Kuka on Mark McGwire? Ei harmainta aavistustakaan - vastaa moni suomalainen. Kysypä samaa asiaa amerikkalaisilta ja vastaus tipahtaa kuin apteekin hyllyltä: Hän on eräs kuuluisimmista amerikkalaisen pesäpallon (baseball) pelaajista. Minä olin osallisena amerikkalaisesta unelmasta vuosina 1987-1989 työskennellessäni maassa tutkijana. Kosketusta pesäpalloon oli mahdotonta välttää. Kävin muutaman pesäpallo-ottelun katsomassa ja onhan se mahdottoman tylsää ajanvietettä, mutta urheilulajin ympärille on rakennettu hämmästyttävän paljon viihdyttäviä elementtejä kuten esim. tilastotiede. Sellaista yksityiskohtaa pesäpallosta ei taida löytyäkään, jota ei olisi viety tilastoihin ja amerikkalaiset rakastavat tilastoja. Tai heitä on opetettu sietämään pesäpallon myötä kaikenlaista tilastointia. Peli on myös rakenteeltaan niin yksinkertainen, että jenkitkin sen pian tajuavat. Sen sijaan kuvailtuani heille suomalaista pesäpalloa, he pitivät sitä tavattoman monimutkaisena.
Kaikki tilastot puhuvat sen puolesta, että tämä Mark McGwire kuuluu lajin taitajien ehdottomaan eliittiin. Christian Science Monitorissa on tänään pitkä juttu tästä ihmeellistä pesäpalloilijasta. Suurimpana amerikkalaisena kunnianosoituksena pidetään urheilijan päätymistä Hall of Fame:iin. McGwire ei ole kelvannut Hall of Fame:iin.
McGwirenin päätymistä pesäpallomuseon ihailtujen lajin taitajien joukkoon on estämässä eräs kiusallinen seikka. Hän on myöntänyt käyttäneensä dopingia (androstendionia) parantaakseen suorituskykyään. Kaiken maailman muita huijauksia on katsottu sormien läpi ripustettaessa ihailijakuvia kunniapaikoille pesäpallomuseoissa, mutta doping on nyt osoittautumassa ylipääsemättömäksi esteeksi McGwirenille. Miettikääpä sitä! Laittomia, manipuloituja pesäpalloja on saanut heittää. Mahdoton naisten miehen maine, alkoholisoituminen, rasistiset mielipiteet, laiton pelibisness ym. eivät ole estäneet pääsyä Hall of Fame:iin. Androstendionin nauttiminen kaataa tältä muuten moitteettomasti eläneeltä palloon aika usein mailallaan osuuneelta mieheltä tämän kunnianosoituksen.
Lähde: Christian Science Monitor, 30.11.2006
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti