Maitohapon kyllästämissä lihaksissa energiantuotanto heikkenee ja lihasten voimantuotto näin ollen myöskin heikentyy. Teoriassa tiedetään, että ns. puskurit parantavat urheilijan suorituskykyä sitomalla itseensä vetyioneja lihasten sisällä. Puskureina on käytetty 0.3 – 0.5 g/kg natriumbikarbonaattia ja –sitraattia, jotka ovat parantaneet tuloksia erityisesti nopeus-, intervalli- ja nopeuskestävyyssuorituksissa.
Erityisesti 400 ja mahdollisesti myös 800 m juoksumatkoilla on saatu lupaavia tuloksia. Aineista ei näyttäisi olevan hyötyä pidemmillä, enemmän kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Hyötyvaikutus vaihtelee yksilökohtaisesti. Natriumbikarbonaatin rooli on epäselvä hapetuksen tehostamisessa.
Natriumbikarbonaatin tutumpi nimi on ruokasooda. Anaerobisissa suorituksissa ja erityisesti voimaharjoittelussa voisi olettaa, että bikarbonaateilla, jotka teoriassa vähentävät maitohapon muodostumista, olisi paras teho, koska maitohapon kertyminen lihakseen on suoritusta heikentävä tekijä. Tilanne on kuitenkin hyvin epäselvä tällä hetkellä ja tarvitaan runsaasti lisätutkimuksia.
Vatsaoireet ovat tyypillisiä käytettäessä näitä suoloja, joten oikeaa annostusta pitää tarkoin etsiä. Vatsa näyttäisi kestävän hieman paremmin natriumsitraattia. Näiden puskureiden käyttö ei ole tällä hetkellä mikään kielletty menetelmä urheilussa ja teho on joittenkin innokkaimpien mielestä kiistaton. Lupaavia näyttöjä ruokasoodan suoritusta parantavasta tehosta löytyy suorituksissa (voimaharjoittelu), jotka kestävät 1-7 minuuttia ja natriumsitraatista löytyy onnistuneita kokeiluja samoin aikarajoituksin. Monet tutkijat varoittavat kuitenkin liiallisesta innosta.
Ruokasooda otetaan useina pieninä annoksina useiden tuntien aikana ennen suoritusta. Kannattaa varmaankin kokeilla aineen tehoa ja mahdollisia sivuoireita useaan kertaan harjoituksissa ennen käyttöä kilpailutilanteessa. Kapseleita saa apteekista ilman reseptiä.
Lähde: Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, 2006
Luin hiljattain erittäin kokeneen vapaasukeltajan kommentin aiheeseen liittyen. Tuolla emästankkauksella voi olla varjopuolena sen vaikutus välillisesti myös veren ph arvoon (muuttaa sitä emäksen suuntaan), josta taas seuraa veren emäksiyyden nousun myötä hapen sitoutuminen hemoglobiiniin tiukemmin. Eli teoriassa, edellyttäen että tuo pitää paikaansa, liika emästankkaus haitannee jossain määrin suoritusta heikentämällä hapenottokykyä, vaikka samaan aikaan maitohappoa voitaisiinkin puskuroida paremmin.
VastaaPoistaToisaalta tuo olisi todennäköisesti helppo tutkia, mutta missään lukemissani tutkimuksissa en ole löytänyt asiasta viitteitä.
- Kimmo Lahtinen
Mielenkiintoista Kimmo! Tästä asiasta löytyy tietoa ihan uudesta tutkimuksesta, josta minulla on käytössä vain lyhennelmä toistaiseksi:
VastaaPoistaMed Sci Sports Exerc. 2006 Nov;38(11):1909-1917.
Sodium Bicarbonate Ingestion Alters the Slow but Not the Fast Phase of V O2
Kinetics.
Berger NJ, McNaughton LR, Keatley S, Wilkerson DP, Jones AM.
1Department of Exercise and Sport Science, Manchester Metropolitan University,
Hassall Road, Alsager, UNITED KINGDOM; and 2Department of Sport, Health and
Exercise Science, University of Hull, Cottingham Road, Hull, UNITED KINGDOM.
PURPOSE:: The influence of metabolic alkalosis (ALK) on pulmonary O2 uptake (pV O2) kinetics during high-intensity cycle exercise is controversial. The purpose of this study was to examine the influence of ALK induced by sodium bicarbonate (NaHCO3) ingestion on pV O2 kinetics, using a sufficient number of repeat-step transitions to provide high confidence in the results obtained. METHODS:: Seven healthy males completed step tests to a work rate requiring 80% pV O2max on six separate occasions: three times after ingestion of 0.3 g.kg body mass NaHCO3 in 1 L of fluid, and three times after ingestion of a placebo (CON). Blood samples were taken to assess changes in acid-base balance, and pV O2 was measured breath-by-breath. RESULTS:: NaHCO3 ingestion significantly increased blood pH and [bicarbonate] both before and during exercise relative to the control condition (P < 0.001). The time constant of the phase II pV O2 response was not different between conditions (CON: 29 +/- 6 vs ALK: 32 +/- 7 s; P = 0.21). However, the onset of the pV O2 slow component was delayed by NaHCO3 ingestion (CON: 120 +/- 19 vs ALK: 147 +/- 34 s; P < 0.01), resulting in a significantly reduced end-exercise pV O2 (CON: 2.88 +/- 0.19 vs ALK: 2.79 +/- 0.23 L.min; P < 0.05). CONCLUSIONS:: Metabolic alkalosis has no effect on phase II pV O2 kinetics but alters the pV O2 slow-component response, possibly as a result of the effects of NaHCO3 ingestion on muscle pH.
Kappas vain, siinähän se. Kiitoksia Christer. Oksihemoglobiinin dissosiaatiokäyrään yhdistettynä tuo tuottaakin jo varsin mielenkiintoisia hypoteeseja :)
VastaaPoista- Kimmo Lahtinen
Nimenomaan hypoteeseja Kimmo. Jääkö pullat tekemättä kun ruokasooda on mystisesti hävinnyt keittiön kaapista? :-)
VastaaPoistaPulliin tarvitaan hiivaa, ei ruokasoodaa. Piimäkakku ja joulupiparit voivat sen sijaan jäädä tekemättä, jos perheen urheilijat ovat huitaisseet soodat parempien tulosten toivossa. Leivinjauhe ei taida kelvata, koska siinä on mukana happamia ainesosia?
VastaaPoistaKiitos tarkennuksesta Anja! Ruokasooda voi tosiaankin mennä parempiin suihin urheilijaperheessä.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaUskoakseni hypoteesia laktaatin ja maitohapon aiheuttaman happamoitumisn lihassupistuksia heikentävästä vaikutuksesta on jo jonkin aikaa epäilty vääräksi, eikä sitä koskaan ole varsinaisesti osoitettu todeksi.
http://jp.physoc.org/cgi/content/full/558/1/5
Lactate can no longer be considered the usual suspect for metabolic ‘crimes’, but is instead a central player in cellular, regional and whole body metabolism.
http://physiologyonline.physiology.org/cgi/content/abstract/17/1/17
Recent studies on mammalian muscle, however, show little direct effect of acidosis on muscle function at physiological temperatures. Instead, inorganic phosphate, which increases during fatigue due to breakdown of creatine phosphate, appears to be a major cause of muscle fatigue.
Se, että karbonaattitankkaus voi auttaa, saattaa esimerkiksi johtua siitä, että emäkset nopeuttavat fosfaattien poistumista lihaksesta. En tiedä, mutta tämän tutkiminen olisi tärkeää.
Muistaakseni olemme keskustelleet tästä aikaisemminkin Dr. Tiedemies. Asia laktaatista on hyvin mielenkiintoinen, mutta kaikkia yksityiskohtia ei edelleenkään tunneta lihasväsymyksessä. Miten lihas väsyy, on kiehtova kysymys! Polttoaineen loppumisen ja päänupin käskytyksen heikentymisen lisäksi veren laktaattiarvot ovat edelleen hyvä testi jos halutaan tietää milloin juoksumatolla taapertava urheilija on todella väsynyt.
VastaaPoista