Tätä kirjoitusta verenpainetaudista inspiroi eräs lukijani, jolla on lievästi kohonnut verenpaine. Verenpainetauti on salakavala tauti koska verenpaine voi olla koholla vuosikausia ilman että siitä havaitsee mitään oireita. Alhaisen verenpaineen tunnistaa siitä, että huimaa kun äkkiä nousee ylös, mutta korkea verenpaine ei anna mitään näin selviä merkkejä. Verenpaine luokitellaan matalaksi silloin, kun yläpaine on alle 100 mmHg. Tällöin alkaa usein esiintyä oireita, kuten. esimerkiksi heikkoa oloa, huimausta, huonovointisuutta, rintatuntemuksia (tykyttelyä) tai kylmän hikisyyttä. Taipumus sairastua alhaiseen tai korkeaan verenpaineeseen on ilmeisesti perinnöllinen.
Verenpaineen tavoitearvot aikuisilla ovat 130/85 mmHg. Ensimmäinen lukema on yläpaine (sydämen työvaihe) ja toinen on alapaine (lepovaihe). Verenpaine, etenkin yläpaine, pyrkii yleensä nousemaan vähitellen iän myötä, mutta ei tämä mikään automaattinen seuraus ikääntymisestä ole. Tiedän iäkkäitä ihmisiä joilla on ihan normaali verenpaine. Verenpainearvoja pidetään kohtalaisesti kohonneina, jos ne ylittävät 160/100 mmHg ja huomattavasti kohonneina, jos ne ylittävät 180/110 mmHg.
Hoitamattomana verenpainetauti on kohtalokas. Siitä rasittuu sydän, valtimon seinämät vaurioituvat, uhkana on aivohalvaus ja munuaistauti. Pahimmillaan verenpainetauti johtaa vakaviin verenkierron häiriötiloihin. Pelottaako? Rauhoitu! Onnellista tässä tilanteessa on se, että verenpainetautiin voi ratkaisevasti vaikuttaa muuttamalla elintapoja. Korostan itse lääkkeetöntä hoitoa mahdollisimman pitkälle. Otetaan muutama hoitovinkki verenpainetautiin:
- Laihduttaminen. Ylipaino on verenpainetaudin yleisin itse aiheutettu syy. Verenpainepotilaiden määrä kasvaa koko ajan koska suomalaiset lihovat.
- Liikunnan lisääminen. Liikunnan vähyys on silmiinpistävää. Meidän pitäisi minun mielestäni liikkua 5-6 kertaa viikossa 30-45 minuuttia kerrallaan.
- Suolan käytön vähentäminen. Tarvitsemme päivittäin suolaa noin 5 grammaa, mutta naisten saanti on 8-10 g ja miesten 11-12 g. Suolaa saa liikaa, vaikkei sitä lisäisikään ruokaan itse lainkaan, sillä elintarvikkeet on suolattu jo tehtaalla. Kannattaa etsiä hyllyltä vähäsuolaisia vaihtoehtoja.
- Kiire. Sellainen jatkuva kiire ja stressi ruokkii verenpainettamme. Ota iisisti, älä hosu! Rentoudu!
- Tupakointi. Useissa tutkimuksissa tuli vastaan tämä seikka, että tupakointi monien muiden haittojen lisäksi vielä kohottaa verenpainetta. On aika lopettaa tämä typeryys!
- Alkoholi. Alkoholista minulla ei ole paljonkaan hyvää sanottavaa. Tiedän aiheuttavani sellaisissa ihmisissä tunnereaktion, jotka pitävät alkoholia rentouttavana ja sydänterveellisenä juomana. Ei pidä paikkaansa.
- Terveellinen ravinto. Ei voi tulla yllätyksenä, että ravinnosta on hyötyä verenpainetaudin hoidossa, muutenkin kuin tarkkailemalla suolan käyttöä. Syökää kalaa! Kalassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka pitävät verisuonet paremmassa kunnossa ja hoitavat sydänlihasta. Se puoli kiloa hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia on syytä nauttia.
- Salmiakki. Yllätyksenä voi joillekin tulla, että tämä suomalaisten rakastama makeinen kohottaa verenpainetta. Myös lakritsi luokitellaan näihin vältettäviin tuotteisiin.
Verenpainetaudin Käypä Hoito -suosituksia lukiessa korostuu mielestäni liikaa tämä lääkehoito. Verenpainetautia sairastaa ehkä jopa miljoona suomalaista.
Milloin tarkistit viimeksi verenpaineesi?
Muita kirjoituksia tässä Viisi minuuttia -sarjassa:
Mitä mieltä olet siitä, Christer, jos liikunta tulee pätkissä? Minulla esimerkiksi menee aamuin illoin työmatkaan 15 min kävellen, olenko silloin liikkunut sinä päivänä puoli tuntia, vai onko tuo "yhtä tyhjän kanssa"?
VastaaPoistaItse kyllä liikun muutenkin, mutta moni ei, ja minua kiinnostaa tietää, pitäisikö mielestäsi liikunnan olla yhtäjaksoista, kun nykyään suositusten mukaan päivän liikunnan voi kerätä vaikka kymmenen minuutin pätkissä. (toki sitten suositellaan kolme kertaa viikossa yhtäjaksoista hikisuoritustakin.)
*P*
Huomenta, tulin juuri kolmen vartin lenkiltä. Christer varmaan tietää paremmin, mutta oman kokemukseni mukaan ei ole yhtä tyhjän kanssa liikkua pätkissä, mutta yhdessä pitkäjaksoisessa liikuntapyrähdyksessä on enemmän "potkua".
VastaaPoistaEhtii tulla hiki, elimistö sopeutuu 'työtahtiin', hyvää oloa tuottavat ns. endorfiinit pääsevät oikeuksiinsa ja aineenvaihdunta pysyy vähän koholla pidempään, kun liikkuu pidemmän aikaa.
En ihan täysin usko siihen, mutta monissa paikoissa näkee toisteltavan nyrkkisääntöä, että rasva-aineenvaihdunta pääsee kunnolla peliin mukaan vasta puolen tunnin jälkeen.
Kysyit *p* minun mielipidettäni liikuntasuorituksen pätkimisestä esim. 15 + 15 min suorituksiin. Vastaan tuohon, että on se lähestulkoon "yhtä tyhjän kanssa". Painonhallintaa ja kunnon kehittymistä tämä ei edistä. Huonoa omatuntoa vähäisestä liikunnasta se saattaa paikata, mutta enempää en uskalla luvata. Yhtenäinen 30-60 min liikunta-annos on sitten sellainen annos liikuntaa, joka palvelee painonhallintaa ja kuntokin siinä ajassa ehtii kohentua. Ei tämä ole ilkeyttä, vaan realismia.
VastaaPoistaOlen siis pitkälti tiedemiehen kanssa samaa mieltä, että vasta pitemmän liikunta-annoksen myötä tulevat käyttöön nämä rasvojen aineenvaihduntaan liittyvät seikat ja hyvää oloa tuovat endorfiinit.
Mitä jos kotimatkalla töistä tekisit vähän pidemmän esim. 45 min kävelylenkin ja joutuisit vähän jopa puuskuttamaan esim. rappusissa? Siinä saattaisi olla liikunta-annos, joka rakentaa terveyttä.
On käsittääkseni olemassa viitteitä siitä, että ns HIIT, eli high intensity interval training, on sangen tehokasta harjoittelua. Se on tosin jotain ihan muuta kuin kävelyä. Eli vaikka HIITissä onkin ideana, että harjoittelu kestää kokonaisuudessaan vain 15 minuuttia, se koostuu lyhyistä erittäin intensiivisistä ponnistuksista.
VastaaPoistaTutkimustietoa on, mutten ehdi näin aamusta sitä kaivamaan. Muistan lukeneeni, että se ei välttämättä ole kovin hyvä peruskunnon kohottamiseen, mutta pitää sitä yllä varsin tehokkaasti. Itse olen itseasiassa juuri hyötyliikunnassa soveltanut HIIT-periaatetta, eli työmatkat (noin 10-15 minuuttia) juoksen lyhyinä kiivaina spurtteina aina kun mahdollista. (Eli valitettavan harvoin, koska joudun viemaan parivuotiaan pojan melkein joka päivä tarhaan...)
En ajatellut HIIT:ä, vaan lähinnä naistenlehtiä -niissähän nykyään melkeinpä kehotetaan laskemaan imurointikin mukaan viikon liikunta-annokseen. No, sen ajan on tietysti pois jääkaapilta ja energiaa kuluu hivenen enemmän kuin sohvalla istuessa, mutta onko se todella liikuntaa?
VastaaPoistaTäytyy nyt vielä puolustella itseäni, että minä siis liikun kyllä aika paljon muutakin kuin nuo työmatkat. Nykytrendi tuntuu vain olevan, että jos ihminen viisikin minuuttia tekee mitä tahansa muuta kuin katsoo telkkaria, häntä pitäisi taputtaa selkään että hyvä, hyvä.
*P*
HIIT on aika jännä asia, Tiedemies. Sen verran minulla on urheilijan vikaa, että HIIT:in tyyppinen intervallitreeni on aika lailla tuttua. Onhan se osana kunnon kehitystä. Hyvää tuossa HIIT:ssä on uusien ärsykkeiden tarjoaminen ja voi olla tosi hyvä vaihtoehto HIITtaanpuoleisen peruslenkkeilyn ja -kävelyn ohessa suoritettavaksi esim. 1-3 kertaa viikossa.
VastaaPoistaTuota noin, *p*, olen kanssasi samaa mieltä, että imuroinnin laskeminen kuntoiluksi on jo kuntoilun halventamista ja mitä hassuinta terveyspropagandaa. Aikanaan puhuttiin siitä miten rakastelu olisi verrattavissa maratonjuoksuun. Onneksi tästä ajatuskuviosta on kuitenkin ilmeisesti luovuttu. Tunnen erään Veteraaniurheilijan, joka juoksee vuodessa noin 60-70 maratonia (nyt on kasassa yli 1100 maratonia). Hän on ollut tosi huvittunut tästä maratonin ja rakastelun rinnastamisesta. Täytyy kysyä hänen mielipidettään imuroinnista.
Lakritsi nostaa verenpainetta myös. Sehän sisältää suolaa aika paljon..
VastaaPoista