tiistaina, kesäkuuta 30, 2009

Suomalainen diabetestutkimus laadukasta?

*
Ensiksi helteiseen kesäpäivään sopiva tieteellinen mietelause:

Kun olet elossa, olet matkalla jonnekin. Sinun on valittava matkasi suunta. Ja tiede on täysin puolueetonta. Se ei välitä pätkääkään siitä mihin suuntaan olet menossa. Se voi keksiä atomipommin, mutta ei voi päättää siitä tuleeko sitä käyttää vaiko ei. Tiedettä voisi verrata vaikkapa taskulamppuun täysin pimeässä huoneessa, joka valaisee huonetta kahden miljardin valovuoden päästä. Ja huoneessa on seinät, jotka loittonevat sitä mukaa kun lähestyt niitä. Taskulampun valossa voit selvittää missä seisot; se voi osoittaa lähelläsi sijaitsevien huonekalujen ja henkilöiden sijainnin; mutta tiede ei voi kerrassaan mitään kertoa siitä mihin suuntaan sinun pitäisi lähteä menemään äärettömässä huoneessa. Maxwell Anderson

If you live you have to be going somewhere. You have to choose a direction. And science is completely impartial. It doesn’t give a damn which way you go. It can invent the atom bomb but can’t tell whether to use it or not. Science is like - well, it’s like a flashlight in a totally dark room measuring two billion light-years across - and with walls that shift away from you as you go towards them. The flash can show you where your feet are on the floor; it can show you the furniture or the people close by; but as for which direction you should take in that endless room it can tell you nothing. Maxwell Anderson

Lisää tieteellisiä mietelauseita voit ladata tästä.

Suomalainen diabetestutkimus on taskulampun valossa kulkenut pimeän ja äärettömän huoneen kautta tarjoten DPS:ää ja DEHKO:a. Suomalaistutkijoiden suusta on vakuutettu, että näissä projekteissa on diabeetikon onni ja autuus löydettävissä. Minun mielestäni pommin lailla pamahtaa julkisuuteen nyt kesällä 2009 näiden projektien perin vaatimattomat tulokset. Anssi Manninen on tutustunut DPS:ään ja sanoo siitä näin blogissaan:

Uusitupa ja kumppanit ovat vastikään julkaisseet paprun, jossa kerrotaan mikä vaikutus tällä tehostetulla elämäntapaneuvonnalla oli kokonaiskuolleisuuteen ja sydänsairaustumisiin kymmenen vuoden ajanjaksona. Oletteko valmiit kuulemaan? Ihan varmasti? Well, sillä ei ollut käytännössä mitään vaikutusta. Kokonaiskuolleisuus oli 2,2 vs. 3,8 ja sydänsairastuminen 22,9 vs. 22,0 per 1000 henkilövuotta. Tämä tutkimus antaa vankkaa näyttöä siitä, että väitetyllä "sydänystävällisellä" ruokavaliolla ei ole mitään vaikutusta sydänsairauksiin. Itse asiassa se näyttää jopa nollaavan liikunnan edulliset vaikutukset.


Jos Suomessa vähänkään painaisi diabetespotilaan etu, sallittaisiin esittämäni kolmen eri hoidon mahdollisuus yksipuolisen Diabetesliiton markkinoiman hoitomallin sijaan. En halua houkutella diabetespotilasta holtittomaan kapinaan, mutta diabeetikko voisi vakavissaan kysellä miksi hän ei voi saada parhainta mahdollista, yksilöllistä hoitoa vakavaan sairauteensa? DEHKOjen ja DPS:ien viitoittama valokeila osoittaa mahdollisesti täysin harhaan. Nyt on aika punnita ne muut mahdollisuudet, eli:

  • Diabeteksen täydentävä hoito
  • Diabeteksen vaihtoehtoinen hoito

Valokeilaan osuu diabeetikkoja, joiden verensokerin hallinta on parantunut, ovat jopa voineet luopua diabeteslääkityksestä (T2DM) kokonaan, ovat laihtuneet ja saaneet painonsa hallintaan.

Mitä mieltä olette? Pitäisikö Suomessa tutkia myös vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomalleja diabeetikoille, eikä vain puskea päätä seinään näiden puolueellisten (lääkeyritysten ja sokeriteollisuuden voimakas tuki!) DEHKOjen ja DPS:ien kanssa?

Muita diabeteskirjoituksiani löydät tästä:

keskiviikkona, kesäkuuta 24, 2009

Miten olisi limsapäivä viikossa?

**
Olin saanut kutsun
kuunnella ja kommentoida Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tänään (24.6.2009) julkistamia juomasuosituksia. Paikalla oli pääjohtaja Pekka Puska, dosentti Liisa Valsta ja pääsihteeri Raija Kara.

Suositukset on laadittu kolmelle eri ikäryhmälle:

1) lapsille ja nuorille. Juo päivittäin vettä, maitoa ja hapanmaitotuotteita (mieluiten vähärasvaisia). Päivittäin voi myös juoda täyshedelmämehuja (mutta mehut eivät korvaa kokonaisia hedelmiä). Vain satunnaisesti pitäisi juoda sokeroituja virvoitusjuomia, mehujuomia ja kofeiinia sisältäviä energiajuomia. Kahvia tai kolajuomia ei ollenkaan suositella alle 15-vuotiaille.
2) aikuisille. Juodaan päivittäin vettä, maitoa ja hapanmaitotuotteita (mieluiten vähärasvaisia). Päivittäin voi myös juoda täyshedelmämehuja, kahvia ja teetä. Vain satunnaisesti pitäisi juoda sokeroituja mehuja ja virvoitusjuomia tai rasvaisia maitojuomia. Alkoholijuomia enintään 1 annos (naiset) tai 2 annosta (miehet) päivässä.
3) ikääntyneille. Juodaan päivittäin vettä, maitoa ja hapanmaitotuotteita (mieluiten vähärasvaisia). Päivittäin voi myös juoda laajemman kirjon erilaisia marja- ja hedelmäjuomia sekä virvoitusjuomia. Tärkeää on juoda riittävästi! Kahvia, teetä ja kaakaota sekä jogurttijuomia voi suositella. Vain satunnaisesti pitäisi juoda alkoholijuomia (korkeintaan 1 annos päivässä), sillä ikääntyminen altistaa alkoholihaitoille.

Kaikkien suositusten perustana on puhdas suomalainen vesijohtovesi, jolla nestetarve tulisi pääosin tyydyttää. Sopivaa on juoda nesteitä noin 1-1,5 litraa päivässä. Ruuasta saa nesteitä normaalisti noin litran päivässä. Erityisen kuumalla säällä ja urheillessa pitää juoda enemmän.

Juomien suuri kalorimäärä voi tulla yllätyksenä, koska juoma ei tee kylläiseksi samalla tavoin kuin syöty ruoka. Erityisesti lasten runsas limsanjuonti huolestuttaa THL:n pääjohtajaa Pekka Puskaa. Huoli on siirtynyt rasvoista sokereihin! Hän perää asiassa vastuuta niin vanhemmilta, kouluilta kuin juomateollisuudeltakin. Yhtenä keinona voisi olla limsapäivän ottaminen käyttöön. Toisena keinona limsanjuonnin vähentämiseen Puska väläyttää myös virvoitusjuomaveron korottamista. Koulujen ja liikunta- sekä urheiluhallien tiloista löytyy edelleen huolestuttavan usein enimmäkseen epäterveellisiä juomia sisältäviä automaatteja. "Koulu on kasvatuslaitos, ei mikään limsa- ja karkkikauppa", jyrähti Pekka Puska.

Sokeri altistaa lihomiselle ja aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Erityisen haitallista sokeri on yhdessä happojen kanssa. Tämä altistaa hammaskiilteen ohenemiselle. Happoja tai sokeria sisältävät juomat on paras nauttia syömisen yhteydessä. Hapoista haitallisin on sitruunahappo.

Kofeiiniherkille, raskaana oleville ja lapsille kofeiini saattaa aiheuttaa sydämentykytystä, vapinaa ja riippuvuutta.

Rasva on edelleen erityistarkkailussa. Rasvaiset juomat johtavat lihomiseen ja tuo ruokavalioon kovaa tyydyttynyttä rasvaa.

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Minusta tilaisuudessa korostui aito välittämisen henki ja ensimmäistä kertaa minä kuulin pääjohtajan suusta näin tomeran kiellon sokeroiduille juomille. Hienoa!

tiistaina, kesäkuuta 23, 2009

Suositusta ravinto-oppaastani ilmestynyt taas uusi versio

**
Nettikirjasta "Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta" ilmestyi taas 23.6.2009 uusi päivitysversio. Se on jo todella monella käytössä. Joko sinulla on siihen salasana? Se on monien mielestä markkinoiden paras ravintokirja. Liikkuvan ihmisen täydellinen ravintotieto! Nettikirjan voi tulostaa itselleen tarvittaessa. Hinta on vain 10 euroa. Tuet minun työtäni hankkimalla tämän teoksen joko itsellesi tai ystävällesi. Maksa ensin nettikirja - lue sitten!

Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta (e-kirja)

Ilmaiseksi 30 ensimmäistä sivua (älä osta sikaa säkissä!)

Ravintokirja osa 1

Ravintokirja osa 2

Ravintokirja osa 3

Ravintokirja osa 4

Lähdeluettelo

Tilauslomake (tilaa jo tänään koko kirja luettavaksi!)


Maksa 10 euroa tililleni 571100-234038 jos haluat e-kirjan, muista ilmoittaa nimesi ja sähköposti-osoitteesi minulle (christer.sundqvist@wakkanet.fi). Tässä kätevä TILAUSLOMAKE

Tilaa jo tänään lukunautintoa liikkuvan ihmisen ravinnosta!
- nettikirja 10 euroa vuoden 2009 loppuun asti
- painettu urheilijan ravintokirja löytyy myös. Siitä minun pitää saada 15 euroa + postikulut (lähetän laskun)


Tiedustelut: Christer Sundqvist, Neptunuksenkatu 3, 21600 Parainen. Puh: 040-7529274, e-Mail: christer.sundqvist (at) wakkanet.fi

Muita kirjoituksiani kirjoista voit lukea tästä:

maanantaina, kesäkuuta 22, 2009

Lopeta margariinin syönti!



**






Kirjoitettu 14.5.2009, päivitys tehty 22.6.2009

Nyt on terveyshaittojen lisäksi
vielä yksi merkittävä syy lopettaa margariinin syönti ja siirtyä voin käyttäjäksi: Amerikkalaisyhtiö on ostanut itselleen Raision margariinit.

Moni suomalainen on ehkä väkisin pysytellyt margariinin käyttäjänä kun halutaan tukea suomalaista elintarviketeollisuutta ja maanviljelystä.

Rakas suomalainen! Nyt sinä voit luovuttaa hyvillä mielin, sillä monikansallista Bunge -yhtiötä sinun on ihan turha tukea. Bunge -yhtiön kotisivu on juuri niin iljettävän näköinen kuin näillä monikansallisilla konglomeraateilla on tapana olla. Tervemenoa Keiju ja Benecol! Raisio -yhtymälle veteraaniurheilija toivoo hyvää jatkoa ja reippaita, uusia liikeideoita.

Siirry voihin! Siinä on ylivertainen maku. Se ei ole mikään jäljitelmä, vaan puhdas luonnontuote. Käytä voita kohtuudella.

Blogini lukijat ovat valveutuneita: 63 prosentille kelpaa vain voi! Toivottavasti voin lisääntynyt suosio näkyy myös terveyskäyttäytymisessämme. Sano tomerasti EI margariinille ja KYLLÄ voin kohtuukäytölle!

Muita kirjoituksiani margariinista:

torstaina, kesäkuuta 18, 2009

Pehmeitä rasvoja kannattaa ilmeisesti suosia

**
Tätä 13.3.2009 ilmestynyttä juttuani kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Päivitys 15.3.2009. Seppo pyytää nostamaan tämän kirjoituksen uudestaan esille 18.6.2009.

Ensin pieni tietoruutu käyttämistäni lyhenteistä:

PUFA = monityydyttämättömät rasvahapot, "pehmeät rasvat", kasvirasvoja, kalarasvoja
MUFA = kertatyydyttämättömät rasvahapot, "liukoiset rasvat", öljymäiset rasvat
SFA = tyydyttyneet rasvahapot, "kovat rasvat", eläinrasvat

Jos et ymmärrä tästä jutusta juuri mitään, kuulut todennäköisesti enemmistöön. Hyvin harvoilla on tämä rasva-asia selvää kuin pläkki. Niille jotka eivät jaksa tähän asiaan syventyä, tässä selkokielinen lyhennelmä:

Tiedemiehet ovat yrittäneet selvittää väestötutkimuksilla onko sydämen toiminnalle terveellisempää syödä pehmeitä rasvoja ja vähentää kovien rasvojen syöntiä. Harvardin yliopiston luotettavalta tuntuvan näytön perusteella pehmeät rasvat voittaisivat tämän erän. Asia ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, eli asiaa pitää vielä runsaasti tutkia lisää. Todennäköisesti terveys löytyy sellaisista ravintovalinnoista, joissa lautaselta löytyy kalaa, kasvirasvaa, pähkinöitä ja kananmunia (kananmunan rasva on pääosin pehmeää). Hiilihydraattien kanssa kannattaa myös olla tarkkana, ettei niitä tule nautittua liikaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorit Pirjo Pietinen, Jarmo Virtamo ja Paul Knekt ovat olleet mukana 11.2.2009 julkaisuluvan saaneessa Harvardin yliopiston rasvatutkimuksessa. Harvardin yliopiston ravitsemustutkimuksia pidän itse suuressa arvossa. Nyt tulee vahva tuki ajatukselle käyttää ruokavaliossa pääosin pehmeitä monityydyttämättömiä rasvoja (PUFA) kovien tyydyttyneiden rasvojen (SFA) sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Uskokoon arvon professoreita ken haluaa sen suhteen, että SFA:t mahdollisesti suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja mahdollisesti lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Minä en tuota ajatusta ihan sellaisenaan niele. Uskon monipuoliseen rasvaprofiiliin, mutta toki SFA:n saanti kannattaa pitää maltillisena. Kolesterolista kirjoitetaan niin paljon roskaa ja tieto on hyvin ristiriitaista. Harvardin tutkimuksessa pyritään tuomaan lisävalaistusta siihen, millä energialähteellä SFA:n saanti ruokavaliossa pitäisi korvata.

Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960–1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset. Professori Virtamon syövänehkäisytutkimuksissa on ollut paljon epäselvyyksiä, mutta koko tässä aineistossa yksittäiset virheellisyydet mahdollisesti häviävät muun aineiston joukkoon. Tutkimusaineistoihin kuului nimittäin yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista naisia oli 71 prosenttia. Osallistujia seurattiin 4–10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2155 sepelvaltimotautikuolemaa. Kyseessä on siis erittäin suuri tutkimus.

Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin SFA:n saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä MUFA:aa, PUFA:aa tai hiilihydraatteja. Oletuksena oli siis SFA:n haitallisuus. Tästä SFA:n haitallisuudesta ollaan toki joskus ihan eri mieltä, mutta näyttö SFA:n haitallisuudesta on todennäköisesti kuitenkin olemassa. Yksilöllisiä eroja esiintyy taatusti. Ei halkaista nyt hiuksia ja "karppaajat" voivat hetkeksi niellä kiukkunsa ja miettiä voisiko laajan tutkijayhteisön omaksuma seikka SFA:n haitallisuudesta sittenkin olla ihan totta. Hyödyllisimmäksi osoittautui tutkimuksessa SFA:n korvaaminen PUFA:lla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun 5 prosenttia SFA:sta korvattiin PUFA:lla. Sen sijaan MUFA:lla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta. Tutkimuksessa ei saatu luotettavaa tietoa trans-rasvahappojen vaikutuksista, koska näitä trans-rasvahappojen kielteisiä vaikutuksia ei osattu epäillä ennen vanhaan. Nykyään trans-rasvoja pidetään kaikkein vaarallisimpina rasvalähteinä. Ehkä tässä suojellaan tietoa entisenlaisista paljon trans-rasvoja sisältäneistä margariineista. Nykyään margariineja osataan valmistaa huomattavasti terveellisemmin menetelmin. Missään nimessä en kuitenkaan innosta teitä margariineja syömään kun voitakin on tarjolla.

Huomatkaa hyvät blogini lukijat, että hiilihydraattien lisääntynyt saanti johti siis suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin! Suomen jääräpäisimmät hiilihydraattien tuputtajat lukekoot nämä rivit riittävän useasti: Tyydytettyjen rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä 7 prosenttia. Paras tapa hoitaa sydänterveyttä on syödä monipuolisesti rasvoja, joista suurin osa on PUFA:aa, eli monityydyttämättömiä (pehmeitä) rasvahappoja. Sydän tykkää kalasta, kasvirasvoista, kananmunista ja pähkinöistä!

Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että PUFA:t alentavat veren kolesterolitasoa ja niillä on muitakin terveysvaikutuksia. Suomessa SFA:n saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin 6 energiaprosenttiyksikköä ja PUFA:n noussut noin 3 energiaprosenttiyksikköä. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samalla korkealla tasolla. Sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut työikäisessä väestössä samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on THL:n tutkimusprofessoreiden mukaan jo hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan.

Vaikea tässä on kovasti pistää hanttiin. Näyttö on kyllä vakuuttava. Syökää kalaa! Käyttäkää voita kohtuullisia määriä ruoanlaitossa ja leivän päällä. Kiristäkää hiilihydraattivyötä!

Lähde: Jakobsen MU, O'Reilly EJ, Heitmann BL, Pereira MA, Bälter K, Fraser GE, Goldbourt U, Hallmans G, Knekt P, Liu S, Pietinen P, Spiegelman D, Stevens J, Virtamo J, Willett WC, Ascherio A. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr, 11.2.2009 [Epub ahead of print]

Mitä mieltä olette?

Muita kirjoituksiani ravintorasvoista:

maanantaina, kesäkuuta 15, 2009

Huomattavan ylipainoiset lapset laihtuivat proteiineja runsaasti syöden

**
Lasten ja nuorten lihominen
on yleistynyt viime aikoina. Syynä ovat mahdollisesti väärät ruokailutottumukset. Uusi amerikkalainen tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan runsaasti proteiinia ja rasvaa sekä vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio laihduttaa kolmessa kuukaudessa paremmin kuin virallisterveellinen ruokavalio. Tutkimuksen teki professori Nancy Krebs Coloradon yliopistosta. Hän esitti tuloksensa Kalifornian yliopiston järjestämässä lastenlääkäreiden kokouksessa.

Ruokavaliosta käytetään nimitystä High-Protein, Low-Carbohydrate (HPLC, paljon valkuaisaineita-vähän hiilihydraatteja). Kokeeseen osallistui 46 huomattavan ylipainoista teini-ikäistä lasta. Heidän painonsa oli keskimäärin vähintään 175 % ihannepainosta. Kolmessa kuukaudessa he pudottivat painoaan keskimäärin 9,0 kiloa, kun verrokkeina olleet, vähärasvaista virallisterveellistä ruokavaliota noudattaneet laihtuivat vain keskimäärin 5,6 kg, raportoi Krebs. Kumpaakin ryhmää seurattiin kokeen jälkeen vielä 24 viikkoa, jona aikana paino pysyi saavutetuissa lukemissa.

- Oletin, että HPLC -dieetti laihduttaisi lapsia, mutta uskoin heidän lihovan pian ennalleen tai ylikin kokeen päätyttyä, professori Krebs tunnustaa.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Kokeen päätyttyä HPLC-dieetillä olleiden nuorten paino lisääntyi hiukan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, mutta he painoivat silti vähemmän kuin vähärasvaisella dieetillä olleet nuoret. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, Krebs huomauttaa.

HPLC-ryhmä söi päivittäin vain 20 g hiilihydraatteja. Asia varmistettiin mittaamalla koehenkilöiden virtsasta kahdesti päivässä ketoniaineita. HPLC-dieetillä lapset menivät herkästi ketoosiin, mikä näkyi virtsasta tehtävällä liuskakokeella. Myös kehon rasva- ja proteiinimääriä mitattiin. Kumpikin ryhmä menetti niitä yhtä paljon. Toisin sanoen, HPLC-ruokavalio ei säästänyt elimistön proteiineja. Veren rasvaprofiili parani kummassakin ryhmässä yhtä lailla, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: HPLC-ruokavalio alensi merkitsevästi enemmän triglyseridejä kuin vähärasvainen dieetti. Sokerirasituskokeiden tulokset paranivat kummassakin ryhmässä. HPLC-ruokavalio ei aiheuttanut mitään haittavaikutuksia.

- Minusta on tullut "HPLC -uskovainen". Uskon, että ruokavalio toimii hyvin myös muilla lapsilla. Minusta sen soveltaminen vaikuttaa turvalliselta, Krebs myönsi. Hän kertoi lähettävänsä raporttinsa julkaistavaksi. Hän sanoo, ettei hänellä ole mitään eturistiriitoja, mikä yleensä tarkoittaa taloudellisia kytköksiä.

Lähde: Matti Tolosen uutiskirje, 15.6.2009

Lisää kirjoituksiani lasten lihavuudesta voit lukea tästä:

Ylipaino lisääntyy terveellisimmistä ruokatottumuksista huolimatta


*
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa on seurattu 15–64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 alkaen postikyselyn avulla. Vuonna 2008 kysymyksiin vastasi 3 216 suomalaista.

Tässä tuoreita tietoja siitä miten suomalaisten terveys on kehittynyt.

Ensin mukavat uutiset: työikäisten tupakointi on vähentynyt ja terveelliset ruokatottumukset yleistyneet

Sitten vähemmän mukavat uutiset: ylipaino lisääntyy edelleen, alkoholia juodaan liikaa, elintavoissa suuria alueellisia eroja

Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008.

Vuonna 2008 tupakoi päivittäin 15–64-vuotiaista miehistä 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Alkoholinkulutus on pysynyt korkealla tasolla ja raittiiden osuus on vähentynyt: 12 prosenttia vastanneista kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia.

Vastaajista 49 prosenttia kertoi valitsevansa tavallisesti maitolaaduista rasvattoman tai ykkösmaidon. Voita leipärasvana taas käytti ainoastaan kolme prosenttia, ja 69 prosenttia kertoi käyttävänsä enimmäkseen kevytlevitettä tai margariinia leivällä. Kasviöljyä ruoan valmistuksessa käytti 52 prosenttia ja voita ruoanvalmistusrasvana 10 prosenttia. Kasvisten käyttö on lisääntynyt. 42 prosenttia kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Vastaajista 61 prosenttia kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana.

Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Naisten työmatkaliikunta oli yleisempää kuin miesten; naisista 40 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia liikkui työmatkoillaan (kävellen tai pyörällä) vähintään 15 minuuttia päivässä.

Vuonna 2008 miehistä 56 prosenttia ja naisista 44 prosenttia oli ylipainoisia (painoindeksi on BMI ≥ 25). Lihavia (BMI ≥ 30) oli miehistä 15 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Tulokset perustuvat 15–64-vuotiaiden vastanneiden itse ilmoittamaan pituuteen ja painoon.

Edellisen vuoden aikana 30 prosenttia vastaajista oli vähentänyt rasvan määrää, 22 prosenttia muuttanut rasvan laatua terveellisemmäksi, 35 prosenttia lisännyt kasvisten käyttöä ja 30 prosenttia lisännyt liikuntaa. Vastaajista 30 prosenttia oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edeltävän vuoden aikana. Tupakoinnin lopettamishalukkuus ja lopettamisyritykset olivat edelleen yleisiä. Noin 60 prosenttia päivittäin tupakoivista haluaisi lopettaa tupakoinnin ja 39 prosenttia oli tehnyt vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen edellisen vuoden aikana.

Ruokatottumukset ovat parantuneet kaikilla alueilla ja alue-erot ovat kaventuneet. Uudellamaalla syödään kuitenkin edelleen terveellisemmin kuin muualla Suomessa, mutta alkoholinkulutus on suurempaa kuin muualla Suomessa. Ylipaino taas on edelleen yleisempää muualla Suomessa kuin Uudellamaalla. Pitkällä aikavälillä miesten päivittäistupakointi on vähentynyt kaikilla alueilla, paitsi Kaakkois-Suomessa, jossa miesten tupakointi lisääntyi viimeisellä tutkimusjaksolla (2005–2008). Uudellamaalla naisten tupakointi on pysynyt jokseenkin samana koko tutkimusjakson ajan. Tupakointi on kuitenkin lisääntynyt pitkällä aikavälillä muilla alueilla, joten naisten tupakoinnin alue-erot ovat pienentyneet.

Lähde: Helakorpi S., Paavola M., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009.

Lisätietoja:
Pääjohtaja Pekka Puska, puh. 020 610 6001
Osastonjohtaja Antti Uutela, puh. 020 610 8619
Erikoistutkija Satu Helakorpi, puh. 020 610 8616

Kommentteja?

Liioittelu on arkipäivää lääketieteessä


**
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan
lääketieteelliset tutkimuslaitokset liioittelevat usein tutkimustulostensa merkitystä laatimissaan lehdistötiedotteissa.

Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin oikein urakalla lehdistötiedotteita. Kahdesta sadasta lehdistötiedotteesta 58 liioitteli tutkimustuloksen merkitystä.

Joissakin tiedotteissa väitettiin tuloksista olevan hyötyä ihmisten terveydelle, vaikka ne perustuivat eläinkokeisiin. Noin neljäsosassa tutkijoiden haastattelulausunnoista löydösten merkitystä yliarvioitiin.

Tutkijoita kehotetaan toimimaan vastuullisesti ja liioittelua pyritään välttämään. Tutkijoiden pitäisi myös tarkistaa, että laitosten julkaisemat lehdistötiedotteet välittävät oikeanlaisen viestin. Kerran maailmalle päästyään toimittajien sopulilauma toistaa uutisen ilman minkäänlaista kritiikkiä. Usein toimittajalla ei ole aikaa eikä kykyä tarkistaa voiko uutinen pitää paikkansa.

Tutkimuskeskusten pitäisi lisäksi julkistaa vähemmän tiedotteita alustavista löydöksistä, koska ajan myötä päätelmät voivat muuttua. Eläin- ja laboratoriokokeista tulisi tiedottaa nykyistä harvemmin.


Lisää esimerkkejä liioittelusta voit lukea tästä:

Terveysruokaa

***
Terveysruoan kunniataulukko

  • vihannekset ja juurekset (sipuli, kaali, punajuuri, lanttu)
  • luomu hedelmät (appelsiini, omena, persikka, avokado)
  • metsämarjat (mustikka, puolukka, karpalo, lakka)
  • luomu- ja riistaliha (sianliha, poron ja hirven liha)
  • ruisleipä (100% ruista)
  • kala (syö isoja ja pieniä kaloja vuorotellen 2-4 kertaa viikossa, viljeltyä ja villiä meri- ja järvikalaa, mitä rasvaisempaa kalaa sen parempi)
  • luomu kananmunat (paras proteiinilähde, terveellistä ja pehmeää rasvaa runsaasti sekä tärkeimpiä vitamiinejamme hyvin säilyvässä luonnon paketissa)
  • ripaus eksotiikkaa (goji, acai, tuore taateli yms.)
Lääkäri Hippokrateen väitetään lausuneen, että ravinto olkoon lääkkeemme. Tällä tavalla lääketieteen isä halusi korostaa terveellisen ravinnon tärkeyttä. Ravitsemus ja terveys kulkevat käsi kädessä. Pyrkiessämme syömään sellaista ruokaa, jolla terveys ei lähde, joudumme vakavissamme pohtimaan omia ruokavalintojamme. Ravitsemuksesta käytävä monisäikeinen keskustelu on jatkunut läpi vuosituhansien. Tutustutaan hetkeksi terveelliseen ruokaan. Voiko sanoa, että on sellaista ruokaa, jolla terveys ei taatusti lähde? Tutustu terveysruoan kunniataulukkoon! Mikä nakertaa meidän terveyttämme?

Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä?
Tuon tässä kirjoituksessani esille eri henkilöiden käsityksiä terveellisestä ruoasta. Heitä yhdistää palava halu tarjota meille parasta mahdollista tietoa. Toinen näistä, dosentti Mikael Fogelholm, on työnsä puolesta (Suomen Akatemian terveyden yksikkö) jo pitkään vaikuttanut tiedoillaan ja mielipiteillään julkiseen ravitsemuskeskusteluun. Olli Posti on nuori luonnontieteiden opiskelija, joka vakavan sairautensa takia on päättänyt perehtyä Hippokrateen opetukseen erityisen tarmokkaasti.

Dosentti Fogelholmin mielestä suomalaisten terveyttä nakertaa:
  • lisääntyvä alkoholinkäyttö
  • yleisen fyysisen aktiivisuuden (=työ, arkiliikunta) väheneminen ja erityisesti siihen liittyvä lihavuus
  • tupakointi vähemmin koulutettujen keskuudessa
  • liiallinen sokerin ja valkoisen viljan käyttö
  • etenkin miehillä liian vähäinen vihannesten ja hedelmien käyttö
Olli Postin mielestä on aika hassua kiistellä kovista rasvoista, hiilihydraattimääristä ja vaikkapa lisäproteiinin ajoituksesta, kun ruoan laatu on kautta linjan päin metsää (tai pikemminkin päin tehdasta). Paljon turhia lisäaineita, ravinneköyhää syötävää, teollisesti käsiteltyä pöperöä, josta kaupan hyllyt notkuvat ja ihmisten ruokakaapit täyttyvät.
Mikä nakertaa suomalaisten terveyttä? Osuvampi kysymys voisi olla: miten ihmeessä me olemme edelleen näinkin hyvässä kunnossa? Jokainen biologi tietää, ettei ihminen ole perinnöllisesti niin kaukana karhusta, että olisimme sopeutuneet ”Metripitsaan”.

Terveellisin mahdollinen ruoka
Mistä tunnistaa terveellisen ruoan? Mikael Fogelholmin mielestä terveellisyys on aina kytköksissä ruokavalioon kokonaisuutena. Pienen painostuksen jälkeen Mikael suostuu nostamaan yhden terveellisen ruoka-aineryhmän esille aivan erityisen tarmokkaasti: vihannekset ja hedelmät. Näiden ruokien terveysvaikutuksista ei tarvitse kiistellä. Viedään vihannekset ja hedelmät terveysruokien kunniataulukkoon.

Olli on aivan samaa mieltä. Ollin terveellisintä mahdollista ruoka-käsitystä leimaa vahva kannanotto luonnonmukaisen (luomu) ruoan puolesta. Hän syö mieluusti luomua. Kesällä Olli syö kaikkea tuoretta, kevyttä ja raikasta mitä luonnosta löytyy. Luomuhedelmät ja vihersmoothiet ovat hänen mielestään täydellistä kesä- ja sporttiruokaa. Hän osaa nauttia yksinkertaisuudesta, joka saattaa ilmentyä esimerkiksi yhden ainoan luomuhedelmän antaumuksellisella nauttimisella tai sitten saa mennä vaikka 6 luomuappelsiinia jos siltä tuntuu! Talvella Ollin tekee enemmän mieli raskasta osastoa, kuten raakasuklaata ja lämmittäviä mausteita, kuten esimerkiksi cayennepippuri.

Terveellinen ruoka kallista?
Tarkoittaako terveellinen ruoka aina automaattisesti kallista ruokaa? Ei ainakaan Ollin mielestä. Idättäminen on lähes ilmaista puuhaa ja kotimaiset luomujuurekset sekä -kaalit ovat varsin edullisia. Hyvä suola ei maksa surkeaa enempää, ja vaikka parhaan suolan hinta voi jo olla moninkertainen, ero jää silti vuositasolla muutamaan hassuun euroon tai korkeintaan pariin kymppiin. Luomu tammenlehtisalaatin voi syödä useampaan kertaan, kun laittaa salaatin ikkunalaudalle kasvamaan. Ja kaikki itse kasvatettu ruoka on laadukasta, terveellisintä ja tavattoman edullista. Ja helppoakin se on, kunhan ensin opettelee tietyt rutiinit, tai hankkii automaattiset kasvatuslaitteet. Luonto tekee työn puolestasi.

Toukokuusta loka-marraskuulle Suomen luonto suorastaan pursuaa ilmaista superruokaa. Kuusenkerkät, koivunlehdet, voikukat ja nokkoset odottavat poimijaansa.

Mikaelin mielestä tarjouksissa on turhan usein ns. epäterveellisiä ruokia. Hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentaminen olisi ollut järkevä asia. Sen sijaan kaikkien ruokien ALV:n pienentäminen ei muuta ruokien keskinäistä hintasuhdetta, eli tämä muutos ei tule vaikuttamaan terveysvalintoihin millään tavalla.

Voit panostaa elämäsi laatuun syömällä ruokia, joilla terveys ei lähde. Joka päivä koko pitkän ja antoisan loppuelämäsi ajan. Jos vain haluat. Haluatko?

Lähde: C. Sundqvist. Millaisella ruoalla terveys säilyy? Kunto & terveys 3: 38-42, 2009

Lue tästä lisää terveyskirjoituksiani:

Ravinnon kuiduilla terveysvaikutuksia

**
Ravinnon kuidulla on tutkimuksissa
havaittu monenlaisia terveysvaikutuksia. Tuoreessa espanjalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kuidun saannin vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin henkilöillä joilla on suuri sairastumisriski. Kolmen kuukauden seurantajakson alussa tutkittavia ohjeistettiin muuttamaan ruokavaliota enemmän kuitua sisältäväksi. Seurantajakson lopussa sydän- ja verisuonitautien riskiä mittaavissa tekijöissä oli tapahtunut muutoksia.

Eniten kuitua saaneilla paino, vyötärönympärys ja verenpaine laskivat. Myös paastoglukoosin, kokonaiskolesterolin ja tulehdusta mittaavan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet laskivat sekä hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus nousi kuitua eniten saanneilla. Lisääntynyt kuidunsaanti oli siis yhteydessä terveyttä edistäviin muutoksiin.

Tutkimustulosta voi selittää osittain se, että runsaasti kuitua sisältävät ruoka-aineet sisältävät myös runsaasti muita terveellisiä ravintoaineita. On siis monta syytä syödä kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Kuitua saa kasvikunnan tuotteista. Kasvikset, hedelmät, kokojyvävilja ja pänkinät ovat parhaita kuidun lähteitä.

Tutkimusviite:
Estruch R, Martinez-Gonzalez MA, Corella D, Basora-Gallisá J, Ruiz-Gutierrez V,
Covas MI, Fiol M, Gómez-Gracia E, Lopez-Sabater MC, Escoda R, Pena MA,
Diez-Espino J, Lahoz C, Lapetra J, Saez G, Ros E. Effects of dietary fibre intake on risk factors for cardiovascular disease in subjects at high risk. J Epidemiol Commun Health 63: 582-588, 2009


Lisää kirjoituksiani ravintokuiduista:

sunnuntaina, kesäkuuta 14, 2009

Christer Sundqvistin minuuttitaksa on 1 euro

#
Susan Boyle laskuttaa
yritysvierailuista 10 500 euroa minuutissa!

Britannian Talent-ohjelmasta pinnalle noussut Susan Boyle on varmistanut taloudellisen hyvinvointinsa ainakin lähitulevaisuudessa. Boyle laskuttaa esiintymisistään yritystilaisuuksissa 9000 puntaa (10 500 euroa) minuutissa.

Boyle suostuu esiintymään elokuussa järjestettävässä yritystilaisuudessa, jos hänelle maksetaan 100 000 puntaa plus alv. Yhteensä 115 000 punnalla yritysvieraat saavat kuulla kolme kappaletta, joista jokainen kestää noin nelisen minuuttia.

- Hän on suurin tähti, joka ohjelmasta on koskaan tullut, joten hänen palkkionsakin on oltava sen mukainen, laulajaa lähellä oleva taho sanoo News of the Worldille.


Christer Sundqvist on aika edullinen ja Susan Boyle aivan älyttömän kallis.


Muita kirjoituksiani luennoista:

Missä on haima, sydän, munuaiset?


**
Lontoon King's Collegen tutkijaryhmä päätti kysyä briteiltä, osaavatko he sijoittaa elimistömme pääelimet oikeille paikoilleen. Tulokset olivat aika yllättäviä. Jopa yleisimmät elimet, sydän ja maksa, menivät vääriin paikkoihin puhumattakaan esim. haimasta. Tässä mielenkiintoinen lista:

Briteistä osasivat näin monta sijoittaa oikeaan paikkaan seuraavat elimet:

Maksa 48%
Munasarjat 42%
Sydän 58%
Kilpirauhanen 40%
Keuhkot 32%
Sappirakko 36%
Haima 34%
Suolisto 92%
Virtsarakko 84%
Munuaiset 30%
Mahalaukku 51%

Tiedätkö sinä missä on kateenkorva?


Muita lääketieteen kirjoituksiani:

lauantaina, kesäkuuta 13, 2009

Sydänliitto laajentaa


**
Sydänliitto laajentaa toimintaansa
myös pienempiin sydänsairausryhmiin. Liitto järjestää jatkossa vertaistukitoimintaa, tapaamisia ja kuntoutusta myös pienemmille sydänpotilasryhmille. Samalla Sydänliitto tarjoaa harvinaisiin sydänsairauksiin liittyvää tietoa ja koulutusta terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Toimintansa laajentamiseen Sydänliitto saa toimintaansa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä.

Pieniä sydänsairausryhmiä ovat sydänsarkoidoosipotilaat, pulmonaalihypertensiota sairastavat, perinnöllisiä rytmihäiriösairauksia sairastavat, familiaalinen hyperkolesterolemia, aortan sairaudet sekä potilaat, joilla on reumasairauksiin ja metabolisiin kertymäsairauksiin liittyviä kardiovaskulaarisia ilmentymiä.

Osana laajenevaa toimintaa Sydänliitto käynnistää vertaisryhmätoimintaa harvinaisia sydänsairauksia sairastaville. Sairastuneiden yhteydenpidon mahdollistavan verkoston luominen on osa palvelujen laajentamista. Sydänliitto toimii myös pienten sydänsairausryhmien edunvalvojana. Esimerkiksi lääkekorvauksiin ja sosiaaliturvaan liittyvistä eduista tiedottaminen on osa liiton toimintaa.

Sydänliitto on mukana myös järjestöjen yhteisessä Harvinaiset-verkostossa. Verkosto tarjoaa tietoa ja tukea harvinaisia sairauksia sairastaville ja ylläpitää verkkosivustoa www.harvinaiset.fi, joka kokoaa pieniä sairausryhmiä koskevaa tietoa yhteen.

Vuonna 1955 perustettu Sydänliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka edistää sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänliitto tarjoaa tietoa terveydestä, tukea elämäntapamuutoksiin ja apua toipumiseen.

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 12.6.2009

Lue tästä lisää sydänkirjoituksiani:

perjantaina, kesäkuuta 12, 2009

Karpin tapaan


*
Lääkäri Annika Dahlqvist lähetti minulle
hänen kirjastaan "Doktor Dahlqvist's guide till bättre hälsa och viktkontroll" tehdyn suomalaisen käännöksen. Saatekirjeessä oli vetoomus edistää hänen suomenkielisen kirjansa myyntiä, sillä sen myynti on ollut tavattoman vaatimatonta. Hän pitää suomalaiskäännöstä porttina muunkielisiin käännöksiin kirjastaan.

Koin todella suuren yllätyksen kun näin kirjan kannen. Siinä on kuvattu lammikossa uivia värikkäitä kaloja. Lisäksi kirjan nimi on hyvin erikoinen. Olisi kuvitellut, että suomentaja olisi valinnut otsikkoon tämän ruotsalaislääkärin nimen. Olisihan se lähes varma myyntimenestyksen tae, jos heti selviäisi, että kyseessä on Annika Dahlqvistin kirja suomeksi. Nyt Dahlqvistin nimi löytyy juuri ja juuri näkyvällä tekstikoolla keltaisessa bannerissa ja kirjan äärimmäisessä alalaidassa. Suomalaislukija joutuu nielemään Karppi -sanan ensimmäisenä. Se ei ole helppoa ja voi olla, että tämä fanaatikkoryhmäksikin nimetty vähähiilihydraattinen ryhmittymä, on lopullisesti harventanut kirjan ostajakuntaa.

Kun kannesta on selvitty ja ryhtyy lukemaan teosta, kokee toisen ikävän yllätyksen. Käännös on epäonnistunut vangitsemaan lääkäri Dahlqvistin tavan kirjoittaa kirjaa. Voi olla, että kirjan käännöksessä on ollut kiire, mutta lähes anteeksiantamattoman kömpelöön muotoon on teksti jätetty ja lisäksi on harmillisen paljon painovirheitä.

Luettuani kaikki lääkäri Dahlqvistin julkaisemat kirjat alkuperäiskielellä ja pidettyäni kirjoista, on todella harmillista, että tähän suomennokseen ei ole samaa tekstin raikkautta onnistuttu luomaan.

Kirja näyttäisi toimivan karppaus.info -foorumin mainosvälineenä. On harmi, että tämä riitaisa foorumi on saanut myrkyttää Dahlqvistin hienon kirjan.

Jos kaikista näistä ikävistä yllätyksistä huolimatta päättää hankkia kirjan ja kahlata sen läpi, voi vain toivoa, että edes osa Dahlqvistin tekstistä välittyy lukijalle innostaen tätä vähähiilihydraattisen ruokavalioratkaisun pariin. Kirjasta selviää miten helppoa tätä ruokavaliota on noudattaa ja miten terveys kohenee kun sitä noudattaa. Lääkäri Dahlqvist selostaa miten mm. diabetesta voi hoitaa vähähiilihydraattisella tavalla. Hän ei ehdottomasti kiellä lääkitystä ja on tässä asiassa esim. terveemmällä pohjalla liikkeellä kuin ortopedi Antti Heikkilä. On myös muita sairauksia, joihin vähähiilihydraattinen ruokavalio (elämäntapa!) näyttäisi tuovan selvän edun: lihavuus, vatsavaivat, kihti, fibromyalgia, kilpirauhasen vajaatoiminta, migreeni. Dahlqvistin näkökanta kolesteroliin on myös selvä ja johdonmukainen: Kolesterolilla on hyvin vähäinen vaikutus verisuonisairausriskiin. Dahlqvist myöntää, että tämän ruokavalion pitkäaikaistutkimuksia ei ole ja tutkimustuloksien puuttuminen johtuu pääosin tiedemiesten ja rahoittajien haluttomuudesta tutkia vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja.

Toivottavasti karpit uhrautuvat ja hankkivat tämän kirjan runsain määrin. Kirjan myynnistä täällä Suomessa riippuu paljolti päättääkö Annika Dahlqvist tehdä muunkinkielisiä versioita kirjastaan. Karppeja ei ehkä tulisi päästää mahdolliseen englanninkieliseen versioon.

Kirjan saa hankittua esimerkiksi täältä.

Tässä lisää kirjoitteluani kirjoista:

Ranskanperunat paistetaan palmuöljyssä

*
Sademetsää syödään ranskanperunoilla

Kova nälkä ja lempeä kesäilta, mihinkäs muualle sitä kääntyisi kuin pikaruokalaan. Pussi ranskiksia, kiitti vaan ja nam, masu on täynnä. Mutta mitä? Mistä tulee herkullisen kuoren antava palmuöljy?

Pakastealtaasta löytyy enemmän valikoimaa kuin tuoreperunalootista. Mutta mitä ranskanperuna suomalaisen suussa tekee tiikerille Borneossa? Syömmekö joka päivä pinta-alaa sademetsiltä? Tihkuuko öljy paikallisten selkänahoista?

YleX:n Ada hiosti suomalaisia yhtiöitä palmuöljyn tuotannosta ja metsästi vaihtoehtoisia ranskanperunoita. Sivumaun Ruokaraati lounasti erilaisilla ranskiksilla. Rapisiko sademetsä hampaissa ja oliko rasvoilla eroa?


Tässä lisää kirjoituksiani perunasta:

Onneksi ravitsemusterapeutteja valmistuu vain Kuopiossa

*
Ravitsemusterapeutit ilmoittavat olevansa tyytyväisiä koulutukseensa. Tiedän useita ravitsemusalan asiantuntijoita, jotka ovat tässä asiassa eri mieltä. Siksi on erityisen hyvä seikka, että tyytyväisyys ravitsemusterapeuttien koulutukseen on pesiytynyt nimenomaan Kuopion seudulle eikä esimerkiksi Helsingin yliopistoon.

Kuopion yliopistosta valmistuneet ravitsemusterapeutit sijoittuvat monipuolisiin työtehtäviin ja ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Koulutuksessa tulisi kuitenkin panostaa alakohtaisen teoreettisen tiedon lisäksi nykyistä enemmän käytännön taitojen (!), yleisten työelämätaitojen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Terveystieteen lisensiaatti Jaana Torpströmin tutkimuksen mukaan ravitsemusterapeuttien koulutuksen vahvuus on sen monitieteisyydestä johtuva laaja-alaisuus. Ravitsemusterapeuttien opintoihin kuuluu muun muassa elintarvike-, ravitsemus- ja lääketiedettä sekä luonnontieteitä ja käyttäytymistieteitä. Koulutus perustuu yleisesti hyväksyttyyn ja ajantasaiseen tutkimustietoon ravintotekijöiden merkityksestä terveyden ylläpitämisessä ja keskeisten kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Torpströmin tutkimuksen kohderyhmänä oli 250 vuosina 1988-2004 Kuopion yliopiston kliinisessä ravitsemustieteessä terveydenhuollon tai terveystieteen maisterin tutkinnon suorittanutta.

Kuopion yliopisto on onneksi ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi suorittaa laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyteen oikeuttavan tutkinnon. Laillistetut ravitsemusterapeutit ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröimiä ja valvomia terveydenhuollon ammattilaisia.

Lähde: Ruokatiedon uutiset, 12.6.2009

Onko sinulla ollut hyötyä ravitsemusterapeuteista? Mitä haittaa ravitsemusterapeuteista voi olla?

Suomessa käynnistymässä VHH pilottihanke

*
Kirjoitettu 20.5.2009, päivitys 21.5.2009, 22.5.2009, 26.5.2009, 10.6.2009 ja 12.6.2009

Ilmoittautuminen tutkimukseen on päättynyt!

Ilmoittautuneita on hyväksytty tähän tutkimukseen 12 kpl (niille jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle on myös lähetetty tieto sähköpostin välityksellä). Tutkimusluvat ja muu byrokratia on kunnossa. Toimitan tänne väliraportteja tasaisin väliajoin.

Lyhenne VHH
tarkoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jos sinua ei pätkääkään kiinnosta asia, älä lue pitempään.

Ravitsemusasiat herättävät voimakkaita tunnelatauksia ja tämä kirjoitus on vain sille pienelle (ja äänekkäälle!) joukolle, joka haluaa edistää tämän ruokavalion soveltamista, tiedotusta ja tutkimusta. Kun opinnäyte otettiin puheeksi karppaus.info:ssa se johti vilkkaaseen keskusteluun, kunnes keskusteluketju mielivaltaisesti poistettiin. Keskustelussa ehdittiin käyttää ainakin 125 puheenvuoroa ja ketjua luettiin ainakin 2624 kertaa! Minut, opiskelijat ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu haukuttiin yllättäen pystyyn! Tällaista asennetta minä en ymmärrä? Luulisi, että avoimin mielin liikkeellä olevat opiskelijat olisivat kiinnostaneet VHH:ta edistävien propagandajaostoa. Kerrankin tehdään tutkimus VHH:sta Suomessa!

Kaksi opiskelijaa (Heikki Laatikainen ja Johanna Joutsen) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suorittavat fysioterapiaopintojensa viimeistä vuotta. Opinnäytteen ideana on testata VHH:n vaikutusta laihdutukseen ja terveyteen. Keskusteluissani heidän kanssaan kävi ilmi, että aika ja resurssit eivät riitä varsinaiseen ruokavaliokokeeseen. Työn pitää olla valmis jo joulukuussa 2009. Sen sijaan he toteuttavat kyselylomakkeen avulla läpileikkauksen VHH:ta noudattavan henkilön kokemuksista noudattamastaan dieetistä.

He kyselevät mm. seuraavia asioita:
- laihtuminen
- muutos voinnissa
- ruokavalion mielekkyys
- nälänhallinta parantunut?
- terveysvaikutukset (kolesteroli, mahd. tyypin 2 diabetes)
- aikaisemmat laihdutusmenetelmät (esim. valtion sapuskat) vrt. VHH
- onko huonoja puolia VHH:ssa
- kuinka monta prosenttia ruokavaliostasi on hiilihydraatteja?
- liikunnan merkitys painonhallinnassa

Olen luvannut toimia opinnäytetyön yhteyshenkilönä.

Jos kohdallasi täyttyvät nämä alla luetellut kriteerit, ota yhteyttä minuun:

- olet ollut VHH:lla vähintään 2 vuotta
- olet 20-50 -vuoden ikäinen
- olet halukas osallistumaan kyselytutkimukseen (sähköpostin tai tavallisen postin välityksellä)
- kyselylomake on jaossa kesäkuun lopussa (tutkimukseen otetaan korkeintaan 20 henkilöä)

Yhteydenotot pysyvät salassa.

Tutkimustyön tekijät kaipaavat näkyvyyttä tutkimushankkeelleen ja kommentteja voi jättää vaikkapa tähän terveysblogiin.

Vakavahenkiset yhteydenotot: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi / 040-7529274

Sylimikrot pitäisi ottaa pois miehiltä!

*
Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan
, miehen sylissä istuu nykyään yhä useammin sylimikro, eikä mikään nätti neito tai valloittava vaimo. Tätä elektronista sylikumppania ei katsota suopein silmin, sillä laitteen kehittämä lämpö osuu herkkien sukukalleuksien alueelle ja siittiöt tykkäävät kyttyrää liiasta lämmöstä. Voi käydä niin, että lapsia ei sitten saadakaan jos nuori mies on oppinut väärille tavoille jo nuorena.

Pois mikro sylistä ja edistyksellisempää seuraa tilalle!

Lähde: Laptops Linked to Male Infertility. Physorg.com, 12.6.2009

Kuopiossa tutkijat koolla pohtimassa diabeteksen saloja

**
Kuopiossa järjestettiin
2-4.6.2009 ylempää korkeakoulututkintoa tavoitteleville opiskelijoille kurssi nimeltään "Cellular regulation of glucose metabolism related to insulin resistance and diabetes". Sain äsken kurssiabstraktit postissa.

Kurssilla esiteltiin tiistaina 2.6.2009 viimeisimmät tiedot siitä miten pienet molekyylit kuten esimerkiksi rasvat, aminohapot ja sokerit vaikuttavat enemmän tai vähemmän suoraan niihin geeneihin, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. On löytynyt todella tärkeä ja kiinnostava aineenvaihdunnan tehostaja N-asetyyliglukoosiamiini, GlcNAc. Kun tämä glukoosiamiini yhdistyy O-glykosidisella liitoksella soluliman ja tuman valkuaisaineisiin, käynnistyy aineenvaihdunnallinen tapahtumasarja joka vaikuttaa insuliiniresistenssiin, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Tämä O-GlcNAc -molekyyli aistii tehokkaasti ravintoaineiden saannissa tapahtuvia muutoksia (nutrient sensor). Avainkysymyksenä onkin miten voimakkaasti ravinnon kautta saadut hiilihydraatit vaikuttavat tähän molekyyliin? Miten kehittyy insuliiniresistenssi, diabeteksen selkeä tuntomerkki?

Tutkijat ovat havainneet, että liian voimakas ravintoainevirta heksoosiamiinireitin kautta voi laukaista insuliiniresistenssin ja keskeisenä tässä ei-toivotussa tapahtumassa näyttäisi olevan juuri tuo O-GlcNAc -molekyylin kyky aistia ravintoaineita. Heksoosiamiinireitissä sokereiden eri välituotteista valmistetaan N-asetyyliglukoosiamiinia, joten voi siis kuvitella, että sitä sokerista ihanuutta voi todellakin tulla liikaakin ruoan kautta tai liian aktiivisesti toimivan maksassa tapahtuvan glykolyysin myötä juuri diabeetikolle. Glukoosin aineenvaihdunta (palaminen) pitäisikin saada pois epänormaalilta ja sairastuttavalta heksoosiamiinireitiltä normaalille ja tervehdyttävälle pentoosifosfaattireitille.

Erikoislääkäri Jussi Pihlajamäki toi esille sen hälyttävän viestin, että tyypin 2 diabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti kiihtyvään tahtiin. Syyllinenkin on löytynyt: me nautimme liian energiapitoisia ruokia ja liikumme liian vähän. Diabetesepidemia onkin oikeastaan kytköksissä lihavuusepidemiaan. Varsinkin vyötärönseudun varastorasva heikentää insuliinin tehoa ja maksa intoutuu muodostamaan lisää glukoosia, johon tarvitaan vielä enemmän insuliinia ja niin on ikävä kierre saanut alkunsa. Keskeistä diabeteksen etenemisessä on se miten kauan haiman beta-solut jaksavat ylläpitää insuliinin tuotantoaan vastatakseen tähän heikentyneeseen insuliinin tehoon.

Lähteet:
Gerald W. Hart + työryhmä. Signaling functions of O-linked β-N-acetylglucosamine transfer and removal on nuclear and cytoplasmic proteins.
Xiaoyong Yang. O-GlcNAc regulation of insulin signaling and insulin resistance.
Jussi Pihlajamäki. Insulin resistance and diabetes - partners in crime.
Matti Uusitupa. Gene-diet interaction in the prevention of type 2 diabetes.
Markku Laakso. Genetics of type 2 diabetes.

Keskiviikkona 3.6.2009 Kuopiossa jatkettiin glukoosin merkityksen pohdintaa. Olisin mielelläni ollut edes kärpäsenä katossa kun tohtori Renaud Dentin luennoi. Hän puhui glukoosin merkityksestä diabeetikolle. Glukoosi ei ainoastaan toimi energialähteenä soluille, vaan sen avulla välittyy tietoa siitä mikä on elimistön ravitsemuksellinen taso. Glukoosimäärän noustessa haima käynnistää insuliinin tuotannon. Insuliini sitten katkaisee glukoosin uudistuotannon (glukoneogeneesi) maksassa ja kiihdyttää vapaan glukoosin varastoitumista. Haiman tehon heikentyessä ja insuulinimäärien laskiessa tuloksena on diabeetikolle tyypillinen korkea verensokeri (hyperglykemia). Hyvin korkeana pitkään pysyttelevä verensokeri sekoittaa tämän herkän tiedonvälityksen glukoosin kautta. Maksa tuottaa ylimääräistä glukoosia vaikka sen oikeastaan pitäisi ymmärtää lopettaa glukoosin tuotanto. Sitä on jo ennestään liikaa!

Paaston aikana glukagoni -hormoni kiihdyttää glukoosin uudistuotantoa käynnistämällä ns. defosforylaation erityisen seriini 171 vaiheen avulla. Tähän liittyy myös muita tekijöitä kuten esim. CREB:n säätelemä CRTC2. Putosit mahdollisesti kärryiltä tässä vaiheessa näissä geenitason glukoosinsäätelyissä. Aavistanet kuitenkin, että näitä tutkimuksia tehdään, jotta paremmin ymmärrettäisiin miksi diabeetikolla glukoosin uudistuotanto "jää päälle" liian pitkäksi aikaa kohottaen jo ennestään korkeaa verensokeria.

Tohtori Dentin tuo kurssilaisille pohdittavaksi ihan uuden havainnon perinteisen glukagonin kautta tapahtuvan glukoosin uudistuotannon lisäksi: Veressä oleva glukoosi kiihdyttää itse omaa uudistuotantoaan heksoosiamiinireitin kautta. Avainasemassa tässä näyttäisi olevan tohtoreiden Hart ja Yang mainitsema O-GlcNAc -molekyyli. Tämän molekyylin pitäisi ymmärtää pysytellä taka-alalla, eikä työntää lisää glukoosia heksoosiamiinireitin kautta. Tohtori Dentin pitää heksoosiamiinireittiä kaiken pahan (diabeetikon hyperglykemia) alkuna ja juurena.

Tohtori Sami Heikkinen puhui erityisestä peroksisoomi proliferaatiota aktivoivasta gamma reseptorista (PPARgamma). Tämä PPAR on keskeisessä roolissa koko tässä diabetessairaudessa. Puhutaanhan, että diabetes on sekä sokerin että rasvan aineenvaihduntahäiriö. Tässä PPAR:ssa nämä havainnot yhdistyvät, sillä PPAR vaikuttaa triglyseridien varastointiin ja glukoosin tasapainoon sekä insuliiniherkkyyteen. Nykyään tiedetään jo aika tarkkaan miten PPAR vaikuttaa geenitasolla. Tässä on olemassa toisaalta Pro12 -geenimuoto, joka liittyy vahvasti tyypin 2 diabetesriskiin, toisaalta Ala12 -geenimuoto, jossa havaitaan parantunut insuliiniherkkyys ja vähäisempi taipumus varastoida rasvaa. Sanomattakin selvää on, että Ala12 -geenimuoto mieluusti saisi olla voimakkaammin esillä geenitason säätelyssä. Tohtori Heikkisen mukaan tähän terveyden suhteen edullisempaan tilanteeseen päästään ravintotekijöiden avulla (minua kiusaa kun Heikkinen ei suoraan sano mitkä ravintotekijät ovat merkityksellisiä, kysyn sitä häneltä!). Ainakin hiirikokeissa tämä on osoitettu. Ei ole siis yhdentekevää mitä syömme. Ruoan vaikutus terveyteemme (mm. tässä mainittu diabetes) on ihan ensiarvoisen tärkeää.

Tohtori Hannu Järveläinen oli kudosviljelmillään todennut, että korkea verensokeri on varsinaista myrkkyä diabeetikon verisuonille. Hyperglykemia muokkaa verisuonen seinämiä niin, että niistä tulee jäykkiä valtavasti kollageenia sisältäviä käytäviä. Ei ihme, että huonossa hoitotasapainossa olevaa diabeetikkoa uhkaa heikentynyt näkö ja alaraajojen häiriötilat.

Kuopiossa on professori Markku Laakson työryhmässä käynnissä valtavan laaja geenien kartoitustyö liittyen tyypin 2 diabetekseen. Työryhmässä kartoitetaan "kaikki" ne geenit, jotka vaikuttavat T2DM:n ilmentymiseen. Luonnollisesti työ on edelleen kovasti kesken, mutta aika "pitkällä" ollaan jo niiden geenien kartoituksessa, jotka johtavat insuliinin tuotannon heikentymiseen. Työryhmä on onnistunut löytämään jo 20 000 kpl yhden nukleotidin polymorfismeja tässä yhteydessä. Aikamoinen urakka on siis edessä!

Torstaina 4.6.2009 käsiteltiin kurssin aikana erilaisia mittausmenetelmiä, joilla on vähemmän yleistä mielenkiintoa.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että on upeaa nähdä näin hienoa diabetestyötä Suomessa ja näin upeita kursseja saadaan jatkossakin järjestää lisää! Diabetes ja metabolinen oireyhtymä ovat sellaisia sairauksia, joiden parantamiseksi on syytä haudata kaikki mahdolliset sotakirveet ja etsiä yhdessä tehokkaimpia mahdollisia hoitokeinoja. Yllättävän vähän liputetaan sen puolesta, että diabeetikon olisi syytä rajoittaa hiilihydraattien saantia ravinnosta. Onko tämä vain vähemmän asian perehtyneen biologin toiveajattelua ja varsinaisten diabetesammattilaisten työpanoksen väheksymistä, että joskus tyypin 2 diabeetikoille voidaan mieluusti suositella entistä hiilihydraattitietoisempaa elämäntapaa?

Lähteet:
Renaud Dentin. Regulation of energy balance by the CREB coactivator TORC2.
Sami Heikkinen. PPARgamma2 and predisposition to metabolic disease.
Hannu Järveläinen. Hyperglycemia controls extracellular matrix modulation by human arterial smooth muscle cells.
Jagadish Vangipurapu (Markku Laakson työryhmästä). Identification of novel genes associated with insulin secretion and type 2 diabetes: a genome-wide association study.