keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Uusi lihavuusepidemian selitys: liiallinen suolankäyttö?

Lihavuusepidemia on fakta. Ihmiset lihoavat ja syitä etsitään kuumeisesti. Suomalaisparivaljakko professorit Heikki Karppanen ja Eero Mervaala tarjoavat uuden näkökulman lihavuusepidemiaan, eli liiallisen suolankäytön naposteltavissa tuotteissa ja ruoassa. Tämä suolainen ruoka houkuttelee sitten juomaan energiapitoisia virvoitusjuomia.

"Suomessa suola ja sokeroidut juomat liittyvät erityisesti lasten lihomiseen", toteavat tutkimuksen tehneet farmakologian professorit. Lasten lihomisen estämiseksi tulisi tehostaa toimia janoa aiheuttavien suolaisten aamiaismurojen ja -hiutaleiden sekä suolaisten naposteltavien käytön vähentämiseksi. Lisäksi lapset tulisi opettaa sammuttamaan janonsa vedellä ja muilla makeuttamattomilla juomilla. Koko väestössä tapahtuvan lihomisen hillitsemiseksi elintarviketeollisuuden tulisi vähentää suolapitoisuuksia kaikissa tuotteissa, joihin se lisää suolaa, tutkijat sanovat.

Ei tämä varmaan ainoa lihavuusepidemian syy ole.

Lähteet: Tohtori.fi, 1.11.2006 ja Progr Cardiovasc Dis 49: 59-75, 2006

15 kommenttia:

  1. Ihanko tosissaan tällainen tutkimus on tehty ja oikein julkaistukin?

    Esitän nyt ihan alkuun seuraavat kysymykset (täytyy varmaan hankkia koko tutkimus ja lukea kunnolla läpi)

    Lihavuuden syyksi nimetään suola ja siitä johtuva makeiden virvoitusjuomien nauttiminen. Onko tutkimuksessa huomioitu se, että nuoriso sangen usein juo keinomakeutettuja juomia?
    Mihin katoaa suolaisten naposteltavien sipsien, murojen, ranskanperunoiden jne energia?

    Logiikka on sangen erikoinen. Miksi ei suoraan vähennetä turhien hiilihydraattien mussutusta? Vaan kiertoteitse haetaan syyllistä suolasta. Murot, sipsit ym. ovat suolaisia ja muutenkin täysin turhaa syötävää. Sellainen höttö ei nälkää pidä, vaan kioskille koululaisen matka vie.

    Hiilihydraattitietoisella syömisellä muuten tuollaiset turhat suolankin lähteet karsiutuvat ruokavaliosta.
    Ja kai tutkijat muistavat mainita, että suomalaisten yksi suurimmista suolan lähteistä on leipä?
    Tästä tutkimuksesta oikein selvästi näkee, miten asioista ei uskalleta puhua niiden oikeilla nimillä.

    Satunnainen lukija

    VastaaPoista
  2. Jep Satunnainen lukija, minäkin hämmästelen sinun laillasi tämän tutkimuksen logiikkaa.

    VastaaPoista
  3. Olen nyt lukenut professori Heikki Karppasen työn kokonaisuudessaan. Nautinnollisen hieno työ ruokasuolasta ja kohonneesta verenpaineesta. Toimittajan on poiminut esille jutusta pienen sivujuonen ja tehnyt kärpäsestä härkäsen. Näin joskus käy.

    Professori Karppanen on varsin tunnettu suomalainen tiedemies. Keksinyt mm. Pansuolan ja markkinoi tällä hetkellä toista keksintöään, Multibeneä, sellainen terveysvaikutteinen kolesteroliarvoja laskeva tuote.

    Kaikin tavoin asiallisen tuntuinen mies, jonka kanssa olen useaan otteeseen vaihtanut kuulumisia sähköpostitse tämän illan mittaan.

    Hyi, hyi toimittajat! Ei saa harhauttaa minua, minä menen niin herkästi vipuun...

    VastaaPoista
  4. Miksi et Crister ensin lukenut itse tuota työtä? Toimittajien syyttely tuntuu aika hassulta. Älä suutu! Tällaista tarinaa tulee vain huonosti yönsä nukkuvalta bipolaarilta.
    Sinulla on hienoja juttuja ja tietysti olet tosi reilu kun korjaat välittömästi virheesi.
    Lisäksi sinulla on tosi kuuluisia tuttavuuksia. Ei jokainen meistä kirjoittele muina miehinä pansuolan keskijälle!

    VastaaPoista
  5. keskijälle = keksijälle :-)

    VastaaPoista
  6. Eikö Karppasen oma terveyssuolamyyjän rooli todellakaan, hituistakaan, missään kohdassa,mitään kautta... ole vaikuttanut tutkimusasetelmaan ja sen tuloksiin...

    ihmettelee vanha kyynikko Varpu

    VastaaPoista
  7. Luin tuon professori Heikki Karppasen ja kollegan suolapaperin viime yönä. En löydä siitä suoranaista tuotepropagandaa.

    Hyvä kun olet tarkkana Varpu! Minä en kyllä ikinä enää suoraan lainaa yhden ainoankaan terveystoimittajan sanoja, tarkistamatta onko toimittaja jyvällä asiasta vai puhuuko ihan omiaan. Jääköt mieluummin oma terveystietojen raportointini vaikka hieman vähemmälle. Tässäkin tapauksessa terveystoimittaja (en tiedä nimeä, ei mainittu!) repii sensaatiota jostakin sivujuonesta.

    VastaaPoista
  8. Ihan hämilläni luen biponaisen viestin missä hän löytää jotain hienoa minun jutuissani. Sokeakin kana löytää joskus jyvän. Tässä tapauksessa suolajyvän.

    Tämä suolasta ja lihavuudesta kertonut juttuni oli kyllä jonkinlainen pohjanoteeraus. Sen myönnän. Minun olisi pitänyt lukea paperi ensin. Näin siinä monesti käy kun työskentelee kotoa käsin (eikä esim. yliopistokirjaston koneilla) ja lukuoikeutta ei ole varsinaiseen työhön. Muistaakseni tuosta professori Karppasen paperista oli luettavissa ilmaiseksi pelkkä otsikkorivi. Luotin siihen, että terveystoimittaja on paperin lukenut.

    Ilokseni huomasin, että professori Karppanen oli lähettänyt minulle eripainoksen omasta työstään. Pystyin sitä kokonaisuudessaan silmäilemään ja lukemaan. On se ihan hyvä paperi. Suolaa on ilmeisesti räiskynyt terveystoimittajan silmille, sillä vain osa paperista on luettu ja jonkinlaisen kyynelnestekalvon läpi matkalla vääristynyt.

    terveisin christer

    VastaaPoista
  9. Mitä tästä tarinasta opimme?
    Tutkimuksista julkaistaan epäolennaista sivutietoa ja/tai jätetään varsinainen asia huomioimatta. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun näin käy. Samanlainen tapaus oli, kun Suomessa tiedotettiin kuitututkimuksesta tyyliin:"Syökää ruisleipää. Kuitu on terveellistä." Kun varsinaisen tutkimuksen lopputulos oli se, että suurin hyöty on liukoisella kuidulla, jota ruisleivässä on varsin vähän. Lisäksi kuitulähteitä pitää olla useita erilaisia mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi. Ruisleipä on vain yksi ainoa lähde.

    Melkoinen vastuu toimittajilla ja myös niillä suomalaisilla asiantuntijoilla, jotka tutkimuksia kommentoivat. Tuo suolan ja lihavuuden välinen yhteys muuten sai huomiota myös radiossa, joten et Christer ole ainoa.

    Satunnainen lukija

    VastaaPoista
  10. Entisenä toimittajana kommentti:

    tavallisesti pikku-uutiset laaditaan lehdistötiedotteen perusteella. Ja yllättävän usein tapahtuu, että lehdistötiedotteet laaditaan tarkoitushakuisella tavalla. Harvoin toimittajalla on aikaa kaivaa alkupeärislähde ja verrata sitä lehdistötiedotteeseen...

    Ja Christer, en minä hetkeäkään epäillyt että itse tutkimus sisältäisi tuotepropagandaa. Tutkimuksesta tietytllä tavalla tiedottaminen vain lisää välillisesti suolan "terveellisempien" vaihtoehtojen kulutusta.

    En tunne Karppasta, enkä halua leimata häntä asiasta mitään tietämättä. Mutta noin periaatteessa olen aina oppinut kysymään itseltäni ensimmäiseksi: Kuka hyötyy? vasta kun olen selvittänyt itselleni, kuka maksaa ja kuka hyötyy, pystyn mielestäni arvioimaan jonkin ravintouutisen.

    Välillä tuntuu siltä, että vilpitöntä ravitsemustiedotusta ja -keskustelua löytyy vain sinun blogistasi Christer ja Hiilaritietoisten foorumilta...

    VastaaPoista
  11. Varpu kirjoittaa: Välillä tuntuu siltä, että vilpitöntä ravitsemustiedotusta ja -keskustelua löytyy vain sinun blogistasi Christer ja Hiilaritietoisten foorumilta...

    Yritän kovasti olla rehellinen, vilpitön, kannustava, välillä räikeille epäkohdille jopa kovasti raivostunut. KIITOS kun edes joku huomaa tämän! Ja KIITOS kaikille loistaville lukijakommenteille, joilla sinäkin juhlistat tätä vaatimatonta blogiani. Hiilaritietoisten foorumia jaksan kehua aivan estoitta. Loistava ravitsemustiedon paikka! Tuota foorumia on ilo lukea!!

    Tänään oli aika mielenkiintoinen ravintokaraokeilta kotikaupungissani. Sain tuta sanonnan "kukaan ei ole profeetta omassa kotikaupungissaan". Olin varannut paljon ekstraa luennolleni, mutta kovin harvalukuinen yleisö sai nämä jipot kuullakseen. Keskeiseen viestiini terveystietoisesta ravitsemuksesta sain suopean vastaanoton. Vielä mahtuu tällainenkin ravintohassuttelu Suomenmaahan. Vähäinen kuulijakunta ei vaikuttanut millään tavalla intooni. Parasta mahdollista tietoa kehiin on sitten kuuntelemassa 10 taikka 1000!

    Ehkä vähälukuisuus innosti arimpia kuuntelijoita loistaviin ideointeihin ja arimmat uskalsivat avata sanaisen arkkunsa.

    Täytyy oikein mainita kahdesta minulle esitetystä haasteesta. Minua pyydettiin laatimaan esimerkiksi tänne internettiin:

    * tosi köyhän miehen/naisen ruokalista, joka on optimaalisen terveellinen (huhhuh)
    * miten omega-3- / omega-6 -suhde parhaiten kuntoon jos ei halua ottaa kalaöljykapseleita?
    * kerro nyt ihan aikuisen oikeasti onko rasva niin vaarallista kuin mitä jatkuvasti saamme kuulla?
    * onko kaupasta valmiina ostetun ruoan ravintoarvo riittävän hyvä, sillä kaikki eivät jaksa kotona valmistaa ruokaa itse?

    Mielestäni oikein hyviä kysymyksiä, joihin osittain jo vastasin tuon illan aikana, mutta joka voisi olla blogikirjoituksen arvoinen.

    Jumala loi yhden suun, kaksi korvaa ja kymmenen sormea. Tulkitsen asian niin, että puheen sijaan kannattaa aina esiintyjänkin kuunnella muutakin kuin omaa ääntään ja ennen kaikkea kirjoittaa niillä sormillaan sitten ajatukset julki. Sen verran itserakas olen, että välillä omia kirkkaimpia älynvälähdyksiä on kiva lukea paremman puutteessa vaikkapa internetistä. Ei minulla ole aikomusta lopettaa kirjoittelua, päinvastoin nyt se vasta on pikkuhiljaa alkamassa. En ole oikein osannut olla kirjoittamatta välillä kovinkin kriittisesti, anteeksi. Toisaalta kehuja jaan auliisti sitten kun siihen on aihetta. Sellainen minä olen.

    terveisin, christer

    VastaaPoista
  12. Nyt huomaan Christerin ohjanneen minua liikkumattomuusdieetissä erinomaisella tavalla. Olen jatkanut panostamista tukevaan aamupalaan ja syön laadukkaita välipaloja (ei enää sokerisia kokouspullia, virvoitusjuomia). Huomaan sen nyt erittäin selvästi että voin helposti syödä pienempiä annoskokoja sitten lounaalla ja päivällisellä jos täytän väliajan ei-sokerisilla tuotteilla.

    Nyt tulee tällainen havainto ja mahdollisesti tyhmä kysymys: Olivatkohan aiemmin nauttimani sokeriset kokouspullat, makeiset ja sokeriset limsat syynä siihen, että niiden nauttimisen jälkeen tuli aivan kiljuva nälkä ehkä 20-30 min kuluttua? Ja tämä kova nälkä saattoi ilmaantua näinkin:

    klo 12 tukeva lounas
    klo 12.30 sokerinen kokouspulla + makeaa limsaa
    klo 13.00 aivan järjetön nälkä!
    klo 13.30 pakko käydä pikaruokalassa isolla hampurilaisella ja extra large french friesillä
    klo 15.00 kahvitauko, sokerinen pulla, 150 g makeispussi
    klo 15.30 taas on nälkä!
    klo 16.00 Ruokamarketin kautta kotiin, marketin kahviossa pakko käydä kahvilla ja sokerisella pullalla, energia ihan loppu
    17.00 kunnon päivällinen kotona
    17.45 naposteltavaa telkkarin ääressä, 200 g karkkipussi, iso sipsipussi tyhjäksi
    19.00 taas kamalan kova nälkä
    19.30 illallinen, makkaraa ja ranskalaisia perunoita paistinpannulle, nam nam, tulipas paljon syötyä taas
    20.30 telkkariuutiset katsotaan karkkipussin ja limsapullon kera
    21.00 onko minulla taas nälkä? No näin on, eikö nälkä mene pois vaikka koko ajan syön?
    21.30 Lisää makkaraa ja perunoita. Ehkä nyt jaksaa aamuun saakka?

    Anteeksi nyt kauheasti tällainen alkeellinen aikataulutus ja ruokien kanssa pelailu, mutta pointtini on tämä:

    Näin ruokailtuani minulla oli välillä tosi kova nälkä aiemmin, nyt ei ole vaikka mielestäni syön tosi paljon vähemmän ruokaa!! Onko syynä juuri nuo parjaamasi ja minulta kieltämäsi sokeriset välipalat? Mielestäni dramaattisin ero entiseen on kokouspullien jättäminen syömättä ja nykyään juon kahvin mustana ja ilman sokeria. Muut vähän ihmettelevät ja säälivät minua kun ilmaiset kokouspullat eivät kelpaa ja tyydyn vesipulloon ja maustamattomaan jogurttiin (siihen minulla on himo!) ja pähkinöihin.

    Pistä sitten joskus kommenttia tähän sokerihavaintooni kun ehdit. Kiitos loistavista sivuista, joita tulee luettua joka päivä.

    VastaaPoista
  13. Kiitos Reijo!
    Annoit erittäin hyvän esimerkin siitä, miten sokeriset syömiset vaikuttavat nälkään. Juuri noin se menee.
    Minulle oli aikaan erittäin suuri hämmästys se, kun vähensin lounaalla syömäni perunan, riisi ja pastan määrää sillä seurauksella, että iltapäivän nälän tunne siirtyi paljon kauemmaksi ja lievemmäksi.
    Sanomattakin on selvää, että limsat ja pullat ovat vain erittäin satunnaista syötävää. :)

    VastaaPoista
  14. Anja vei sanat suustani. Olet Reijo tehnyt tärkeän löydön. Sokeriset välipalat sekoittavat ihmisten biokemian. Kirjoitin äsken uuden aika rohkean kirjoituksen. Lupaa kysymättä käytin kommenttiasi hyväkseni. Älä suutu! Ajattele niitä ravitsemusviidakkoon eksyneitä, joille voimme ehkä yhdessä raivata liaaniveitsillä poluntapaisen seesteiselle savannille. Kiitos loistavasta kommentistasi Reijo ja erityiskiitos Anjalle kun selvensit asiaa.

    VastaaPoista
  15. Keskustelun tarkoitus on vaihtaa tietoa, kokemuksia ja mielipiteitä. Joku lausahdus saattaa viedä ajatuksia eteenpäin - ja se jos mikä on hieno asia.
    Joten lainaile Christer vaan tekstejä.

    VastaaPoista