sano Vaasan superleivälle ei!

*
Kotona leivottu leipä pilaantuu nopeasti. Se homehtuu, tulee kuivaksi ja kovettuu. Ennen homehtumistaan kotona leivotun leivän voi kuivattaa ja viedä sitten ulos linnuille syötäväksi. Siitä leivästä ne linnut saavat paljon energiaa ja pulskistuvat niin komeasti.

Toista maata on kaupan leipähyllyjen supertuote: Paahtoleipä. Noora Vanhanen on testannut erilaisia leipiä. Hän osti erilaisia paahtoleipiä, availi pusseja, jotta sisään pääsi happea ja homeitiöitä, joita huoneilmassa on luonnostaan. Hän varmisti kaikin tavoin, että leivät eivät voisi välttyä pilaantumiselta. Kokeilu paljasti, että paahtoleipä kesti pilaantumatta jopa 3 kuukautta! Vertaa tätä kotona leivottuun, tuoreeseen leipään, joka pilaantuu muutamassa päivässä.

Paahtoleivissä käytetään seuraavia, säilyvyyttä edistäviä aineita:

1. Emulgointiaineita, jotka hidastavat leivän kovettumista ja parantavat säilymistä.
2. Stabilointiaineita, jotka pitävät leivän tuoreen tuntuisena pidempään.
3. Happamuudensäätöaineita, jotka vaikuttavat pH-arvoon hidastaen homeen ilmestymistä leivän pintaan.

Näitä lisäaineita on kaupan leivissä. Ne homehtuvat silti ennemmin tai myöhemmin. Mutta yksi on ylitse kaiken: Vaasan Iso-Paahto. Vaasan veri ei vapise ja Vaasan leipä ei homehdu! Vaasan Iso-Paahdossa oli jotain, mitä muissa leivissä ei ollut: säilöntäainetta E 200. Ja juuri tämä leipä säilyi Noora Vanhasen testeissä homehtumatta ja kovettumatta joulukuusta maaliskuuhun. Hän heitti sen maaliskuussa menemään, koska oli päässyt jujussa selvyyteen.

Mitään supermyrkkyä tuo E 200 ei todennäköisesti ole. Sorbiinihappo (E 200) on yleinen säilöntäaine, kosteudensäilyttäjä, joka valmistetaan kemiallisesti tai erotetaan pihlajanmarjoista. Happoa käytetään yleisesti myös kosmetiikassa. Mutta kuka haluaa syödä kuukausia vanhaa leipää? Noora Vanhanen kysyy ihan aiheellisesti.

Kansalaiset! Ryhtykää leipäkapinaan. Vaatikaa kauppiaaltanne leipää, joka homehtuu edes viikossa. Käyttäkää kaupassa suurennuslasia. Jos elintarvikkeessa on runsaasti noita moderneja E-vitamiineja (kuten esimerkiksi E 200), jättäkää tuote ostamatta.

Lähde: Kemikaalicocktail, 5.2.2008

Pääjohtaja Puskalle palkinto

*
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti!

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, ystäväni professori Pekka Puska saa englantilaisen Rank-säätiön suurpalkinnon. Palkinto on arvoltaan noin 100.000 euroa. Palkinto on myönnetty professori Puskalle hänen työstään suomalaisten ruokavalion muuttamisessa ja tämän muutoksen kansanterveydellisistä vaikutuksista sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen.

Olen iloinen siitä, että suomalaista terveysvaikuttajaa arvostetaan. Mediuutiset kertoo Professori Puskan työn pohjan muodostuneen hänen johtamassaan Pohjois-Karjala projektissa, jossa sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi pyrittiin erityisesti muuttamaan väestön ruokavaliota. Saatuja kokemuksia on hyödynnetty monipuolisesti koko maassa. Suomalaisten ruokavaliomuutokset ovat olleet niin huomattavia, että väestön veren kolesterolitaso on laskenut yli 20 prosenttia ja myös verenpainetasot ovat laskeneet. Ruokavaliomuutosten seurauksena työikäisten vuotuinen sydäntautikuolleisuus on 1970-luvun alun jälkeen pienentynyt noin 80 prosenttia. Professori Puska ottaa palkinnon tänään (4.2.2008) vastaan Lontoossa.

Minulle tämä Rank-säätiö on aivan tuntematon ja lukuisissa suomalaisissa lehdissä käsiteltävissä jutuissa tähän ei saa lisävalaistusta. Ulkomaan toimittajaystäväni on saattanut tietooni, että Rank-säätiö olisi yhteydessä tähän elintarvikeyritykseen: Rank Hovis McDougall ja kristityistä perusarvoista voimansa ammentavaan Rank Prize Fund'in perustajaan: Lord Rank'iin (1888-1972). En ole aivan varma näistä tiedoista.

Tässä vielä palkinnon perustelut Lontoon murteella:

THE RANK PRIZE FOR NUTRITION
Awarded to
Pekka Puska

For his outstanding contribution to the science of nutrition

The link between high blood concentrations of cholesterol and increased risk of obstructive disease of the coronary, cerebral and peripheral arteries has been recognised for a century. For 50 years it has been known that the statistical correlation with coronary risk extended across the whole population range of cholesterol concentrations and that these levels reflected the saturated fatty acid content of the national diet.

In 1972, Professor Pekka Puska took up the challenge of demonstrating in his own country, Finland, with its world record high rate of coronary heart disease, whether blood cholesterol levels could be lowered by altering the national diet and, critically, if coronary risk would be lowered pari passu.

Selecting the worst affected Finnish province of North Karelia, in 1972 Pekka Puska and his team embarked upon a unique example of a whole population intervention, mobilising government and public support, farmers, food manufacturers, schools, voluntary agencies, public relations organisations, written and broadcast media and others. With their support he began a well-organised and sustained research exercise in the attempt to achieve a radical reduction in the fat content of the diet along with other measures such as smoking reduction and blood pressure control.

In the first 5 years, the rate of coronary heart disease mortality in North Karelia fell by one fifth in men aged 36-64, changing little if at all in the rest of Finland. The campaign was then extended to the whole of Finland with similar benefits. Within 25 years, a spectacular reduction of about 80% in national coronary mortality rates was achieved among the working population. The major part of the coronary risk reduction is statistically attributable to the fall in average blood cholesterol concentration.

The North Karelian and Finnish experience has greatly influenced nutrition policy and behaviour the world over and has been responsible for major reductions in deaths and chronic ill health from vascular disease. The clear demonstration of the protective value of lowering blood cholesterol has also opened the way for powerful new medications to reinforce the effect of dietary modification.

Chairman of the Trustees The Rank Prize Funds London, 4th February 2008

Lähtet: Kansanterveyslaitos, 1.2.2008 ja Mediuutiset, 4.2.2008

Diabeetikon ruokavaliosuositukset pysyivät entisellään Suomessa

#
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti. Kirjoitettu alunperin 28.1.2008 ja lisää tietoa ilmestynyt 29.1.2008, 1.2.2008 ja 2.2.2008.

(2.2.2008) Kommentit ovat edelleen tervetulleita. Olen joutunut poistamaan muutaman ikävän tuntuisen kommentin. Tämän blogin omistajana voin sen tehdä sen enempää asiaa perustelematta. Esimerkiksi "Uskomatonta sontaa! Katsoisit nyt vähän mitä julkaiset!" ei mielestäni edistä diabeetikon ruokavaliosuosituksista käytävää keskustelua.

(1.2.2008) Ravitsemus herättää tunteita! Tämä kirjoitukseni on saanut aikaan varsinaisen kommenttien vyöryn ja nyt ollaan jo aika kovin asein liikkeellä. Oikeuskanslerille tehdään kantelu Suomen Diabetesliiton uudistettujen ravitsemussuositusten johdosta. Kantelu osoitetaan työryhmän puheenjohtajalle professori Suvi Virtaselle. Vaikka sovinnaisena ihmisenä en missään nimessä voi olla yllyttämässä kanteluun tästä ravitsemussuositusasiasta, olen toki sitä mieltä, että työryhmässä on syyllistytty todella onnettomaan politikointiin kun pitäisi ajatella parasta mahdollista hoitoa diabeetikoille. Ilmiselvästi työryhmä ei laisinkaan ole huomioinut Amerikan Diabetesyhdistyksen (ADA) ja Ruotsin Socialstyrelsenin ottaman kannan, että tieteellisiin tutkimuksiin perustuva hiilihydraattitietoinen (vähähiilihydraattinen) ruokavalio tukee erityisesti tyypin 2 diabetespotilasta. Päinvastoin, työryhmä katsoo yllättäen oikeudekseen muokata suomalaista ravitsemuskeskustelun ilmapiiriä siihen suuntaan, että hiilihydraattitietoisuus olisi hälyttävää sydänterveydelle. Kantelussa on pantu päähuomio tähän työryhmän esittämään väitteeseen: "Ensimmäiset viitteet sydäntautien lisääntymisestä vähähiilihydraattisten ruokavalioiden yhteydessä ovat hälyttäviä." Koska tästä asiasta ei löydy tutkittua tietoa ja asia on muokkaamassa mielipideilmastoa väärin perustein hiilihydrattitietoisuutta vastustavaan suuntaan, teki eräs ravintoasiantuntija (Anssi Manninen) tästä kantelun. Katsotaan mihin tilanne johtaa.

Valitettavasti huomaan keskustelun siirtyneen myös ravitsemusasioita erittäin vähän tuntevan tiedetoimittaja Kirsi Myllyniemen muilta osin ansiokkaaseen blogiin. Hän on joutunut sulkemaan bloginsa kommentointimahdollisuuden kriittisten kommenttien vyöryn tultua liian rankaksi kestää. Hän kokee kommenttien rajoittavan hänen sananvapauttaan. Sitä minä en ymmärrä. Täällä minunkin blogissani riehutaan välillä oikein kovasti. En koe sen asian kuitenkaan rajoittavan sananvapauttani. Mielipahaa kaikkein inhottavimpien asioiden vääristely ja esille tuonti toki saattaa aiheuttaa, mutta anonyymeja kommentteja ei kannata ottaa niin vakavasti.

Kaipaan kovasti ystävääni Mikael Fogelholmia näissä keskusteluissa. Aiemmin hänellä riitti aikaa yksityisluonteiseen ja julkiseen ravintoasioiden kommentointiin. Työkiireet vievät häneltä tällä hetkellä tämän mahdollisuuden. Mikaelille ja kaikille muille maamme ravintoasiantuntijoille antaisin sen vihjeen, että hiilihydraattitietoisuuden suhteen kannattaa tehdä vähän kotiläksyjä. Koulunpenkiltä ammennetun tiedon varassa on turha lähteä liikkeelle kovin terävin asein. Se johtaa professori Suvi Virtasen tapaisiin ilmeisen epähuomiossa syntyneisiin ihmeellisiin lauserakenteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä vakavasti otettavan tieteen kanssa. Suomessa on maallikkoja, jotka mennen tulleen hakkaavat tietomäärässä tällaiset meikäläiset ravitsemuksesta jotain pientä tietävät ja akateemisissa ympyröissä ajatusmaailmansa kangistaneet. Tutustuttuani asiakaskuntani (käytäntö) ja tutkijaystävieni (teoria) kautta hiilihydraatteja rajoittavaan ruokavalioon, voin sanoa paljon hyvää hiilihydraattitietoisuudesta. Hiilihydraattitietoisuus sopii erityisen hyvin sellaiselle ihmiselle joka haluaa hallita painoaan lisäämättä voimakkaasti liikuntaosuuttaan (ei kaikkia kiinnosta riittävässä määrin liikunta!). Syömällä runsaasti proteiinia ja rasvaa vähentäen samalla hiilihydraattien saantia, voi laihtua ja erään asiakkaani sanoihin on helppo yhtyä: Kun poistin ruokavaliosta perunan, pastan ja riisin sekä leivän minulle tuli hyvä olo. Siinä sivussa onnistuin myös laihtumaan ja laihtuminen on jatkunut. En koe olevani laihdutuskuurilla - tämä on ennemminkin mukava elämäntapa. Minua uhkasi lihavuuden kautta diabetes ja muut sairaudet. Niiden sairauksien uhka on tällä hetkellä väistynyt.

Mikäli koette tarvitsevanne puolueetonta tukea hiilihydraattitietoisen ruokavalion noudattamisessa, voitte rohkeasti ottaa yhteyttä minuun. Erittäin pientä korvausta vastaan voin kertoa oletteko nykytietämyksen mukaan oikeilla jäljillä ja löytyykö vielä jotakin sellaista joka voisi teitä entisestään rohkaista jatkamaan valitsemallanne ruokavaliolla. Tarvittaessa voin viihdyttävän luennon kera tulla esimerkiksi painonhallintaryhmäänne tervehtimään. Tilauslomake

Sain 29.1.2008 vastauksen Suomen Diabetesliitosta. Edistääkseni asian selvittelyä julkaisen tässä osan kirjeestä. On tärkeää, että diabeetikko Suomessa(kin) saa parasta mahdollista hoitoa!

Lähetin Diabetesliittoon useita kysymyksiä. Yhteenkään niistä en saanut vastauksia. Ihmettelen kovasti vastauksen laatua, itse asiassa pidän vastausta jopa törkeänä. Tästä vastauksesta voisi helposti provosoitua, sillä vastauksella ei ole paljon mitään tekemistä tutkimusnäyttöjen ja arkitodellisuuden kanssa:

Kiitos mielenkiinnosta diabetesasiaa kohtaan.

Ruokavalion rasvojen osalta haluan korjata esittämääsi väittämää. Rasvan saanti lisää insuliiniresistenssiä rasvalaadusta riippumatta silloin, kun rasvan saanti on runsasta eli suuruusluokassa yli 35 % energiansaannista. Siksi emme voi suositella kovin runsaasti rasvaa sisältävää ruokavaliota.

Rypsiöljyn n-3 ja n-6 rasvojen suhde pysyy samanlaisena riippumatta siitä käytetäänkö se kotona öljynä vai lisätäänkö se öljynä teollisuudessa. Rypsiöljy sisältää runsaasti n-3 rasvahappoja. Juuri siksi meillä n-3/n-6 rasvahappojen saannin suhde ruokavaliossa on huomattavasti parempi kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Ystävällisin terveisin,

Eliina Aro, ravitsemusterapeutti
Diabeteskeskus

Tässä alunperin 28.1.2008 väsäämäni kirjoitus:

Amerikan diabetesyhdistys (ADA) ja Ruotsin Socialstyrelsen ottivat diabeteksen ruokavaliosuosituksissa huomioon hiilihydraattitietoisuuden. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio rinnastettiin koko väestölle suositeltavaan hiilihydraattipitoiseen ja vähän rasvaa ja proteiineja sisältävään ruokavaliosuositukseen. Ravitsemusterapeutit ja lääkärit voivat ainakin Ruotsissa ja USA:ssa ohjata diabeetikkoa muillakin keinoin kuin sillä virallisella lihotusdieetillä.

Meillä Suomessa tilanne on toinen. Täällä eivät uudet tutkimukset ja tieteelliset lausunnot paljon paina vaakakupissa kun on kyse diabeetikon ruokavaliosta:

Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 painottaa kuten aiempikin sitä, että diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon parhaiten sopiva ruokavalio noudattaa koko väestölle suositeltavan terveellisen ruokavalion periaatteita. Diabeetikon ruokavalio sopii koko perheelle ja edistää kaikkien terveyttä.

Oivana taktisena vetona tulevaisuutta silmällä pitäen, voimme sivulauseessa lukea seuraavat epäselvät lauseet:

Työryhmä on myös päätynyt esittämään aiempaa suurempaa vaihtelun varaa hiilihydraattien, rasvan ja proteiinien osuuksiin päivittäisestä energian saannista. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että hyvä hoitotulos voidaan saavuttaa varsin erilaisilla energiaravintoaineiden osuuksilla - ainakin tilapäisesti. Diabeetikon ei kuitenkaan kannata lähteä äärimmäisyyksiin minkään energiaravintoaineen osalta. On vielä tutkimatta, miten esimerkiksi vähähiilihydraattiset ruokavaliot lyhytaikaisestikin noudatettuina vaikuttavat kokonaisterveyteen. Ensimmäiset viitteet sydäntautien lisääntymisestä vähähiilihydraattisten ruokavalioiden yhteydessä ovat hälyttäviä.

Olisin todella iloinen jos suomalainen asiantuntijatyöryhmä voisi yksilöidä ne tutkimukset, jotka osoittavat hiilihydraattitietoisten (= vähähiilihydraattisten) ruokavalioiden yhteydessä esiintyneet hälyttävät havainnot.

Suomalainen asiantuntijatyöryhmä loihtii ilmoille myös tämän asian:

Rasvan laadun suhteen suositus noudattaa samaa linjaa kuin aikaisempikin. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen suosittaminen jatkuu, mutta myös monityydyttymättömien rasvahappojen saannista on syytä huolehtia. Se käy helpoiten käyttämällä kotoista rypsiöljyä ja sitä sisältäviä tuotteita.

Rypsiöljyn kohtuullisen käytön minä vielä sellaisenaan ymmärrän, mutta rypsiöljystä valmistettua margariinia, eineksiä ja muita valmisruokia, täytyy asiakashavaintojeni mukaan pitää kovin vahingollisina diabeetikoille (lisää insuliiniresistenssiä). Rypsiöljyn ja siitä valmistettujen ruoka-aineiden myötä saatava omega-6-rasvahappo lisää tulehdusta. Tärkeää on syödä runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävää ruokaa. Minun mielestäni diabeetikon pitäisi syödä näitä rasvaisia ruoka-aineita: usein rasvaista kalaa, kohtuullisesti voita, kananmunia ja rasvaista lihaa.

Suositustyöryhmän puheenjohtajana toimi professori Suvi Virtanen, ja jäseniä olivat ravitsemusterapeutti Eliina Aro, dosentti Päivi Keskinen, erikoistutkija Jaana Lindström, diabeteshoitaja Marja Rautavirta, ravitsemusterapeutti Anna-Liisa Ventola ja ravitsemusterapeutti Leena Virtanen.

Näihin henkilöihin voitte minun laillani olla yhteydessä.

Lähde: Diabetesliiton omat sivut, 28.1.2008

Lapsille vähintään 1-2 tuntia liikuntaa päivässä

**
Ensimmäiset lapsille ja nuorille laaditut fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat nähneet päivänvalon. Suositukset on laatinut laaja asiantuntijaryhmä professori Lauri Laakson (Jyväskylän yliopisto) johdolla.

Lapset pyritään saamaan liikkeelle kansallisilla talkoilla. Kunnat, kodit, koulut ja eri järjestöt haastetaan mukaan kansallisiin liikuntatalkoisiin lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. Opetusministeri Sari Sarkomaa lupaa lisätä liikuntatunteja, kannustaa kouluja pitämään yksi pidempi liikunnallinen välitunti, edistää kerho- ja iltapäivätoimintaa sekä koulujen pihojen kuntoon saattamista.

Suosituksissa on kahden tunnin vähimmäistavoite pienimmille koululaisille ja tunnin tavoite aikuisikää lähestyville. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Myös ruutuaikaa viihdemedian ääressä tulee rajoittaa korkeintaan kahteen tuntiin päivässä.

Suositusten toivotaan olevan työkalu, joka saa niin päättäjät, koulut kuin koditkin pohtimaan lasten liikkumista lisääviä ratkaisuja. Liikkuminen on paljon muutakin kuin liikuntatuntien ja harrastusten aikaista liikuntaa: se on liiallisen istumisen välttämistä, välitunneilla liikkumista, koulumatka- ja kerholiikkumista ja kouluissa oppitunteihin integroitua liikkumista.

Lähde: Kouluikäisten liikuntasuositukset, 1.2.2008