Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle lihavuus. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle lihavuus. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

torstaina, huhtikuuta 03, 2008

Jojo-laihduttamiselle tyly tuomio

*
Lue mielenkiintoinen lukijakommentti tästä aiheesta!

Suoma Saarni väittelee 11.4.2008 tohtoriksi
jojo-laihduttamisesta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Lihavuus ja ylipaino ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet. Jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Ylipaino, erityisesti yhdistettynä vyötärölihavuuteen, sekä tupakointi lisäävät sairastavuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, metabolisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, sekä moniin syöpiin. Lihavuus ja tupakointi ovatkin kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä.

Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa.

Väittelijä Saarni on tutkinut toistuvan laihduttamisen ja tupakoinnin vaikutusta kehon painoon ja lisäksi tupakoinnin vaikutusta vyötärölihavuuden kehittymiseen. Työn toisena tavoitteena oli tutkia, kuinka voimakkaasti tupakointi ja toistuva laihduttaminen liittyvät toisiinsa suomalaisilla ja onko tämä yhteys erilainen eri ikäryhmissä ja sukupuolilla.

Työ perustuu kolmeen laajaan kyselyaineistoon: Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen (englanniksi FinnTwin16) aineistossa on seurattu 1975-79 syntyneitä kaksosia 16, 17, 18 ja 24 vuoden ikäisinä (N=5563). Suomen kaksoskohortin aineisto (N= 12 793) on kerätty vuonna 1990 samaa sukupuolta olevilta, vuosina 1930-57 syntyneiltä kaksosilta. Entisten huippu-urheilijoiden (N=1838) ja heille kaltaistettujen verrokkien (N=834) seurantatutkimuksessa tiedot on kerätty vuosina 1985, 1995 ja 2001. Pituus, paino ja tupakointi on kysytty kaikissa kyselyissä. Kaksoset vastasivat laihdutuskäyttäytymistä koskeviin kysymyksiin. Urheilijoiden laihdutuskäyttäytyminen pääteltiin lajin perusteella, sillä toistuvan laihduttamisen tiedetään olevan yleistä painoluokissa urheilevilla urheilijoilla (esim. painijat, nyrkkeilijät).

Nuoruusiän tupakointi ennusti vyötärölihavuutta molemmilla sukupuolilla ja lisäksi ylipainoisuutta naisilla. Toistuva laihduttaminen oli yhteydessä myöhempään painonnousuun ja lihavuuteen miehillä. Lisäksi toistuvan laihduttamisen ja tupakoinnin todettiin liittyvän toisiinsa nuorilla aikuisilla. Vanhemmissa ikäluokissa miehet, jotka tupakoivat, laihduttivat harvemmin kuin tupakoimattomat. Lihavuuteen ja vyötärölihavuuteen liittyvän oheissairastavuuden ennaltaehkäisyssä tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vähentäminen saattavat olla aiemmin luultua tehokkaampia keinoja.

Lähde: Suoma Saarni. Obesity, Smoking and Dieting, Väitöskirja, Helsinki, 2008

torstaina, syyskuuta 16, 2010

Lihavuus sukurasitteena - onko mitään toivoa?

**
Perinnöllistä lihavuutta on olemassa. Jos et millään konstilla pysy hoikkana, voi ihan aidosti olla kyse siitä, että sinulla on tämä sukurasite. Tulet lihavasta suvusta.

Onko peli menetetty? Onko sinut tuomittu elämään pulskana koko elämäsi?

Toivonkipinän hoikemmasta olemuksesta sytyttää tohtori Ruth Loos työryhmineen Cambridgen yliopistossa Brittein saarilla. Hän väittää, että perinnöllinen alttius lihavuuteen voidaan puolittaa hyvin yksinkertaisella toimenpiteellä. Ei mitään ihmepillereitä, ei tarvitse nähdä nälkää. Ratkaisu löytyy liikunnasta! Liikunta on lääke myös ylipainoon.

Tuoreessa artikkelissaan PLoS Medicine -tiedelehdessä, tohtori Loos tutki tarkkaan yli 20 000 brittiä Norwichin kaupungissa. Hän oli kiinnostunut erilaisista geenivariaatiosta, joilla oli taipumusta johtaa lihavuuteen.

Esiintyi suurta vaihtelua siinä miten nämä lihavuutta aiheuttavat geenit periytyivät. Jotkut saivat vain osan lihavuusgeeneistä perintönä, jotkut saivat lähes kaikki. Tutkimalla miten paljon näitä eri geenivariaatioita periytyi vanhemmilta lapsille, tohtori Loos muodosti erityisen järjestelmän minkä avulla seuloutui väestöstä ne joilla oli eniten alttiutta saada lihavuus perintönä.

Tutkimusmateriaalista erottui selvästi ne ihmiset joilla oli korkea alttius tulla lihaviksi. Kyselylomakkeella selvitettiin näiden ja kaikkien muidenkin liikuntatottumukset. Osoittautui, että lihavuudelle eniten altistuneessa ryhmässä, liikunta oli pääsääntöisesti hyvin vähäistä.

Mielenkiintoa herätti kuitenkin havainto, että voimakkaimmin lihavuudelle altistuneessa ryhmässä oli hoikkia ihmisiä. Tutkijoiden mielestä yksi selittävä tekijä löytyi liikunnallisuudesta. Lähes puolet niistä lihavuudelle eniten altistuneista ihmisistä, jotka liikkuivat paljon, pysyivät hoikkina tai normaalipainoisina. Eli, vaikka heillä oli voimakas alttius lihomiseen, he pysyivät hoikkana liikunnan avulla.

Lihavuutta voi hoitaa monella eri tavalla. Voi kokeilla hyvin vaihtelevalla menestyksellä erilaisia laihdutusdieettejä, voi mahdollisesti turvautua leikkauksiin, mutta älkäämme unohtako, että osa lihavuuteen tuomituista saavuttaa hoikemman elämän lenkkipolulla tai kuntosalissa.

Mitä mieltä olet?

Lähde: PLoS Medicine, elokuu, 2010

Muita kirjoituksia lihavuudesta:

Lihava lapsi ei liiku

Nuku nuori neito

Helpotusta oikein lihaville lapsille

Kirjoittajavieras: Mikael Fogelholm

keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007

Ravintoa tutkitaan

**
Pistäkää muistiin
lyhenne ELVIRA! Uutta ravintotietoa on tulossa. ELVIRA-tutkimusohjelmaan on valittu yhteensä 15 nelivuotista hanketta. Tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä monelta eri kantilta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa kuluttajien käyttäytymistä, geneettisten tekijöiden vaikutusta, elintarvikkeiden turvallisuutta, suoliston toimintaa edistäviä mikrobeja sekä elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisuuksia terveyden edistämisessä.

Erityistä painoarvoa on asetettu tutkimuksen tieteelliselle, yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle vaikuttavuudelle. Tulevien tutkimustulosten odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä, toteaa ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio.

Lähde: Verkkouutiset, 28.12.2006

Uutta tietoa Suomen Akatemialta 17.1.2007:
Miksi suomalaista ruokaa pitää yhä tutkia, vaikka sen on jo todistettu olevan turvallista ja hyvää? Juuri käynnistetyn, Suomen Akatemian rahoittaman Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys eli ELVIRA-tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Paitsi elintarvikkeita, ELVIRA tutkii myös mm. genetiikan vaikutusta ruoansulatukseen ja suomalaisten ruoan terveellisyyttä.

Suomen Akatemian rahoittaman ELVIRA-–tutkimusohjelman odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä. "Vaikka jotkut ranskalaiset tai italialaiset poliitikot olisivatkin eri mieltä, on ruoka meillä hyvää ja lisäksi turvallista", toteaa Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio. "Ongelma vain on siinä, etteivät ihmiset välttämättä osaa hakea terveellisiä vaihtoehtoja kaupan hyllyiltä", hän toteaa.

Pitkällä tähtäimellä tutkimusohjelmalla tavoitellaan erityisesti sitä, että meillä olisi helposti ja monipuolisesti saatavilla terveellisempiä elintarvikkeita. Nuotion mukaan nyt ongelmana on se, että on helpompi napata koriin se epäterveellisempi vaihtoehto, koska terveellisiä vaihtoehtoja ei joko ole tai niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Myös väärät ruokatottumukset pitävät meitä lujasti otteessaan. Ruokailutottumukset kehittyvät, elintarvikevalikoimat muuttuvat ja laajenevat. Terveydellisistä ongelmista erityisesti lihavuus on lisääntynyt suuresti Suomessa ja länsimaissa yleensäkin. Se tuo monia muita kansanterveydellisiä ongelmia, valottaa Nuotio tutkimuksen taustaa. Toisaalta myös Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee uusia ideoita. Siksi tutkimusohjelmalla myös etsitään Suomen elintarviketeollisuudelle vahvaa kilpailutekijää tällä saralla.

Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja tutkimalla etsitään keinoja, miten ravintotottumuksiin voitaisiin vaikuttaa ja neuvoa ihmisiä paremmin valitsemaan terveellisempiä elintarvikkeita. Tutkimusohjelmassa käsitellään myös mikrobeja, jotka ovat hyvin tärkeitä ruoansulatuksen kannalta. Markkinoilla on jo paljon tällaisia tuotteita ja tiedetään että ne parantavat vastustuskykyä muita tauteja vastaan, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tiedetä ja sitä halutaan selvittää, kertoo Nuotio.

Aineenvaihduntaa tutkimalla etsitään vastauksia siihen, miten valinnat vaikuttavat elimistössä ja miten terveysvaikutukset siellä syntyvät. "Ihmisillä on suuria eroja perimässä ja aineenvaihdunnassa. Tiedetään että toiset voivat syödä runsaasti rasvaa ja kananmunia eivätkä kolesteroliarvot nouse, toisilla taas arvot nousevat erittäin helposti. Vuorovaikutusta, missä suhteessa geenit ja missä ruoan koostumus vaikuttavat, ei täysin tunneta ja se on yksi tutkimusaihe. Parhaassa tapauksessa ELVIRAN tutkimustuloksien perusteella voitaisiin antaa yksilöllisempää ravitsemusneuvontaa jos perimä voitaisiin ottaa huomioon", miettii Sirpa Nuotio.

On suositeltavaa syödä ruokaa luonnollisessa muodossaan mutta aina se ei ole mahdollista. Prosessoinnilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua esimerkiksi lisäämällä terveellisempiä aineosia ja niiden pitoisuuksia sekä ehkä poistamalla haitallisia. Myös tätä tutkitaan ohjelmassa. "Elintarvikkeiden energiapitoisuutta voidaan muokata pienemmäksi tai niihin voi lisätä ainesosia, jotka pitävät kylläisenä, jolloin niitä tarvitsee syödä vähemmän. Jukurtit ja leipä ovat tästä hyviä esimerkkejä, niihin lisätään jo nyt ravintokuituja. Myös vitamiineja lisätään ja ainesosia muokataan, jotta tuotteista tulee kevyempiä ja helpommin imeytyviä", kertoo Nuotio.

Keliakia on yksi yleisimmistä ravintoperäisistä elinikäisistä sairauksista ja sitä sairastaa noin prosentti suomalaisista. Tällä tutkimuksella pyritään siihen, että sairaus pystyttäisiin jo aikaisemmin tunnistamaan ja keliaakikoille voitaisiin kehittää monipuolisempia elintarvikkeita. Keliaakikon ruokavalio on aika yksipuolinen ja raskas ja olisi hyvä saada heille monipuolisempaa tarjontaa. Eräs mahdollisuus on poistaa elintarvikkeista haitallisia ainesosia, esim. viljatuotteiden jäämiä.

Yhdessä rahoitettavista hankkeista tutkitaan ruokailutottumuksia varusmiespalveluksen aikana. Lihavuus on myös miesten lisääntyvä ongelma ja varmaan huolenaihe myös puolustusvoimille. "Varusmiespalvelus sattuu aika herkkään aikaan nuoren miehen elämässä kun hän siirtyy pois kodin ruokailutottumuksista itsenäisen aikuisen elämänvaiheeseen. Tämä on vaihe, jolloin voitaisiin aika merkittävästi vaikuttaa ravitsemustottumuksiin ja valintoihin elämässä", selvittää Nuotio.

Lähde: Deskin ravintotoimittajille lähetetty materiaali, 17.1.2007

sunnuntaina, toukokuuta 20, 2007

Google löytää perille

Katsoin äsken sivuilla olevista laskureistani miten sivuilleni päädytään. Ylivoimaisesti eniten sivuilleni tulee käyntejä Google -hakukoneen kautta (vähän yli 82% käynneistä). Tämä on aika mielenkiintoista. Toivottavasti edes joskus löydätte sivuiltani etsimäänne tietoa. Pistän tähän lihavalla tekstillä ne hakusanat, joiden perusteella tulen lähikuukausina tekemään lisäjuttuja sivuilleni. Jutunaiheita on jonossa muutamia tälläkin hetkellä, mutta ei ole kiellettyä kysyä kirjoitushalujani jostakin aiheesta. Veteraaniurheilijan lukuvihjeet -osiosta oikeassa palstassa näette mitä muut kirjoittavat terveydestä ja ravinnosta. En pyri kopioimaan tai kääntämään tätä tietoa vaan kehittämään itse omia juttujani. Kiitos kun luette juttujani niin ahkerasti!

Näillä hakusanoilla sivuilleni on päädytty viime viikkojen aikana:

acomplia, aforismeja, aforismi, aikuisiän diabetes, aineenvaihdunta, aivot, aivovamma, alaranta, alhainen verenpaine, alkoholi, allergian synty, ana ja mia, annika dahlqvist, anoreksia, antti heikkilä, anu mäkelä, armi kuusela, arno forsius, atkins, atkinsin dieetti, avokado, beetakaroteeni, biovita, cfs krooninen, christer sundqvist, cp-vamma, detox dieetti, diabetes ruokavaliot, dieetti, diet, doping, ennenaikainen siemensyöksy, ephidril 600, eric gammals, etusormen pituus, etyyli, fenoliset yhdisteet, fitline, flunssa, foolihappo, gaba, garcinia cambogia, geenimutaatio, glykeeminen indeksi, hedelmädieetti, helene forslund, heidi lindfors, hemoglobiiniarvot, hiivasolu, homeopaattiset lääkkeet, hopealusikka puhtaaksi, huijaus, iho kuntoon, insuliini, kaarlo kangasniemi, kaneli verensokeri, karnosiini, kasvisruokavalio, kauppa, kava, kehno, kemiallisesti pilaantuvat rasvat, kevätväsymys, kihti, kiitos aforismeja, kilo stop, kilpakävely, kilpirauhanen, kilpirauhasen häiriöistä, kilpirauhasen liikatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhaspotilaan ruokavalio, kilpirauhastulehdus, kirkasvalohoito, kolesteroli, kunto, kreatiini, kromi, köyhä, laihduttaminen kaloreita laskemalla, laihdutus, laihdutuskuuri, laihdutusohjeita, laihdutusohjelma, laihdutuspilleri, lapset ja lihavuus, lentoemäntien dieetti, leusiini, liha, lihava, lihavat, lihavuus, liikunta, loch nessin hirviö, luontaistuote, luontaistuotteet, mahalaukun ohitusleikkaus, mainonta lastenohjelmissa, maitohappo, makrobioottinen dieetti, maksasairaus, maksasyöpä, maraton tulokset, markku tuokko, matala verensokeri, mies, munuaissyöpä, mustaherukka, neljä yleisintä alkuainetta orgaanisessa luonnossa, nexium, nikotiini, nimettömän ja etusormen suhde, normaalipainoisen laihduttaminen, obestatiini, ohje, oksitosiini, optiset harhat, painonnousu, paksusuolen syöpä, palmuöljy, paniikkihäiriö, parsa, parsan terveellisyys, pesäpallo ruotsi, pro ana, pro mia, proteiini, päärynä, raaka-aineet suoraleivonta, rakkauslaskuri, rasva, rasvamaksa, ravinto, ravinto ja pistetaulukko, ravintolisä parantaa muistia, riisidieetti, ripuli, ruotsi, rypsiöljy, salaatteja, sananlaskuja, sanonta vanhemmat, scarsdalen dieetti, seleeni, sibutramiini, sokerikorput, sokeririppuvuus, sokeritauti, statiinit, suklaa, sundqvist, suomalainen ruoka, suomalaisten ravinto ennen vanhaan, suomeksi, suomen lääkärilehti, sydämen iskutilavuus urheilija, sydänkammion laajentuma, syödä hedelmiä, syöpä, tappava lääke, testosteroni, TGN1412, tilamaito suojaa lapsia, tohtori tolonen, toimiva laihdutuspilleri, toivo, tomaatti, tony halme, tribulus terrestris, tuhkimo, tupakka, tupakoinnin lopettamisesta aiheutuvat oireet, turun sanomat, tyrni viljely, ubikinoni, uinti laihduttaa, urheilija, urheilu, urheiluvammat, usko, varjoainekuvaus alaraajat, vatsavaivat, vegaani, verensokeri, veriarvot, veteraaniurheilija, vihreä tee, viivi avellan, vitamiini, voimakas hikoilu, voimala, voissa, vyötärölihavuus, vähähiilihydraattinen ruokavalio, välimeren dieetti, välimeren ruokavalio, wikipedia, ylikunnon oireet, ylikunto, äiti

Lähde: Laskurit sivuilla http://sundqvist.blogspot.com/ ja http://veteraaniurheilija.blogspot.com/

torstaina, syyskuuta 27, 2007

Ateroskleroosi alkaa jo lapsuusiässä

*
Olin saanut kutsun
Maailman Sydänpäivän tiedotustilaisuuteen 24.9.2007 Helsingissä. Hiukan reilut kaksi tusinaa ravintotoimittajaa oli vastaanottavaisin mielin kerääntynyt Scandic Simonkenttä –hotelliin. Oikeaoppisesti söimme makeita hedelmiä ja ryystimme kahvia.

Lastenkardiologi Jaana Pihkala aloitti kertomalla terveistä elintavoista. Terveitä elintapoja kannattaa vaalia pienestä pitäen - sydämenkin parhaaksi. Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa sairastetaan aivan liian yleisesti ehkäistävissä olevia sydän- ja verisuonisairauksia. Korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti ovat toki harvinaisia lapsuudessa, mutta lapsuusiässä opitut huonot ruokailu- ja liikuntatottumukset johtavat todennäköisesti aikuisena näihin ongelmiin.

Lapsuuden lihavuus altistaa myös muille aikuisiän sairauksille: tyypin 2 diabetes, syöpäsairaudet, nivelsairaudet sekä psykososiaaliset ongelmat. Epäsuotuisan perimän takia haitalliset elintavat näkyvät niin herkästi.

Aikuisten roolina on toimia esimerkin antajina, kannustajina ja ohjaajina sekä terveellisten elintapojen opettamisessa lapsille. Myös aikuisten elintavat on uskallettava ottaa puheeksi terveysneuvonnassa.

Elintapojen muutoksia tarvitaan, mutta olin saada hyperventilaatiokohtauksen kun lastenlääkäri Pihkala suositteli äidinmaidosta luopuvalle sylivauvalle juomaksi kevyttä ellei peräti rasvatonta maitoa. Äidinmaidossa on kokonaisenergiasta rasvaa 55 % ja kevyessä ja rasvattomassa maidossa 1-3 % (tiedot Finelistä). On siinä aika huikea rasvaprosentin lasku. Kun lisäksi lääkäri Pihkala intoutui ylistämään rasvattomuutta ruokavaliossa, minulla ”paloi käämit”. Olen pahoillani, jouduin kysymään eikö rasvattomuus ole terveysriski. Sain tietää, että näin toki on. Mantra rasvattomuudesta on niin syvälle juurtunut kielenkäyttöömme, että käytämme sitä huolimattomasti. Jopa näinkin tärkeässä tiedotustilaisuudessa.

Miksi on niin tärkeää vaikuttaa interventiolla (väliintulolla) juuri lapsiin? Toimenpiteet ovat kaikkein tehokkaimpia juuri lapsilla koska:
  • ateroskleroosi saa alkunsa jo lapsuusiässä
  • elintavat alkavat muotoutua lapsuudessa (erityisesti ravintotottumukset)
  • lapset ovat vastaanottavaisia neuvonnassa
Jo lapsuusiässä (10- vuotiaista lähtien) alkaa kerääntyä rasvaa verisuoniin. Ja 30-vuotiailla esiintyy jo yleisesti ateroskleroottista plakkia. Mitenkään harvinaista ei ole, että 40-vuotiailla plakki puhkeaa ja aiheuttaa tukoksia sekä verisuonten repeämisiä. Saimme nähdä lohduttoman näköisestä verisuonesta piirretyn kuvan. Ahtaaksi meni verisuoni jo 40-50-vuotiailla. Tämä tuntuu uskomattomalta, mutta tutkimusnäyttöä on tästä.

Terveelläkin lapsella voi verisuoni vaurioitua, jos on paljon epäterveellisiä ravintotekijöitä. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta Jaana Pihkala mainitsee Cardiovascular Risk in Young Finns Study’n (monikeskustutkimuksen, joka alkoi jo vuonna 1980). Siinä tutkimuksessa on kartoitettu riskitekijöitä ja löydettiin yhteys subkliiniseen ateroskleroosiin ja sen markkereihin. Edellä mainittu on lääkärislangia ja tarkoittaa suunnilleen sitä, että tutkimuksessa pystyttiin riskikartoituksessa joillakin nuorilla potilailla eräitä merkkiaineita seuraamalla löytämään ne potilaat joilla jo oli piilevä valtimonkovetustauti (nuoresta iästään huolimatta).

Suurentunutta ateroskleroottista riskiä ennustaa:
  • kohonnut verenpaine
  • korkea LDL-kolesteroli
  • lihavuus
  • aktiivinen tai passiivinen tupakointi
Itä-Suomessa nähdään yhä suurempia muutoksia verisuonissa kuin Länsi-Suomessa, eli onni on syntyä lännempänä.

Jaana Pihkala intoutui strippailemaan, eli kertomaan Turun Yliopiston kuuluisasta STRIP-tutkimuksesta. Tässä meillä on ensimmäisenä maailmassa ainutlaatuinen interventioprojekti, jossa aineistoa riittää johtopäätösten tekemiseen ilmeisen moneksi vuodeksi eteenpäin. Vuosina 1990-1997 on tutkimukseen rekrytoitu 1062 lasta perheineen. Aloitusikänä oli 7 kuukautta ja tarkoitus on jatkaa tilanteen seuraamista 20-vuoden ikään asti. Tutkittaville on annettu melko vaatimatonta ravintoneuvontaa ja elintapaneuvontaa. Havainnoista on raportoitu varsin tuoreessa Circulation-lehden numerossa 116 sivuilla 973-974 tänä vuonna. Tohtori Stephen R Daniels mainitsee pääkirjoituksessa, että tästä STRIP-neuvonnasta on ollut todellista hyötyä. STRIP on mullistanut käsitykset lasten rasvansaannista. Alkuun nimittäin epäiltiin, että kun lapsen ravinnon tyydyttyneen ”kovan” rasvan määrää vähennetään, myös kokonaisrasvan ja energian määrä vähenee. Tämä voisi johtaa lapsen kasvun ja kehityksen häiriintymiseen. Pelättiin myös, että vitamiini- ja kivennäisaineiden saanti putoaisi suositusta matalammalle tasolle. Nyt näyttää siltä, että nämä pelot olivat turhia. Lapset kasvavat ja kehittyvät ihan yhtä hyvin kuin muutkin lapset.

Yksilöllisen neuvonnan malli puree: lasten kolesteroliarvot ovat kohdallaan ja he napostelevat makeita välipaloja vähemmän ja syövät hedelmiä ja marjoja enemmän kuin seurantaryhmän lapset. Neuvonta laskee veren kolesteroliarvoa noin 5–6 prosenttia. Tämä muutos näkyy selvemmin pojilla kuin tytöillä.

Aika yllättävä havainto on neuvontaryhmään kuuluvien lasten painon lasku. Erityisesti tytöillä on paino laskenut. Ylipainon ehkäisy on tutkimuksessa sivujuoni, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että neuvontaryhmän tytöistä vain noin 10 prosenttia on ylipainoisia suomalaisten kriteerien mukaan, kun seurantaryhmässä luku on 18 prosenttia. Tietysti se on myönteistä, että kun puhutaan ruoasta hyväksyvään sävyyn, niin sillä on vaikutusta myös lasten painoon.

Korkeat kolesterolitasot pitäisi seuloa jos lähisukulaisilla on riski sairastua ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin. Toimenpiteet ovat silloin:
  • matala kolesteroli
  • lihavuuden ehkäisy
  • säännöllisen liikunnan lisääminen
  • korkean verenpaineen hoito
  • tupakoinnin ehkäisy
  • aikuisen esimerkki
  • diabeteksen varhainen toteaminen
Neuvolatoiminta ja ennaltaehkäisy on edullista verrattuna hoitamatta jäävien ongelmien kustannuksiin, Jaana Pihkala toteaa lopuksi. Hän toteaa lopetussanoinaan, että olemmeko hukkaamassa Arvo Ylpön perinnön? Itse en pidä tätä minkäänlaisena vaarana. Edesmennyt arkkiatrimme Arvo Ylppö tunsi lapset ja niiden rasvan tarpeen. Parempi ehkä pitää erillään Arvo Ylppö tästä modernista rasvattomuusajattelusta.

Seuraavaksi esiintyi Marjaana Lahti-Koski Suomen Sydänliitosta. Hän otti puheeksi koko perheen elintavat neuvolassa. Jo syntymätön lapsi on mielenkiinnon kohteena!

Neuvola on luotettava paikka tarjota elintapaohjausta koko perheelle. Ensisijaisina tavoitteina on edistää lasten hyviä liikunta- ja ravitsemustottumuksia, vaikuttaa lihavuuden ehkäisyyn ja tukea terveydenhoitajien liikunta- ja ravitsemusohjausta.

Myös Lahti-Koski oli strippaustuulella. STRIP on pohjana kaikelle ohjaukselle nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Kun strippaukseen lisätään Kansanterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja Terveysministeriön suositukset saadaan sellainen sydänohjelma, jolla tulosta voidaan saavuttaa, Lahti-Kosken mielestä.

Pienimuotoista pilotointia on jo tehty 10 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, ohjausta annettu äitiysneuvolassa (!) ja lastenneuvolassa annettu osviittaa kuinka säännöllisesti asioita voidaan käsitellä perheen kanssa. Näin on saatu terveydenhoitajille työvälineitä (kortti, tieto- ja havaintokansion avulla) tiedon antamista varten. Korteissa on yksinkertaisia kysymyksiä, joita liikennevalot ohjaavat. Siinä äiti, isä ja lapsi voivat toteuttaa itseään. Uuden työvälineen opettelu vie aina aikaa, mutta alku on sujunut varsin hyvin. Lihavuutta perheessä on ollut helpompi lähteä toteuttamaan ravitsemuksen ja liikunnan kautta, eikä pelkästään painonhallinnan kautta.

Opetusministeriöstä saapunut ohjelmajohtaja, Georg Henrik Wrede, sytytti varsinaisen jymypaukun. On nimittäin syntymässä pikavauhtia lasten ja perheiden politiikkaohjelma. Siinä on päämääränä saada yhteiskunta yhä enemmän lapsilähtöiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy on toinen tärkeä asia.

Poliitikko-ohjelman raotuksen aikana minä varmaan nukuin, sillä havahduin kun Wrede loihti ilmoille sukkeluuksia: Me emme syö lasten kanssa, emme harjaa hampaita lasten kanssa, emme liiku lasten kanssa. Nämä ovat niitä pieniä asioita, joissa voimme tehdä paljon hyvää lapsillemme. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on parannuttava.

Asia etenee ripeästi, sillä 2.10. on ministeriryhmän kokous jolloin ohjelma hyväksytään ja 31.10. hallituksen strategia-asiakirja on esillä valtioneuvoston iltakoulussa.

En ole kaikilta osilta vakuuttunut hankkeen mielekkyydestä.

lauantaina, heinäkuuta 28, 2007

Alaston totuus lihavuudesta?

*
Tämän kirjoituksen kommentointi on vilkasta jo lauantaina.

VAROITUS!
Teksti saattaa aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Herkimmät ihmisyksilöt voivat saada aiheen välittömästi puhua tästä asiasta terveysviranomaisten kanssa. Jos olet herkkä – lue silloin tämä teksti vasta maanantaina, jolloin terveysviranomaisia on helpompi tavoittaa. Jos olet karaistunut – lue silloin teksti heti! Varaa itsellesi rauhallinen 10 min lukuhetki ja pohdi tekstiäni vähintään 20 min. Tämä ei ole mikään helppo teksti. Se ei heti avaudu.

Jos erehdyit näille sivuille ensimmäistä kertaa, älä pelästy! Jatka lukemista. Tämä ei ole mikään vaarallinen propagandasivusto. Näin olen kirjoittanut jo pitkään ja olen yhä vapaa mies. Sivuni pistävät kyllä ajattelemaan, mutta mitään en väkisin tyrkytä. Paatosta ja intomieltä on tässä tekstissä erityisen paljon – tarkoituksella. Asia on vakava! Tarttis tehdä jotain lihavuusepidemialle.

Silmäillessäsi kummeksuen tuollaista ihmeellistä otsikkoa ja alla olevaa tekstiä saatat monen monta kertaa miettiä, onko tämän tekstin kirjoittaja aivan hullu? Ovatko Christer Sundqvistin ruuvit vähän liian löysällä? Voiko asia olla näin? Et varmaan aavistakaan miten mielelläni haluaisin, että pitäisit minua vähän kaistapäisenä tällä kertaa, sillä jos se mistä nyt kerron on totta, silloinhan asiat ovat todella hullusti täällä Suomessa. Me hoidamme lihavuutta väärin, maamme terveysviranomaisilla on pallo hukassa. Mieti! Kyseenalaista! Nyt se alkaa. Vielä ehdit lykätä tämän tekstin lukemista maanantaiksi. Nyt on lauantai. Terveysviranomaiset ovat viikonloppuvapaalla. Älä mene viivan yli jos olet herkkä ihminen!

---------------------- viiva -----------------------------

Me olemme lihavia! Suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset, britit, jenkit, japsit jne. ovat lihavia. Me paisumme vyötäröstä, meissä on ylimääräistä läskiä ja sen myötä lihavuudesta aiheutuvat terveysongelmat lisääntyvät kauhistuttavalla vauhdilla.

Miten tähän on jouduttu? Yllättävää kyllä lihavuus johtuu osittain väärästä elintarvikepolitiikasta. Lihavuus johtuu rahasta, lisääntyneestä vapaa-ajasta, ruoan ylitarjonnasta. Kansanterveyslaitoksen pasmat ovat menneet ihan sekaisin. Keisarilla ei ole ollut vaatteita pitkään aikaan, mutta kukaan ei uskalla kertoa tämän alastomuudesta. Minä uskallan. Eri asia sitten mitä se hyödyttää. Minä nyt kuitenkin yritän.

Tämä on kuin evankeliumiteksti. Ensin minä lyön teitä oikein kovasti (jotta teissä heräisi synnintunto) ja sitten minä lääkitsen haavanne (armollisuus). Tämä on sitä hulluuttani. Jatka kuitenkin lukemista, kun kerran aloitit. Nyt on lauantai. Maanantaina terveysviranomaiset ovat paikalla.

Se suurin synti: Meille on syötetty pajunköyttä terveysviranomaisten taholta jo pitkään. Alun perin poliittisin perustein (USA, WHO, KTL) määritelty ravitsemusohjauksemme on saanut alkunsa 1970-luvulla. Sen mukaan lihavuuden syynä on lisääntynyt rasvankulutus. Sopivaksi uhriksi globaalissa terveysvalistuksessa valittiin esimerkiksi viaton voipaketti tai suussa sulava sian silava. Tämä on valetta ja vääränlaista asioiden yksinkertaistamista. Kun tutkin ravintotasetta 2006, kun luin tutkimusraportteja, kun kuuntelin ihmisten murheita, kun juttelin kauppiaiden kanssa, olin entistä vakuuttuneempi, että lihavuutemme ei korjaannu näin: vähentäkää rasvan kulutusta ja syökää enemmän perunaa, riisiä, pastaa ja leipää. Sinänsä näissä ruoka-aineissa ei ole mitään vikaa. Niitä syödään yksinkertaisesti vain liian paljon.

Rasva ei sinänsä lihota, mutta rasva yhdessä runsaan hiilihydraatin kanssa lihottaa taatusti. Jos harrastaa kovin vähän liikuntaa ei yksinkertaisesti saa syödä niin paljon hiilihydraatteja kuin nykyisissä ravitsemussuosituksissamme virheellisesti neuvotaan. Rasvasta on ollut helppo tehdä syntipukki. Moni unohtaa, että lihavuuden ravitsemuksellisista syistä on kiistelty vuosisatoja.

Puskan dieetin jalostetumpi versio. Ystäväni Ruotsissa opastavat minua siinä, että ravitsemussuositustemme uskollisimmat opetuslapset syövät tällä hetkellä kuin sumopainijat. Näillä painijoilla on 1400 vuoden kokemus mahdollisimman suurien läskivarastojen saavuttamisessa. Läskistä ja isoista lihaksista on heillä lajinomaista hyötyä. Sumopainijat syövät Puskan dieetin jalostetumpaa versiota: Vain 12 prosenttia rasvaa, 21 prosenttia proteiinia ja peräti 67 prosenttia hiilihydraatteja (Nishizawa et al, Am J Clin Nutr, 1976). Ei ihme, että ihmiset lihovat. Tätähän meille tarjotaan ainoana totuutena.

Laihtumisen evankeliumi: Jos liikut kovin vähän, varo silloin noita hiilihydraatteja. Ruoki elimistöäsi monipuolisilla ravintoaineilla, jotka eivät heilauta verensokeriasi tarpeettomasti. Insuliini on urheilijan paras ystävä, mutta laihduttajan ja vähän liikkuvan pahin vihollinen. Insuliini nimittäin kiihdyttää hiilihydraattien muuttumista rasvaksi.

Mitä sinä voit tehdä? Yksityisenä kuluttajana sinä voit vaikuttaa terveyteesi seuraavasti:

- liiku enemmän
- syö reilusti rasvaa, rasva ei sinänsä lihota, jätä rasvattomat tuotteet kaupan hyllyyn
- vältä suuria ruoka-annoksia
- nauti ruoasta, syö pitkään ja hartaasti
- syö riittävän usein, älä päästä nälkää liian kovaksi
- lue Christerin laihdutusohjeet

Tätä kirjoitusta saa vapaasti levittää. Sitä pitää pohtia! Kommentoida. Epäuskoisesti ihmetellä. Tästä kaikesta pitää suuttua. Tästä saa myös iloita, jos siltä tuntuu.

On lauantai. Maanantaina terveysviranomaiset ovat paikalla.

Veteraaniurheilija on aina paikalla.

Lue lisää:

Laihdutuksessa kaksi eri leiriä
Laihdutuksen lyhyt oppimäärä

tiistaina, marraskuuta 30, 2010

Lihavuuden syyt ja hoito Sami Uusitalon mukaan

**
Sami Uusitalo kirjoittaa usein Veteraaniurheilijan terveysblogissa. Sami on käytännönläheisen laihdutuksen asiantuntija. Lue ajatuksella mitä hän tällä kertaa kirjoittaa lihavuuden syistä ja hoidosta.

Kommentoi!

----------------------
Kirjoitin reilu vuosi sitten Kaleva -lehden mielipidepalstalle ja tähän terveysblogiin käsitykseni lihavuuden kasvun syistä yhteiskunnallisella tasolla. Olin sitä mieltä ettei lihavuuden yleistyminen johdu arkiliikunnan vähenemisestä, autoistumisesta ja muista vastaavista seikoista. Tämä sen vuoksi ettei lihavuus kasvanut eniten silloin kun yhteiskunnan taloudellinen kasvu ja teknisen kehityksen aiheuttama elämän helpottuminen oli voimakkaimmillaan.

Lihavuuden kasvun taitekohta maassamme on 80-luvun alussa. Voimakkainta lihavuuden kasvu on ollut lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Suomessa on nyt kolme kertaa enemmän lihavia lapsia kuin kolme vuosikymmentä sitten.

Huomionarvoista on se, ettei lihavuus yleistynyt 60- ja 70-luvuilla. Elämä helpottui valtavasti noina kahtena vuosikymmenenä. Esimerkiksi koulukuljetukset alkoivat yleisesti jo 60-luvun alussa. Samoin henkilöautojen määrä kuusinkertaistui kahdessa vuosikymmenessä vuodesta 1960 alkaen. Varusmiesten Cooper-tulokset jopa paranivat 70-luvun lopulla. Nythän ne ovat heikentyneet tasaisesti lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

Kun edellisen kerran kirjoitin tästä samasta aiheesta, seurasi siitä vilkas keskustelu eräällä nettipalstalla. Muuan ravitsemusammattilainen valisti minua laittamalla vakuuttavan sisällysluettelon lasten lihavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sisällysluettelosta kävi ilmi, että lasten lihavuuteen vaikuttaisivat muun muassa ruokapöytä- ja lautasmaisema sekä kodin ja lähiyhteisön kasvimaat.

Ravitsemusalan asiantuntijat etsivät lihavuuden kasvun syitä aivan vääristä paikoista. Kasvimaat ja maisemat eivät lihota lapsia, vaan ruoka, jota he syövät.

Kolme vuosikymmentä sitten rasvavalistus aloitti tuhoisan voittokulkunsa. Rasvan määrä ravinnossa on vähentynyt merkittävästi ja myös sen laatu on muuttunut. Samalla hiilihydraattien suhteellinen osuus on kasvanut.

Meitä on lukuisia, jotka ovat korjanneet ylipainonsa väistelemällä rasvan sijaan runsastärkkelyksisiä ruokia kuten muroja, mysliä, leipää, makaroonia, riisiä ja perunaa ja suosimalla vihanneksia, kalaa, kananmunia ja lihaa eikä sitä rasvaakaan tarvitse niin neuroottisesti pelätä.

Sami Uusitalo

perjantaina, elokuuta 31, 2012

Miksi lapset lihovat?

**
Minulla oli mahdollisuus haastatella diplomi-insinööri Sami Uusitaloa. Hän on Veteraaniurheilija -blogia seuranneille vanha tuttu. Onhan hän tuonut esille hyvin perusteltuja näkemyksiään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tällä kertaa juttelimme lasten lihavuudesta.

Muun muassa edesmenneen lastenlääkärin Arvo Ylpön ponnistusten ja kattavan neuvolatoiminnan johdosta Suomessa näkee päivänvalon mahdollisesti maailman terveimmät vauvat. Kouluikään tultaessa ja kiihtyvästi läpi koko nuoruuden jokin menee perusteellisesti pieleen, sillä minne katoaa se pikkulapsen elinvoima ja mistä astuu peliin mukaan se yhä lisääntyvä lasten lihavuus?

Mikä on se ruoka, jolla lapsi pysyy terveenä? Millaisia ruoka-aineita lapsen pitäisi välttää? Tällaisia kysymyksiä esitin Samille ja tuttuun tyylinsä hän tarjoaa omia näkökulmiaan meidän kaikkien pohdittavaksi. Ota kantaa tähän asiaan, jos haluat.

Lasten ja koululaisten terveysongelmat eivät todennäköisesti ratkea tälläkään kirjoituksella, mutta pyydän, että jäät miettimään nykytilannetta ja pohdit vakavasti niitä ideoita mitä tuodaan esille tässä rohkeassa haastattelussa.

Kouluruoka kiinnostaa meitä ensiksi. Nuorelle koululaiselle hankitaan muodikas koulureppu, ostetaan uudet vaatteet, katsotaan vieläkö jumppatossut mahtuvat jalkaan, lähteekö läksyjen lukeminen käyntiin ja oliko koulussa kivaa? Kuinka moni vanhemmista huolehtii siitä, että koululaisella on mahdollisuus ruokailla terveellisesti kotona ja koulussa?

Sami, mitä mieltä olet kouluruoasta? Pyydän Samia silmäilemään erään sattumanvaraisesti valitun koulun viikon ruokalistaa. Mikä tässä on pielessä ja mikä on hyvää?

Maanantai
Lounas: Kinkku-juustokastiketta, perunoita, salaattia 
Kasvisvaihtoehto: Herkullista sienikasviskastiketta, perunoita, salaattia 

Tiistai 
Lounas: Lihakeittoa, leipää, tuorepala 
Kasvisvaihtoehto: Kesäkeittoa, leipää, tuorepala 

Keskiviikko 
Lounas: Pinaattikeittoa, leipää, tuorepala 

Torstai 
Lounas: Jauhelihakastiketta, perunoita, spagettia, salaattia 
Kasvisvaihtoehto: Soijabolognesekastiketta, perunoita, spagettia, salaattia 

Perjantai 
Lounas: Porkkananapit, perunasose, salaatti 

Sami vastaa: Ihan hyvä yritys pienellä budjetilla, mukavasti perusruokaa ja vaihtelevuutta.

Sitten kysyn Samilta, minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.

Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?

Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.

Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.

Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia - eritoten lasten kohdalla - johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta "vähennä rasvaa" -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.

Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia - valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.

Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.

Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään "vähän rasvaa" -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.

Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.

Voit tästä lukea lisää Samin pohdintaa vuosien varrelta:


Miksi kestävyyskunto on romahtanut?


torstaina, joulukuuta 06, 2007

Metabolista oireyhtymää sairastavan kuntoutus

**
Kuntoutuslaitoksen työterveyshoitajana työskentelevä Marja Yliniva
on päättänyt vuoden aherruksensa Ravintovalmentajakoulutuksessa lopputyöhön, joka käsittelee metabolista oireyhtymää (MBO) kuntoutuksen näkökulmasta.

Asiakkaan elämäntapaohjauksessa keskeistä on ravinto- ja liikuntatottumusten muuttaminen, joka vaatii pitkäjänteistä työtä paitsi asiakkaalta myös ohjaajilta. Asiakkaan motivoinnissa lähtökohtana on tiedon lisääminen niin MBO:sta kuin hoidon merkityksestäkin. Myös mittaustulosten kehittymisen seuranta kannustaa asiakasta jatkamaan työtään terveytensä edistämiseksi. Lisäksi ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa vertaistuella on oppimista edistävä merkitys.

Lihavuus ja MBO ovat tällä hetkellä kansanterveydellisesti suurimpia haasteita terveydenhuollossa. Metabolista oireyhtymää pidetään tilana, jossa yhdelle henkilölle on kasautunut useita sydänsairauksien vaaratekijöitä. Määritelmät ovat vaihdelleet vuosien ajan, kunnes Kansainvälisen Diabetesliiton (IDF) asettama työryhmä laati oireyhtymälle uudet yhtenäiset kriteerit. Tavoitteena on ollut helpottaa varhaisvaiheen diagnosointia jo perusterveydenhuollossa.

MBO:n diagnostiset kriteerit ovat:
  • Keskivartalolihavuus; vyötärönympärys miehillä vähintään 94 cm ja naisilla vähintään 80 cm
  • Lisäksi vähintään kaksi seuraavista:
    • Seerumin triglyseridipitoisuus (fS-Trigly) vähintään 1.70 mmol/l tai meneillään oleva hoito koholla olevaan arvoon.
    • Seerumin HDL-kolesterolipitoisuus (fS-Kol-HDL) alle 1.03 mmol/l miehillä ja alle 1.29 mmol/l naisilla tai meneillään oleva hoito poikkeavaan arvoon.
    • Kohonnut verenpaine, jossa systolinen paine vähintään 130 mmHg tai diastolinen paine vähintään 85 mmHg, tai meneillään oleva hoito kohonneeseen verenpaineeseen.
    • Plasman paastosokeri (fP-Gluc) vähintään 5.6 mmol/l tai aiemmin diagnosoitu aikuistyypin diabetes.

Henkilöllä voidaan todeta myös muita, diagnoosia vahvistavia tunnusmerkkejä:
  • sukurasite, jossa I asteen sukulaisella on tyypin 2 diabetes
  • lihavuus; painoindeksi (BMI) vähintään 30 kg/m
  • glukoosirasituskokeen poikkeava tulos, joka tarkoittaa heikentynyttä glukoosinsietoa tai tyypin 2 diabetesta
  • hyperurikemia
  • mikroalbuminuria
  • hyperinsulinemia
Metaboliseen oireyhtymään voi liittyä myös depressio, uniapnea tai Alzheimerin tauti.

Ydinhäiriöitä MBO:ssa ovat siis keskivartalolihavuus ja insuliiniresistenssi, joihin yleensä liittyvät suuri triglyseridipitoisuus ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus. Keskivartalolihavuus kuvaa kehossa olevan viskeraalisen eli sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrää, jota myös tietokonetomogafialla voidaan erottaa ihonalaisesta rasvasta. Erityisesti viskeraalisesta rasvasta vapautuvat välittäjäaineet (esim. leptiini) muuttavat haitallisesti insuliinin vaikutuksia. Lisäksi rasvakudoksen runsas määrä vähentää glukoosiaineenvaihduntaan myönteisesti vaikuttavan adinoponektiinin määrää. Keskivartalolihavuuteen liittyy usein myös rasvamaksa sekä triglyseridien kertyminen luurankolihaksiin ja haimaan. Nämä vaikuttavat myös insuliinin toimintaan heikentävästi.

Insuliinin tehtävänä on tehostaa ravintoaineiden soluunottoa imeytymisvaiheen aikana. Mikäli solut eivät kuitenkaan reagoi insuliiniin enää normaalisti ja solujen signaaliketjuissa on häiriöitä, voidaan tilaa kutsua insuliiniresistenssiksi. Keski-ikäisillä suomalaisilla joka viidennellä miehistä ja joka seitsemännellä naisista voidaan todeta MBO (Sydän ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2005). Voidaan siis hyvinkin puhua kansanterveydellisesti merkittävästä oireyhtymästä ottaen huomioon suomalaisten lisääntyvän ylipainoisuuden.

Kuntoutuksen yleisenä tavoitteena voidaan pitää kuntoutuksen tarpeessa olevan ihmisen fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan parantamista. Se on suunnitelmallinen ja monialainen prosessi, joka perustuu kuntoutujan ja kuntouttajien yhteisesti laatimaan kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutujaa pidetään tavoitteellisena, omaa elämäänsä aktiivisesti suunnittelevana toimijana. Lähtökohtana on ihmisen itsensä kokema ongelma ja halu vapautua siitä.

Metabolista oireyhtymää sairastavan laitos- tai avomuotoinen kuntoutus voidaan nähdä samantyyppisenä kuin diabetesta sairastavien kuntoutuskurssi. Tavoitteena on antaa kuntoutujalle tietoa sairaudestaan sekä ohjata ja motivoida kuntoutujaa itsehoitoon. Tavoitteet voidaan jakaa seuraavanlaisesti:
  • painonpudotus
  • ruokavalion muuttaminen
  • liikunnan lisääminen
Käsiteltäviä teema-alueita voivat olla:
  • MBO:n terveydellinen merkitys
  • ravitsemus
  • painonhallinta
  • liikunnan merkitys ja liikunnanohjaus
  • työkyky
  • henkinen jaksaminen ja sosiaaliturva
Työskentelymetodeina voidaan pitää pääasiassa ryhmämuotoista työskentelyä, jossa teema-alueita käsitellään luennoin, keskustelemalla, ryhmätöin ja toiminnallisin harjoituksin. Myös yksilöllinen ohjaus on Marja Ylinivan mielestä tarpeen. Koska erittäin oleellista on pysyvien elämäntapamuutosten omaksuminen, kurssin on hyvä olla jaksotettuna, ehkäpä kolmeen jaksoon. Kurssin kokonaiskesto voidaan ajoittaa noin yhdeksän kuukauden ajalle, jakson kesto aloitusvaiheessa on hyvä olla pidempi verrattuna seurantajaksoihin, koska alkuvaiheen tavoitteena on moninainen tiedon jakaminen ja tavoitteenmäärittely. Työryhmään kuuluvia asiantuntijoita ovat lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Kurssin aloitusvaiheessa on tarpeen kuntoutujan monipuolinen tilannekartoitus niin terveydentilan kuin toimintakyvynkin osalta. Tähän voidaan sisällyttää lääkärin, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin tutkimukset ja tarkastukset. Tämän jälkeen yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan kuntoutussuunnitelma sisältäen tavoitteet ja keinot. Kuntoutuja saa myös välitehtäviä toteutettavaksi ennen seuraavaa jaksoa. Lisäksi voidaan sopia väliajalla tapahtuvasta yhteydenpidosta kuntoutujan ja kuntouttajien kesken sekä kuntoutujan seurantakäynneistä esim. työterveyshuollossa. Kurssin toisella jaksolla kokoonnutaan samalla kokoonpanolla käymään lävitse tavoitteissa etenemistä ja palautetta edistymisestä. Yksilöajoilla tapahtuvaa ohjausta on edelleen syytä jatkaa. Ryhmämuotoisesti edelleen käydään lävitse teema-alueita. Edelleen kuntoutuja saa mukaansa välitehtäviä ennen päätösjaksoa. Päätösvaiheessa kartoitetaan kuntoutujan terveydentilassa ja toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset, mikä tarkoittaa yksilötutkimuksia ja –tarkastuksia lääkärillä, terveydenhoitajalla ja fysioterapeutilla. Silloin todetaan tavoitteiden toteutuminen ja kuntoutuksen edistyminen sekä mittauksissa tapahtuneet muutokset. Yhdessä kuntoutujan kanssa edellä mainitut työryhmän avainhenkilöt käyvät kuntoutujan kanssa lävitse jatkosuunnitelman ja hoidon seurantatahon.

Diagnoosin varmistuminen asiakkaalle on usein kaksijakoinen. Toisaalta on helpotus tietää, mistä oireilussa on kysymys ja, mikä minulla on. Toisaalta kuitenkin herää pelko, mitä elämälleni nyt tapahtuu. Pohdittavana on myös, mitä hoidolla voidaan saavuttaa. Ylinivan mielestä tässä tilanteessa on tärkeää selvittää asiakkaalle perusteellisesti, mistä hoidossa on kyse ja, mitä hoitamattomuudesta seuraa. Tavoitteena on lisäksi lisätä asiakkaan tietoisuutta oireyhtymästä ja itsehoidon merkityksestä sairauden etenemisen kannalta. Tämän Yliniva näkee selkeästi lääkärin auktoriteettiin ja osaamiseen liittyväksi tehtäväksi. Ryhmätapaaminen tämän kysymyskentän käsittelemiseksi on ensimmäinen osa hoitoon motivoimiseksi. Mikäli kuntoutuja onnistuu elämäntapamuutoksissaan kuntoutusprosessin aikana, myönteisten muutosten näkyminen veren rasva-arvoissa antaa uskoa onnistumisesta. Näin ollen arvojen seuranta voi olla tarpeen jopa jokaisen jakson aikana.

Ylipainon ja siihen liittyvien liitännäissairauksien, diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien, yleisyyden vuoksi tämä sairausryhmä on Marja Ylinivan mielestä tulevaisuudessa suurimpia haasteitamme ehkäisemään aikuistyypin diabetesta ja ateroskleroosia. Kysymys on kansantaloudellisestikin merkittävästä satsauksesta. Myös sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportissa (2005) suositellaan MBO:n tunnistamisen ja hoidon tehostamista oleellisesti terveydenhuollossa. Jo perusterveydenhuollossa vastuu lihavuuden hoidosta pitäisi olla moniammatillisella tiimillä, ainakin suuremmissa terveydenhuollon yksiköissä. Tehokas perusohjauskin ylipainoiselle asiakkaalle vaatii useita käyntejä asiantuntijan luona. Kysymys on siis mittavasta panostuksesta, mikäli hoidolle halutaan vastinetta. Ryhmämuotoisen ohjauksen etuna on toisilta ryhmäläisiltä saatu vertaistuki, jonka on todettu edistävän oppimista. Lisäksi sitä voidaan pitää kustannuksiltaan edullisempana. Kuntoutuskurssilla asiakkaalla on saatavilla nämä mahdollisuudet. Erityisesti henkilöt, jotka eivät ole sairauden ensioireiden jälkeen pystyneet muuttamaan elintapojaan, tulisi ohjata kuntoutukseen saamaan apua. Joko laitos- tai avomuotoisen kurssin aikana asiakas pystyy irrottautumaan työstä ja arjesta, minkä johdosta omaan hyvinvointiin keskittyminen on paremmin mahdollista. Mikäli asiakkaalla on muita, terveyttä heikentäviä tekijöitä, kuten masennusta tai liikuntarajoitteita, kuntoutusta voidaan pitää erityisen perusteltuna. Ruokavaliohoidon perusperiaatteita ja painonpudotuksen ”ideologiaa” voi opastaa ryhmämuotoisesti. Kuitenkin yksilöllinen ohjaus asiakkaan ruokatottumusten arvioinnista muutostekijöiden löytämiseen täytyy olla yksilölähtöistä. Tässä välttämätöntä on, että ohjaaja on perehtynyt riittävässä määrin ravitsemukseen ja –ohjaukseen. Myös liikuntatottumusten muuttamiseen tähtäävässä ohjauksessa korostuu yksilöohjauksen tarve. Välttämätöntä ei aina ole löytää energiaa Ravinto- ja liikuntatottumusten muuttaminen on MBO:ää sairastavan hoidossa keskeistä. Vaikka kysymyksessä olisikin ryhmämuotoinen kuntoutus, asiakkaan yksilöohjaus näyttää olevan välttämätöntä.tehokkaasti kuluttavin liikunta, vaan asiakaslähtöisesti etenevä, mielekäs fyysinen aktiviteetti. Asiakkaan motivoinnissa olennaista on tiedon jakaminen niin, että asiakkaan tietoisuus sairaudestaan ja hoidon merkityksestä lisääntyy. Myös erilaisten mittareiden on osoitettu olevan keskeisiä motivoinnissa ja tavoitteiden saavuttamisen seurannassa. Myönteiset muutokset lisäävät onnistumisen kokemuksia ja kannustavat jatkamiseen. Kuntoutuksen jakamisella useaan jaksoon pystytään auttamaan onnistumiskokemusten löytämisessä ja elämäntapamuutosten kehittämisessä pienin askelin.

Kommentteja saa tulla.

Näistä Lapin urheiluopiston ravintovalmennuskoulutuksen lopputöistä on ilmestynyt aiemmin nämä kirjoitukset:

Muita keinoja hoitaa rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä
Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ennaltaehkäisy- ja hoito
Kuntoilijan pieni ravinto-opas

lauantaina, marraskuuta 18, 2006

Mikä meitä suomalaisia lihottaa?

Nuorena harrastin kaikenlaisia numeroleikkejä erityisesti pitkien harjoituslenkkien aikana. Laskin esimerkiksi kuinka monta punaista autoa tuli lenkillä vastaan. Eihän tuollaisessa asiassa ole paljoakaan mieltä, mutta se teki välillä tylsästäkin pitkästä lenkistä ihan siedettävän mielenkiintoisen. Nämä entisaikojen numeroleikit mielessäni tein pitkän, rauhallisen kävelylenkin Turussa noin kaksi viikkoa sitten keskellä arkipäivää. Kävelin Turun Kupittaan Urheiluhallilta Turun Tuomiokirkolle, sitten joenvartta pitkin Turun Sataman suuntaan, kiersin Turun Linnan ja tulin mutkitellen päärautatieaseman kautta Turun linja-autoasemalle, jossa sitten hyppäsin Paraisten linja-autoon. Olisikohan kävelylenkki ollut noin 17-20 km pitkä. Matkan aikana viihdytin itseäni laskemalla vastaantulijoita, heidät samalla jakaen karusti joko merkittävästi lihaviin tai normaalipainoisiin. Jos te näitte kaverin joka katseli kiusallisesti arvioiden teidän uuman seutuanne, se saattoi olla juuri minä. Pyydän anteeksi!

Laskin matkan aikana 2748 merkittävän ylipainoisiksi luokittelemaani ihmistä (BMI > 30) ja 16451 normaalipainoista (kokeilkaa joskus, vaatii keskittymistä sillä hommassa menee äkkiä sekaisin laskuissa). Muutama ryhmässä kävellyt ihminen pääsi livahtamaan ohi silmieni ja kaksi kertaa soi puhelin, jolloin laskentani keskeytyi arviolta kymmeneksi minuutiksi. Tämä laskutehtäväni antaa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, että niinkin merkittävästi liikuntaan houkuttelevassa kaupungissa kuin Turku, on keskellä päivää havaittavissa lähes 3000 merkittävän ylipainoista ihmistä kahden ja puolen tunnin aikana.

Mikä meitä suomalaisia lihottaa? Ruokaa syödään liian paljon, se saattaa olla turhan rasvaista ja liikutaan liian vähän. Mitä muita syitä? Toimittaja Mari Heikkilä luettelee Mediuutisten artikkelissaan "Lisäselityksiä lihomiselle" näitä lihomiseen vaikuttavia syitä. Artikkeliaan varten Heikkilä on lukenut International Journal of Obesity -lehdessä julkaistua tuoretta tutkimusta. Tällaisia seikkoja Heikkilä luettelee (poimin listasta Suomea parhaiten kuvaavia seikkoja):
  1. liikunnan väheneminen
  2. kasvaneet ruoka-annosten koot
  3. lisääntynyt TV:n ääressä löhöäminen
  4. makeisten, limonadin ja pikaruoan saatavuuden paraneminen
  5. unen puute (lisää ruokahalua ja näläntunnetta)
  6. teollisuuskemikaalit (näissä on hormonituotantoon vaikuttavia yhdisteitä)
  7. liian tasainen lämpötila (vähentää elimistön energiankulutusta, huoneet sopivan lämpöisiä kesät talvet)
  8. tupakointi on vähentynyt
  9. tiettyjä lääkkeitä nautitaan enemmän (psykoosi-, mieliala-, masennus-, allergia-, hormoni- ja ehkäisylääkkeiden sekä antihistamiinien, on havaittu lisäävän painoa)
  10. tietyn ikäiset lihovat muita helpommin (Suomen väestöstä on suuri osa keski-ikäisiä)
  11. synnyttäjien keski-ikä on noussut (on todettu lisäävän jälkeläisten painoa)
  12. odottavan äidin lihavuus voi edistää saman asian kehittymistä lapselle
  13. odottavan äidin raskausajan diabetes voi editää saman ongelman ilmenemistä lapsessa
  14. lihavat lisääntyvät tehokkaammin
  15. lihavuus periytyy jälkeläisille (joko elintapojen tai perinnöllisyyden kautta)
  16. ihmiset suosivat elämänkumppanikseen sellaisen jolla on rehevät muodot
  17. lihavat suosivat lihavia
No joo, tällaiset listat ovat kovin suosittuja nykyään. Ei näitä niin kauhean vakavasti kannata ottaa, niin kuin ei myöskään minun yksittäistä koesarjaani tuona kauniina iltapäivänä Turussa.

Lähde: Mediuutiset, 17.11.2006

torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Lukemattomia kirjoituksia, osa 2

**

Kerään tässä yhteen kaikki kirjoittamani ravintojutut. Juttuja ravinnosta on nyt koossa tuhatmäärin. Juttuja on niin paljon, että näin parhaaksi jakaa ne kahteen osaan. Tämä on osa 2, osa 1 löytyy täältä. Lisäksi kirjoitan myös muista asioista kuin ravinto. Eikä jutut lääketieteeseen ja kaikenlaisiin muihin seuraamiini lieveilmiöihin lopu - ei läheskään! Lisää löytyy vielä arkistosta ja omista kirjoistani. Tässä teille kuitenkin taas moneksi tunniksi selailtavaa ja luettavaa. Terveyttänne silmälläpitäen on monipuolista ammennettavaa ja sensaatiomaisiakin paljastuksia löytyy kunhan jaksatte lueskella.

Luentoni ovat suosittuja ympäri Suomea! Ei ole mitenkään kiellettyä pyytää minua paikalle puhumaan ravinnosta ja terveydestä. Ihan ajattelin jalkautua sinne teidänkin luoksenne jos maksatte matkakulut. Kirjoja on tarjolla ihan myyntiin asti.

Käy kurkkaamassa! Kaitsu ja Chrisu yhteistyössä!

Tietoa Christer Sundqvistin tulevista keikoista

Suositusta kirjastani (Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta) on ilmestynyt uusi versio

christer sundqvist, FT
ravintovalmentaja (Parainen)
http://ravintokirja.fi
christer.sundqvist@wakkanet.fi ; christer.sundqvist@ravintokirja.fi
040-7529274

Syömishäiriöt (22)


Terveysvalistusta (235)

Urheilijoiden valistustyö (117)


Vaihtoehtoiset hoitomuodot (54)

Viisi minuuttia -sarja (20)

Vitamiinit ja mineraalit (58)

Väärät ruokailutottumukset (21)